Neitsytmäki Euran kunta Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski
|
|
- Tero Markku Aho
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Neitsytmäki Euran kunta Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski
2 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto Yleistä Liito-orava Yleistä liito-oravasta Liito-oravaselvityksen menetelmät Liito-oravaselvityksen tulokset 4 4. Linnustoselvitys Linnustoselvityksen menetelmät Linnustoselvityksen tulokset Uhanalaiset, vaarantuneet ja silmälläpidettävät linnut, alueellisesti uhanalaiset linnut sekä lintudirektiivin I-liitteen lajit Lepakkoselvitys Yleistä lepakoista Lepakkoselvityksen menetelmät Lepakkoselvityksen tulokset Eläimistö Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen menetelmät Kuvio Kuvio Kuvio Kuvio Kuvio Kuvio Kuvio Kuvio Kuvio Kuvio Kuvio Kuvio Kuvio Kuvio Kuvio Kuvio Kuvio Kuvio Kuvio Kuvio Yhteenveto 17 Lähteet..19 Liitteet: Liitekartta 1. Liito-oravan ja vaarantuneiden sekä lintudirektiivin I-liitteen lajien esiintyminen alueella. Liitekartta 2. Alueen luontotyyppien rajaukset.
3 3 1. Johdanto Euran kunnan Neitsytmäen alueelta on laadittu liito-orava-, linnusto-, putkilokasvi- ja luontotyyppiselvitykset sekä lepakoiden yleispiirteinen kartoitus asemakaavan pohjaksi Euran kunnan Teknisten palvelujen toimeksiannosta. Selvitykset on tehnyt luontokartoittaja Marika Vahekoski Luontopalvelu Kraakusta. 2. Yleistä Kauttuan Neitsytmäen alue on lähes kokonaan mäntykangasta. Kuusivaltaisia metsäalueita löytyy alueen pohjoisosasta, itäosassa olevan laavun ympäriltä sekä vanha kuusikko länsiosassa. Metsä on hyvin hoidettua talousmetsää. Alue kuuluu Kuivalahti Irjanne Eura Säkylä harjumuodostumaan. Alueen korkein kohta on 63,5 metriä merenpinnan yläpuolella ja sijaitsee laavun eteläpuolella. Matalin kohta on 48,8 metriä merenpinnasta ja sijaitsee Vähävahen nro 1:307 peltoalueella. Aluetta rajaa lännessä ja etelässä rautatie, idässä Ohikulkutie nro 204 ja pohjoisessa asuintontit. Alue on Euran keskustan kaakkoispuolella, noin yhden kilometrin päässä. Alueella on paljon siirtolohkareita ja alueella kulkee runsaasti metsäteitä ja polkuja, joita alueen ympäristössä asuvat ihmiset ahkerasti käyttävät. Alueella olevia siirtolohkareita 3. Liito-orava 3.1 Yleistä liito-oravasta Liito-orava elää kuusivaltaisissa metsissä, joissa tulee kasvaa myös riittävästi sopivia ravintopuita kuten haapoja, leppiä ja koivuja. Liito-orava käyttää elinpiirillään useita pesäpaikkoja. Pesäpaikoiksi kelpaavat puun kolot, oravan vanhat risupesät sekä linnunpöntöt. Aikuisen naaraan elinpiiri on noin 8 ha ja uroksen noin 60 ha. Urosten elinpiirit voivat sijaita osittain päällekkäin ja yhden uroksen elinpiirin sisällä voi olla useita naaraiden elinpiirejä. Naaraiden elinpiirit sijaitsevat yleensä erillään toisistaan. Liito-orava voi käyttää siemenpuuasentoon hakattuja aukkoja, varttuneita taimikoita ja nuoria metsiä ruokailuun ja siirtymiseen kuusimetsiköstä toiseen. Puuttomia hakkuuaukkoja ja nuoria
4 4 taimikoita liito-orava ei pysty ylittämään liitäen puusta toiseen, jolloin nämä alueet eivät sovellu liito-oravalle. Suomen eliölajiston uhanalaisuusluokituksessa liito-orava on merkitty vaarantuneeksi lajiksi. Suomen luonnonsuojelulain 49 :n mukaan, luontodirektiivin liitteessä IV (a) mainittujen eläinlajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. 