Minne menossa ja mitä tekemään setlementtiopisto? Vapaan sivistystyön tulevaisuuskuvista

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Minne menossa ja mitä tekemään setlementtiopisto? Vapaan sivistystyön tulevaisuuskuvista"

Kristiina Mäkinen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Minne menossa ja mitä tekemään setlementtiopisto? Vapaan sivistystyön tulevaisuuskuvista Petri Salo Åbo Akademi i Vasa Setlementtiopistojen strategiapäivä Tampere

2 Missä Elinikäinen oppiminen, aktiivinen kansalainen, Aineettomat pääomat: koulutus, sosiaalinen ja Luovuuden, sosiaalisuuden ja kulttuurin korostuminen Hybridinen Sekä-Että aika ja Markkinat arvot, etiikka, Tuottavuus, vaikuttavuus, kustannus(tehokkuus), Erikoistuminen, profiloituminen, virtaviivaistuminen Pirstaloitumisen ja kompleksisuuden Yhteistyö ja johtajuus

identiteetti @ Luovuuden, sosiaalisuuden ja kulttuurin korostuminen (tuotteistaminen) @ Hybridinen Sekä-Että aika ja

3 Missä menivät kansalaisopistot vuonna 2003? 1,1 miljoonaa osallistujaa ja 2,2 miljoonaa opetustuntia Yleissivistävän koulutuksen, vapaan sivistystyön osuus osallistujista 97% ja opetustunneista 94 % Avoin yliopisto-opetus (1%) ja työnantajan tilaama koulutus (1%) - työvoimakoulutus 3% opetustuntivolyymista Muutoksia vuodesta 1995 vuoteen 2004 Osallistujat vähentyneet :lla (-2%) Opetustunnit vähentyneet :lla (-6%) Avoimen yliopistokoulutuksen volyymi vähentynyt 36%:lla (osallistujat) ja 44%:lla (opetustunnit) Työnantajan tilaaman koulutuksen volyymi lisääntynyt 23 % (osallistujat) ja 43% (opetustunnit), osuus koko volyymista 0,3% (osallistujat) ja 3% (opetustunnit) Ammatillisen lisä- ja työvoimakoulutuksen volyymit suurimmillaan 1999 ja 2000, vuonna 1999 vajaa osallistujaa sekä tuntia (7% koko volyymista) Perus- ja lukiokoulutus vähentynyt selvästi, 90%:ia ja 60%:ia

tilaama koulutus (1%) - työvoimakoulutus 3% opetustuntivolyymista Muutoksia vuodesta 1995 vuoteen 2004 Osallistujat vähentyneet 23 000:lla (-2%) Opetustunnit vähentyneet 113 000:lla (-6%) Avoimen

4 Yksityiset opistot (28) - kunnalliset (223) 2004 As.rak.ry Yks.hinta Opetustunnit Valtionosuus Yksityiset 4,36 65, Kunnalliset 3,46 59, Kansalaisopistot opetustuntien mukaan 6 opistoa alle 2000 tuntia 87 opistoa tuntia 34%:ia 101 opistoa tuntia 40 %:ia 46 opistoa tuntia 12 opistoa yli tuntia

5 Utsjoen kansalaisopistosta (681 tuntia) Helsingin kaupungin suomenkieliseen työväenopistoon ( RaJuPuSu-opisto asutusrakenneryhmä 1 alueella :lla opetustunnilla ja Kaskisten kansalaisopisto/kaskö medborgarinstitut asutusrakenneryhmä 5 alueella 1.970:lla Yksityisistä opistoista Kyröskosken kansalaisopisto asutusrakenneryhmä 4 alueella 1.878:lla opetustunnilla Ahjolan kansalaisopistoon asutusrakenneryhmä 5 alueella :lla opetustunnilla

643:lla opetustunnilla ja Kaskisten kansalaisopisto/kaskö medborgarinstitut asutusrakenneryhmä 5 alueella 1.

