Laihia Kortteli 80 Asemakaavan muutoksen luontoselvitys 11.8.2013 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Petri Hertteli Ramboll Finland Oy
2 Sisällys 1 Johdanto.. 3 2 Liito-orava 3 2.1 Yleistä liito-oravasta. 3 2.2 Liito-oravaselvityksen menetelmät.. 3 2.3 Liito-oravaselvityksen tulokset. 3 3 Linnustoselvitys... 4 3.1 Linnustoselvityksen tulokset..... 4 4 Uhanalaiset ja lintudirektiivin I-liitteen lajit 5 5 Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys 5 5.1 Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitykset menetelmät. 5 5.2 Kuvio 1 5 5.3 Kuvio 2 6 5.4 Kuvio 3. 6 5.5 Kuvio 4 7 6 Arvokkaat luontotyypit ja uhanalaiset lajit. 8 7 Päätelmät 9 Lähteet.. 10
3 1 Johdanto Suunnittelualue sijaitsee Laihian keskustan länsiosassa. Se on noin 2,6 hehtaarin kokoinen ja sillä sijaitsee kolme rakennusta, piha-alue, pelto ja pieni metsikkö. Kortteli 80:n luontoselvitys on tehty asemakaavan muutoksen ja laajennuksen pohjaksi Ramboll Finland Oy:n toimeksiannosta. Alueelta on laadittu liito-orava-, linnusto-, putkilokasvi- ja luontotyyppiselvitykset. Selvitykset on laatinut luontokartoittaja Marika Vahekoski Luontopalvelu Kraakusta. 2 Liito-orava 2.1 Yleistä liito-oravasta Liito-orava elää kuusivaltaisissa metsissä, joissa tulee kasvaa myös riittävästi sopivia ravintopuita kuten haapoja, leppiä ja koivuja. Liito-orava käyttää elinpiirillään useita pesäpaikkoja. Pesäpaikoiksi kelpaavat puun kolot, oravan vanhat risupesät sekä linnunpöntöt. Aikuisen naaraan elinpiiri on noin 8 ha ja uroksen noin 60 ha. Urosten elinpiirit voivat sijaita osittain päällekkäin ja yhden uroksen elinpiirin sisällä voi olla useita naaraiden elinpiirejä. Naaraiden elinpiirit sijaitsevat yleensä erillään toisistaan. Liito-orava voi käyttää siemenpuuasentoon hakattuja aukkoja, varttuneita taimikoita ja nuoria metsiä ruokailuun ja siirtymiseen kuusimetsiköstä toiseen. Puuttomia hakkuuaukkoja ja nuoria taimikoita liito-orava ei pysty ylittämään liitäen puusta toiseen, jolloin nämä alueet eivät sovellu liito-oravalle. Liito-orava pystyy liitämään jopa 60 metriä. Suomen eliölajiston uhanalaisuusluokituksessa liito-orava on merkitty vaarantuneeksi lajiksi. Suomen luonnonsuojelulain 49 :n mukaan, luontodirektiivin liitteessä IV (a) mainittujen eläinlajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. 2.2 Liito-oravaselvityksen menetelmät Alueelta etsitään mahdollisia liito-oravan pesimä- ja ruokailupuita tarkastamalla haapojen, koivujen ja isojen kuusien tyvet. Puiden alta etsitään liito-oravan papanoita. Papanat ovat parhaiten nähtävissä lumien sulettua huhtikuun alusta kesäkuun loppuun, jolloin ne eivät vielä ole jääneet kasvillisuuden peittoon. Liito-oravaselvitys tehtiin 17.5.2013. 2.3 Liito-oravaselvityksen tulokset Selvitysalueelta ei löydetty merkkejä liito-oravasta. Alueella on sopivia lehtipuita ruokailupuiksi, mutta alueella ei ole isoja suojaisia metsäalueita vaan pientaloasutusta puutarhoineen sekä isoja peltoaukeita.
