Palkoviljat Valkuaisfoorumin tutkimuksissa. Kaisa Kuoppala ja Marketta Rinne, Luke, Jokioinen Katariina Manni HAMK, Mustiala

Samankaltaiset tiedostot
Herne säilörehun raaka-aineena

Kokoviljakasvustoista säilörehua Tutkimustuloksia. Tuota valkuaista (TUOVA) hanke

Palkoviljoista väkirehua ja kokoviljasäilörehua naudoille

Ruisvehnästäkö valkuaispitoista kokoviljasäilörehua?

Palkokasvit lypsylehmien rehuna

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaa maidontuotantoa

Kotimaiset palkokasvit ruokana ja rehuna

Hyödyllinen puna-apila

Kokoviljasäilörehut nautakarjatilan viljelykierrossa

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

Kerääjäkasvien rehuntuotantopotentiaali

MITÄ NURMISÄILÖREHUN OHEEN TAI TILALLE?

Herneen ja härkäpavun mahdollisuudet. Kasvua Pellosta, Joensuu Tero Tolvanen ProAgria

Innovaatiotyöpaja. Katariina Manni, HAMK , Jokioinen. Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen hanke

Luonnonvarakeskus

Mustialan kokemukset v Jukka Korhonen

SILOMIX VILJA- JA PALKOKASVIEN SÄILÖNTÄ KOKOVILJASÄILÖREHUKSI JA MURSKEEKSI. Onnistu palkokasvien säilönnässä!

Herne- ja härkäpapukokoviljasäilörehuissa

Kokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä

Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon

Palkokasveja kokoviljasäilörehuihin

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

MTT Ajankohtaiset kuulumiset, mm. uudet valkuaiskasvit

HÄRKÄPAPUSÄILÖREHUN KORJUUAJANKOHDAN OPTIMOINTI

SRV- sulava raakavalkuainen eri nurmirehuissa

Satafood kotimaisen valkuaistuotannon edistäjänä Härkäpapu - varteenotettava vaihtoehto viljakiertoon pellonpiennarpäivä

Maissikokemuksia Luke Maaningalta Auvo Sairanen Ylivieska Ajantasalla. Luonnonvarakeskus

Edistystä luomutuotantoon hanke

Kuminan perustaminen suojakasviin

Palkokasvi tutkimus Suomessa. Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus

Järkivihreä maatila. HAMKin tutkimusyksiköt. HAMKissa on neljä tutkimusyksikköä, joissa toimii tutkimusryhmät

Eri viljalajikkeiden satoisuus ja rehuarvo kokoviljasäilörehuksi korjattuna

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät Anssi Laamanen

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon

Kuminaa yksin vai suojakasvin kanssa

Edistystä luomutuotantoon hanke

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

Valkuaisomavaraisuutta palkokasveja viljelemällä

Nurmipalkokasvit, nurmen kolmas niitto ja maissisäilörehu

Yksivuotiset seosrehukasvustot

Valkuaisrehu kokeiden satotuloksia 2017

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot

Maississa mahdollisuus

Kerääjäkasveista biokaasua

Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 3

NURMEN KEHITYSASTE JA KORJUUAJAN MÄÄRITTÄMINEN

Kuminan pellonpiennarpäivät 2013 lajikekokeen tuloksia

Nurmen massan ja säilörehusadon mittaaminen (KARPE hanke) Auvo Sairanen NurmiArtturi , Seinäjoki

Sekaviljely maan kasvukunnon ja kasvutekijöiden käytön parantajana

VALKUAISKASVIT MAITOTILALLA Mikkeli , Savonlinna Härkäpavun viljelykokemuksia Martti Yli-Kleemola

Nurmikasvien kehitysrytmi hallintaan. Miten säilörehun sulavuutta ja valkuaispitoisuutta säädellään?

Maissin viljelyn perusvaatimukset

Valkuaisomavaraisuus - Case Mustiala

Kotimaiset valkuaiskasvit lypsylehmien rehuna

Kotimaisia valkuaiskasveja lehmille ja lautasille ilmastoviisautta valkuaisomavaraisuudesta

Kylvö suoraan vai suojaan?

Palkokasvien viljely elintarvikekäyttöön

VALKUAISFOORUMI. yhdessä kohti suurempaa valkuaisomavaraisuutta

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro

Palkokasvien viljelyn pullonkaulat viljelyn haasteita

Rehustuksella tuotanto reilaan. Anne Anttila Valtakunnallinen huippuosaaja: Seosrehuruokinta Rehuyhteistyö teemapäivä Äänekoski

Muokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.

TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke

Gluteenittomalle tattarille on kysyntää!

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Palkokasvipitoinen karkearehu lehmien ruokinnassa

Havaintokoeseminaari Kaisa Matilainen ProAgria Pohjois-Karjala p

Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa

Sinimailanen lypsylehmien ruokinnassa

Puna-apilan ja natojen siementuotannosta. Agrimarket Nurmipäivä Aulanko Oiva Niemeläinen LUKE Luonnonvarat ja biotalous

SULAVUUS JA KUITU ERI NURMIKASVILAJEILLA JA - LAJIKKEILLA. Kalajoki Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy

Gluteeniton luomuviljelykierto, puhdas kaura ja syysrypsi Joensuu

Kerääjäkasvikokemuksia

Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?

3 Palkokasvivilja-kasvustojen satoisuus ja rehuarvo

Kokemuksia ja tuloksia kesältä katsaus Ravinneresurssikokeeseen. Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä

Rikkatorjuntakoe. Lohko 6, Ohra

Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen

Tutkitaan luomua! Lisää luomua kiertue-päätepysäkki Laukaa Maiju Pesonen

Viljelyvarmuutta herneelle. Tero Tolvanen Luomuasiantuntija ProAgria Pohjois-Karjala

Siemenen laatu ja punahome. Hanna Ranta siemenlaboratorio, kasvianalytiikka Evira, Loimaa

MAISSIN SÄILÖNTÄ JA LAATU

Härkäpavun, lupiinin ja soijan satopotentiaalit & härkäpavun esikasviarvo

Kuminan perustaminen suojakasviin

HYKERRYS-hankkeen satotulokset kasvukaudelta 2017

SÄILÖNTÄAINEIDEN TOIMINTAPERIAATTEET JA SOVELTUVUUS PALKOKASVIEN SÄILÖNTÄÄN Seija Jaakkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista

Vieläkö sitä säilörehua tutkitaan?

Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana

Kaisa Kuoppala Erikoistutkija Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT. Nivala Valkuaisrehuja tuodaan paljon ulkomailta

MTT Ruukin alustavia. kasvukaudelta Raija Suomela ja Essi Saarinen

Rahjan tila. Kohti hiilineutraalia maidontuotantoa

Transkriptio:

Palkoviljat Valkuaisfoorumin tutkimuksissa Kaisa Kuoppala ja Marketta Rinne, Luke, Jokioinen Katariina Manni HAMK, Mustiala Luomuseminaari Jyväskylä 8.10.2016

Tähtää valkuaisomavaraisuuden parantamiseen edistämällä valkuaiskasvien viljelyä ja käyttöä rehuksi ja ruuaksi Kokoaa opetuksen, tutkimuksen, neuvonnan sekä alueen yrittäjien ja muun elinkeinoelämän parhaan osaamisen Pellonpiennarpäivät Yhteistyö Avoin maatila Twitter Soveltava tutkimus Osaajaverkosto Nettisivut 2

Mustialan kokeet Härkäpavun lajikevertailu 2015 Kolme eri härkäpapulajiketta kokoviljasäilörehun tuotannossa Sadontuottopotentiaali ja ruokinnallinen arvo eri kehitysvaiheissa Optimaalinen korjuuajankohta Honey, Fanfare ja Pyramid, ulkomaisia, reheväkasvuisia ja pitkän kasvuajan vaativia lajikkeita, jotka eivät välttämättä ehdi valmistaa siementä, mutta soveltuvat vihermassan tuotantoon Murskesäilöntä 2015 Kontu-lajike, murskaus suoraan puimurista, säilöntä siiloon, + säilöntäkoe Ingrid-herne tilarehuksi Herne puhdas- ja seoskasvustona 2016 Jermu-herne, Anniina-vehnä ja Sampo-härkäpapu Sadontuotto ja rehuarvo eri vaiheissa sekä lopuksi puinti ja siementen rehuarvo Optimaalinen korjuuajankohta säilörehuksi ja lopulta rehuarvo yksimahaisille Kuva: Mustialan Matkailu 3

