SILOMIX VILJA- JA PALKOKASVIEN SÄILÖNTÄ KOKOVILJASÄILÖREHUKSI JA MURSKEEKSI. Onnistu palkokasvien säilönnässä!

Transkriptio

1 SILOMIX VILJA- JA PALKOKASVIEN SÄILÖNTÄ KOKOVILJASÄILÖREHUKSI JA MURSKEEKSI Onnistu palkokasvien säilönnässä!

2 BIOLOGISET REHUNSÄILÖNTÄAINEET VALKUAISKASVEILLE Valkuaiskasvit lisäävät tilan valkuaisomavaraisuutta kustannustehokkaasti, monipuolistavat viljelykiertoa ja sitovat maaperään typpeä. Seoskasvustona viljakasvien kanssa ne tuovat rehustukseen sekä valkuaista että tärkkelystä; säilörehuna korjattuna lisäksi myös rakenteellista kuitua.

3 MURSKESÄILÖNTÄ HERNE, HÄRKÄPAPU JA VILJAKASVIT Murskeeksi korjattavan viljan, herneen ja härkäpavun puintikosteus on noin %. Korjattu kasvusto kannattaa litistää ja säilöä mahdollisimman nopeasti pilaantumisriskin takia. Jos sadon kosteus on kovin alhainen, tulee murskauksen yhteydessä lisätä vettä. Lisätty vesi ei kuitenkaan ole koskaan yhtä hyvä kuin kasvuston luontaisesti sisältämä vesi. Kosteampi sato on helpompi tiivistää myös laakasiiloon. Ilmatiiviys on edellytys säilönnän onnistumiselle. Litistämiseen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota, jotta kokonaisia papuja tai jyviä ei jäisi joukkoon. Erityisesti jos seoskasvustossa on mukana viljaa, saattavat pienemmät viljan jyvät jäädä helposti kokonaisiksi. MURSKESÄILÖNNÄN HAASTEET Ilmatiiviys on murskesäilönnän perusedellytys. Jos säilötään laakasiiloon, tulee tiivistämiseen käyttää suurta huomiota. Tuubisäilönnässä on tärkeää huolehtia mahdollisten reikien paikkaamisesta erityisesti säilönnän alkuvaiheessa. Murskesäilönnän haasteena on estää hiivojen ja homeiden kasvu. Hiivojen kasvu lisää lämpenemisriskiä ja lisää ravintoainetappioita. Homeet lisäävät mykotoksiiniriskiä. BIOLOGINEN SÄILÖNTÄ Murskesäilönnässä kannattaa käyttää nimenomaan tähän tarkoitukseen kehitettyä biologista säilöntäainetta. SILOMIX MURSKE sisältää pääosin heterofermentatiivisia maitohappobakteereita, jotka tuottavat rehuun etikkahappoa, propionihappoa, propanolia ja propyleeniglykolia. Nämä neljä käymistuotetta yhdessä estävät tehokkaasti hiivojen ja homeiden kasvua. Propyleeniglykoli on myös arvokas energianlähde erityisesti korkeatuottoisille eläimille. Yksi annospussi riittää 25 rehutonnin valmistamiseen. Valmista säilöntäaineliuosta kannattaa käyttää 8 litraa/ tonni. Silomix Murske sopii erinomaisesti sekä viljoista, seoskasvustosta että valkuaiskasveista tehdyn murskeen säilöntään.

