Jyväskylän kaupunki. Tilinpäätös 2010

Jyväskylän kaupunki Tilinpäätös 2010 Kaupunginhallitus 28.3.2011

SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMINTAKERTOMUS 1 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1 1.1.1 Kaupunginjohtajan katsaus 1 1.1.2 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset 2 1.1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys 5 1.1.4 Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa 11 1.1.5 Kunnan henkilöstö 26 1.1.6 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittämiseen vaikuttavista seikoista 29 1.1.7 Ympäristötekijät 32 1.2 Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä 36 1.3 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 37 1.3.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen 37 1.3.2 Toiminnan rahoitus 47 1.4 Rahoitusasema ja sen muutokset 52 1.5 Kokonaistulot ja -menot 56 1.6 Kuntakonsernin toiminta ja talous 58 1.6.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä 58 1.6.2 Konsernin toiminnan ohjaus 63 1.6.3 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat 63 1.6.4 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä 63 1.6.5 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut 64 1.7 Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet 74 1.7.1 Tilikauden tuloksen käsittely 74 1.7.2 Talouden tasapainottamistoimenpiteet 75 2 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 76 2.1 Tavoitteiden toteutuminen 76 2.1.1 Verorahoitteisen toiminnan tavoitteiden toteutuminen 76 2.1.2 Liikelaitoksille asetettujen tavoitteiden toteutuminen 84 2.1.3 Kuntakonsernille asetettujen tavoitteiden toteutuminen 89 2.2 Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen 93 2.2.1 Käyttötalouden toteutuminen 93 2.2.2 Tuloslaskelmaosan toteutuminen 108 2.2.3 Investointien toteutuminen 110 2.2.4 Rahoitusosan toteutuminen 118 3 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 120 3.1 Tuloslaskelma 120 3.2 Rahoituslaskelma 121 3.3 Tase 122 3.4 Konsernilaskelmat 124 4 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 128 4.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 128 4.1.1 Kunnan tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 128 4.1.2 Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 129

4.2 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot 130 4.3 Tasetta koskevat liitetiedot 133 4.3.1 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot 133 4.3.2 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot 140 4.4 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 142 4.5 Ympäristöasioiden harkinnanvarainen esittäminen 143 4.6 Henkilöstöä koskevat liitetiedot 145 5 ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET 146 5.1 Liikelaitosten erillistilinpäätökset 146 5.1.1 Tilapalvelu Liikelaitos 146 5.1.2 Jyväskylän Seudun Työterveys Liikelaitos 158 5.1.3 Talouskeskus Liikelaitos 173 5.1.4 Altek Aluetekniikka Liikelaitos 184 5.1.5 Kylän Kattaus Liikelaitos 198 5.1.6 Keski-Suomen pelastuslaitos Liikelaitos 209 5.2 Liikelaitosten vaikutus kunnan talouteen 222 LIITTEET Liite 1. Käytetyt kirjanpitokirjat ja tositelajit 224 Liite 2. Yhdistelmälaskelmat 226 Liite 3. Jyväskylän kaupungin henkilöstöraportti 2010 234

1 TOIMINTAKERTOMUS 1 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.1.1 Kaupunginjohtajan katsaus Vuosi 2010 oli Jyväskylän kaupungista, Jyväskylän maalaiskunnasta ja Korpilahden kunnasta yhdistetyn uuden Jyväskylän toinen toimintavuosi. Suomen seitsemänneksi suurimman kaupungin väkiluku nousi yli 130 000:n elokuussa. Yhdistymishankkeen keskeisiksi tavoitteiksi asetettujen toiminta- ja tuotantotapojen sekä rakenteiden uudistaminen jatkuivat. Kaupungin uusi strategia hyväksyttiin maaliskuussa. Uusiutumisen turvaamiseksi aloitettiin uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistuksen laadinta. Osana kansallista koheesio- ja kilpailukykyohjelmaa Keski-Suomessa luodaan ainutlaatuista kolmen seudun kehittämishanketta. Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski -kokonaisuus muodostaa 220 000 asukkaan toiminnallisen alueen, jonka varaan koko maakunnan kilpailukyky perustuu. Uudistuva Jyväskylän kaupunkiseutu sijoittuu selkeästi Suomen viiden suurimman kaupunkiseudun joukkoon. Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on vastannut ammatillisen koulutuksen ohella myös lukiokoulutuksesta 1.8.2010 alkaen. Terveydenhuollon järjestäminen isäntäkuntamallilla saatiin valmisteltua siten, että uudistus tuli voimaan 1.1.2011. Jyväskylän väestönkasvu ja työpaikkojen suhteellinen lisääntyminen ovat olleet pitkään ja ovat edelleen suurten kaupunkien kärkeä. Merkittävää alueemme elinvoiman kannalta on myös se, että seudun muidenkin kuntien väkimäärien kasvu jatkui myös vuonna 2010. Rakentamisen kokonaisvolyymi laski, mutta asuntotuotanto nousi normaalitasolle. Koulu-, saneeraus- ja muu rakentaminen jatkuu vilkkaana. Suunnitteilla tai toteutuksessa on monia ja monipuolisia rakentamisen alueita eri puolilla kaupunkia kuten Kivelänrannassa, Vaajakoskella, Lutakossa ja Korpilahdella. Uutta haastavaa aktiviteettia tulevaisuudessa tarjoavat valtakunnalliset asuntomessut ja Kankaan alue. Yleiskaavoitus käynnistettiin ja Valkeamäen merkittävä osayleiskaava hyväksyttiin. Vuosittaisessa imagotutkimuksessa Jyväskylä menestyi jälleen erinomaisesti. Yliopisto, ammattikorkeakoulu ja muu koulutus sekä väestön koulutustaso edustavat edelleen valtakunnan huippua ja ovat sekä Jyväskylälle että naapureille merkittävä voimavara. Myönteisten kehityspiirteiden lisäksi tulee muistaa että Jyväskylässäkin vallitsee korkea, joskin viime vuonna alentunut työttömyys. Työllisyys- ja työttömyysasteemme ovat vastaavaa tasoa kuin vertailukaupungeissa pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Kaupungin talous toteutui vuonna 2010 selvästi ennakoitua parempana verotulojen myönteisen kehityksen ja menojen hillityn kasvun ansiosta sekä kuntien yhdistymisen synnyttämien rakenteellisten etujen johdosta. Luottavaisena kiitän henkilökuntaa, luottamushenkilöitä, asukkaita ja sidosryhmiä tästä on hyvä jatkaa. Markku Andersson kaupunginjohtaja

