RISTIJÄRVI PUTKOSJÄRVEN ASEMAKAAVA

RISTIJÄRVI PUTKOSJÄRVEN ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS EHDOTUS 23.6.2010

SISÄLLYSLUETTELO 1 ASEMAKAAVAN LÄHTÖKOHDAT... 1 1.1 1.2 SUUNNITTELUALUEEN SIJAINTI JA ASEMAKAAVA-ALUEEN RAJAUS... 1 ASEMAKAAVAN LAATIMISTARVE... 1 1.3 LUONTO- JA MAISEMASELVITYS... 1 1.3.1 Ympäristöarvojen yleiskuvaus... 1 1.3.2 Suunnittelualueen lisärakentamisen suhde ympäristöarvoihin... 6 1.4 SUUNNITTELUTILANNE... 7 1.4.1 1.4.2 Maakuntakaava... 7 Yleis- ja asemakaavat... 9 1.4.3 Pyhännän kyläsuunnitelma 2010...10 1.5 RAKENNUSJÄRJESTYS...12 1.6 1.7 POHJAKARTTA...12 VESIHUOLTO...12 1.8 1.9 TIESTÖ...12 ENERGIAHUOLTO...12 1.10 MAANOMISTUS...12 2 TAVOITTEET...12 2.1 2.2 PUTKOSJÄRVEN ASEMAKAAVAN SUHDE VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN (VAT)...12 ASEMAKAAVA-ALUEEN KÄYTTÖTARKOITUS...13 2.3 2.4 LIIKENNE...13 VIRKISTYSALUEET...13 2.5 VESIHUOLTO...13 3 KAAVARATKAISU...14 3.1 3.2 KAAVARATKAISUN KUVAUS...14 MAANKÄYTTÖLUOKAT...14 3.3 VAIHTOEHDOT...15 4 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI...16 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN...16 LIITTEET: 1. Seurantalomake 2. Havainnekuva 3. Havainnekuva, ilmakuvasovite 4. Tonttien pinta-alat 5. Luonto- ja maisemaselvitys 6. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 7. Muinaismuistokohteen tiedot 8. Ote Ristijärven kulttuuriympäristöohjelmasta

1 ASEMAKAAVAN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Suunnittelualueen sijainti ja asemakaava-alueen rajaus Pyhännän kylässä entisen koulukiinteistön lähiympäristössä sijaitseva Putkosjärven asemakaavaalue (n. 25 ha) rajautuu pohjoisessa Sotkamontiehen 888 ja lännessä Putkosjärventiehen, mitä kautta alueelta on suorin tieyhteys Kajaaniin. Suunnittelualue on noin 8 km etäisyydellä Ristijärven keskustaajamasta. Ristijärven kunnan omistaman Ketolan tilan RN:o 11:63 alueiden lisäksi suunnittelualueeseen on otettu mukaan Pyhännän kylän ydinalueeseen maantieteellisesti kuuluvia yksityisten maanomistajien alueita, jotta asemakaavan avulla voitaisiin muodostaa taajamakuvallisesti ja toiminnallisesti mahdollisimman yhtenäinen kyläaluekokonaisuus. 1.2 Asemakaavan laatimistarve Ketolan tilakeskuksen, Pyhännän vanhan kyläkoulun pihapiirin sekä niiden lähiympäristön Putkosjärveen ja Putkosjokeen rajoittuvien maa-alueiden kehittämistä rakenteeltaan tiiviiksi kyläkeskukseksi koskee mm. seuraavat maankäyttö- ja rakennuslain säädökset: Ote MRL 72: Meren tai vesistön ranta-alueeseen kuuluvalle rantavyöhykkeelle ei saa rakentaa rakennusta ilman asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Ote MRL 16: Suunnittelutarvealueella tarkoitetaan aluetta, jonka käyttöön liittyvien tarpeiden tyydyttämiseksi on syytä ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin, kuten teiden, vesijohdon tai viemärin rakentamiseen taikka vapaa-alueiden järjestämiseen. Koska Putkosjärven ranta-alueella Pyhännän kylän ydinalueella on kysymys tiiviin kylärakenteen suunnittelusta, minkä vuoksi asemakaava on yleiskaavaa sopivampi kaavamuoto ohjaamaan tämän tyyppistä maankäyttöä. Koska alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, asemakaavaa laadittaessa otetaan soveltuvin osin huomioon myös yleiskaavan sisältövaatimukset (MRL 54 ). 1.3 Luonto- ja maisemaselvitys Suunnittelun ja asemakaavan vaikutuksien arvioinnin yhdeksi lähtökohdaksi on laadittu kesällä 2008 suunnittelualuetta ja sen lähiympäristöä koskeva luonto- ja maisemaselvitys, joka on kokonaisuudessaan asemakaavaselostuksen liitteenä. 1.3.1 Ympäristöarvojen yleiskuvaus Pyhännän kylän ranta-alueella sijaitsevan kapeahkon suunnittelualueen luonnonympäristölle antavat voimakkaan leiman vähäravinteinen ja kivipohjainen Putkosjärvi sekä Iso-Pyhäntäjärveen laskeva Putkosjoki lehtomaisine ranta-alueineen. Asemakaava-alueeseen kuuluu Putkosjärven pohjoista rantaviivaa noin 1400 metriä. Putkosjoki virtaa alueen keskellä noin 150 metrin matkalla.