Härkäpapu 2015 Herne 2016 kylvettiin 2.6.2015 kylvettiin 22.5.2016 Honey 386 kg/ha (tsp 680 g) ei lannoitusta Pyramid 366 kg/ha (tsp 696 g) Fanfare 286 kg/ha (tsp 560g) ei lannoitusta Kylvötiheys, kpl/m2 Kg/ha Herne 110 325 Herne 60 177 Härkäpapu 40 102 Herne 90 266 Härkäpapu 10 26 Herne 90 266 Vehnä 80 30 Koejäsen Kasvilaji Herne Herne60-Hp Herne90-Hp Herne-vehnä 4 Kuvat: Kaisa Kuoppala, Luke

Murskesäilöntä 2015 Härkäpavun puinti tapahtui 7.10. Puintikosteus 48 % Säilöttiin laakasiiloon Säilöntäainevertailu Lukessa 5 Kuvat: Kaisa Kuoppala, Luke

Härkäpapukoe 2015 6 Etunimi Sukunimi Kuva Kaisa Kuoppala, Luke

Kasvustonäytteitä otettiin kahden viikon välein 7 Kuvat: Kaisa Kuoppala, Luke

Kuva Kaisa Kuoppala, Luke 8

Kuva Kaisa Kuoppala, Luke 9

Hernekoe 2016 10 Etunimi Sukunimi Kuvat Kaisa Kuoppala, Luke

19.7.2016 D 635 4% 24 % 3 % osuus ka 11 D 592 D 709

16.8.2016 D 583 Kuvat Kaisa Kuoppala, Luke 12 D 550 D 687

HERNE HEVE=herne-vehnä HE90HP=herne90-härkäpapu10 HE60HP=herne60-härkäpapu40 13

Sopiva korjuuajankohta Tasapainoilua sadon määrän, sulavuuden ja korjuutappioiden välillä Ruotsalainen ohje: palot ovat saavuttaneet täyden kokonsa ja täyttyneet suuri kuiva-ainesato Vilja aikaisella taikina-asteella Voisi lisätä: kun lehtimassa on vielä vihreää! Korjuuseen sopiva aikaikkuna on suurempi kuin nurmirehuilla Mieluummin aikaisin, jos on helteitä/sateita luvassa Kasvuston tarkkailu aloitetaan heinäkuussa Katsotaan myös kasvuston sisälle lehtien määrää Eri lajikkeet kehittyvät eri tahtiin Rehevät lajikkeet sopivat säilörehuksi Tuottavat paljon vihreää massaa ja pysyvät pitkään vehreinä Pellonkäyttö, syysviljan kylvöaika, nurmen uudistus Kuva: Luke/Kaisa Kuoppala 14 14

Härkäpavussa on runsaasti vettä ja sen esikuivatus on hankalaa. Suorakorjuussa tulee paljon puristenestettä Syksyä kohti ilman kosteus lisääntyy eikä niitetty papu kuivu enää karholla kovin hyvin. Heinäkuussa on kuivempaa usein joten pitäisi päästä mahdollisimman aikaisin kylvämään että korjuu olisi hyvän sään aikana 15 Etunimi Sukunimi 2014 2015 Kuvat Kaisa Kuoppala, Luke

Sato on määritetty koeruuduilta kehikkonäytteistä 16 Etunimi Sukunimi

Kuinka paljon satoa? Lajike_vuosi y = 146.5x - 3801 R² = 0.7043 17

D-arvo (g sulavaa orgaanista ainetta /kg ka) Lajike_vuosi Luke Rehutaulukoissa D-arvot: 06043 Härkäpapukasvusto, täysi kukinta 650 06044 18 Härkäpapukasvusto, palon aiheet 600 06045 Härkäpapukasvusto, siemenet maitoasteella 560

Milloin tämä härkäpapu korjataan säilörehuksi? 28.7.2015 19 D 719 RV 201 NDF 429 Etunimi SukunimiiNDF 59 19 25.8.2015 Kuvat Kaisa Kuoppala, Luke D 589 RV 141 NDF 479 indf 183 22.9.2015 D 587 RV 150 NDF 484 indf 194

Kuvat härkäpapukokeen 2015 näytteenottokerroilta 1., 3. ja 5. Aikavälillä 70-100 pv kylvöstä rehuarvossa ei tapahdu suuria muutoksia mutta satoa tulee lisää. Sininen viiva on kuiva-ainesato ja punainen D-arvo 20 Kuvat Kaisa Kuoppala, Luke

Kuva Katariina Manni HAMK hamk.fi/valkuaisfoorumi facebook.com/valkuaisfoorumi twitter.com/valkuaisfoorumi 21