6 Mistä opistossa tiedetään missä Luotetaan Seurataan paikallisia lehtiä (no news in good Järjestelmällinen itsearviointityö ja laatujärjestelmät - miten hyödyntää tyytyväisyyskeskiarvoja? Perustiedot omasta Osallistujamäärät - osallistujat/yksittäiset henkilöt sukupuoli, ikä, muita mahdollisia taustatietoja uudet osallistujat vuosittain - miksi Opetustuntimäärät (sisältöalueittain) Suhteessa toisiinsa - muutokset pidemmän ajan kuluessa

Perustiedot omasta toiminnasta @ Osallistujamäärät - osallistujat/yksittäiset henkilöt sukupuoli, ikä, muita mahdollisia

7 Ruotsin- ja kaksikieliset opistot 1992 ja 1997 Toimintaprofiili (opetusaineryhmittäin) Osallistumisaktiviteetti = Osallistujat Henkilöt Kaikki 1,52 1,82 Pienet 1,46 1,85 +0,39 Suuret 1,58 1,77 +0,19

8 Kolme kansanopistotyyppiä Hybridi Vahva perusrakenne; useita erilaisia koulutusmuotoja Näiden välillä toiminnallisia yhteyksiä Joustavuus, tehokkuus, synergiaedut Sirpaleinen Useita osia, joiden välillä ei yhteyksiä Korkeat kokonaiskustannukset Uudet toimintamuodot edellyttävät uusia voimavaroja Yksirunkoinen Yksi pääasiallinen koulutusmuoto Haavoittuva toimintaympäristön muuttuessa Kansanopistojärjestelmä Valtiontalouden tarkastusvirasto

yhteyksiä Korkeat kokonaiskustannukset Uudet toimintamuodot edellyttävät uusia voimavaroja Yksirunkoinen Yksi

9 KENEN OPISTO? MIKSI? Yhteiskunnan kansalaisvalmiudet Osallistujien itsensä toteuttaminen Vapaa sivistystyön missio > 1998

10 Identiteetti pääoma Tunnustukselliset elämäntapakäytännöt MINUUS TERAPIA INSTI- TUUTIO AKTIIVISUUS Sosiaalinen toiminta Kriittiset käytännöt POLITIIKKA SOSIAA- LINEN Ammatilliset käytännöt KANSALAISUUS PÄÄOMA KOULUTUS Inhimillinen pääoma

toiminta Kriittiset käytännöt POLITIIKKA SOSIAA- LINEN

11 Maatalousyhteiskunta Teollinen yhteiskunta Hyvinvointivaltio MUUTOS Yhteiskunnalliset Sosiaaliset rakenteet Työ KANSANVALTA Edustuksellinen demokratia Kunnon Kansalaisuus KANSAN LIIKKEET Yhdistystoiminta KANSAN- SIVISTYS Opinnollinen Itseohjautunut Työväenopistot Kansanopistot Opintokeskukset

demokratia Kunnon Kansalaisuus KANSAN LIIKKEET Yhdistystoiminta KANSAN-

12 Teollinen yhteiskunta Tietoyhteiskunta Kanssalaisvaltio MUUTOS Yhteiskunnalliset Sosiaaliset rakenteet Työ Skenaario A KANSSAN- VALTA Deliberatiivinen ja suora demokratia UUDET SOSIAALISET LIIKKEET Sosiaalien kansalaisuus Avoimet oppimisen ja tiedon ympäristöt sosiaalinen, poliittinen, eettinen, kriittinen oppiminen Työväenopistot Kansanopistot Opintokeskukset

UUDET SOSIAALISET LIIKKEET Sosiaalien kansalaisuus Avoimet oppimisen ja tiedon ympäristöt

13 Teollinen yhteiskunta Markkinayhteiskunta MUUTOS Yhteiskunnalliset Sosiaaliset rakenteet Työ Skenaario B MARKKINA- DEMOKRATIA Globaalit markkinat OPPIMISEN MARKKINAT Kuluttajakansalaisuus Corporate citizenship OPPIMIS- TEOLLISUUS Välineellinen Yksilöllinen Notkeat virtuaaliset oppimiskeskukset

markkinat OPPIMISEN MARKKINAT Kuluttajakansalaisuus Corporate citizenship

Samankaltaiset tiedostot

Vapaan sivistystyön määrittelyä. Petri Salo Åbo Akademi i Vasa 03.05.2006

Vapaan sivistystyön määrittelyä Petri Salo Åbo Akademi i Vasa 03.05.2006 Vasa arbetarinstitut (perustettu 1907) Vapaa sivistystyö Folkbildning Folkeoplysning Kansa folk Työ Vapaus fri och frivillig Sivistys