Järkivihreä maatila. HAMKin tutkimusyksiköt. HAMKissa on neljä tutkimusyksikköä, joissa toimii tutkimusryhmät

Transkriptio

1 Järkivihreä maatila Katariina Manni HAMKin tutkimusyksiköt HAMKissa on neljä tutkimusyksikköä, joissa toimii tutkimusryhmät Ammatillinen osaaminen Biotalous Ohutlevykeskus (toiminut vuodesta 1998) Älykkäät palvelut Biotalouden tutkimusyksikössä toimivat seuraavat tutkimusryhmät: Biojalostamoprosessit, Hämeenlinna Bioprosessit, elintarvikkeet, Forssa Cleantech, Forssa Rakennettu ympäristö, Lepaa Järkivihreät luonnonvarat, Mustiala 1

2 Järkivihreä maatila Järkivihreä maatila -konseptin toiminta-alustana on opetus- ja tutkimusmaatila HAMKin Mustialan yksikössä, joka antaa puitteet soveltavan tutkimuksen tekemiseen maatilamittakaavassa. Järkivihreä maatila tarjoaa tutkimuslähtöisen ja innovatiivisen ympäristön opiskelijoille, opettajille ja muille alan toimijoille. Tutkimustyötä tehdään yhteistyössä erityisesti tutkimuksen, neuvonnan, elinkeinoelämän ja viljelijöiden kanssa. Keskeisenä tutkimustavoitteena on tuottaa tutkimuksellista tietoa resurssitehokkaista ja taloudellisesti kannattavista toimintatavoista maataloudessa ja ruuantuotannossa. Tutkimuksella pyritään vastaamaan kasvavaan ruuan kysyntään ja sen aiheuttamiin haasteisiin. Keskeisenä tavoitteena on edistää kotimaista ruuantuotantoa ympäristövaikutukset huomioiden. 2

3 Hanketoiminta Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) ja valtion rahoitus Hämeen liitto osarahoittaa hanketta EAKR-rahoituksella Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön Hankken rahoittajana Ympäristöministeriön Raki-ohjelma 3

4 Valkuaisfoorumi Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen -hanke Yhteishanke, jossa HAMK päätoteuttaja ja Luke osatoteuttaja Hankkeen keskeisin sisältö: Rakennetaan Hämeen vahvaan luonnonvaraosaamiseen perustuva Valkuaisfoorumi HAMK, LUKE, neuvonta, viljelijät ja muu elinkeinoelämä muodostavat yhteistyö- ja osaamisverkoston Valkuaisfoorumi kattaa koko ruokaketjun lähtien alkutuotannosta jalostavaan teollisuuteen ja kauppaan Rakennetaan toimintamalli, jossa tutkimustietoa sovelletaan maatilamittakaavassa ja tuotetaan avoimessa toimintaympäristössä uutta tietoa koko tki-ketjun ja alan käyttöön Hanke edistää valkuaisomavaraisuuden lisääntymistä tilatasolla, alueellisesti ja valtakunnallisesti Hankkeessa on 8 toimenpidettä, joista Valkuaisfoorumi rakentuu Valkuaisfoorumi Toimenpide 1: Portaali Kaikille avoin interaktiivinen kohtaamispaikka, johon kootaan kaikkien hankkeen aikaisten toimenpiteiden tuotokset Toimenpide 2: Asiantuntijatreffit Verkossa toimiva avoin vuorovaikutteinen kohtaamispaikka Toimenpide 3: Pellonpiennarpäivät Tehdään peltokierroksia, jolloin osallistujat pääsevät konkreettisesti näkemään valkuaiskasvien tuotantoa ja havainnoimaan kasvukauden tilannetta Toimenpide 4: Innovaatiotyöpajat Osaajaverkosto työstää uusia ideoita aiheista, jotka liittyvät tulevaisuuden potentiaalisiin valkuaisen lähteisiin niin eläin- kuin ihmisravitsemuksessa ja teknologioihin niiden hyödyntämiseksi ympäristövaikutukset huomioiden 4

5 Valkuaisfoorumi Toimenpide 5: Pilottitilat Tilat tuottavat hankkeelle valkuaiskasveihin liittyvää käytännön tietoa kasvukausien aikana Toimenpide 6: Soveltava tutkimus Tutkimusaiheina ovat: Härkäpavun tuotanto (kesä 2015) Palkoviljojen säilöntä (kesä 2015 ja 2016) Nurmipalkokasvien sadontuotto (kesä 2016) Valkuaiskasvien havaintoruudut (kesä 2015 ja 2016) Toimenpide 7: Mustialan avoin opetus- ja tutkimustila ja mobiilisovellus Mustialan opetus- ja tutkimusmaatila toimii oivaltavien ratkaisujen maatilamittakaavan näyteikkunana Tehdään älypuhelimella käytettävä mobiilisovellus, joka kertoo paikan päällä mm. yksityiskohtia valkuaiskasvien havaintoruuduista ja menossa olevista soveltavista viljelykokeista sekä suomenettä englanninkielellä Toimenpide 8: Loppuseminaari ja Valkuaisfoorumi-julkaisu Lanseerataan Valkuaisfoorumi sekä esitellään hankkeen aikana kerättyjä kokemuksia ja tuotoksia Julkaisussa kuvataan Valkuaisfoorumi-konsepti, johon sisältyy osaamiskeskuksen rakentaminen, osaamisverkoston synty ja tehtyjen toimenpiteiden keskeisimmät tuotokset Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön (RaPe) Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön -hanke Yhteishanke, jossa HAMK päätoteuttaja ja Luke, Helsingin yliopisto/lammin biologinen asema ja Etelä-Suomen Salaojakeskus osatoteuttajia Hankkeen keskeisin sisältö: Testataan kerääjäkasvien käyttöä ravinteiden käytön tehostajana, biokaasutuksen raaka-aineena ja rehuntuotannossa Pilotoidaan biosuotimia valumavesien käsittelymenetelmänä Parannetaan peltolohkon paikalliskuivatusta säätösalaojituksen avulla Hanke rakentuu 5 työpaketista 5

6 Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön (RaPe) Työpaketti 1: Organisointi ja tiedotus Varmistetaan että hankkeen toimenpiteet etenevät suunnitelmallisesti Opetus- ja viestintämateriaalin tuottaminen Työpaketti 2: Kerääjäkasvit Ravinteiden pidättyminen, vaikutukset pääsatokasviin, lannoitus Sadon rehukäyttö, laidunnus ja korjuu Potentiaali biokaasuntuotannossa Työpaketti 3: Biosuodin Olkibiosuotoimen käytön testaaminen ravinnevalumien pidättämisessä Työpaketti 4: Säätösalaojitus Säätösalaojituksen havaintokoejärjestelmän rakentaminen Aineiston laadinta kolmiulotteisena Työpaketti 5: Kustannukset ja hyödyt Toimenpiteiden 2-4 avulla saavutettuja vähennyksiä ravinnevalumiin sekä niistä aiheutuvien kustannusten tarkastelua Kannattavuustarkasteluja 6