1.1.2 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Luottamuselimet Kaupunginvaltuusto 2 Uuden Jyväskylän kaupungin kunnallisvaaleissa 26.10.2008 valittu valtuusto aloitti toimintansa jo vuoden 2008 puolella. Valtuustossa on 75 valtuutettua, ja paikkajako on seuraava: Suomen Sosialidemokraattinen Puolue r.p. Kansallinen Kokoomus r.p. Suomen Keskusta r.p. Vihreä liitto r.p. Vasemmistoliitto r.p. Suomen Kristillisdemokraatit r.p. Perussuomalaiset r.p. Suomen Kommunistinen Puolue r.p. 21 valtuutettua 16 valtuutettua 15 valtuutettua 9 valtuutettua 6 valtuutettua 4 valtuutettua 3 valtuutettua 1 valtuutettu Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana toimi Pauli Partanen (Kok.) ja varapuheenjohtajina Katja Sorri (Kesk.), Kalevi Olin (SDP) sekä Marja Komppa (Vihr.). Kaupunginvaltuusto kokoontui 12 kertaa ja käsitteli 202 asiaa. Valtuustossa käsiteltiin muun muassa seuraavat asiat: - Huhtasuon koulu- ja päiväkotikampuksen sekä Palokan koulukeskuksen hankesuunnitelmat - Lutakon aukion ja sataman yleissuunnitelman tarkistaminen - Useita asemakaavoja ja niiden muutoksia, muun muassa Valkeamäen osayleiskaava, Vaajakosken aluepaloasema, Palokan koulukeskus, Tikanranta II, Haikan suojelukaava, Korpilahden kirkonmäki ja Liinalammin päiväkoti-koulu - Kaupunkistrategia Jyväskylän kaupungin kehitysaallot - Kaupungintalon peruskorjauksen hankesuunnitelma - Päivähoidon hallinnollinen sijoittuminen - Asuntomessujen hakeminen Jyväskylään - Kymppi R 2010-ohjelma: maankäytön toteuttaminen vuoteen 2020 - Jalkakäytävien talvihoidon järjestäminen ja kustannusten periminen - Jyväskylän kaupungin aikuispsykiatrian ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin aikuispsykiatrian avohoidon yhdistäminen - Kuntien välinen sopimus Jyväskylän terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen perustamisesta ja hallinnosta - Kaupunginvaltuuston työjärjestyksen, hallintosäännön ja johtosääntöjen tarkistaminen - Kaupunginvaltuuston puheenjohtajien ja kaupunginhallituksen valinta vuosiksi 2011 2012 Valtuutetut tekivät vuoden aikana 38 valtuustoaloitetta. Vuoden aikana järjestettiin viisi valtuustoseminaaria sekä lähetekeskustelu kaupunginjohtajan julkistamasta vuoden 2011 talousarvioesityksestä ja taloussuunnitelmasta vuosille 2011 2013. Seminaarien teemoina olivat muun muassa Jyväskylän Energia -konsernin ajankohtaiset asiat, kaupungintalon peruskorjauksen hankesuunnitelma, elinkeinopolitiikka, uuden sukupolven organisaation muutokset, luottamushenkilöorganisaation toiminnan edellytykset sekä ilmastoasioiden tila Suomen kunnissa.

Kaupunginhallitus 3 Kaupunginhallituksen kokoonpano oli seuraava: Markku Aarnos (Kok.) varajäsen Johanna Manninen Jari Colliander (Kesk.) varajäsen Aimo Asikainen Ari Hiltunen (Kok.) varajäsen Mari Kyllönen Raimo Kinnunen (SDP) varajäsen Pertti Reinikainen Veijo Koskinen (SDP) varajäsen Juha Hjelt Ulla Lauttamus (SDP) varajäsen Jarno Välinen Tuija Mäkinen (Vihr.) varajäsen Maia Fandi Heidi Nieminen (SDP) varajäsen Kaija Haapsalo Eino Nissinen (Kesk.) varajäsen Timo Taskinen 22.2.2010 saakka, 23.2.2010 lähtien Hannu Mäntyjärvi Terhi Pulli (Kok.) varajäsen Merja Hautakangas Matti Pöppönen (Vas.) varajäsen Kari Yksjärvi Jaakko Selin (Kok.) varajäsen Antti Rastela 31.7.2010 saakka, 1.8.2010 lähtien Reijo Savolin Pirkko Selin (Kesk.) varajäsen Pirkko Weijo Marika Visakorpi (KD) varajäsen Raija Sipinen Tuulikki Väliniemi (SDP) varajäsen Leena Yksjärvi Kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimi Veijo Koskinen (SDP), ensimmäisenä varapuheenjohtajana Pirkko Selin (Kesk.) ja toisena varapuheenjohtajana Ari Hiltunen (Kok.). Kaupunginhallitus kokoontui 35 kertaa ja käsitteli 525 asiaa. Valmistelevia iltakouluja pidettiin kahdeksan ja niissä käsiteltiin 30 asiaa. Kaupunginhallituksessa käsiteltiin muun muassa seuraavat asiat: - Aiesopimus vesipuiston toteuttamisesta Laajavuoren alueelle - Kannanotto Pohjanmaan ja Keski-Suomen hätäkeskusalueiden yhdistämisestä ja Keski-Suomen hätäkeskuksen lakkauttamisesta - Uimahallin peruskorjauksen hankesuunnitelma - Lentokenttäkuljetusten käynnistäminen - Jyväskylän kaupungin ilmasto-ohjelmatyö - Tehdaskiinteistön etuosto-oikeuden käyttäminen - Kyllön terveysaseman peruskorjauksen hankesuunnitelma - Hyvä hallinto- ja johtamistapa Jyväskylän kaupunkikonsernissa ja konserniohjeen muutokset Lisäksi kaupunginhallitus antoi lausuntoja ja vastineita erilaisista asioista. Kaupunginhallitus perusti yleiskaavatoimikunnan valmistelemaan Jyväskylän kaupungin yleiskaavaa ja uuden sukupolven organisaation valmistelutoimikunnan ohjaamaan ja johtamaan organisaatio- ja palvelurakenneuudistusta. Toimikuntien toimikausi päättyy vuoden 2012 lopussa. Luottamushenkilöille maksettiin palkkioita ja korvauksia vuonna 2010 yhteensä 631 532 euroa.

4 Perusturvalautakunnan alaisuudessa toimivat seuraavat jaostot: ympäristöterveysjaosto, yksilöhuoltojaosto, työllisyysjaosto sekä päivähoito- ja varhaiskasvatusjaosto (yhteistyössä sivistyspalveluiden kanssa). Tarkastuslautakunta jakaantui neljään jaostoon seuraavasti: sivistyspalvelut, kaupunkirakennepalvelut ja liiketoiminta, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä konsernihallinto. Maaseutulautakunnan alaisuudessa toimi tiejaosto. Lisäksi rakennus- ja ympäristölautakunnan alaisuudessa toimi kaupunkikuvatoimikunta ja kaupunkirakennelautakunnan alaisuudessa joukkoliikennetoimikunta.

