MTT Ajankohtaiset kuulumiset, mm. uudet valkuaiskasvit

Transkriptio

1 POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2014 MTT Ajankohtaiset kuulumiset, mm. uudet valkuaiskasvit Erkki Joki-Tokola MTT Ruukki

2 Ajankohtaista 1 MTT Agrifood Research Finland 1/16/2014 2

3 Ajankohtaista 2 Navettarakentaminen Rakennutti Ruukin yrityspuisto Oy Pääsuunnittelija Insinööritoimisto S Vedenoja, LVI suunnittelijana LVI-Toimisto J.Taskinen Oy ja sähkösuunnittelija Sähköliike Kuusisalo OY. Navetan runkorakenteet toimitti Conexx ja asensi Rymena Rakennus Oy. Maanrakennustyöt Koneurakointi Tapani Mustonen Ky. LVI työt Vihannin Vesi ja Lämpö Oy ja sähkötyöt Sähköliike Kuusisalo Oy. Toimistorakennuksen, eläinten käsittelypaikan, navetan lattiatyöt, lantalan ja rehusiilon rakensi Rakennus Avant Oy MTT Agrifood Research Finland 1/16/2014 3

4 Valkuaisomavaraisuus globaali haaste Epätasapaino omavaraisuudessa Euroopan rehuvalkuaisen omavaraisuus 30 % Kotieläintuotannon nykyinen volyymi on ylläpidettävissä, kun rehuvalkuista viljellään Euroopan ulkopuolella (20 milj.ha =10 % Euroopan koko viljelyalasta) Viljelymaan kysyntä kasvaa Väestön kasvu, tulotason kohoaminen, kulutustottumusten muutos, peltobiomassojen muu käyttö, ilmaston muutos Tuontivalkuaisen saanti vaarantuu hinta nousee MTT Agrifood Research Finland 1/16/2014 4

5 Tuontiin perustuvan valkuaisruokinnan haitat Ympäristökuormitus Lantaa tuotetaan liikaa suhteessa rehualaan (N, P, NO -3 NH 3 Rehuvalkuaisen tuotantoon raivataan mm. sademetsiä Yksipuoliset viljelykierrot Globaali ruokaturva Väestönkasvu kohdistuu voimakkaimpana osittain alueille, joita käytetään vientirehuvalkuaisen viljelyyn. Se ei ole sosiaalisesti eikä ympäristön kannalta kestävää MTT Agrifood Research Finland 1/16/2014 5

6 Typen haihtuminen ja huuhtoutuminen MTT Agrifood Research Finland 1/16/2014 6

7 Valkuaisrehun tarve Märehtijä valmistaa itse pääosan valkuaisesta Lisävalkuaisella katetaan perusrehujen tarjoaman valkuaisen ja eläimen valkuaistarpeen välinen mahdollinen määrällinen ja laadullinen vaje. MTT Agrifood Research Finland 1/16/2014 7

8 Valkuaislisä voi parantaa tuotosta mutta ei valkuaisen hyväksikäyttöä Lypsylehmällä parhaimillaan kolmannes rehuvalkuaisesta päätyy maitoon ja loput ulosteisiin. Ruokintakoe lypsylehmillä Tuolloin ruokinnan valkuainen kattaa ainoastaan pötsimikrobien tarpeen: rv-% (ruokinnassa nurmisr.) rv-% 16 (ruokinassa apilaseossr.),kun säilörehun sulavuus riittävä Kun ruokinnan valkuaispitoisuutta kasvatetaan, valkuaisruokinnan hyväksikäyttö heikkenee MTT Agrifood Research Finland 1/16/2014 8

9 Valkuisomavaraisuutta voidaan parantaa sivuvirtoja hyödyntämällä ja valkuaisrehukasveja viljelyllä Käytettävissä olevia sivuvirtoja: Kasviöljyjen valmistuksesta: rypsi ja rapsi Juomien valmistuksesta: rankki ja mäski Teurastamoteollisuudesta: lihaluurehujauho Kalanjalostuksesta: Kalarehu Tilalla viljeltävät valkuaisrehut Viljakasvit Herne, härkäpapu, lupiini,virnat Nurmikasvit Puna-, alsike- ja valkoapila MTT Agrifood Research Finland 1/16/2014 9

10 Valkuaislisän tuotantovaikutus naudoilla Rypsi soijaa ja hernettä parempi vaihtoehto MTT Agrifood Research Finland 1/16/

11 Herneen, härkäpavun ja lupiinin siemensadon koostumus rypsiin ja soijaan verrattuna Herne,härkäpavu ja lupiini sisältävät vähemmän metioniiniä ja valkuainen hajoaa nopeammin pötsissä Härkäpapu sisältää haitta-aineena tanniineja, visiiniä ja kumvisiiniä, joista ei merkittävää haittaa märehtijöillä Tietopankki/Naudanlihantuotanto/Artturi_palkokasvit_naudoille.pdf MTT Agrifood Research Finland 1/16/

12 Syysrapsi Öljykasvien viljely aloitettiin 1950 luvulla syysrypsillä. Haasteena silloin kuin edelleen talvehtiminen. Voidaanko tilannnetta korjata kasvinjalostuksella Kylvö harjuun voi auttaa, jos jääkenttä uhkaa Perustaminen heinäkuussa, jotta kasvukaudesta olisi jäljellä vielä 450 C lämpösummaa, mikä riittää kasvattamaan kasvin 8 lehtiasteella, 8 cm syvän juuren, jonka paksuus 8 mm. Voidaan kylvää myös keväällä suojaviljaan Onnistuessa suuri sato, aikainen puinti, korjaa maanrakennetta, tarjoaa levityskohteen, karjanlannalle vähentää kevätkylvöjä, katkaisee viljataudit MTT Agrifood Research Finland 1/16/

