KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

Transkriptio

1 KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä Pirkko Pohjakallio Taideteollinen korkeakoulu

2 MIKSI TAIDEOPETUSTA KOKO KANSAN KOULUSSA? Kolme näkökulmaa kuvataidekasvatuksen historiaan TAIDE: Akateeminen perinne taidekoulutuksen historia, oppikoulun perinne IHMINEN/LAPSI/OPPIJA: Lapsipiirustusperinne oppimisen historia, taide oppimisen menetelmänä YHTEISKUNTA JA TUOTANTO: Teollisen piirustusopetuksen perinne sosiaalitalous- ja poliittinen historia, kansakoulun perinne

3 Akateeminen taideopetuksen perinne Taide sivistyksen kantajana Taideakatemioiden / taiteilijakoulutuksen syntyminen renessanssin aikana Antiikin perintö länsimaiselle kulttuurille Totuus, kauneus, hyvyys, harmonia

4 Lapsipiirustusperinne oppimisen historia Lapsen löytäminen (Romantiikka, 1700-luku) Lapsi oppii kuvaamalla havaintojaan piirtäen Havainto ja sen symbolinen ilmaisu on perusta kaikelle oppimiselle (Pestalozzi: Havainnon aakkoset)

5 Teollisen piirustusopetuksen perinne yhteiskunnan tuotannollinen näkökulma taideopetukseen Kansakoulut ja niiden piirustuksenopetus syntyivät teollistumisen myötä. Teollisuuden kilpailukyky tarvitsi esteettistä tajua sekä piirustusten tekemisen ja lukemisen taitoa. Piirustus on teollisuuden puhuva kieli (C.G. Estlander 1875)

6 KOLME NÄKÖKULMAA KOULUN TAIDEOPETUKSEN TULEVAISUUTEEN OPPIJA/LAPSI TAIDE/ VISUAALINEN KULTTURIKAS VATUS YHTEISKUNTA/ TUOTANTO

7 LAPSEN/OPPIJAN NÄKÖKULMA Taiteen (keinoin) opiskelu on kokemuksellista, kokeilevaa, toiminnallista, luovaa ongelmanratkaisua Tieto/taito ei siirry toisen kaatamana omakohtainen kokemus ja sen käsittely, sille muodon antaminen, on tarpeen ymmärryksen ja taidon kasvamiseksi. Taiteen keinoin oppiminen on kokonaisvaltaista keho, mieli, tunteet ja ajattelu toimivat yhdessä. Oppiminen taiteen keinoin on sosiaalista ja yhteisöllistä merkitysten rakentamista. Kasvatus on pikemmin taidetta kuin tiedettä (Juho Hollo 1918).

8 TAITEEN / VISUAALISEN KULTTUURIN NÄKÖKULMA TAIDE ARJESSA MERKITYSTEN RAKENTAJANA Taiteen tavat tutkia todellisuutta ja antaa sille merkityksiä ovat yhä ajankohtaisempia oppimisessa. Taiteellinen toiminta antaa kokemuksille muodon, on kokeellista ja kokeilevaa. Kulttuurinen identiteetti rakentuu taiteen ja sen tradition tuntemisen avulla. Kuvat: Yhteistöllinen taidekasvatus: Lapin yliopiston kuvataideopettajakoulutus Lauri Astala Ars Magna Sciendi

9 YHTEISKUNNALLISIA NÄKÖKULMIA TAIDEKASVATUKSEN MERKITYKSIIN SOSIAALINEN KESTÄVYYS KOULU ON LASTEN JA NUORTEN JOKAPÄIVÄINEN YMPÄRISTÖ Taiteellinen toiminta voimauttaa ja luo hyvinvointia Kokemuksellisuus Elämyksellisyys Toiminnallisuus Yhteisöllisyys Kuva: Annika Lintervo/Taik Yhteisöllinen taideprojekti Pietarin syöpäsairaiden lasten osastolla

10 TAIDEKASVATUS JA KULTTUURINEN KESTÄVYYS ESIMERKKI Ympäristö- ja yhteisötaiteen liikkuva laboratorio (Lapin yliopisto) Taidekasvatuksen tutkimuksen ja opetuksen tavoitteena on edistää sosiaalisesti, kulttuurisesti, taiteellisesti ja ekologisesti kestävää kehitystä pohjoisissa yhteisöissä ja ympäristöissä. Luonnossa ja ulkoilmassa työskentely on toiminnan olennainen piirre. Ulkoilmalaboratorion ja -laitteiston kehittäminen on keskeinen osa taiteiden tiedekunnan tavoitetta edistää Barentsin alueen kulttuuriyhteistyötä. Ulkotyötilalla, liikuteltavalla laitteistoilla ja työkaluilla on käyttöä myös RAMKin kanssa toteuttavissa yhteistyöprojekteissa.