1.1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Maailman- ja kansantalouden kehitys 5 Maailmantalouden kasvu hidastui vuoden 2009 aikana selvästi kansainvälisen rahoitusmarkkinahäiriön syvennyttyä kriisiksi. Kriisin seurauksena Suomen bruttokansantuote laski 8,0 prosenttiyksikköä. Tuotannon kokonaisvolyymin muutos oli suurempi kuin 90 luvun alun lamassa. Vuonna 2010 Suomen talous pääsi takaisin kasvu-uralle ja BKT kasvoi arviolta 3,2 prosenttia. Talouskasvun edellytyksen on luonut viennin vahva kehittyminen sekä hyvin toipunut kotimainen kysyntä. Myös vuodelle 2011 kansantuotteen kasvun arvioidaan olevan 2,9 %. Talouskasvun käynnistyminen vaikuttaa viiveellä työllisyyteen. Työpanos työtunteina mitattuna kasvaa jo vuonna 2010 lomautusten vähentyessä. Vuonna 2011 työllisyystilanne alkaa paranemaan. Samanaikaisesti ikärakenteen muutos kuitenkin rajoittaa työn tarjontaa, sillä vuodesta 2011 eteenpäin 15 64 -vuotiaiden määrä vähenee arviolta noin 20 000 henkilöllä vuodessa. Työllisyysaste kohoaa vuonna 2011 noin 69 prosenttiin ja työttömyysaste alenee alle 8 prosenttiin. Vaikka talous kääntyi vuonna 2010 nousuun, julkisen talouden alijäämä syvenee edelleen, sillä suhdannetilan muutokset näkyvät julkisessa taloudessa viiveellä. Julkisen talouden alijäämän arvioidaan ylittävän vuonna 2010 Euroopan unionin kasvu- ja vakaussopimuksen kolmen prosentin alijäämärajan. Vuonna 2011 julkisen talouden tila kohenee, vaikka se pysyy edelleen 1,3 prosenttia alijäämäisenä suhteessa kokonaistuotantoon. Valtiovarainministeriön arvion mukaan Suomen julkisen talouden kestävyysvaje on 2,5 ja 5 prosentin välillä kansantuotteestamme. Euroina kestävyysvajeen määrä on 5 10 miljardia. Valtion talousarvio vuodelle 2011 on 8,1 mrd. euroa alijäämäinen. Vuoden 2011 lopussa valtionvelan määräksi arvioidaan noin 84 mrd. euroa, jolloin velan suhde bruttokansantuotteeseen nousee noin 44 prosenttiin. Valtionvelka on kasvanut talouskriisin seurauksena voimakkaasti ja velan määrän arvioidaan vuoden 2011 lopussa olevan noin 30 mrd. euroa suurempi kuin vuonna 2008. Jyväskylän kaupungin vuoden 2010 talousarvio pohjautui valtionvarainministeriön laatimiin ennusteisiin. Valtiovarainministeriön suhdannekatsauksen mukaan Vuoden 2010 ja 2011 ennustettavuus on ollut erityisen vaikeaa epävarman taloudellisen ympäristön vuoksi. Jatkossa talouden ennustettavuutta vaikeuttaa erityisesti euroalueen pankki- ja vakausongelmien hoitaminen ja ongelmien heijastuminen reaalitalouden aktiviteettiin. Joka tapauksessa Euroalueella taloudellinen kasvu on vaimeaa ja sen ennustetaan kiihtyvän maltillisesti. YLEINEN TALOUDELLINEN TILANNE 2006 2007 2008 2009 2010* 2011* 2012* Bruttokansantuote, % 4,9 4,2 1,0-8,0 3,2 2,9 2,7 Työttömyysaste, % 7,7 6,9 6,4 8,2 8,4 7,8 7,4 Palkkasumma, % 4,9 5,9 7,0-1,1 2,2 4,0 4,5 Ansiotaso, % 3,0 3,3 5,5 4,0 2,5 2,4 3,0 Kuluttajahintaindeksi, % 1,6 2,5 4,1 0,0 1,2 2,4 2,2 Euribor 3 kk, % 3,1 4,3 4,8 1,2 0,8 1,1 1,7 Inflaatio eli kuluttajahintojen nousu pysähtyi vuonna 2009. Vuoden 2011 aikana inflaation odotetaan kiihtyvän 2,4 prosenttiin johtuen lähinnä veromuutoksista ja kansainvälisistä hintapaineista raaka-ainemarkkinoilla.

Korot jatkoivat vuonna 2009 alkanutta laskuaan ja vähentäen rahoituskustannuksia. Vuonna 2010 kolmen kuukauden Euriborkorko oli keskimäärin 0,8 %, kun se vuonna 2008 oli 4,8 %. Ennusteiden mukaan korkotaso nousee seuraavina vuosina, mikä osaltaan kiristää kuntien taloudellista liikkumavaraa. Kuntatalouden kehitys Tilastokeskuksen kunnilta keräämien vuoden 2010 tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien yhteenlaskettu vuosikate nousi 2,1 miljardiin euroon, vaikka sen vielä talousarvioissa ennustettiin jäävän alle miljardin. Suuren osan kasvusta selittää ennakoitua parempi verotulojen kasvu, mutta myös toimintakate heikkeni aiempia vuosia vähemmän. Myös kuntayhtymien taloustilanne parani. Vuosikate asukasta kohti oli kunnissa 400 euroa. Edellisenä vuonna vastaava luku oli 337 euroa. Ainoastaan 8 kuntaa arvioi, että toiminta- ja rahoitustulot eivät riitä toiminta- ja rahoitusmenoihin, vaan vuosikate jää negatiiviseksi. Vastaavia kuntayhtymiä oli 20. Sekä kunnissa että kuntayhtymissä negatiivisten katteiden summa oli noin -4,7 miljoonaa euroa. Vuosikate kattoi 127 prosenttia kuntien ja kuntayhtymien poistoista, mutta vain 42 prosenttia investoinneista. Investointeihin kunnat arvioivat vuonna 2010 käyttäneensä vajaat 3,8 miljardia euroa. Tämä on 9,6 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Kuntayhtymien investoinnit kasvoivat lähes 2,0 miljardia euroa. Investointien omahankintahinnasta 42 prosenttia voitiin rahoittaa vuosikatteella. Loput investointimenoista rahoitettiin pysyvien vastaavien myynnillä ja lainoituksella. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden 2010 lopussa jo yli 13 miljardia euroa. Tämä on noin 2,3 miljardia euroa enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Asukasta kohti lasketun lainakannan keskiarvo Manner-Suomen kunnissa oli 2 005 euroa, kun vastaava suhdeluku edellisenä vuonna oli 1 838 euroa. Vaikka syksyn 2009 ja kevään 2010 synkimmät ennusteet kuntatalouden kehityksestä eivät näyttäisi toteutuvan, kuntien ja kuntayhtymien käyttötalouden pitäminen vakaana edellyttää jatkossa tiukkaa menokuria. Kuntien verotulojen ennakoidaan kasvavan lähivuosina keskimäärin noin 3,5 prosenttia eli selvästi taantumaa edeltänyttä poikkeuksellista aikaa hitaammin. Kuntatalouden positiivinen kehitys vaarantuukin heti, mikäli toimintamenojen kasvu ei sopeudu tulokehityksen asettamiin rajoihin. Jyväskylän kaupungin kehityspiirteitä 6 Vuonna 2010 kaupungin asukasluku nousi 1 200:lla, mikä oli suhteellisesti neljänneksi nopeinta 15 suurimman kaupungin joukossa. Myös Jyväskylän seudun kasvu oli edelleen selkeästi maan ripeimpiä Oulun, Helsingin ja Tampereen seutujen ohella. Jyväskylän seudun osuus Keski-Suomen väestöstä on 63 % ja työpaikoista 67 %. Jyväskylän vastaavat osuudet ovat 48 % ja 56 %. Jyväskylän väkiluvun kasvusta oli maahanmuuttoja nettomääräisesti 183 (248 vuonna 2009). Kuntien välisiä nettomuuttoja kertyi 197, joka oli 274 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Myös luonnollinen kasvu (778) oli edellisvuotta pienempi (-70) syntyvyyden laskiessa ja kuolleisuuden noustessa. Työikäisten ja ikääntyneiden jyväskyläläisten määrät kasvoivat. Kunnallisten päivähoitopalvelujen kysyntä nousi vuoden aikana. Myös yksityisen päivähoidon määrä kasvoi palvelurahan myötä. Samoin kasvoi kerhotoiminta. Kouluikäisten määrä pieneni hieman.