3.2 Liito-oravaselvityksen menetelmät Alueelta etsittiin mahdollisia liito-oravan pesimä- ja ruokailupuita tarkastamalla haapojen, koivujen ja isojen kuusien tyvet. Puiden alta etsittiin liito-oravan papanoita. Papanat ovat parhaiten nähtävissä lumien sulettua huhtikuun alusta kesäkuun loppuun, jolloin ne eivät vielä ole jääneet kasvillisuuden peittoon. Liito-oravaselvitys tehtiin Liito-oravaselvityksen tulokset Liito-oravan papanoita löydettiin kartoitettavan alueen luoteiskulmasta, Vähävahen nro 1:307 osittain metsittyneiden peltojen luoteispuoleisesta metsiköstä. Papanoita löytyi useiden kuusien ja haapojen alta. Puissa ei näkynyt koloja, mutta liito-orava voi pesiä myös oravan vanhoissa pesissä tai läheisten pihojen linnunpöntöissä. Pellon kaakkoiskulmassa oja muuttuu puroksi ja liito-orava on liikkunut myös puron varrella kasvavien isojen kuusien luona. Liito-oravan käyttämät alueet on merkitty liitteenä olevaan karttaan. Neitsytmäen alue on suurimmaksi osaksi mäntymetsää, jossa liito-oravalla ei ole riittävästi ravintopuita. Liito-oravalle on jätettävä kulkureitti, jota pitkin nuoret liito-oravat pääsevät uusille alueille. Koska liito-orava näyttää käyttävän reittinään puron reunan metsää ja liito-oravalle sopivaa kuusimetsää on myös tilan Kauttua 1:180 alueella sekä isoja metsäalueita Ohikulkutien itäpuolella, voidaan tähän jättää liito-oravalle kulkureitti. Kartoitusalueen länsireunalla rautatien itäpuolella on metsää, jota liito-orava voi myös käyttää kulkemiseen, jolloin nuoret oravat pääsisivät siirtymään Turuntien eteläpuolella oleville metsäalueille. 4. Linnustoselvitys 4.1 Linnustoselvityksen menetelmät Linnusto kartoitettiin liito-oravakartoituksen yhteydessä, ja Alue kierrettiin 7.4. klo välisenä aikana ja 5.6. alue kartoitettiin klo välisenä aikana. Laskennassa käytettiin kartoituslaskenta menetelmää. Apuna laskennoissa käytettiin kiikaria ja gps-paikanninta. Havaitut linnut merkittiin kartalle ja kaikkien laskentakertojen kartat yhdistettiin. Linnuista merkittiin kartalle näkö- ja kuulohavainnot. Korkealla ylilentäviä lintuja ei merkitty ylös. Jokaisella laskentakerralla sää oli poutainen ja tuuli heikkoa. 4.2 Linnustoselvityksen tulokset Taulukkoon on merkitty Neitsytmäen alueella havaitut linnut ja laskettu kartoituslaskennan tuloksena saadut alueella pesivät parimäärät. Laji Pesivä parimäärä Pyy 1 Sepelkyyhky 1
5 5 Metsäkirvinen 4 Punarinta 5 Leppälintu 1 Mustarastas 1 Laulurastas 2 Punakylkirastas 2 Hernekerttu 1 Pensaskerttu 1 Lehtokerttu 1 Mustapääkerttu 1 Sirittäjä 1 Tiltaltti 2 Pajulintu 2 Hippiäinen 3 Kirjosieppo 2 Hömötiainen 1 Töyhtötiainen 2 Sinitiainen 2 Talitiainen 4 Peippo 22 Vihervarpunen 2 Käpylintu Parvi lenteli alueella ravinnon haussa, lajista ei tarkkaa määritelmää. Punatulkku 1 Keltasirkku 5 Lajeja yhteensä 27 Pesiviä pareja yhteensä 70 Alueen yleisin lintulaji oli peippo, joka pesii kaikenlaisissa metsissä ja metsiköissä. Alue on suurimmaksi osaksi laajaa mäntykangasta ja kuusikoita sekä sekametsiä on vähän. Tämä näkyy lintulajien ja pesivien lintujen parimäärissä. Nuorissa mäntytaimikoissa pesii keltasirkkuja. Metsäkirviset suosivat avoimia mäntykankaita. Muita mäntykankaalla pesiviä lintuja olivat peippo, vihervarpunen ja töyhtötiainen. Kuusikko- ja sekametsäalueilla pesi eniten lintuja esim. mustapääkerttu, talitiainen, kirjosieppo, pyy, sepelkyyhky, hippiäinen, punarinta, laulurastas, tiltaltti, sirittäjä, lehtokerttu, hömötiainen, punakylkirastas ja peippo. 4.3 Uhanalaiset, vaarantuneet ja silmälläpidettävät linnut, alueellisesti uhanalaiset linnut sekä lintudirektiivin I-liitteen lajit Laji vaarantuneet silmälläpidettävät alueellisesti uhanalainen Pyy Tiltaltti X lintudirektiivin I-liitteen laji X Alueen linnuista pyy kuuluu EU:n lintudirektiivin I-liitteen lajeihin, joiden suojelemiseksi on osoitettu Natura 2000 alueita. Tiltaltti kuuluu vaarantuneisiin lintulajeihin, joihin kohdistuu suuri uhka keskipitkällä aikavälillä hävitä luonnosta minkä tahansa uhanalaisuuskriteerin perusteella määriteltynä. Uhanalaisia, silmälläpidettäviä tai alueellisesti uhanalaisia lintuja ei alueella havaittu.