Putkosjärvi : Putkosjoki :

Ote Pyhännän kylän kartasta Ristijärven kulttuuriympäristöohjelmasta : Vanhan kyläkoulun pihapiiri sekä Ketolan ja Pikkaraisen tilojen talouskeskukset niitä ympäröivine peltoaukeineen muodostavat Pyhännän kylän keskeisintä kulttuurimaisemaa. Vanha kyläkoulu :

Ketolan tilan talouskeskus : Melko tasaisen suunnittelualueen vaihtelevimmat maastonmuodot sijaitsevat vanhan koulun lounais- ja eteläpuolella, jossa maasto nousee jyrkimmillään 6 metriä 30 metrin matkalla rantaviivasta. Tämä korkeusero lisää kyseisellä alueella järvimaiseman vaikuttavuutta. Vanhan koulun lounaispuolista ranta-aluetta :

Asemakaava-alueen maaperä on yleisimmin moreenimaata. Turvemaata esiintyy paikoin Putkosjoen länsipuolen soisella alueella. Multamaata on Ketolan ja Pikkaraisen tiloihin kuuluvilla pelloilla sekä vanhan koulurakennuksen lähiympäristössä. Ketolan tilan pellot ovat osittain viljelykäytössä; hoitamattomaksi jääneet alueet vaihtelevat kuivahkoista tuoreisiin niittyihin. Suunnittelualueen vallitseva luontotyyppi on tuore kangas. Putkosjoen rantojen kasvillisuus on muuta aluetta selkeästi reheväkasvuisempaa ja lajirikkaampaa. Joen itäpuolella vallitsee kuivahko tai tuore ja länsipuolella tuore tai kostea kangas, josta löytyy yksityiskohtaisemmassa tarkastelussa luontotyyppejä kuivahkosta kankaasta kosteaan suomaahan. Joen itäpuolen metsät ovat pääasiassa kuivahkoa kangasta. Asemakaava-alueen metsät ovat täysi-ikäisiä talousmetsiä valtapuuna kuusi. Putkosjoen itäpuolella sijaitsevat kunnan omistamat metsät on harvennushakattu kesällä 2008 muualla paitsi jokeen rajoittuvassa läntisimmässä osassa. Vastaavat hakkuut ovat kohdistuneet myös suurimmalle osalle Putkosjoen länsipuolista järveen rajoittuvaa kuusimetsää ja Putkosjärventiehen rajoittuvaa mäntyvaltaista metsää. Putkosjoen itäpuolella, aivan joen tuntumassa sijaitsevalla metsiköllä on kerroksellisuutta ja se on luonnontilaisen kaltainen, joskaan siellä ei ole kaatunutta maatuvaa puuainesta. Puustona on lähinnä naavaisia, varttuneita, mutta myös nuorempia kuusia. Hieskoivua esiintyy varsinkin joenrannan läheisyydessä. Kenttäkerrosta hallitsevat mustikka ja sammalet. Puolukkaa ja paikoin metsäkortetta esiintyy runsaasti. Joen varrella on kapea lehtomainen vyöhyke. Myös joen länsipuolen pohjoisalue on osin luonnontilaisen kaltainen eri-ikäisine naavaisine puineen; se on kuitenkin ojitusten rikkoma. Kyseisten alueiden arvoa heikentää edellä esille tuotujen seikkojen lisäksi niiden pienialaisuus. Putkosjoen länsipuolisen ranta-alueen harvennushakkuuta :

Putkosjoen länsipuolen lehtomaista ranta-aluetta : Luonnontilaisen kaltaista metsää Putkosjoen länsipuolella : 1.3.2 Suunnittelualueen lisärakentamisen suhde ympäristöarvoihin Luonto- ja maisemaselvityksen laatimisen yhteydessä ei ole tullut esille sellaisia suojeltavia luontoym. ympäristöarvoja, jotka estäisivät kohdassa 2.2 esitettyjen tavoitteiden mukaisen täydennysrakentamisen Pyhännän kylän ydinalueella. Vanhan koulukiinteistön lähiympäristön kaavoittaminen asuntoalueeksi jatkaa sen aiemman maankäytön perinnettä ja herättää uudelleen eloon koulutoiminnan loppumisen ja pysyvän asumisen vähenemisen hiljentämän kyläkeskuksen.