7 Väkiluvun muutokset 2001-2010* 2 000 1 800 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 Jyväskylä Seudun muut kunnat 200 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Asuntorakentamisen määrä normalisoitui vuoden 2009 notkahduksen jälkeen. Asuntoja valmistui vuonna 2010 tuhat vuosien 2000 2009 keskiarvon oltua 1 130. Koko rakennustuotanto (560 000 kuutiometriä) jäi huomattavasti alle pitkäaikaisen keskiarvon. Vuonna 2010 myönnettyjen rakennuslupien kokonaisvolyymit olivat kuitenkin samalla tasolla kuin 2000-luvulla keskimäärin. Asuntojen keskimääräinen neliöhinta oli vuonna 2010 Jyväskylässä 1 769 euroa ja vuosimuutos 2,7 % (vertailukaupungeissa 1 724 euroa ja 4,3 %). Keskineliövuokra oli vuoden 2010 kolmannella neljänneksellä Jyväskylässä 10,52 euroa ja vuosimuutos 8,7 %. Pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa vertailukaupungeissa vastaavasti 9,79 euroa ja 0,6 %. Uusia jyväskyläläisiä yrityksiä syntyi 660 ja nettolisäystä kertyi 376. Kasvumäärä oli suurempi kuin edellisvuosina. Neljän suurimman (Jyväskylän kaupunki, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Jyväskylän yliopisto ja Metso Oyj:n Jyväskylän yksiköt) työnantajan osuus Jyväskylän työpaikoista on lähes neljännes. Vuoden 2010 lopulla jyväskyläläisiä oli ennakkotiedon mukaan 130 814. Heistä työllisiä oli arviolta 56 000 eli tuhatkunta enemmän kuin vuonna 2009, mutta saman verran vähemmän kuin vuonna 2008. Työpaikkojen määrä on kasvanut kuluneella vuosikymmenellä toiseksi eniten suuriin kaupunkeihin suhteellisesti verrattuna.

8 Jyväskylän työpaikat 2001-2008 62 000 60 000 58 000 56 000 54 000 52 000 50 000 48 000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Työttömyys jatkui edelleen ongelmallisena. Työttömiä työnhakijoita oli Jyväskylässä vuoden 2010 lopulla 8 624 eli 627 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Työttömien miesten määrä väheni seitsemän, naisten kuusi ja alle 25-vuotiaiden yhdeksän prosenttia. Pitkäaikaistyöttömien määrässä (2 138) oli kasvua 21 %. Suomen 15 suurimmassa kaupungissa työttömyysaste oli vuoden lopulla keskimäärin 12,0, pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa 13,1 ja Jyväskylässä 13,4 %. 30 Jyväskylän työttömyysasteet joulukuussa, % 25 25,5 24,1 22,8 22,8 20 20,5 20,9 19,8 18,5 15 13,4 16,2 15,9 15,0 15,0 14,5 14,4 13,0 12,0 12,2 14,6 13,4 10 5 0 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 Poliisin tietoon tuli vuonna 2010 Jyväskylässä 6 719 (+ 583) omaisuusrikosta sekä henkeen ja terveyteen kohdistuneita rikoksia 932 (-7) ja huumausainerikoksia 172 (+24).