6 6 Pyy ja tiltaltti säilyvät alueella, jos niille jätetään kuusi- ja sekametsäalueita. Pyy havaittiin kuusikossa kuviolla 1. Tiltaltti havaittiin lehtomaisella kankaalla kuviolla 9, jossa pesii myös liitoorava ja kuvion 14 kuusikossa. 5. Lepakkoselvitys 5.1 Yleistä lepakoista Lepakot kaikuluotaavat ultraääniensä avulla hyönteisiä, saalistaessaan. Kaikuluotauksen avulla lepakot myös suunnistavat. Aukeilla paikoilla kaikuluotaus on vaikeaa. Lisäksi aukeilla paikoilla on usein tuulista ja lepakot saattavat joutua petolintujen saaliiksi. Puu- ja pensasrivit helpottavat lepakon suunnistamista ruokailu- ja lepopaikoille. Suomessa esiintyy 11 lepakkolajia. Pohjanlepakko, vesi-, lampi-, ripsi-, viiksi- ja isoviiksisiippa sekä korvayökkö talvehtivat Suomessa. Iso-, kimo-, pikku- ja vaivaislepakko ovat Suomessa harvinaisia ja muuttavat talveksi Keski-Eurooppaan. Lepakot vaipuvat talveksi horrokseen ja tarvitsevat horrostuspaikaksi 0-8 o C lämpöisen, vedottoman ja kosteahkon paikan. Maakellarit, kallion syvät halkeamat ja louhikot ovat tällaisia paikkoja. Kesällä lepakoiden päiväpiilopaikoiksi kelpaavat puiden kolot, kaarnanaluset, linnunpöntöt ja rakennusten vintit sekä kattojen rakenteet. Pohjanlepakko on lepakkolajeista yleisin ja sen kaikuluotausääni kantaa metriä. Koska pohjanlepakon ääni on voimakas, eivät leveät tie- tai sähkölinjat haittaa sen suunnistamista. Isoviiksisiippa ja viiksisiippa ovat myös yleisiä lepakoita Suomessa. Viiksisiippojen kaikuluotausääni kantaa noin metriä, jolloin niiden on vaikeampaa suunnistaa aukeilla paikoilla. Viiksisiipat karttavat myös valaistuja alueita. Viiksisiipat asustavat metsissä. Ne saalistavat pienillä aukeilla, metsäteiden varsilla ja metsänreunoissa. Korvayökön kaikuluotausääni on kaikkein heikoin ja kantaa vain noin 5 metriä. Korvayökkö käyttää saalistaessaan isoja korviaan. Koska korvayökön kaikuluotausääni on heikko, on sen havaitseminen detektorinkin avulla vaikeaa ja onnenkauppaa. Korvayökkö asustaa pihoissa, puutarhoissa ja puistoissa esim. hautausmailla. Vesisiippa saalistaa nimensä mukaisesti vesistöjen yllä. Vesisiipat lentävät lähellä veden pintaa, pyörähdellen ympäri pienillä alueilla. Välillä ne poikkeavat rannalta veden päälle kaartuvien puiden alle. Lampisiippa, ripsisiippa, pikkulepakko, vaivaislepakko, isolepakko ja kimolepakko ovat Suomessa harvinaisia ja eteläisiä lajeja. Näidenkään olemassa oloa Kauttuan Neitsytmäellä ei suljettu pois kartoituksen aikana. Näistä ei kuitenkaan tehty yhtään havaintoa. Kaikki lepakot ovat Suomessa luonnonsuojelulailla rauhoitettuja ja kuuluvat EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) listaan. Lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty luonnonsuojelulain 49 :n mukaan. 5.2 Lepakkoselvityksen menetelmät