4 KOKOVILJASÄILÖREHU PALKOKASVEISTA HERNE Herne kannattaa korjata kokoviljasäilörehuksi palkojen täyttymisvaiheessa, mutta ennen tuleentumista. Kuiva-ainepitoisuus on tässä vaiheessa yleensä %. Puhdaskasvusto on herkkä lakoontumaan ja siksi yleensä suositaan seoskasvustoa. Korjuuseen suositellaan ajosilppuria niittopäällä, mutta se voidaan korjata myös muilla menetelmillä kunhan niitto tehdään mahdollisimman hellävaraisesti varisemistappioiden välttämiseksi. HÄRKÄPAPU Härkäpavulla on päätteetön kasvu ja korjuu kannattaa ajoittaa silloin kun ylimmät palot ja lehdet ovat vielä vihreitä. Tässä vaiheessa palot ovat jo kehittyneitä ja täyttyneitä, mutta palon sisällä olevat pavut ovat vielä vaaleita ja pehmeitä. Säilörehuksi härkäpapu voidaan korjata suoraan pystykasvustosta suoraniittopäällä varustetulla silppurilla tai niittämällä kasvusto ensin hellävaraisesti karholle ja korjaamalla rehu tämän jälkeen. Härkäpapukasvustosta tehty säilörehu saattaa olla hyvinkin kosteaa kuiva-ainepitoisuuden ollessa lähellä 20 %. Korjuuajankohtaan vaikuttaa paljon lajikkeen valinta. Härkäpapusäilörehu sopii erinomaisesti syötettäväksi seosruokinnassa yhdistettynä nurmisäilörehuun ja maittavuus on yleensä hyvä. Rehunäytteen otossa kannattaa olla huolellinen, sillä lehtien ja papujen rehuarvot ovat merkittävästi paremmat kuin korren. Se missä suhteessa näitä tulee näytteeseen, vaikuttaa merkittävästi myös analyysitulokseen. HERNE SEOSKASVUSTONA VILJAN KANSSA Yleensä herne kannattaa viljellä seoskasvustona lakoontumisriskin vuoksi. Puhdaskasvusto on herkkä lakoontumaan ja siksi yleensä suositaan seoskasvustoa. Yleensä käytetään kauraa ja/tai vehnää ja lajikkeet kannattaa valita samantyyppisen kasvurytmin perusteella. Vilja tuo seokseen myös tärkkelystä ja hyvälaatuista kuitua. Korjuuseen suositellaan ajosilppuria niittopäällä, mutta voidaan korjata myös muilla menetelmillä kunhan niitto tehdään mahdollisimman hellävaraisesti varisemistappioiden välttämiseksi.

5 VALKUAISKASVEISTA TEHDYN KOKOVILJASÄILÖREHUN SÄILÖNNÄLLISET HAASTEET Ilmatiiviys on myös kokoviljasäilönnän perusedellytys. Valkuaiskasveista tehty kokoviljasäilörehu on usein kosteaa ja valkuaiskasvit puskuroivat ph:n laskua. Tämän vuoksi myös ph:n lasku on myös erityisen tärkeää. Jos säilötään laakasiiloon, tulee tiivistämiseen käyttää erityisen suurta huomiota. Tuubisäilönnässä on tärkeää huolehtia mahdollisten reikien paikkaamisesta erityisesti säilönnän alkuvaiheessa. Kokoviljasäilönnän haasteena on estää hiivojen ja homeiden kasvu ja varmistaa riittävä ph:n lasku. Rehua pilaavien bakteerien kasvu voidaan estää riittävällä ph:n laskulla. Hiivojen kasvu lisää lämpenemisriskiä ja lisää ravintoainetappioita. Homeet lisäävät mykotoksiiniriskiä. BIOLOGINEN SÄILÖNTÄ Valkuaiskasvien ja seoskasvustojen säilöntään kannattaa käyttää nimenomaan tähän tarkoitukseen kehitettyä biologista säilöntäainetta. SILOMIX WHOLECROP LEGUME sisältää sekä heterofermentatiivisia että homofermentatiivisia maitohappobakteereita. Heterofermentatiiviset maitohappobakteerit tuottavat rehuun etikkahappoa, propionihappoa, propanolia ja propyleeniglykolia. Nämä neljä käymistuotetta yhdessä estävät tehokkaasti hiivojen ja homeiden kasvua. Propyleeniglykoli on myös arvokas energianlähde erityisesti korkeatuottoisille eläimille. Homofermentatiiviset maitohappobakteerit varmistavat ph:n laskun. Yksi annospussi riittää 25 rehutonnin valmistamiseen. Valmista säilöntäaineliuosta kannattaa käyttää 4 litraa/tonni.