1.4 Suunnittelutilanne 1.4.1 Maakuntakaava Koska Putkosjärven asemakaava-alue on osa Pyhännän kylää, tässä yhteydessä tarkastellaan laajemmin Pyhännän kylää koskevia maakuntakaavamerkintöjä. OTE Kainuun maakuntakaavasta:

1.4.1.1 Pyhäntä ja muut Ristijärven kylät (at) Kainuun aluerakenteen osana Kainuun aluerakenteen yleiset kehittämisperiaatteet ovat seuraavat: Kainuun aluerakennetta kehitetään tasapainoisena kolmen vahvan keskuksen ja niitä täydentävien kunta- ja kyläkeskusten muodostamaa verkostomallia soveltaen. Maakunnan veturina toimii maakuntakeskus Kajaanin ja Sotkamon muodostama monipuolinen osaamisen, työssäkäynnin, palvelujen ja vapaa-ajan harrastusten keskittymä. Muita vahvoja keskuksia ovat Kuhmo, joka on kansainvälisen rajaliikenteen, kulttuuri-, puu- ja kiviosaamisen keskus sekä Suomussalmi, joka on Ylä-Kainuun kansainvälinen luonto-, kulttuuri- ja elämysmatkailun keskus. Muut kunta- ja kyläkeskukset täydentävät omia vahvuuksiaan kehittäen kolmen keskuksen muodostamaa aluerakenneverkostoa. (Maakuntakaavaselostus, 5.3.1. Alue- ja yhdyskuntarakenne, s. 59) Kainuun maakuntakaavassa kylää tarkoittavalla kohdemerkinnällä at osoitetaan aluerakenteen ja maaseutuasutuksen kannalta tärkeitä kyläkeskuksia. Muut kylät ja maaseutualueet täydentävät ja tukevat osoitettua kyläverkostoa. Kyläkeskuksien osoittamisessa on käytetty neljää perustetta: luokan A kylät omaavat vahvan väestöpohjan ja palvelurakennetta. Luokan B kylissä on erityisen vetovoimainen ympäristö esim. loma-asutuksen, matkailun tai muun elinkeinotoiminnan ansiosta. Luokan C kylät edustavat erityisen arvokkaita kainuulaisia kyläalueita mm. kulttuuriympäristönsä tai asutushistoriansa puolesta. Luokan D kylät ovat taajamien läheisyydessä sijaitsevia kyliä. (Maakuntakaavaselostus, 5.3.1. Alue- ja yhdyskuntarakenne, s. 68) at KYLÄ Merkinnällä at osoitetaan kylien peruspalvelujen painopistesijaintia, jonka lähiympäristöä voidaan pitää suotuisana rakentamisalueena. Suunnittelumääräys: Kyläkeskuksen suunnittelussa on pyrittävä vahvistamaan kyläkeskuksen asema sovittamalla yhteen asumisen, palvelujen ja alkutuotannon tarpeet. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa ja rakentamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota rakentamisen sopeuttamiseen kyläkokonaisuuteen ja ympäristöön, vesihuollon järjestämiseen ja hyvien yhtenäisten peltoalueiden säilymiseen maatalouskäytössä. Uudisrakentaminen on pyrittävä sijoittamaan siten, että se sijoittuu palvelujen kannalta edullisesti olevan asutuksen sekä tie- ja tietoliikenneyhteyksien läheisyyteen. (Maakuntakaavamerkinnät ja määräykset, s. 16) Ristijärven kunnan alueella on käytetty maakuntakaavamerkintää at Hiisijärven (luokat B, C), Jokikylän (luokka B), Pyhännän (luokka B) ja Uvan (luokka B) kylien kohdalla. (Maakuntakaavaselostuksen liitetaulukko 1 ja liitekartta 2) 1.4.1.2 Moottorikelkkailureitti Moottorikelkkailureitti -merkinnällä osoitetaan vähintään ylikunnalliset ja maakunnallisesti merkittävät yleisen liikkumisen kannalta tärkeät ohjeelliset moottorikelkkailureitit. Moottorikelkkailureitit voidaan perustaa sopimuksilla tai maastoliikennelaissa säädetyllä tavalla. (Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset, s. 25) Maakuntakaavassa on osoitettu moottorikelkkailureitti Putkosjärven länsipuolelle.