4 3 Linnustoselvitys Linnustoselvitykset tehtiin 17.5.2013 klo 4.00 6.00 välisenä aikana. Laskentakerralla sää oli aurinkoinen ja lämpötila oli viisi astetta. Laskennassa käytettiin kartoituslaskenta menetelmää. Apuna laskennassa käytettiin kiikaria ja gps-paikanninta. Havaitut linnut merkittiin karttaan. Linnuista merkittiin kartalle näkö- ja kuulohavainnot. Korkealla ylilentäviä lintuja ei merkitty ylös. 3.1 Linnustoselvityksen tulokset Alue on pieni, mutta sillä pesi 10 eri lintulajia. Räkättirastaat pesivät usein useampien parien muodostamissa yhdyskunnissa, kuten ne tekivät selvitysalueen itäosan metsikössä. Alueella esiintyvät lintulajit ovat tavallisia pihoilla pesiviä lintulajeja mustapääkerttua lukuun ottamatta. Mustapääkerttu pesii rehevissä sekametsissä, joissa on runsas pensas- ja pohjakerros. Selvitysalueen koillisosan rajalla oleva metsikkö on tällaista ja sopii näin ollen mustapääkertulle. Taulukko 1: Alueella pesivät lintulajit ja niiden parimäärät Lintulajit Alueella pesivien lintujen parimäärät Fasaani 1 Punarinta 1 Räkättirastas Mustapääkerttu 1 Pajulintu 2 Kirjosieppo 1 Sinitiainen 1 Talitiainen 1 Peippo 1 useampi pari Keltasirkku 1 Yhteensä: 10 paria + räkättirastaat Lajilista Fasaani on peltokanalintu, joka on istutettu Suomeen. Se suosii peltoalueita ja metsänreunoja. Fasaani on riistalaji. Fasaanipari havaittiin selvitysalueen pihamaalla. Punarinta pesii sekametsissä ja suosii kuusia. Punarinta pesi alueen pohjoisosassa. Räkättirastas on yleinen lintulaji ja pesii joko yksittäisinä pareina tai yhdyskuntina pihoissa, puistoissa, metsänreunoissa ja pienissä metsiköissä. Useampia räkättirastaspareja pesi itäosan metsikössä. Mustapääkerttu pesii lehdoissa ja rehevissä sekametsissä. Yksi pari pesi koillisosan rajan tuntumassa. Pajulintu on hyvin yleinen lintu koko Suomessa, selvitysalueella sitä pesi kaksi paria.
5 Kirjosieppo pesii koloissa. Sitä tavataan pihoilla ja sekä lehti- että havumetsissä. Selvitysalueella kirjosieppopari pesi alueen länsiosassa. Sinitiainen pesii puunkoloissa ja linnunpöntöissä lehti- ja sekametsissä. Selvitysalueella sinitiaiset pesivät pihapiirissä. Alueella pesi yksi sinitiaispari. Talitiainen pesii runsaana kaupunkien puistoissa ja ihmisten lähettyvillä pöntöissä, mutta myös seka- ja lehtimetsissä. Talitiainen pesi alueen itärajalla. Peippo on pajulinnun ohella yleisimpiä lintuja Suomessa. Selvitysalueelta sen reviireitä löytyi yksi. Keltasirkkulle kelpaavat pesimämaastoksi monenlaiset puoliavoimet elinympäristöt. Keltasirkkupari pesi alueen länsireunan pensaikossa. 