13 Syysrypsi Ruukissa 2013/14 Ilkka Kouvo MTT Agrifood Research Finland 1/16/

14 Viljapalkokasvit 2012 Härkäpapu Kolme korjuuaikaa: Tangenta (300 kg/ha) Elokuun puoliväli Fuego (282 kg/ha) Elokuun loppu Kontu (153 kg/ha) Syyskuun puoliväli Herne Dolores (102 kg/ha) Florida (126 kg/ha) Arvika (79 kg/ha) Jermu (167 kg/ha) Viljat Wappu vehnä (n. 100 kg/ha) Wilhelm kaura (n. 70 kg/ha) Fuego ja Kontu härkäpavut. Kuva: MTT/Essi Saarinen Edistystä Luomutuotantoon hankkeen raportti ilmestyy v MTT 14

15 Härkäpapu oli hieman hernettä satoisampi Sato kasvoi keskimäärin 84 kg ka / ha / pv korjuuta myöhemmäksi siirrettäessä Kuiva-ainesato, kg/ha Herne+vilja Härkäpapu+vilja 0 Korjuu 1 Korjuu 2 Korjuu 3 MTT Tässä on eri lajikkeiden ja viljojen keskiarvot. Härkäpavun ja herneen lajikkeiden välillä oli eroja 15 15

16 Palkokasvi-viljaseoksen D-arvo lisääntyi, kun kasvusto korjattiin myöhemmin Herne+Vilja Härkäpapu+Vilja Korjuu 1 Korjuu 2 Korjuu 3 MTT D-arvo on laskettu in vitro sellulaasiliukoisuudesta. Tulos laskettu eri lajikkeiden keskiarvoina 16

17 D-arvon nousu johtuu palkokasvin sulavuuden lisääntymisestä (D-arvo tässä määritetty erikseen palkokasveista ja viljoista) D-arvo, g/kg ka Herne Härkäpapu Kaura Vehnä Korjuu 1 Korjuu 2 Korjuu 3 MTT 17

18 Raakavalkuaispitoisuus, g/kg ka Herne+vilja Härkäpapu+vilja Korjuu 1 Korjuu 2 Korjuu 3 MTT 18

19 Raakavalkuaispitoisuus, g/kg ka RV, g/kg ka Herne Härkäpapu Kaura Vehnä Korjuu 1 Korjuu 2 Korjuu 3 MTT 19

20 Tärkkelyspitoisuus, g/kg ka Herne+vilja Härkäpapu+vilja Korjuu 1 Korjuu 2 Korjuu 3 MTT 20

21 Tärkkelyspitoisuus, g/kg ka Tärkkelys, g/kg ka Herne Härkäpapu Kaura Vehnä 20 0 Korjuu 1 Korjuu 2 Korjuu 3 MTT 21

22 Kuitupitoisuus (NDF), g/kg ka Herne+vilja Härkäpapu+vilja Korjuu 1 Korjuu 2 Korjuu 3 MTT 22

23 Kuitupitoisuus (NDF), g/kg ka NDF, g/kg ka Herne Härkäpapu Kaura Vehnä Korjuu 1 Korjuu 2 Korjuu 3 MTT 23

24 Lajikkeiden välillä on eroa! Kontu Jokioinen Fuego Ruukki 24

25 Viljapalkokasvit 2013 Herne ja kevätvehnä kasvusto, n. 11 ha Kylvö Vehnä 75 kg/ha + herne 138 kg/ha -Lietelantaa 20 tn/ha (N 37 kg/ha), P 5,6 kg/ha ja K 39,6 kg/ha) Härkäpapu ja kevätvehnä kasvusto, n. 10 ha Kylvö Vehnä 75 kg/ha + härkäpapu 174 kg/ha Lannoitu N 29 kg/ha, P 18 kg/ha, K 44 kg/ha Härkäpavun ja herneen kylvösyvyys 6-8 cm ja viljojen 2-3 cm 1. Korjuuaikakoe 14.8, ja Kuiva-ainesato (kg/ha) eri korjuajankohtina 2. Sulavauuskoe in vivo lampailla 3. Säilöntäkoe (minisiilot) 4. Ruokintakoe sonneilla (Ay ja Ab) -alkaa Härkäpapu Herne MTT Agrifood Research Finland 1/16/

26 Härkäpavusta todettua 1. Hyvä typensitoja Vähäinen lannoitustarve Runsaa maan typpipitoisuus häiritseen typensitojien kehitymistä (>55 N kg) Starttityppi tarpeen, ymppäys? 2. Hernettä suurempi sato (kuiva-ainen ja valkuainen) 3. Riittävä viljelyvarmuus ( C). Lisääntyy, kun korjataan kokoviljana -hallan kestävyys kohtuullinen, mutta haitallista palkojen kehitysvaiheessa -ei erityisen herkkä märkyydelle eikä happamuudelle 4. Kokoviljana kannatta käyttää myöhäisiä lajikkeita 5. Optimaalinen korjuuaika kokoviljaksi 3-4 viikkoa kukinnan jälkeen -ajankohtaan vaikuttaa myös seoskasvin kavuaste 6. Hidas alkukehitys rikkaruohoilla aikaa kasvaa 7. Viljasesokasvustot helpottavat säilöntää (sokerit) 8. Tuottaa runsaasti puristenestettä MTT Agrifood Research Finland 1/16/

27 LISÄTIETOA MTT Agrifood Research Finland 1/16/