1.4.1.3 Tärkeä pohjavesialue Merkinnällä osoitetaan vedenhankinnan kannalta tärkeät (1.luokan) ja vedenhankintaan soveltuvat (2. luokan ) pohjavesialueet. Suunnittelumääräys: Pohjavesien pilaantumis- ja muuttumisriskejä aiheuttavat laitokset ja toiminnot on sijoitettava riittävän etäälle pohjavesialueista tai suojattava niin, että pohjavesialueen käyttökelpoisuus vedenhankintaan ei vaarannu. Pyhännän kylän itäosassa Iso-Pyhäntäjärveen rajoittuva Ansokangas on 2. luokan pohjavesialuetta, joka on osoitettu maakuntakaavassa tärkeäksi pohjavesialueeksi. (Maakuntakaavaselostuksen liitetaulukko 18 ja liitekartta 10) 1.4.1.4 Maa- ja metsätalousvaltaiset alueet Merkinnällä M osoitetaan pääasiassa maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitettuja alueita. Suunnittelumääräys: Maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitettuja alueita voidaan käyttää alueen pääasiallista käyttötarkoitusta sanottavasti haittaamatta ja luonnetta muuttamatta myös erityislainsäädännön ohjaamana muihin tarkoituksiin, kuten luontais- tai muuhun elinkeinotoimintaan, turvetuotantoon, maa- ja kiviainesten ottoon, haja-asutusluonteiseen pysyvään ja loma-asumiseen sekä jokamiehen oikeuden rajoissa ulkoiluun ja retkeilyyn. alueille voidaan perustaa yksityisiä suojelualueita. Ilman erityisiä perusteita hyviä ja yhtenäisiä peltoalueita ei tule ottaa taajamatoimintojen käyttöön. Maankäyttöä suunniteltaessa on tuettava metsätalousalueiden yhtenäisyyttä ja toimivuutta. 1.4.1.5 Maaseutumaisen kehittämisen yhteistyöalue Kehittämismerkinnällä mk esitetään keskeisten liikenneväylien ja maaseutuasutuksen alueita, joiden kehittämisessä on tarvetta kuntien väliseen yhteistyöhön. Ote suunnittelumääräyksistä: Emäjoen ja 5-tien aluetta kehitetään maaseudun kulttuuriympäristöön, maisemaan ja hyviin liikenneyhteyksiin tukeutuvana monipuolisen elinkeinotoiminnan, asumisen, vapaa-ajan, liikenteen ja matkailun vyöhykkeenä. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota kulttuuriympäristön ja maiseman hoitoon sekä liikenteen ja matkailun palvelujen kehittämisen. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee ottaa huomioon tulvan aiheuttamat rajoitukset rakentamiselle. Pyhännän kylä liittyy fyysisesti vesistöjen ja Sotkamontien 888 välityksellä maakuntakaavan mukaiseen maaseutumaisen kehittämisen yhteistyöalueeseen mk. Pyhännän kylällä sijaitseva Putkosjärven asemakaava-alue on keskeisen sijaintinsa vuoksi merkittävä osa Hiisijärven kylältä kirkonkylälle saakka ulottuvaa kunnallista asumisen ja matkailun kehittämisaluetta, joka voidaan jatkossa liittää fyysisesti ja toiminnallisesti maakuntakaavan tarkoittamiin kuntien välisiin mk - yhteistyöhankkeisiin. 1.4.2 Yleis- ja asemakaavat Pyhännän kylän alueella ei ole aiemmin laadittuja yleis- eikä asemakaavoja.

1.4.3 Pyhännän kyläsuunnitelma 2010 Ristijärven kunta ohjaa kylien kehittämistyötä mm. kyläsuunnitelmien avulla. Kylien asukkaat, kunnan luottamushenkilöt ja virkamiehet laativat ko. suunnitelmat viideksi vuodeksi kerrallaan. Parhaillaan ollaan laatimassa kyläsuunnitelmia vuosille 2010-2015. Putkosjärven asemakaava-alue on merkittävä osa Pyhännän kylää. Pyhännän kyläsuunnitelman 2010-2015 laatimisen perustaksi järjestetyissä kyläkokouksissa on tiedusteltu asukkaiden näkemyksiä asuinalueensa ja sen lähiympäristön tämän hetkisestä tilanteesta ja kehittämistarpeista. Viimeisin kyläkokous, jossa oli läsnä noin 20 asukasta, järjestettiin 10.6.2010. Seuraavassa on lueteltu em. kokouksissa esille tulleita kyläläisten mielipiteitä, jotka huomioidaan Pyhännän kyläsuunnitelman 2010-2015 laatimisessa. Kyseiset seikat on ovat olleet tavoitteellisina lähtökohtina myös Putkosjärven asemakaavan laatimiselle. - kyläläisten mielestä uudet asukkaat ovat hyvin tervetulleita Pyhännälle - uusia pysyvän asumisen rakennuspaikkoja ei tarvitse järjestää määrätietoisesti muualle kuin Putkosjärven asemakaava-alueelle - kylät toimivat parhaimmillaan silloin, kun niissä asuu kaikenikäisiä asukkaita - yhteinen jäteveden käsittely laajemmin kylällä, mikäli kustannustaloudellisesti mahdollista - Pyhännän kylällä on paljon loma-asuntoja, mutta ne ovat vajaakäytössä - alueelle tulisi saada lisää majoituskapasiteettia, koska vuokrattavia loma-asuntoja ei ole tällä hetkellä riittävästi (sama ongelma koskee kyläläisten mielestä koko Ristijärven kuntaa) - kylällä haluttaisiin nostattaa entisen kaltaista talkoohenkeä, jonka innoittamana voitaisiin esim. kunnostaa Pyhännän kylätalo (ent. maamiesseuran talo) kokoontumis- ja virkistäytymispaikaksi, talon ulkoportaat tulisi kuitenkin korjata välittömästi - kalastuskunnallekin toivottiin talkoointoa, jotta vesistöt saataisiin pidettyä kunnossa ja kalaisina: kalastus on alueella tärkeä harrastus ja matkailun vetovoimatekijä - Putkosjärven uuden asuntoalueen viereiset linja-autopysäkit tulisi valaista turvallisuus- ja viihtyisyyssyistä - ulkoilureitin rakentaminen asemakaava-alueelle olisi tarpeellista - kylällä on muutamia laavuja ja kotia sekä kunnostettu mylly, joita voidaan hyödyntää matkailuyrityskäytössä - hiihtoharrastuksen tukeminen (kunnan järjestämä hiihtoreitti kulkee Putkosjärven yli) - Savijoentietä ei tulisi yksityistää - Savijoenmyllyn alueen kehittäminen: mm. parkkialue ja pitkospuut myllylle - olemassa olevaa yritystoimintaa: kaksi lypsykarjatilaa rakennus-, maanrakennus-, sähkö- ja LVI-urakointia leipomo- ja pitopalvelutoimintaa taksi- ja linja-autokuljetuksia hevoskasvatusta metsätalousyrittäjyyttä, mm. polttopuiden toimitusta majoituspalveluja terapia- ja hoivapalveluja - elinkeinojen kehittäminen: Valtion maat matkailukäyttöön: metsästys, kalastus, marjastus tietoliikenneyhteyksien parantaminen mahdollistaa etätyön