4 Uhanalaiset ja lintudirektiivin I-liitteen lajit sekä Suomen vastuulajit Laji on vaarantunut, kun siihen kohdistuu keskipitkällä aikavälillä suuri uhka kadota luonnosta. Uhanalaisuusluokan 2010 mukaan laji arvioidaan vaarantuneeksi (VU), kun se parhaan saatavilla olevan tiedon perusteella täyttää jonkun vaarantuneiden luokan kriteereistä A-E, ja siihen arvioidaan täten kohdistuvan luonnossa korkea häviämisriski. Laji arvioidaan silmälläpidettäväksi (NT), kun se ei täytä uhanalaisten kriteerejä, mutta jonkun kriteerin täyttyminen on kuitenkin lähellä tai on todennäköistä, että ehdot täyttyvät lähitulevaisuudessa. Alueellisessa uhanalaisuusarvioinnissa tarkastellaan valtakunnallisesti silmälläpidettävien ja elinvoimaisten lajien uhanalaisuutta vuoden 2010 uhanalaisuusarvioinnin mukaan. Lintudirektiivin I-liitteessä on lueteltu yhteisön tärkeinä pitämät lajit, joiden suojelemiseksi on osoitettava erityissuojelualueita (Natura 2000 -verkosto.). Suomen erityisvastuulajit ovat lajeja, joiden levinneisyys on keskittynyt Eurooppaan tai, jotka ovat maanosan laajuisesti uhanalaisia, voimakkaasti taantuneita tai harvalukuisia, ja erityisesti karujen vesien, soiden ja boreaalisten havumetsien lajit, joiden Suomen kannan osuus on yli 15 % Euroopan kannasta, lukuun ottamatta punakylkirastasta, järripeippoa ja vihervarpusta. (Suomen ympäristökeskus: Vastuulaji, linnut. 2005. Ympäristöministeriön wwwsivut. ) Selvitysalueella ei havaittu uhanalaisia, lintudirektiivin I-liitteen tai Suomen vastuulajeihin kuuluvia lintulajeja. 5 Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys 5.1 Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen menetelmät Kasvillisuus- ja luontotyyppikartoitus tehtiin 18.5.2013. Alue on kuvioitu luontotyyppien mukaan. 5.2 Kuvio 1 Kuvio 1 on peltoaluetta selvitysalueen eteläosassa.
6 5.3 Kuvio 2 Kuvio 2 on hoidettua piha-aluetta, jossa on nurmikkoa ja sille istutettuja koristepensaita ja puita, kuten sembramäntyjä, hopeapajuja, vaahteroita, kuusia, tuomea ja syreeneitä. Kuva 1: Hoidettua piha-aluetta. Kuvan taustalla kulkeva tie on Ruutintie. Kuvaussuunta koilliseen. 5.4 Kuvio 3 Kuvio 3 on villiintynyttä puutarhaa, jonka ravinteikkaassa maassa kasvaa haapaa, rauduskoivua, pihlajaa ja harmaaleppää. Pensaskerroksessa kasvaa punaherukkaa, taikinamarjaa, vadelmaa ja tuomea. Kenttäkerroksessa kasvaa vuohenputkea, käenrieskaa, maahumalaa, mesiangervoa, raparperia, voikukkaa, ukonputkea, nurmitädykettä, metsäimarretta, lehtoakileijaa, maitohorsmaa, nokkosta, sudenmarjaa, koiranputkea, kieloa, rönsyleinikkiä ja käenkaalia. Kuviota rajaa pohjoisessa kivistä tehty aita sekä orapihlaja-aita. Kuviolla havaittiin maastokäynnin aikana orava.
7 Kuva 2: Villiintynyt puutarha. Kuvaussuunta luoteeseen. 5.5 Kuvio 4 Kuvio 4 on selvitysalueen länsiosassa oleva mäkialue, jossa kasvaa haapaa, pihlajaa ja rauduskoivua. Pensaskerroksessa kasvaa katajaa, taikinamarjaa, vadelmaa ja tuomea. Kuvio on kivikkoista ja kuivaa. Kenttäkerroksessa kasvaa mustikkaa, ahomansikkaa, nurmitädykettä, siankärsämöä, koiranputkea, puolukkaa, ahosuolaheinää, ukonputkea, pietaryrttiä, koiranheinää ja metsälauhaa. Pohjakerroksessa kasvaa kerrossammalta. Kuvio on moreenilohkareikkoa, jossa kasvaa lehtipuita. Kuviolla havaittiin siilipari. Kuva 3: Moreenilohkareikko. Kuvaussuunta etelään.