11 TULEVAISUUDEN TYÖELÄMÄN NÄKÖKULMIA MIELIKUVATEOLLISUUS TYÖN PERFORMATIIVISUUS UUSI TYÖ ON LUOVAA TYÖTÄ Kirjassaan Väen kielioppi, ehdotus analyysiksi nykypäivän elämänmuodoista, Paolo Virno (2006) määrittelee jälkiteollisen yhteiskunnan työn samanlaiseksi kuin esittävän taiteilijan työ, jossa keskeistä on kokonaisvaltainen ihmisen käyttöönotto, kommuni kaatio- ja tiedonhankintakyky sekä mielikuvitus.

12 MEDIAKULTTUURI VISUAALINEN LUKUTAITO KUVARUUTU on jokapäiväinen käyttöliittymä Kuvilla, visuaalisuudella sekä esteettisyydellä hallitaan ja muokataan ihmisten tajuntaa politiikassa ja yksityiselämässä. SIKSI NIIDEN OPISKELU KUULUU KAIKILLE.

13 NUORET KULTTUURIN AKTIIVISINA TOIMIJOINA/ TAIDE ITSEISARVONA Nuorisobarometrin erityisteemana on vuonna 2009 taide ja kulttuuri. Tutkimuksella on kerätty tietoa nuorten taiteeseen ja kulttuuriin liittyvistä kokemuksista ja käsityksistä sekä ennen kaikkea nuorten aktiivisesta toiminnasta. Nuoria ei ole syytä nähdä vain kulttuurin kuluttajina, vaan myös aktiivisina toimijoina. Taide ei merkitse nuorille vain elämyksiä, vaan enemmistö uskoo taiteen myös vaikuttavan yhteiskuntaan. Samalla enemmistön mielestä taiteesta ei tarvitse olla konkreettista hyötyä, vaan sitä pidetään itseisarvona. Oman tai teen tai muun luovan toiminnan parissa toimimisen tärkeimpiä syitä ovat nuorten mukaan ilo, elämykset ja onnistumiset. (Nuorisotutkimusverkosto 2009.)

14 MONIKULTTURINEN YHTEISKUNTA JA SIVISTYS Monikulttuurisessa yhteiskunnassa perusopetuksen sivistyksellistä tehtävää ei saa hukata, vaan sitä täytyy vahvistaa. Perusopetuksen tehtävänä ei ole tuottaa pelkästään välineellisiä oppimistuloksia. Kuvataide-oppiaine on kulttuurikasvatusta, jonka yhtenä tavoitteena on kulttuurisen lukutaidon vahvistaminen. Tämä tarkoittaa kuvataiteessa nykyisyyden ja menneisyyden visuaalisen ja materiaalisen kulttuurin ilmiöiden havainnointia, ymmärtämistä ja tulkintaa, joka kytkeytyy oppilaan omaan taiteelliseen työskentelyyn. Kulttuurisella lukutaidolla on oleellinen merkitys oppilaan identiteetin ja itseymmärryksen kehittymiseen ja siten suora yhteys myös valmiuteen kohdata toisenlaisia, itselle vieraita kulttuurisia arvoja ja niiden ilmentymiä. Tätä on sivistys 2000-luvun monikulttuurisessa Suomessa.

15 SUOMESSA TAIDEOPETTAJAKOULUTUS ON KANSAINVÄLISESTI ERITTÄIN KORKEATASOISTA JA UUSIA PEDAGOGISIA KÄYTÄNTEITÄ LUOVAA. TAIDEOPETTAJILLE TILAA MYÖS ALAKOULUIHIN!