Internetiin valmiit matkailupaketit paikalliset käsityötaidot laajemmin yritystoiminnan voimavaraksi mökkitalonmiestoiminnan tehostaminen hiljaisuus matkailua palvelemaan kodinhoito- ja pitopalveluyritystoiminnan kehittäminen kylälle ja kasvattavat kylän elinvoimaisuutta. ruokakulttuuri palvelemaan matkailua Iso-Pyhäntäjärven ranta-alueet tulisi kaavoittaa mökkivuokrauksen tehostaminen husky- ja rekikoirapalvelujen kehittäminen jos alueelle uusia perheitä, lastenhoitopalvelujen tarjontaa olevien reitistöjen tehokas hyödyntäminen matkailussa (UKK-reitti, moottorikelkkareitit, ladut, ratsastusreitit, sekä melontareitit etappipaikkoineen) - Pyhännän kylällä ei paljoa omaa yhdistystoimintaa vaan osallistutaan yleensä koko kunnan kattavaan yhdistystoimintaan: muun muassa MTK, 4 H-yhdistys, poliittiset järjestöt, Martat, Ristijärven yrittäjät, kalastuskunta - Pyhännän kylän kyläyhdistys ja Pyhännän kylän metsästysseura ovat paikallisesti toimivia yhdistyksiä - Maanmiesseuran talon kunnostaminen kylätaloksi aktivoisi kyläläisten yhdistys- ja harrastetoimintaa (kansalaisopiston kurssit, kutominen, nuorten ja lasten harrasteet) - Yhdistystoiminta on vuosien aikana osittain hiipunut, mutta kylän toiminta on viimeaikoina ollut aktivoitumassa. Tavoitteena on, että uusien asukkaiden myötä toiminta kasvaa. Sen lisäksi on suunniteltu kesäasukkaiden ja uusien kyläläisten kytkemistä mukaan kylän yhteiseen toimintaan - Vapaa-ajan harrastukset suuntautuvat vaellus-, hiihto- ja muihin yksilöharrastuksiin. Laahtasen leirintä- ja lomakylällä on alueen parhaimmat vapaa-ajan kalastusmahdollisuudet, toimivat majoitustilat, kalastuslupien myyntiä ja ratsastusreitistö Pyhännän ja Hiisijärven välillä. - Kylällä kaivataan lähipalveluna lasten ja nuorten palveluja sekä virkistyspalveluja - Nuorten harrastukset toteutuvat pääosin Koskenkylällä, joka on naapurikylä ja kirkonkylällä, joka sijaitsee 8 kilometrin päässä kylästä - Ikäihmisten asioinnin järjestämiseksi kylältä on asiointikuljetuksia pääasiassa 1 kerran viikossa ja talviaikana koululaiskuljetusten yhteydessä. Ikäihmisten ja vanhusten liikunta-, kauppa-, ja yhdistyspalvelut ovat pääosin kirkonkylän keskustassa, koska kylältä on puuttunut sopiva kokoontumistila. 1.4.3.1 Kyläsuunnittelu ja maakuntakaavoitus Kainuun maakuntakaavaa laadittaessa Ristijärven kunta esitti kyliensä kehittämistavoitteet maakuntakaavassa huomioitavaksi. Kunnalla oli jo tuossa vaiheessa Pyhännän kylän osalta selkeä tavoite kehittää siitä vetovoimainen pysyvän asumisen alue. Maakuntakaavassa on käytetty merkintää at (kylä) Pyhännän kylän kohdalla ja Putkosjärven asemakaavalla ollaan toteuttamassa ko. merkintään liittyvää suunnittelumääräystä (asemakaavaselostuksen kohta 1.4.1.1).