Jyväskylän talouden kehitys 9 Jyväskylän kaupungin talous toteutui selvästi parempana kuin vuoden 2010 talousarviota tehtäessä ennakoitiin. Tämän selittävät verotilitysten ennakoitua parempi kehitys, korkotason arvioitua pienempi nousu sekä se, että käyttötalouden menojen lisäykset tulivat katetuiksi käyttötulojen ylittymisellä. Vuosikate oli 39,5 milj. euroa ja se toteutui selvästi alkuperäistä talousarviota (8,1 milj. euroa) parempana. Vuosikate kattoi poistoista 100,3 % ja näin mitaten kaupungin tulorahoitus oli tasapainossa. Tästä huolimatta lainakanta kasvoi 15,2 miljoonalla. Suunnitelman mukaiset poistot olivat 34,6 miljoonaa, niiden lisäksi kirjattiin arvonalentumisia 4,8 miljoonaa euroa. Tilikauden ylijäämä oli 0,4 miljoonaa euroa ja kumulatiivinen ylijäämä vuoden 2010 lopussa 152,1 miljoonaa. Toimintatuotot kasvoivat 9,7 miljoonaa (+7,7 %) ja toimintakulut 29,4 miljoonaa (+4,6 %), joten käyttötalouden toimintakate kasvoi 19,7 miljoonalla (+3,9 %). Toimintakulujen kasvusta 7,4 milj. euroa aiheutui valtionosuusjärjestelmän muutoksesta, jonka johdosta kunnat maksavat kotikuntakorvauksia muille perusopetuksen antajille. Lukioiden siirto koulutuskuntayhtymälle pienensi kuluja 6,2 miljoonalla eurolla. Vuoden aikana jätettiin täyttämättä 54 eri syistä vapautunutta virkaa tai tointa. Tästä huolimatta kaupungin työntekijöiden määrä jatkoi kasvuaan. Määrärahat toteutuivat muutettuun talousarvioon nähden hyvin. Sivistyspalveluiden määrärahojen yhteenlaskettu ylitys oli 1,4 ja sosiaali- ja terveyspalveluiden 0,9 miljoonaa euroa. Konsernihallinnon määrärahat alittivat budjetin 0,4 ja kaupunkirakennepalveluiden määrärahat 2,2 miljoonalla eurolla. Maksuosuudet Keski-Suomen sairaanhoitopiirille eivät kasvaneet vuoteen 2009 verrattuna, sillä sairaanhoitopiiri otti hinnoittelussaan huomioon vuonna 2009 kunnilta liikaa perityt maksuosuudet. Verotulot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 24 milj. euroa. Kunnallisverojen kasvu oli 14,6 milj. euroa eli 4,1 %. Kasvusta 8,7 miljoonaa oli seurausta kunnallisveron puolen prosentin korotuksesta. Yhteisöveron tuotto kasvoi 3,2 milj. euroa (17,4 %). Kiinteistöveron tuotto kasvoi 6,3 milj. euroa (23,6 %). Kiinteistöveroprosenttien noston vaikutus oli 6,6 miljoonaa, joten ilman sitä kiinteistöveron tuotto olisi laskenut. Verotulot toteutuivat 18,4 miljoonaa (4,6 %) muutettua talousarviota suurempina. Valtionosuuksia saatiin 132,9 miljoonaa euroa. Lukioiden siirto pienensi saatua valtionosuutta noin 5,9 miljoonalla. Investointien määrä pysyi korkeana ja oli kaikkiaan 78,8 milj. euroa (+4,2 milj. euroa). Vuonna 2010 toteutumatta jääneitä investointeja esitetään uudelleenbudjetoitavaksi vuonna 2011 yhteensä 12,4 miljoonaa. Suurimmat investointikohteet olivat Palokan koulukeskus (4,5 milj. euroa), Keski- Palokan koulu (4,1 milj. euroa), Vaajakosken koulu (3,4 milj. euroa), Säynätsalon koulu ja päiväkoti (2,9 milj. euroa) sekä Kyllön terveysaseman peruskorjaus (2,7 milj. euroa). Yhdyskuntarakentamiseen käytettiin 18,5 milj. euroa ja maan ostoihin 15,5 miljoonaa, josta entisen Kankaan paperitehtaan alueen osuus oli 13,2 miljoonaa. Kaupungin lainakanta oli vuoden lopussa 256,6 milj. euroa eli 1 962 euroa asukasta kohti. Lainakanta kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 15,2 milj. euroa (100 euroa/asukas). Lainat kasvoivat selvästi vähemmän kuin talousarviossa ennakoitiin. Syynä tähän olivat ennakoitua suurempi verotulojen kasvu, investointien toteutuminen suunniteltua pienempinä ja siirtyminen vuoden 2011 puolelle sekä kaupungin kassavarojen pienentyminen. Muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna lainojen määrä on edelleen suuri.

10 Poistot, nettoinvestoinnit ja vuosikate 70 60 58 50 40 30 20 10 0 17,5 10 43 42 27,9 27 27 43,5 30 45 37 31 32 12,9 9,1 41 19,4 34,4 28,9 31 31 20 17 40 49 23,2 36 27,0 39,5 39-10 Vesilaitosten myynti -17-20 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Nettoinvestoinnit Poistot Vuosikate 90 Investointien tulorahoitus = vuosikate ja investointien omahankintameno Investointien omahankintameno = investointimenot - saadut rahoitusosuudet 80 71,6 77,3 70 60 56,0 60,3 56,5 58,8 61,5 50 40 30 20 45,2 17,5 49,6 27,9 43,5 12,9 19,4 49,4 28,9 44,9 34,4 23,2 27,0 39,5 10 0 9,1 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Investointien omahankintameno Vuosikate

11 1.1.4 Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksessa sekä vuosien 2009 ja 2010 talousarvioissa on esitetty uuden kaupungin merkittävimmät kehittämishankkeet ja -tehtävät. Uuden kaupungin toisena tilinpäätösvuonna 2010 yhdistymishyötyjä korostavia kokonaisuuksia olivat mm.: - Kaupunkistrategian viimeistely ja hyväksyminen - Uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistuksen valmistelun aloittaminen - Tuottavuutta parantavien toimien ja tuottavuusohjelman toteuttaminen - Palvelurakenteeseen vaikuttavien toimien valmistelu ja toimeenpano - Palveluverkkokokonaisuuden ja palvelujen sijoittumisen arviointi kaupungin muuttuneen aluerakenteen mukaan - Maakäytön ja kaavoituksen toteuttaminen uudessa aluerakenteessa - Henkilöstövoimavarojen määrän hallinta Kuntien yhdistymisen jälkeen on valmistelu ja osin toteutettu seuraavat huomattavat järjestelyt kaupunkiorganisaatiossa: - Lukio-opetuksen siirto koulutuskuntayhtymän liikelaitokselle syksyllä 2010 - Palokan ja Korpilahti-Muuramen terveydenhuollon kuntayhtymän lakkauttamiseen ja Jyväskylän terveyskeskuksen yhteistoiminta-alueen toiminnan aloittamiseen liittyvät valmistelut - Aikuispsykiatrian, mielenterveystyön ja päihdehuollon erityispalvelujen siirto sairaanhoitopiirin toiminnaksi - Jyväskylän Seudun Työterveyden liikelaitoksen muuttaminen maakunnan kahdentoista kunnan työterveyspalvelujen tuottajaksi - Valmistelu lasten päivähoidon ja varhaiskasvatuksen sijoittamiseksi sivistyspalvelujen ja perusopetuksen yhteyteen Kaupungin talous toteutui vuonna 2010 selvästi ennakoitua parempana verotulojen myönteisen kehityksen ja menojen hillityn kasvun ansiosta sekä kuntien yhdistymisen synnyttämien rakenteellisten etujen johdosta. Hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen toteutuminen Yhdistyneiden kuntien valtuustojen hyväksymä hallinnon ja palvelujen järjestämissopimus on voimassa vuoden 2011 loppuun. Hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen toteutumisesta tilinpäätösvuonna 2010 voidaan tiivistetysti todeta seuraavaa: Sopimuskohta Toteutuminen vuonna 2010 1. Yhdistymisen Kaupunkistrategia valmisteltiin vuoden 2009 aikana. edellytykset ja tavoitteet Luottamushenkilöiden lisäksi kaupungin henkilöstö osallistui laajasti strategian valmisteluun. Valtuusto hyväksyi kaupunkistrategian 22.3.2010. 2. Kuntalaisten vaikuttaminen ja osallistuminen Asuinalue- ja kyläkierrokset jatkuivat suunnitellulla tavalla vuoden 2010 aikana. Kansalaistoiminnan avustuksia myönnettiin järjestöjen ja yhteisöjen asukas-, kylä- ja kansalaistoimintaan sekä monikulttuuriseen

