SKY Kansanopistojen sivistystehtävä Helsinki 10.4.2008 FM Seppo Niemelä
Kertomuksen juonenkulku 1. Kansanopiston tilanteesta Suomessa 2. Sivistystyön erityislaadusta ja tehtävästä 3. Sivistymisen prosessista ja pedagogiikasta 4. Kansanopiston erityisistä tehtävistä 5 Sivistystyön kansallisista tehtävistä
Kansansivistyksen kriisit Pohjoismaat 1960 1990 - Tanska: kansanvalistus vapaa-aikaopinnot - kansanvalistus Ruotsi: kansansivistys aukkojen paikkaaja kansansivistys nyt vahva asema Norja: tulevaisuus on sen menneisyydessä Suomi: kriisiä ei kunnolla ratkaistu: osa sivistystyötä osa aikuiskasvatusta hidas liukuminen vapaatavoitteisuuteen?
Kansansivistyksen kriisi Tuloksena aseman ja arvioinnin ristiriitaisuus ja epämääräisyys: -tehtävä: lain mukaan sivistystyö - -rahoitus: maksukykyinen kysyntä - odotus: vapaatavoitteisuus - - arviointi: aikuiskoulutuksena -kehittäminen: aikuiskoulutuksena
Keskeiset johtopäätökset * Paluu kansansivistykseen * Usko oman toiminnan merkitykseen * Panostus sivistystehtävän kehittämiseen - sivistyminen prosessina - sivistymistä edistävä pedagogiikka - sivistystyön ajankohtaiset tehtävät (vastaus asiakkaiden tarpeisiin) Syntyykö uusi Klubi 77?
Vs-lain antamat tehtävät Elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta * yksilöllinen llinen (persoonallisuuden monipuolinen kehitys) * yhteisöllinen (kyky toimia yhteisössä) * yhteiskunnallinen (tasa-arvo, kansanvalta ja moniarvoisuus)
Elinikäisen oppimisen komitea Tavoitteet (1997): (i) persoonallisuuden kehityksen tukeminen, (ii) demokraattisten arvojen vahvistaminen, (iii) toimivien yhteisöjen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lisääminen sekä (iv) innovaatioiden, tuottavuuden ja kansallisen kilpailukyvyn edistämisen. Sivistystyön tehtävä keskittyy kolmen ensimmäisen tavoitteen alueelle
Kaksi osaamisen aluetta Sivistystyö palvelee kasvua ihmisenä ja kansalaisena; henkinen ja sosiaalinen pääoma Ammattikoulutus palvelee työelämän erityisiä tarpeita, usein teknologista ja välineellistä hallintatietoa ja taitoa Sivistys on ydin, jonka varaan ammattiosaaminen rakentuu. Heikko sivistys ilmenee ihmisten ja yhteisöjen ongelmina
Sivistystyön perustuslaillinen perusta 16 &: Julkisen vallan on turvattava... jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus... kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä. 2&: Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen. 14&: Julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnallisen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon.
Sivistyminen Elinikäinen prosessi, jossa ihminen 1. oppii uutta 2. muodostaa oppimaansa itsenäisen suhteen 3. käyttää opittua yhteiseksi hyväksi.
Sivistystyön painopisteitä Uuden oppiminen: oppimisen perusta, tiedon päivittäminen, tiedon avartaminen Itsen kehittäminen: itsenäinen ajattelu; luovuus, kätevyys; eettinen ajattelu; persoonallisuus Aktiivinen kansalaisuus: toiminta yhteisöissä, kansalaistoiminta, kansalaisvaikuttaminen Pedagogian peruskysmys: miten tuetaan itsenäistä ajattelua, yhteisöllisyyttä ja kansalaisuutta?
Sivistymisen prosessi N. Fr. S. Grundtvig: * kansanopisto on koulu elämää varten * elävä sana, elävä vuorovaikutus - vuorovaikutuksen kehät - oppilaan ja opettajan suhde * elämänvalistus, ihminen oppii ymmärtämään omaa elämäänsä
Sivistystyön itseymmärrys Ove Korsgaard (2007) Begreper som vekselvirkning og samarbeide, diskussion og dialog kom til at spille en stor rolle i traditionens selvforståelse. - Folkeoplysning blev ikke kun set som en individuel proces, men også som en social proces. - Arbeidsformen... giver virkelig traening i demokratisk taenkning og handling. Folkeoplysning - en saerlig pedagogisk metode
Kansansivistyksen aikuispedagogiikka Peruspiirteet Carlsenia (1998) seuraten: * Pedagoginen metodi painottaa (i) samanarvoisten keskinäistä dialogia, jonka taustana on osanottajien elämänkokemus. * Ihmiskäsitys korostaa sitä, että (ii) jokainen voi oikeassa ympäristössä kehittyä koko elämänsä ajan (sivistettävyys) * Tiedonkäsityksen mukaan (iii) tietoa ei siirretä aktiiviselta tietäjältä passiiviselle tietämättömälle, vaan sitä luodaan yhteisessä tiedon hankkimisen prosessissa.