1.5 Rakennusjärjestys Ristijärven kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa 15.05.2002. Kunta on parhaillaan uudistamassa rakennusjärjestystään. 1.6 Pohjakartta Origo Oy:n laatima asemakaavan pohjakartta on hyväksytty 26.11.2009. 1.7 Vesihuolto Pyhännän kylän talousvesi otetaan Putkosjärven eteläisellä ranta-alueella sijaitsevasta lähteestä, jonka antoisuuden on todettu riittävän myös uuden asuntoalueen tarpeisiin. 1.8 Tiestö Asemakaava-alueen kadut liittyvät pohjoisessa Ristijärvi-Sotkamo maantien 888 ja lännessä Putkosjärventiehen, jonka kautta alueelta on suorin, noin 45 km yhteys Kajaaniin. Sotkamoon suunnittelualueelta on noin 44 km, Ristijärven keskustaajama on noin 8 km etäisyydellä. 1.9 Energiahuolto Suunnittelualueen läpi kulkee itä-länsi suunnassa sähkölinja, jota tullaan siirtämään vanhan koulukiinteistön lähiympäristössä maisemallisesti ja toiminnallisesti parempaan paikkaan. 1.10 Maanomistus Kunta on suunnittelualueen suurin maanomistaja: ainoastaan vanha kyläkoulu, kaksi olemassa olevaa loma-rakennuspaikkaa ja noin 1,2 ha suuruinen rakentamaton ranta-alue suunnittelualueen itäreunassa ovat yksityisten omistuksessa. 2 TAVOITTEET 2.1 Putkosjärven asemakaavan suhde Valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin (VAT) Ote valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista: Toimiva aluerakenne Yleistavoitteet Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä.

Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Aluerakennetta kehitetään monikeskuksisena ja verkottuvana sekä hyviin liikenneyhteyksiin perustuvana kokonaisuutena. Toimivan aluerakenteen runkona kehitetään Helsingin seutua, maakuntakeskuksia sekä kaupunkiseutujen ja maaseudun keskusten muodostamaa verkostoa. Eteläisessä Suomessa aluerakenne perustuu erityisesti Helsingin ja alueen muiden kaupunkikeskusten välisiin raideliikenneyhteyksiin. Alueidenkäytöllä edistetään kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta sekä kyläverkoston kehittämistä. Erityisesti harvaan asutulla maaseudulla ja taantuvilla alueilla kiinnitetään alueidenkäytössä huomiota jo olemassa olevien rakenteiden hyödyntämiseen sekä elinkeinotoiminnan ja muun toimintapohjan monipuolistamiseen. Alueidenkäytössä otetaan huomioon haja-asutukseen ja yksittäistoimintoihin perustuvat elinkeinot sekä maaseudun tarve saada uusia pysyviä asukkaita. Putkosjärven asemakaavan avulla Ristijärven kunta kehittää kyläverkostoansa ja järjestää jo maakuntakaavoituksen yhteydessä esille tuomiensa tavoitteiden mukaisesti valmiudet Pyhännän kylälle vastaanottaa uusia pysyviä asukkaita ja elinkeinotoimintaa. 2.2 Asemakaava-alueen käyttötarkoitus Ristijärven kunta on hankkinut Putkosjärven ranta-alueita sisältävän Ketolan tilan RN:o 11:63 omistukseensa tavoitteenaan käyttää sitä Pyhännän kylän olevaan kylärakenteeseen tukeutuvan, luonnonympäristöltään ja sosiaalisilta olosuhteiltaan viihtyisän asuntoalueen muodostamiseen. Ketolan maatilan talouskeskuksessa ja sen lähiympäristössä sekä viereisen vanhan koulukiinteistön alueella halutaan turvata pysyvän asumisen lisäksi myös yritystoiminnan harjoittaminen. Asemakaava-alueen muiden osien suunnittelussa keskitytään asumisen ja virkistyksen tarpeisiin. Putkosjärven asemakaava-alueella tulee olemaan hyvät edellytykset toimia Pyhännän kylän sosiaalisesti aktiivisena keskuksena, jonne järjestettäviä virkistys- ym. palveluja tulevat käyttämään kyläläisten ja koko kunnan asukkaiden lisäksi matkailijat. 2.3 Liikenne Asemakaava-alueen katujen suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota liittymien turvallisuuteen ja toimivuuteen sekä katujen maastonmuotoja luontevasti noudattelevaan linjaukseen. Alueelle järjestetään yleiseen käyttöön tarkoitettu venevalkama. 2.4 Virkistysalueet Asemakaava-alueelle suunnitellaan helposti saavutettavia alueen asukkaita ja vierailijoita palvelevia rantaan tukeutuvia virkistysalueita, joille kullekin luodaan sijoituksen, varustelutason ja ympäristönhoidon avulla oma erityinen luonteensa. Näiden lähivirkistysalueiden lisäksi yleisinä retkeily- ja ulkoilualueina tulevat toimimaan kunnan omistamat metsätalousalueet, joiden hoidossa tullaan ottamaan huomioon virkistyskäytön asettamat vaatimukset. 2.5 Vesihuolto Asemakaava laaditaan siten, että suunnittelualueelle voidaan toteuttaa tarkoituksenmukaisimmalla tavalla kaava-aluetta ja mahdollisesti sen lähiympäristöä palveleva jätevesien käsittelyjärjestelmä.