12 toimintaan. Kaupunginjohtaja asetti 27.11.2009 työryhmän tarkastelemaan laajaalaisesti yhteistyötä kaupungin ja kolmannen sektorin välillä. Työryhmän raportoi työnsä etenemisestä kaupunginhallitusta. Palvelualueet ovat keränneet ja analysoineet asiakaspalautteen. Vuoden 2010 aika toteutettiin kuntapalvelututkimus, jossa selvitettiin kuntalaisten mielipiteitä kaupungin palveluista ja yhdistymisprosessista. 3.Luottamushenkilöhallinto Sivistyspalvelujen palvelualueen lautakuntajaosta tehtiin vuonna 2009 valitus. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä 3.11.2010 todettiin, että hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksessa on sitovalla tavalla sovittu uuden kunnan lautakuntajaosta. Näin ollen voimassa ollut jako kulttuuri-, liikunta- ja nuorisolautakuntiin todettiin järjestämissopimuksen vastaiseksi. 4. Organisaatio ja johtaminen Esivalmistelun jälkeen kaupunginhallitus asetti 15.2.2010 toimikunnan ohjaamaan ja johtamaan uuden sukupolven organisaatiouudistusta. Toimikunnan toimikausi kestää vuoden 2012 loppuun. Organisaatiotoimikunta aloitti toimintansa 10.5.2010 ja piti seitsemän kokousta vuoden 2010 aikana. Palvelu- ja organisaatiouudistus oli useamman kerran esillä valtuuston seminaareissa. Valtuusto käsitteli ensimmäisen kerran päätösasiana uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistusta 11.10.2010. Luottamushenkilöorganisaation toimivuuden ja hyvän hallitustyöskentelyn edellytysten vahvistaminen nousi esille uuden sukupolven organisaation uudistustyössä. Valtuuston hyväksymän konserniohjauksen periaatteiden ja omistajapoliittisten linjausten sekä kaupunginhallituksen hyväksymän konserniohjeen täydennykseksi kaupunginhallitus hyväksyi 22.11.2010 Hyvä hallinto- ja johtamistapa Jyväskylän kaupunkikonsernissa -ohjeen tytäryhtiöissä noudatettavaksi. Johtamisen ja henkilöstön kehittämisen sekä muutostuen eri toimintamuodot esitetään kaupungin vuoden 2010 henkilöstökertomuksessa. 5. Palvelujen järjestäminen ja lähipalvelut Palveluverkkoselvitysten tekeminen aloitettiin jo ennen kuntien yhdistymisen vuonna 2008. Suurin osa palveluverkkoselvityksistä valmistui vuoden 2010 loppuun mennessä. Arviot palvelujen järjestämisen ja tuottamisen toteutumisesta sisältyvät palvelualueiden talousarvion toiminnallisten tavoitteiden toteutumisen raportointiin tilinpäätöksessä.

13 6. Henkilöstön järjestelyt Tilinpäätösvuonna valmisteltiin Palokan ja Korpilahti-Muuramen terveydenhuollon kuntayhtymien henkilöstösiirtoja kaupungin perusterveydenhuollon organisaatioon ja lukiokoulutuksen henkilöstön siirto koulutuskuntayhtymään. Henkilöstöstrategiaa käsiteltiin yhteistoimintatoimikunnassa tavoitteena tuoda päätettäväksi henkilöstöpoliittinen Jyväskyläsopimus. 8. Taloudenhoidon periaatteet Kaupungin talouden tasapainottamista edistäviä toimia jatkettiin tilipäätösvuonna 2010. Kaupunki oli aktiivisesti mukana VM:n ohjaamassa tuottavuusohjelmatyössä. Vuoden 2010 talousarvioon sisältyi ensimmäistä kertaa tuottavuusohjelma, jota palvelualueet toteuttivat eri tavoin tilipäätösvuoden aikana. Tilinpäätösvuoden 2010 aikana eläkkeelle siirtymisen tai muun poistuman kautta vapautuneista vakituisista tehtävistä noin joka viides on jätetty täyttämättä. Hallinnossa jätettiin täyttämättä kaksi kolmasosaa vapautuneista tehtävistä. 9. Investointirahoitus Yhdistymissopimuksen mukaisesti osoitetaan entisen maalaiskunnan alueella tapahtuviin investointeihin 38,7 milj. euroa ns. Valon rahoina lisättynä sovitun investointitasoon. Entisen maalaiskunnan alueelle kohdistetaan vuosina 2009 2012 yhteensä 128,6 milj. euron investoinnit, joista 2010 toteutui 29,2 milj. euroa. Tähän mennessä yhdistymissopimuksen mukaisista investoinneista on toteutettu 43 prosenttia. Valtuustolle annetaan selvitys sopimuskohdan toteutumisesta vuonna 2010 tilinpäätöksen erillisessä kohdassa. 10. Kuntayhtymiä ja sopimuksia koskevat järjestelyt Tilipäätösvuoden aika valmisteltiin sopimukset Palokan ja Korpilahti-Muuramen terveydenhuollon kuntayhtymien lakkaamisesta. Samoin valmisteltiin Jyväskylän terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen toiminnan aloittamista vuoden 2011 alusta. Jyväskylän kaupungin lisäksi ns. JYTE alueen kuntia ovat Hankasalmi, Muurame ja Uurainen. Valtuusto päätti 24.8.2009, että lukiokoulutus siirretään Jyväskylän koulutuskuntayhtymän toiminnaksi. Lukiokoulutus siirrettiin 1.8.2010 alkaen koulutuskuntayhtymään.