7 7 Lepakoita kartoitettiin hiljalleen kävellen. Koko Neitsytmäen kartoitusalue käytiin kattavasti läpi. Alueella kuljettiin metsäteillä ja lenkkipoluilla. Pihoihin ei menty. Apuna lepakkokartoituksessa käytettiin kiikareita ja lepakkodetektoria; Ultrasound detektor D 230. Lepakoita kartoitettiin Kartoitukset aloitettiin klo ja lopetettiin klo Havaitut lepakot pyrittiin tunnistamaan lajilleen ja ne kirjattiin ylös kartalle gps-paikanninta apuna käyttäen. Kartoituksen yhteydessä ei tehty lepakoiden lisääntymisyhdyskuntiin tai lepopaikkoihin viittaavia havaintoja. Koska isoviiksisiipan ja viiksisiipan elintavat ja ultraäänen taso ovat hyvin samanlaiset, ei näitä kahta lepakkolajia erotettu kartoituksessa toisistaan. Sää kartoituskerralla oli poutainen ja tuuli tyyntä. 5.3 Lepakkoselvityksen tulokset Mäntymetsäalueet olivat hiljaisia, niillä ei lepakoita havaittu. Kaksi pohjanlepakkoa saalisti alueen länsiosassa kuusikon suojissa olevalla tontilla. Kolmas pohjanlepakko saalisti Vähävahen 1:307 peltoalueella ja pellon pohjoispuolella olevilla pihoilla. Viiksisiippa lensi puron vartta pitkin alueen itäpuolella olevalle 1:180 metsäalueelle. Kaikki lepakot havaittiin alueen pohjoisosassa, jossa on vanhempaa metsää. Lepakot löytävät tällaisesta metsästä helpommin päivälepopaikkoja kuin mäntykankaalta. Lisäksi lepakot voivat käyttää päivälepopaikkoina asuinrakennusten kattorakenteita ja linnunpönttöjä. Sekä pohjanlepakot että viiksisiipat voivat talvehtia esim. kellareissa. Kuusikon reunassa on myös vanha kellari, josta puuttuu ovi. Kellari tarkastettiin päiväsaikaan kasvillisuuskartoituksen yhteydessä, eikä siellä havaittu lepakoita. 6. Eläimistö Eläimistöä havainnoitiin muun kartoituksen yhteydessä. Neitsytmäen alueella havaittiin useita kettuja ja niiden kaivamia pesäkoloja oli Vähävahe 1:307 lounais-eteläpuolella kulkevan ojan penkassa. Vähävahen 1:307 pelloilta löydettiin rusakon papanoita. Länsiosassa olevasta kuusikosta löytyi metsäkauriin jättämiä reviirijälkiä. 7. Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys 7.1 Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen menetelmät Kasvillisuus- ja luontotyyppikartoitus tehtiin Kasvillisuutta katseltiin muillakin kartoituskerroilla, esim. linnustokartoituksen yhteydessä huomioitiin mahdollisia kevätkukkijoita. Alue on kuvioitu sekä metsätyyppien että metsän ikärakenteen mukaan. 7.2 Kuvio 1 Alueella olevan laavun ympärillä kasvaa vankkaa kuusikkoa, jonka seassa kasvaa vanhoja kilpikaarnaisia mäntyjä. Kuusikon kenttäkerroksessa kasvaa mustikkaa, puolukkaa, metsäkastikkaa, metsälauhaa, vanamoa, metsäorvokkia, lillukkaa, ahomansikkaa, rätvänää ja metsäalvejuurta. Pohjakerroksen yleisimmät sammaleet ovat seinä-, metsäkerros-, sulka-, kangasrahka-, korpirahkaja korpikarhunsammal. Kuvio on mustikkatyypin tuoretta kangasta (MT). Kuusikon lounaiskulmassa on pieni kausikostea painanne, jossa kasvaa korpirahkasammalta. Painanne saa vetensä lumien sulamisvedestä ja sadevedestä.