6 KOKOVILJASÄILÖREHU VILJAKASVEISTA Kokoviljasäilörehua voidaan tehdä ohrasta, kaurasta, vehnästä tai ruisvehnästä. Lajikkeeksi voi valita satoisampia myöhään tuleentuvia lajikkeita, koska sato korjataan aikaisemmin kuin puitava vilja. Kokoviljasäilörehu sopii erinomaisesti käytettäväksi seosruokinnassa yhdessä nurmisäilörehun kanssa lisäten karkearehun syöntiä. Kokoviljasäilörehu tuo appeeseen tärkkelystä ja rakenteellista kuitua ja vähentää pötsin happamoitumisriskiä. Hiehoille ja umpilehmille kokoviljasäilörehu sopii mainosti sellaisenaan. KOKOVILJASÄILÖREHUN SÄILÖNNÄLLISET HAASTEET Ilmatiiviys on myös kokoviljasäilönnän perusedellytys. Kokoviljasäilörehu on usein kuivahkoa ja tiivistämiseen tulee kiinnittää erityisen suurta huomiota. Tuubisäilönnässä on tärkeää huolehtia mahdollisten reikien paikkaamisesta erityisesti säilönnän alkuvaiheessa. Kokoviljasäilönnän haasteena on estää hiivojen ja homeiden kasvu. Hiivojen kasvu lisää lämpenemisriskiä ja lisää ravintoainetappioita. Homeet lisäävät mykotoksiiniriskiä. BIOLOGINEN SÄILÖNTÄ Kokoviljasäilörehun säilöntään kannattaa käyttää nimenomaan tähän tarkoitukseen kehitettyä biologista säilöntäainetta. SILOMIX WHOLECROP sisältää pääosin heterofermentatiivisia maitohappobakteereita. Heterofermentatiiviset maitohappobakteerit tuottavat rehuun etikkahappoa, propionihappoa, propanolia ja propyleeniglykolia. Nämä neljä käymistuotetta yhdessä estävät tehokkaasti hiivojen ja homeiden kasvua. Propyleeniglykoli on myös arvokas energianlähde erityisesti korkeatuottoisille eläimille. Homofermentatiiviset maitohappobakteerit laskevat rehun ph:ta. Yksi annospussi riittää 25 rehutonnin valmistamiseen. Valmista säilöntäaineliuosta kannattaa käyttää 4 litraa/tonni.

7 MAISSISÄILÖREHU Maissisäilörehun säilöntään on tarkoitettu SILOMIX MAIZE. Se soveltuu käytettäväksi kun säilörehun kuiva-ainepitoisuus on yli 25 %. Suomen olosuhteissa maissisäilörehun kuiva-aine ei aina kuitenkaan nouse tälle tasolle ja silloin säilöntäaineeksi kannattaa valita SILOMIX FERM kaksinkertaisella annostuksella. LACTOBACILLUS BUCHNERIN MUODOSTAMAT KÄYMISEN LOPPUTUOTTEET ESTÄVÄT TEHOKKAASTI HIIVOJEN JA HOMEIDEN KASVUA

8 Aarikka Anssi Satakunta- Länsi-Pirkanmaa Hollo Martti Pirkanmaa-Häme Härkin Petri Nurmes-Lieksa Kivilahti Hannu Pohjois-Suomi Korpi Kauko Etelä-Pohjanmaa Koskenmäki Petri Alajärvi-Jyväskylä Lappi Paavo Kiuruvesi Loukkola Juhani Kouvola-Lappeenr Pakkala Jukka Punkalaidun Pakkala Veli-Matti Loimaa-Huittinen Pekkarinen Erkki Perhojoki-Lestijoki Puurula Markus Ylivieska-Nivala Rimpiläinen Heikki Sotkamo Seilonen Kari Juva Ström Carl-Johan Vaasa Suppi Merja Lahti-Kouvola Turunen Antti Rääkkylä Turunen Veli Nilsiä Uutela Jarkko Turku-Helsinki Ylitalo Tero Lahti-Helsinki Yrjänen Touko Rauma-Turku Vilomix Finland Oy Yrittäjäntie 1, Paimio puh