Strategiset kehittämishankkeet 2010 14 1. Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma Hyväksytyn kaupunkistrategian toteuttamiseksi tehdään ohjelma, jossa tarkemmin määritellään ne toimenpiteet, joilla strategiaa toteutetaan. Ohjelmassa määritellään toteuttamisvastuut, toimenpiteiden aikataulut sekä seurantamittarit ja -tavat, joilla toteutumista arvioidaan. Vastaava menettely toteutetaan myös palvelualueiden strategioiden osalta. Toteutuminen: Kaupunkistrategia hyväksyttiin valtuustossa maaliskuussa 2010. Sen jälkeen palvelualueet ovat tehneet omat strategiansa. Lautakunnat ovat hyväksyneet ne siinä aikataulussa, että perusturvalautakunta käsitteli sosiaali- ja terveyspalvelujen strategian tammikuussa 2011. Strategioiden hyväksymisprosessi on viivästynyt suunnitellusta sillä tavoin, että koko kaupungin toteuttamisohjelma tehdään vuoden 2011 aikana. 2. Tuottavuusohjelma Tilastokeskuksen Kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilaston mukaan kuntien ja kuntayhtymien koulutuksen, terveydenhuoltopalveluiden ja sosiaalipalveluiden yhteenlaskettu kokonaistuottavuus on laskenut lähes koko 2000-luvun. Valtioneuvoston keväällä 2009 tekemän linjauksen mukaan 20 suurinta kuntaa tekee palvelujensa kehittämiseksi tuottavuusohjelmat. Valtionvarainministeriö valmistelee yhdessä näiden kuntien kanssa työsuunnitelman siitä, miten suurissa kunnissa yhteisesti sovitulla tavalla tehdään tuottavuusohjelmat sekä parannetaan palvelujen ja toiminnan tuottavuutta lähivuosina. Suunnitelma valmistuu syksyllä 2009. Myös peruspalveluohjelmassa 2010 2013 kiinnitetään huomiota kuntien tuottavuuskehitykseen. Kaupungissa on tehty merkittäviä rakenteellisia uudistuksia. Nämä tarjoavat edellytyksiä kaupungin toiminnan kehittämiselle ja tuottavuuden parantamiselle. Taloudellisen taantuman seurauksena kuntien taloustilanteen vaikeutuminen vauhdittaa ryhtymistä konkreettisiin toimiin tuottavuuden kohentamiseksi. Kaupunkistrategiassa asetetaan vahva tavoite tuottavuuden parantamiseksi. Tässä tarkoituksessa toteutetaan kaupungin tuottavuusohjelmaa, joka on osa kaupungin talousarvion suunnittelu- ja toimeenpanoprosessia. Vuoden 2010 talousarvion luvussa 1.6 esitellään tuottavuusohjelman sisältöä tarkemmin. Toteutuminen: Valtioneuvoston keväällä 2009 tekemän linjauksen mukaisesti kaupunki oli mukana 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelmatyössä. Valtiovarainministeriö ohjasi ohjelmatyötä. Työ eteni ensisijaisesti osana kaupunkien tavanomaista talousarvion suunnittelua ja toimeenpanoa. Lisäksi tuottavuusohjelman alla toteutettiin seitsemän kaupunkien yhteistä kärkihanketta, joista Jyväskylän vastuulla oli neljän hankkeen vetäminen. Tuottavuusohjelma sisältyi ensimmäisen kerran vuoden 2010 talousarvioon ja vuosien 2010 2012 taloussuunnitelmaan. Talousarviossa 2010 todetaan, että vuosina 2010 2012 asettaa vuosittain yleinen tuottavuuden parantamistavoite, jonka mukaan kaupungin palveluja ja toimintoja kustannusvaikuttavasti kehittämällä ja tuottavuutta parantamalla käyttötalouden menojen kasvua pystytään hillitsemään siten, että kaupungin talous täyttää terveen kuntatalouden kriteerit valtuustokauden aikana. Vuoden 2010 talousarviossa tavoitteeksi asetettiin, että tuottavuutta parantamalla Jyväskylän kaupungin menokasvu tulee pystyä painamaan vajaan yhden prosentin tasoon, jolloin vuosikate voidaan nostaa poistojen tasolle.

15 Palvelualueet arvioivat, että tehdyillä toimilla pystyttiin tilipäätösvuonna hillitsemään käyttötalousmenojen kasvua kahdella miljoonalla eurolla. 3. Uuden sukupolven organisaatio Yhdistymissopimuksen mukaan kaupunkiin tehdään uuden sukupolven organisaatio, jota toteutetaan vaiheittain ja joka otetaan lopullisesti käyttöön seuraavan valtuustokauden alussa vuonna 2013. Organisaation ja sen valmistelun periaatteita on tarkennettu valtuuston hyväksymässä strategiakortissa. Vuoden 2010 aikana vahvistetaan tarkemmat organisaation rakentamisen periaatteet. Valmistelutyölle tehdään aikataulutettu ohjelma ja määritellään kehittämisvastuut. Valmistelu alkaa yhdistymissopimuksessa ohjeeksi annettujen ydinprosessien määrittelyllä. Vuoden aika selvitetään mahdollisuudet osittaisuudistuksen tekemiseen ja tehdään niistä tarvittavat ehdotukset. Toteutuminen: Uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistusta valmisteltiin koko tilipäätösvuoden ajan. Esivalmistelun jälkeen kaupunginhallitus asetti 15.2.2010 toimikunnan ohjaamaan ja johtamaan uuden sukupolven organisaatiouudistusta. Toimikunnan toimikausi kestää vuoden 2012 loppuun. Organisaatiotoimikunta aloitti toimintansa 10.5.2010 ja piti seitsemän kokousta vuoden 2010 aikana. Palvelu- ja organisaatiouudistus oli useamman kerran esillä valtuuston seminaareissa. Valtuusto käsitteli ensimmäisen kerran päätösasiana uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistusta 11.10.2010. Valtuusto merkitsi valmistelutilanteen tietoonsa. Yksityiskohtaista valmistelua varten on nimetty viisi selvityshenkilöä, jotka tekevät työtään ajalla 1.10.2010-31.12.2011. 4. Hyvinvointikertomus Vuoden 2010 aikana valmistellaan hyvinvointikertomus, joka jatkaa Jyväskylän kaupungissa kahdella edellisellä valtuustokaudella toteutettua käytäntöä. Kertomuksessa kuvataan kuntalaisten hyvinvoinnin tilaa ja kehityssuuntia sekä linjataan kaupungin hyvinvointipolitiikkaa. Kertomuksen valmistelutyö tehdään siten, että se voidaan saattaa kaupunginvaltuuston käsittelyyn vuonna 2011. Toteutuminen: Vuoden 2010 aikana on kerätty aineistoa hyvinvointikertomusta varten. Kertomus valmistuu vuonna 2011. Valmisteluvastuussa on sosiaali- ja terveyspalvelukeskus. 5. Terveydenhuollon toimintamalli Vuoden 2011 alussa Palokan ja Muurame-Korpilahden terveydenhuollon kuntayhtymät lakkaavat ja kaupunki ottaa tehtäväkseen hoitaa koko alueensa perusterveydenhuollon. Kaupunki on valmis kantamaan vastuunsa seudullisen perusterveydenhuollon järjestämisestä perustamalla Jyväskylän terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen yhdessä mukaan tulevien kuntien kanssa. Toteutuminen: Tilipäätösvuoden aika valmisteltiin sopimukset Palokan ja Korpilahti-Muuramen terveydenhuollon kuntayhtymien lakkaamisesta. Samoin valmisteltiin Jyväskylän terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen toiminnan aloittamista vuoden 2011 alusta. Perusteelliseen ja laajaan valmistelutyöhön sisältyivät mm. kuntayhtymistä kaupungin organisaatioon siirtyvän henkilöstön sijoittumisjärjestelyt, organisaatiorakenteen määrittely ja sääntövalmistelu sekä suoritepohjaisen ja toimipaikkakohtaisen talouden ohjauksen