8 Kartta 1: Suunnittelualueen luontotyypit Numero 1 = pelto-alue, 2 = hoidettu piha-alue, 3 = villiintynyt puutarha-alue, 4 = moreenilohkareikkomäki 6 Uhanalaiset luontotyypit ja kasvilajit Suomen ympäristökeskus on selvittänyt viisivuotisessa hankkeessa Suomessa esiintyvien luontotyyppien luokittelua ja uhanalaisuutta. Ensimmäinen uhanalaisuusarviointi valmistui 2008 ja sen lopputuloksena esitettiin jokaiselle luontotyypille uhanalaisuusluokat erikseen Pohjois-Suomen, Etelä-Suomen ja koko maan osalta. Uhanalaisuusluokkien määräytyminen perustuu havaittuihin ja ennustettuihin muutoksiin kyseisen luontotyypin esiintymien määrässä ja laadussa sekä tyypin yleisyyteen nykyhetkellä. Selvitysalueen kuviot 1-3 ovat ihmisen toiminnan muovaamia maatalous- ja piha-alueita. Kuvio 4 on luonnonmukaisin moreenilohkareikkoalue, joka on uhanalaisuusarvioinnissa määritelty säilyviksi (LC). Selvitysalueen kuviot eivät ole metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä
9 elinympäristöjä tai luonnonsuojelulailla suojeltuja luontotyyppejä. Alueella ei myöskään kasvanut uhanalaisia tai luonnonsuojeluasetuksessa rauhoitettuja kasvilajeja. 7 Päätelmät Selvitysalue on lähes kokonaan ihmisen muovaamaa piha- ja peltoaluetta. Kivikkoinen mäkialue on alueen luonnontilaisinta osaa. Selvitysalueen kuviot eivät ole metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä tai luonnonsuojelulailla suojeltuja luontotyyppejä. Alueella ei myöskään kasvanut uhanalaisia tai luonnonsuojeluasetuksessa rauhoitettuja kasvilajeja. Alueella havaittiin siilejä ja orava, mutta liito-oravasta ei löydettyjä merkkejä. Pesivä linnusto on tyypillistä pihoilla ja peltojen laidoilla esiintyvää lajistoa.
10 Lähteet Hotakainen, J-P., Nousiainen, H., Mäkipää, R., Reinikainen, A. & Tonteri, T. 2008: Metsätyypit opas kasvupaikkojen luokitteluun. Metsäkustannus. Hämeenlinna. Laine, L.J. 1996: Suomalainen lintuopas. Meriluoto, M. & Soininen, T. 1998: Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. Metsälehtikustannus. Tapio. Hämeenlinna. Mossberg, B. & Stenberg, L. 2005: Suuri pohjolan kasvio. Tammi. Helsinki. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. ja Mannerkoski, I (toim.) 2010. Suomen lajien uhanalaisuus - Punainen kirja 2010. Ympäristöministeriö ja Suomen Ympäristökeskus. Helsinki. Raunio, A. Schuman, A. Kontula, T. 2008. Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 1. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. Raunio, A. Schuman, A. Kontula, T. 2008. Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 2. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. Sierla, L., Lammi,E., Mannila, J. ja Nironen,M.2004. Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Ympäristöministeriö. Helsinki. Söderman, T. 2003. Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVAmenettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Suomen Ympäristökeskus. Helsinki. Sisältödokumentti 17.9.2007 / Suomen ympäristökeskus. Suomessa esiintyvät luontodirektiivin II, IV ja V-liitteen lajit. http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=248356&lan=fi Sisältödokumentti 15.10.2001 / Suomen ympäristökeskus. Alueellisesti uhanalaiset putkilokasvit (NT). http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=263450&lan=fi Sisältödokumentti 15.10.2001 / Suomen ympäristökeskus. Alueellisesti uhanalaiset putkilokasvit (LC). http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=263452&lan=fi Sisältödokumentti 1.2.2012 / Ympäristöministeriö. Luonnonsuojeluasetuksessa rauhoitetut lajit. www.ymparisto.fi/print.asp?contentid=404980&clan=fi