Palkoviljoista väkirehua ja kokoviljasäilörehua naudoille

Transkriptio

1 Palkoviljoista väkirehua ja kokoviljasäilörehua naudoille Kaisa Kuoppala Luonnonvarakeskus Jokioinen Mistä nauta saa valkuaista? Typpi Nurmisäilörehu ja vilja tärkeimmät lähteet! Valkuaistäydennysrehut: rypsi/rapsirouhe ja puriste Härkäpapu Herne Sinilupiini Kokoviljasäilörehut, joko puhdas-kasvustona tai seoksena viljojen kanssa Härkäpapu Herne Valkolupiini

2 Palkokasvit Puna-apila Valkoapila Monivuotiset nurmipalkokasvit Puna-apila, valkoapila, alsikeapila, sinimailanen Yksivuotiset palkokasvit (palkoviljat) Härkäpapu, herne, lupiinit Sinimailanen Herne Sinilupiini Valkolupiini Härkäpapu Kuva: MTT/Annu Palmio Kuva: MTT/Annu Palmio 3 Palkoviljat säilörehuna -tutkimustuloksia Härkäpapu-vehnäsäilörehu HY Viikki (Jaakkola Termonen 2015) puolet säilörehusta härkäpapu-vehnä-sr (D 611) ja puolet nurmi-sr (D 678) + kaksi valkuaisvr-tasoa (2 vs 3.5 kg rypsirouhetta/pv) Kun säilörehusta puolet korvattiin huonommin sulavalla hp-vehnäsäilörehulla maitotuotos ei heikentynyt oletuksen mukaan Härkäpapusäilörehu Luke Maaninka (Palmio ym Maataloustieteen päivät) Härkäpapu-sr D 646, nurmisr D 687, seosrehuruokinta, Seokset: nurmisr+ohra (K), hp75-nurmi25-sr+ohra (H), nurmisr+ohra+rypsi (R) Härkäpapu-sr lisäsi rehujen syöntiä ja energian ja valkuaisen saantia samoin kuin rypsi Maitotuotoksissa H ja R välillä ei eroa mutta R:llä suurempi EKM-, rasva ja valkuaistuotos Härkäpapusäilörehu ei ollut täysin rypsin veroinen seosrehussa, mutta sopii lypsylehmien ruokintaan osittain korvaamaan rypsilisää

3 Herne-ohrasäilörehu HY/Viikki (Pursiainen Tuori) Nurmisäilörehua (D 660) korvattiin herneohrasäilörehulla (D 650) 33, 67 ja 100%, kontrolli nurmisr 100% Herneohrasäilörehulla pystyi korvaamaan ainakin 67% keskimääräisestä nurmisäilörehusta ilman että säilörehun syönti väheni. RV saanti lisääntyi 67 % asti. Maitotuotos lisääntyi mutta EKM ei, kun herneohrasr osuus lisääntyi Herne-vehnäsäilörehu (Adesogan ym. 2004) 2 hernelajiketta vehnän kanssa vs. raiheinäsäilörehu, kaksi väkirehutasoa 4 ja 8 kg/pv Lyhytvartinen hernelajike - enemmän maitoa kuin raiheinäsr tai toinen herne RV, tärkkelys ja NDF saanti suuremmat -> enemmän substraatteja mikrobeille ja maitoon Hernevehnä-VR4 sama tuotos kuin raiheinä-vr8! Milloin korjataan säilörehuksi? D 719 RV 201 NDF 429 indf 59 Etunimi Sukunimi D 589 RV 141 NDF 479 indf 183 D 587 RV 150 NDF 484 indf

4 Milloin siis korjataan? 7 Sopiva korjuuajankohta Tasapainoilua sadon määrän, laadun ja korjuutappioiden välillä Sato lisääntyy, sulavuuskin vähän, riski tappioihin lisääntyy, samoin sääriski! Kasvun aikana palkojen osuus lisääntyy, varren ja lehtien vähenee Ruotsalainen ohje: palot ovat saavuttaneet täyden kokonsa ja täyttyneet suuri kuiva-ainesato Vilja aikaisella taikina-asteella Voisi lisätä: kun lehtimassa on vielä vihreää! Helteinen sää kuihduttaa lehtiä ja pakkotuleennuttaa Lehtimassa vähenee, palkojen määrä jää pienemmäksi, osa paloista ei kehity Liika sade ränsistyttää kasvuston ja painaa lakoon Kuva: Luke/Kaisa Kuoppala 8 4