Sivistysoppiminen Gustavsson: Sivistys yhdistää kokemus- ja välityspedagogiikan * Nonformaalisen ja formaalisen yhdistelmä Lähtö, paluu; tunnetun ja vieraan vuorovaikutus * Lähtökohtana omakohtainen kokemus, siitä irtautuminen ja uuden oppiminen, uuden tiedon työstäminen osaksi omaa persoonaa. Oppimistapahtumassa yhteistyöllä, dialogilla ja vuorovaikutuksella on keskeinen osuus. Gustavsson, B. (1998). Bildning i vår tid.
Kansanopiston oma pedagogiikka Internaattipedagogiikka? Yhteisöllinen dialogi? Kokonaispedagogiikka? Sosiaalipedagogiikka? Kansanopistopedagogiikka? Sivistyspedagogiikka Mihin vahvistuvaa persoonallisuutta ja yhteisöllisyyttä tarvitaan?
Ruotsin tapa Folkbildningens framsyn 2004: Demokratian vahvistaminen Toiminnan ajatusperusta * tasa-arvo * paikallisuus * elinikäinen ja monimuotoinen oppiminen * monikulttuurisuus * kansainvälinen solidaarisuus * kestävä kehitys * kansanterveys * kulttuuri
Sivistyspedagogian soveltaminen 1 Kansanopisto vastaa henkisen kehityksen ja sosiaalisen vahvistamisen tarpeisiin (esimerkkejä: oman ajattelun kehittyminen, esteettisyys, luovuus, eettisyys (ekologia) ; inkluusio, osallisuus, sosiaalinen pääoma, aktiivinen kansalaisuus) Kansanopisto on aina liittänyt pedagogiansa yleis- tai ammattisivistävään opetukseen. Rahoituksen tulee tukea sivistysopintoja vähintään samoin perustein kuin muita opintoja ja erityistehtävissä enemmänkin
Sivistyspedagogian soveltaminen 2 Soveltamisalueet: * Vaihtoehtoinen nuorisokoulu * Yleissivistävä toinen mahdollisuus * Avoin tie yleissivistäviin opintoihin * Kansanopistokurssi kaikenikäisille (esim. työssäjaksamisen elvytys, eläkeikäiset) * Uudet koulutustarpeet (etsii edelleen itse tehtäviään) * Kulttuurit vuorovaikutus kyky toimia kansana ja demokratiana
Eli: kansallinen tehtävä tänään Kansansivistyksen tulee kehittää monikulttuurisen yhteiskunnan kaikkia kulttuureja ja niiden vuoropuhelua, keskinäistä ymmärtämistä ja toinen toisensa arvostamista. Sen tulee vahvistaa monikulttuurisen kansan kykyä toimia poliittis-juridisena kansana demokratian periaatteiden mukaan. Erityinen tehtäväalue on maahanmuuttajien perinteiden sopeuttaminen uuden kotimaan lakeihin. Nyky-yhteiskunnat ovat monikulttuurisia, mutta eivät monilakisia.
Sivistyspedagogian soveltaminen 3 * Yhdenvertaisuutta (sosiaalista inkluusiota) parantavat opinnot - sosiaalinen vahvistaminen (inkluusio) (vetäytyvät, pojat, itsetunto-ongelmaiset) - ongelmanuoret; opinnollinen kuntoutus - vähemmistö- ja maahanmuuttajakoulutus - vammaisten koulutus * Järjestötaustaan tai sivistysosaamiseen perustuva ammatillinen koulutus - usein aktiivinen ja demokraattinen kansalaisuus
Onko meilläkin? Yet more disturbing... is the evidence that Britain is becoming increasingly a nation divided between a wellconnected and highly active group of citizens with generally prosperous lives and another set of citizens whose associational life and involvement in politics are very limited. Robert D. Putnam.
Kansalaiskasvatuksen kehittämiskohteet Aktiivinen/demokraattinen kansalaisuus - opintoja tulee olla runsaasti tarjolla - kyky toimia yhteisössä - tiedot, arvot, kompetenssit - triangulaarinen kansalaisuus - inkluusio; vähän osallistuvien aktivoiminen Kansalaisuus identiteettinä - kulttuurien kehittäminen kulttuurien vuorovaikutus yhteistoimintakyky kansana - vähemmistökulttuurien sivistyspalvelut Osallistumisen ja vaikuttamisen foorumi - oppia, keskustella, vaikuttaa - ajatuspajat
Summa summarum Sivistystyön oppilaitosten tulee puolustaa itseään sivistystyön oppilaitoksina. Tämä edellyttää omaa ajatusperustaa ja pedagogiikkaa, joka vastaa persoonallisuuden kehittämisen ja yhteisössä toimimisen (aktiivisen kansalaisuuden) tarpeisiin sekä siihen, miten toiminta edistää tasa-arvoa, kansanvaltaa ja moniarvoisuutta. Mitä tarkemmin kuvatut tehtävät, sen parempi (vastaus asiakkaiden tarpeisiin)