16 käyttöönotto. Jyväskylän kaupungin lisäksi ns. JYTE-alueen kuntia ovat Hankasalmi, Muurame ja Uurainen. Samoin valmisteltiin Jyväskylän Seudun Työterveyden liikelaitoksen muutos maakunnan kahdentoista kunnan työterveyspalvelujen tuottajaksi. 6. Hyvä hallinto- ja johtamistapa Valtiovarainministeriö on valmistellut perusteellisen selvityksen kuntajohtamisesta (loppuraportti: 'Kunnan johtaminen - demokratia, työnjako ja vastuu'). Selvityksessä tuodaan esille haasteista, joita toimintaympäristön muutokset asettavat kuntajohtamiselle ja keinoja, miten kuntajohtamisen edellytyksiä ja kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia voidaan parantaa. Kuntaliitto on antamassa Hyvää hallinto- ja johtamistapaa koskevaa suositusta kuntakonsernissa (corporate governance). Suositus käsittelee konserniohjausta ja omistajapolitiikkaa sekä hyvän hallitustyöskentelyn periaatteita. Yhdistymissopimuksen mukaisesti talousarviovuonna valmistellaan ja hyväksytään kaupungin hyvää hallinto- ja johtamistapaa koskeva ohje. Toteutuminen: Kuntaliitto antoi syksyllä 2009 hyvää hallinto- ja johtamistapaa koskevan suosituksen kuntakonsernissa (corporate governance). Hyvää hallinto- ja johtamistapaa koskeva suositus täydentää kuntalakiin ja osakeyhtiölakiin perustuvia menettelytapoja sekä konserniohjauksen periaatteita. Kaupunginhallitus hyväksyi 22.11.2010 konserniohjeen tarkistukset sekä hyvä hallinto- ja johtamistapa Jyväskylän kaupunkikonsernissa -ohjeen. Hyvä hallinto- ja johtamistapa -ohjeella yhtenäistetään konserniin kuuluvien tytäryhtiöiden johtamis- ja hallintokäytäntöjä ja osaltaan varmistetaan, että kaupungin tytäryhtiöissä toteutuvat terveet liikeperiaatteet, riittävä avoimuus, tulostietojen oikeellisuus, asianmukainen sisäinen valvonta ja riskien hallinta. Ohjeen tarkoituksena on myös täsmentää omistajan, yhtiön hallituksen ja toimitusjohtajan rooleja sekä selkeyttää työnjakoa. Konsernin omistajalinjaukset perustuvat kaupunginvaltuuston päätökseen 16.2.2009 konserniohjauksen periaatteista ja omistajapoliittisista linjauksista tytäryhtiöissä. 7. Yritysvaikutusten arviointi Jyväskylän kaupunki ryhtyy aktiivisesti edistämään yritysvaikutusten arviointia yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa. Toteutuminen: Jyväskylässä on työstetty välinettä, jonka avulla kunnallisen päätöksenteon valmisteluvaiheessa voidaan ennakoida päätöksen vaikutuksia yrityksiin ja yrittäjyyteen. Tämän YRVA-työkalun odotetaan lisäävän kunnan ja yrittäjien välistä yhteistoimintaa sekä sen sujuvuutta ja toisaalta edistävän koko seudun elinkeinopolitiikkaa. Työ on edennyt yhteistyössä kaupungin viranhaltijoiden, yrittäjäjärjestöjen edustajien, Yrittäjien aluejärjestön erityisasiantuntijan sekä yliopiston kanssa. Kaupunkirakennepalvelujen pilottiprojekteista tehdyn raportin, Jyväskylän yliopiston taloustieteiden tiedekunnassa hyväksytyn pro gradu -tutkielman lähtökohtana on Jyväskylän kaupungin tahto ja aikomus ottaa yrittäjyys paremmin huomioon kunnallisessa päätöksenteossa. Tutkimuksen tuloksena esitetään toimintamalli, joka kanavoi tehokkaasti yrittäjien näkemykset kaavoittajan tietoon ja varmistaa yrittäjien kuulemisen kaavoitusprosessissa. Toimintamallissa yrittäjäyhdistysten ns. YRVA-

17 työryhmä on sitoutettu mukaan kaavoitusprosessiin aina kaavan vireillepanosta kaavan hyväksymiseen asti. YRVA-työryhmältä pyydetään jatkossa lausunto, jossa arvioidaan kaavan yritysvaikutusten merkittävyys sekä tuodaan esiin koko yrityskentän mielipide. Yritysvaikutusten systemaattinen arviointi on tarkoitus ulottaa koskemaan kaikkea Jyväskylän kaupungissa tehtävää päätöksentekoa, siinä määrin kuin se on mahdollista ja tarkoituksenmukaista. Rakennepalvelujen palvelualueen pilotin valmistuttua YRVA-työ on parastaikaa käynnistymässä sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelualueella. Tilikauden päättymisen jälkeen tapahtuneet olennaiset toiminnan ja talouden muutokset Vuonna 2010 toteutumatta jääneitä investointimenoja esitetään uudelleenbudjetoitavaksi vuoden 2011 talousarvion muutosten kautta yhteensä 12,4 miljoonaa euroa seuraaviin kohteisiin: Uudelleenbudjetoinnit 2011 Irtain käyttöomaisuus 1000 Konsernihallinto, tietohallinto 435,0 Sivistyslautakunta LTK 8.2 14 133,8 Kulttuuri-,liikunta- ja nuorisoltk LTK 9.2 9 14,0 Kaupunkirakennelautakunta LTK 15.2 58 69,7 Investoinnit, urheilu- ja retkeilyalueet LTK 9.2 9 114,0 Tilapalvelu JHK 15.2 14 9 150,0 K-S pelastuslaitos JHK 15.2 4 40,0 Yhdyskuntarakentaminen, investoinnit LTK 22.2 59 1 860,0 Yhdyskuntarakentaminen, maan hankinta LTK 22.2 60 620,0 Uudelleenbudjetoinnit yhteensä 12 436,5