Asemakaavaratkaisu on laadittu siten, että jätevesien käsittely on mahdollista järjestää sekä keskitetysti että tonttikohtaisesti. Putkosjärveen upotettu vesijohto uusitaan asemakaavan toteuttamisen yhteydessä. sekä keskitetystä että tonttikohtaisesta jätevesien käsittelyjärjestelmästä. 3 KAAVARATKAISU 3.1 Kaavaratkaisun kuvaus Putkosjoki jakaa suunnittelualueen kahteen luonteeltaan erilaiseen osaan: joen itäpuolen kyläkeskusalueeseen ja siihen tukeutuvaan länsipuolen yksityisluontoisempaan alueeseen. Kaavaratkaisussa on korostettu tätä eroa varaamalla itäiselle alueelle sijoitetut rakennuspaikat pelkästään asumiseen. Joen itäpuolella on osoitettu alueita asumisen lisäksi myös elinkeinotoiminnalle. Vanhan kyläkoulun pihapiiriin, Ketolan tilan talouskeskuksen alueelle sekä sen lähiympäristöön on sijoitettu korttelialueita, jotka sopivat hyvin pienimuotoiselle yritystoiminnalle. Asemakaava-alueen virkistys- ja ulkoilualueverkoston muodostavat kolme erillistä rantaan tukeutuvaa lähivirkistysaluetta sekä kunnan omistamat metsäalueet, joiden hoidollisissa tavoitteissa painotetaan niiden käyttöä retkeily- ja ulkoilualueina. Putkosjoen itä- ja länsiosien välisen kevyen liikenteen reitin tilantarve on huomioitu Sotkamontien 888 maantiealuevarauksessa. Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueet (ET) on varattu jätevesien käsittelylle. My-merkinnällä (Alueen osa, jolla on erityisiä ympäristöarvoja.) on haluttu korostaa Putkosjoen lehtomaisen ranta-alueen luontoarvoja. 3.2 Maankäyttöluokat A Asuinrakennusten korttelialue. Alue varataan asumiselle ja pienimuotoiselle elinkeinotoiminnalle. AP Asuinpientalojen korttelialue. Alueelle voidaan rakentaa yksi- ja kaksiasuntoisia asuinrakennuksia sekä rivitaloja. AO Erillispientalojen korttelialue. Rakennuspaikalle saa rakentaa yksi- tai kaksiasuntoisen asuinrakennuksen lisäksi yhden yksikerroksisen, korkeintaan 40 k-m2 suuruisen vierasmajan sekä sauna- ja talousrakennuksia. Rs-merkinnällä osoitetulle rakennusalalle saa rakentaa yhden erillisen, korkeintaan 30 k-m2 suuruisen ja yksikerroksisen saunarakennuksen sekä 15 k-m2 suuruisen kodan. P Palvelurakennusten korttelialue. Alue varataan yksityisille matkailu- ym. palveluille sekä asumiselle.

VL Lähivirkistysalue. Alueelle saa rakentaa laavuja, korkeintaan 30 k-m2 suuruisia kotia, rantasaunoja ja aittoja ym. vastaavia rakennelmia ja pienehköjä rakennuksia yleisen virkistyksen käyttöön vähintään 15 metrin etäisyydelle keskiveden korkeuden mukaisesta rantaviivasta. LT Maantien alue. LV Venevalkama. ET Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue. M Maa- ja metsätalousalue. MU Maa- ja metsätalousalue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta. W Vesialue. my Alueen osa, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Alue säilytetään metsänä. Ulkoilureittien rakentaminen sekä ympäristönhoito ja metsänhoito sallitaan alueella siten, että luonnonympäristön ominaisuudet säilyvät. sm Muinaismuistolain (295763) rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen tai muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevat maankäyttösuunnitelmat on lähetettävä Museovirastoon tai maakuntamuseoon lausuntoa varten. 3.3 Vaihtoehdot Ristijärven kunnalla on ollut pitkäaikaisena tavoitteena järjestää uusia pysyvän asumisen rakennuspaikkoja Pyhännän vanhan kyläkoulun läheisyyteen. Tämän vuoksi kunta jätti omistukseensa koulun pihapiiriin rajoittuvan ranta-alueen potentiaaliseksi tonttimaaksi myydessään muun koulukiinteistön. Tuolloin tarkoituksena oli käyttää poikkeamismenettelyä uusien rakennuspaikkojen saamiseksi kylälle. Vanhaan koulukiinteistöön ja Putkosjärveen rajoittuvan Ketolan tilan tullessa myyntiin, kunta hankki sen omistukseensa, koska näin se sai muodostettua laajemman yhtenäisen ranta-alueen uutta asuntoaluetta varten. Alueen vaihtoehtoisia toteutustapoja olivat poikkeamismenettely ja kaavoitus. Koska kunnan tavoitteena oli muodostaa suhteellisen tiivistä kylärakennetta, asemakaavan laatiminen katsottiin tarkoituksenmukaisimmaksi tavaksi ohjata alueen rakentamista. Asemakaavan perusratkaisu on ollut alusta saakka sama kunnan asettamien tavoitteiden mukaisesti: suunnittelualueelle sijoitetaan 2-5 rakennuspaikan omarantaisia kortteleita siten, että niiden väliin voidaan toteuttaa viihtyisiä lähivirkistys- ja ulkoilualueita. Tämä asemakaavan perusratkaisu on edennyt noin 10 välivaiheen kautta asemakaavaehdotukseksi..