5 Ruukki Mustiala Kuvat: Kuva: Luke Kaisa / Kuoppala Kaisa Kuoppala 9 Sopiva korjuuajankohta... Korjuuseen sopiva aikaikkuna on suurempi kuin nurmirehuilla Kasvusto voi päällepäin näyttää vihreältä ja lehtevältä, mutta vasta kasvuston sisältä näkee tilanteen Mieluummin aikaisin, jos on helteitä/sateita tulossa Kasvuston tarkkailu aloitetaan heinäkuussa Katsotaan myös kasvuston sisälle lehtien määrää Kuva: Luke / Kaisa Kuoppala Eri lajikkeet kehittyvät eri tahtiin Rehevät lajikkeet sopivat säilörehuksi Tuottavat paljon vihreää massaa ja pysyvät pitkään vehreinä Pellonkäyttö, syysviljan kylvöaika, nurmen uudistus

6 Palkoviljat väkirehuna Sisältävät sekä energiaa että valkuaista energiavarastona tärkkelys tai rasva valkuaisen laatu pötsihajoavuus, aminohappokoostumus Sisältävät haitta-aineita pötsimikrobit hajottavat niitä, joten niistä ei ole lehmille haittaa Haasteena puinti ja kuivaus Pitää jauhaa tai murskata/litistää Murskesäilöntä varteenotettava vaihtoehto: Ei kuivatusta eikä erillistä jauhamista Perinteiset valkuaisrehut vs. palkoviljat Rehu RV His Met Lys HVO OIV ME-arvo g/kg ka g/100 g RV % g/kg ka MJ/kg ka Rypsirouhe Rypsipuriste Soijarouhe Herne Härkäpapu Lupiini Rehutaulukon mukaan herne, härkäpapu ja lupiini sisältävät hyvin vähän metioniinia, joten sen saanti voi tulla rajoittavaksi Myös niiden valkuaisen pötsihajoavuus (HVO) on selvästi suurempi soijaan ja varsinkin rypsiin verrattuna Karkea jauhaminen voi olla hienoinen etu valkuainen ei hajoa pötsissä aivan yhtä nopeasti 12 Lähde: Luke Rehutaulukot

7 Palkoviljat -väkirehuna 14,0 12,0 10,0 Härkäpapu ja sinilupiini vs. rapsirouhe Luke Jokioinen Väkirehuseokset: kontrolli (ei valk lisää), rapsirouhe-, härkäpapuja sinilupiinipitoiset (sama määrä valk tutkittavista) Härkäpapu oli lähes rapsirouheen veroinen, sinilupiini poikkesi molemmista muista Valkuaislisä lisäsi säilörehun syöntiä, eri valkuaisrehujen kesken maitotuotoksessa ja EKM ei merkitsevää eroa Säilörehun syönti, kg ka/pv 8,0 K RR HP SL Valkuaislisä lisäsi syöntiä SL: syönti pienempi kuin RR ja HP 37,0 35,0 33,0 31,0 29,0 27,0 25,0 Maitotuotos, kg/pv 37,0 35,0 33,0 31,0 29,0 27,0 25,0 K RR HP SL Valkuaislisä lisäsi maitotuotosta Valkuaisrehujen välillä ei merkitsevää eroa Energiakorjattu maitotuotos, kg/pv K RR HP SL Ruokintojen välillä ei ollut merkitsevää eroa Puinti , jolloin kosteus 48 %. 14 7

8 Hernekoe Koejäsen Kasvilaji Tsp, g Itävyys, % Kylvötiheys, kpl/m 2 Kg/ha Osuus seoksess a kylvötiheyden mukaan, % Herne Herne Herne Herne60-Hp Härkäpapu Herne Herne90-Hp Härkäpapu Herne-vehnä Herne Vehnä

9 1 HERNE HE60HP40 3 HEVE HERNE HE60HP40 HE90HP10 HE90HP10 HEVE 2 HE90HP10 HE90HP10 4 HEVE HEVE HE60HP40 HERNE HERNE HE60HP40 Mustialasta Kiitos!