4 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Putkosjärven asemakaava-alueella näkyy kaikkialla erilaisia ihmistoiminnan jälkiä, joista vaikutuksiltaan merkittävimpiä ovat olleet maanviljely, metsänhoito ja rakentaminen. Sen lisäksi, että alueeseen on kohdistunut perinteisesti tehokasta ympäristönkäyttöä, luonto- ja maisemaselvityksen laatimisen yhteydessä ei ole tullut esille sellaisia suojeltavia luonto- ym. ympäristöarvoja, jotka estäisivät tavoitteiden mukaisen asuntorakentamisen kohdealueella. Suurin osa rakentamisesta on sijoitettu alueen peitteisimmille osille ja peltomaisemassa uusilla rakennuksilla muodostetaan vanhaan rakennuskantaan tukeutuvaa maalaispihapiirimäistä ympäristöä. Tämänkaltaisella kyläkeskuksen täydennysrakentamisella on myönteiset kulttuuriset sekä ympäristö- ja sosiaaliset vaikutukset, koska se jatkaa alueen aiemman maankäytön perinnettä ja herättää uudelleen eloon hiljenemässä olevan kyläkeskuksen. Kunnan omistamien maa-alueiden käyttäminen asuntoalueeksi on kyläläisten mielestä tarkoituksenmukaisin vaihtoehto järjestettäessä uusia vetovoimaisia pysyvän asumisen rakennuspaikkoja kylälle. Uusien asuntoalueiden vaatima tiestön ja vesihuollon rakentaminen vaatii kunnalta taloudellisia panostuksia, mutta toisaalta se tarjoaa työtilaisuuksia alan yrityksille. Talonrakennusalalle asemakaava-alueen toteutuminen tuo myös positiivisia taloudellisia vaikutuksia. Mikäli alueelle tulee asumaan lapsiperheitä, koulukyyditykset voidaan yhdistää Hiisijärven ja Koskenkylän kyydityksien kanssa, jolloin lisäkustannukset jäävät alhaisiksi. Asemakaava-alue sijaitsee maantie 888:n varrella vain noin 8 km etäisyydellä kirkonkylän palveluista, joten asiointietäisyys ei aiheuta kohtuuttoman suuria lisäkustannuksia asukkaille. 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Putkosjärven asemakaava-alueen tiestö ja vesihuolto rakennetaan koko alueelle kerralla. Jätevesien käsittelyssä varaudutaan keskitettyyn järjestelmään, vaikka valinta tonttikohtaisen ja keskitetyn menetelmän välillä tehdään lopullisesti vasta siinä vaiheessa, kun on tiedossa rakennuspaikkojen todellinen toteutumisaikataulu. Ristijärvellä 23.6.2010 Liisa Korhonen aluearkkitehti

Asemakaavan seurantalomake LIITE 1 Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 697 Ristijärvi Täyttämispvm 01.07.2010 Kaavan nimi Putkosjärven asemakaava Hyväksymispvm Ehdotuspvm 23.06.2010 Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 35,5147 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 35,5147 Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pintaala [%] Kerrosala [k-m²] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä 35,5147 100,0 11800 0,03 8,7262 11800 A yhteensä 7,2382 20,4 10300 0,14 7,2382 10300 P yhteensä 1,4880 4,2 1500 0,10 1,4880 1500 Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 1,2515 3,5 R yhteensä L yhteensä 4,2364 11,9 E yhteensä 0,4153 1,2 S yhteensä M yhteensä 9,0331 25,4 W yhteensä 11,8522 33,4 Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä

Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pintaala [%] Kerrosala [k-m²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä 35,5147 100,0 11800 0,03 8,7262 11800 A yhteensä 7,2382 20,4 10300 0,14 7,2382 10300 A 0,8581 11,9 1400 0,16 0,8581 1400 AP 1,3953 19,3 2600 0,19 1,3953 2600 AO 4,9848 68,9 6300 0,13 4,9848 6300 P yhteensä 1,4880 4,2 1500 0,10 1,4880 1500 P 1,4880 100,0 1500 0,10 1,4880 1500 Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 1,2515 3,5 VL 1,2515 100,0 R yhteensä L yhteensä 4,2364 11,9 Kadut 1,7061 40,3 Pihakadut 0,1520 3,6 LT 2,3275 54,9 LV 0,0508 1,2 E yhteensä 0,4153 1,2 ET 0,4153 100,0 S yhteensä M yhteensä 9,0331 25,4 M 4,4584 49,4 MU 4,5747 50,6 W yhteensä 11,8522 33,4 W 11,8522 100,0