8 8 Kuvio 1: Mustikkatyypin tuore kangas 7.3 Kuvio 2 Kuusikon pohjoispuolella ja parkkipaikan ympärillä on noin vuotiasta mäntymetsää. Mäntyjen joukossa kasvaa muutamia kuusia. Pensaskerros on harvaa ja siinä kasvaa rauduskoivun ja pihlajan taimia, katajaa ja terttuseljaa. Kenttäkerroksessa kasvaa puolukkaa, kevätpiippoa, metsätähteä, metsäorvokkia, metsälauhaa, vanamoa, kanervaa, oravanmarjaa ja lillukkaa. Sammaleista yleisimmät ovat seinä-, kangaskynsi-, sulka- ja metsäkerrossammal. Kuviolla kasvaa myös harmaaporonjäkälää. Osittain kuvion itäosassa on pieniä kosteita painanteita, joissa kasvaa metsäimarretta, rätvänää, metsäkortetta, pallosaraa, harmaasaraa, jokapaikansaraa, kurjenjalkaa, metsäalvejuurta, hiirenporrasta, mesimarjaa, tähtisaraa, mesianervoa, rönsyleinikkiä, nuokkutalvikkia, valkovuokkoa, riidenliekoa, nuokkuhelmikkää, mustikkaa, puolukkaa, metsätähteä ja vanamoa sekä vadelmaa, paatsamaa, harmaalepän ja hieskoivun taimia. Sammaleista yleisimpiä ovat korpi- ja okarahkasammal sekä seinä-, kangaskynsi- ja metsäkerrossammal. Kosteat painaumat ovat osittain vanhoja ajouria, joihin kerääntyy keväisin lumien sulamisvesi ja kesällä sadevesi. Kuvio on puolukkatyypin kuivahkoa kangasta (VT) ja kosteat painaumat ovat kangasmetsän soistumia. Kuvio 2: Kangasmetsän soistuma
9 9 7.4 Kuvio 3 Kuvio 3 on siemenpuuasentoon hakattua mäntymetsää. Kuviolla kasvaa jo männyn ja kuusen taimia. Lisäksi pensaskerroksessa kasvaa vadelmaa, hieskoivun- ja pihlajantaimia. Kenttäkerroksessa kasvaa metsälauhaa, harmaasaraa, maitohorsmaa, mustikkaa, puolukkaa, oravanmarjaa ja kevätpiippoa. Sammaleista yleisimmät ovat seinä-, kangaskynsi- ja kangaskarhunsammal. Jäkälistä kuviolla esiintyy valko- ja harmaaporonjäkälää. Kuvio on puolukkatyypin kuivahkoa kangasta (VT). Kuvio 3: Siemenpuuasentoon hakattua metsää 7.5 Kuvio 4 Kuvio 4 on heinäpeltoa, joka sijaitsee alueen koillisosassa, Ohikulkutien varrella. 7.6 Kuvio 5 Kuvio 5 on pellon pohjoispuolella olevaa mänty ja kuusi sekametsää. Pensaskerroksessa kasvaa kuusentaimia ja katajaa sekä nuoria rauduskoivuja. Kenttäkerroksessa kasvaa mustikkaa, puolukkaa, tesmaa, metsälauhaa, riidenliekoa, kevätpiippoa, metsäalvejuurta, metsäkastikkaa, kieloa ja kultapiiskua. Sammalista yleisimmät ovat seinä-, metsäkerros- ja kangaskynsisammal. Kuvio on mustikkatyypin tuoretta kangasta (MT). Kuvio 5: Mustikkatyypin tuoretta kangasta
10 Kuvio 6 Kuvio 6 sijaitsee Neitsytmäen alueen koilliskulmauksessa. Kuviolla kasvaa vuotiasta männikköä. Seassa kasvaa kuusta. Pensaskerroksessa kasvaa katajaa. Kenttäkerroksessa kasvaa puolukkaa, mustikkaa, metsälauhaa ja metsätähteä. Sammalista yleisimmät ovat seinä- ja metsäkerrossammal. Kuvio on puolukkatyypin kuivahkoa kangasta (VT). Kuvion 6 itälaidassa on pieni kangasmetsän soistuma, jossa kasvaa raatetta, harmaasaraa ja juolukkaa. Sammaleista yleisin on korpirahkasammal. Kuvio 6: Puolukkatyypin kuivahkoa kangasta Kuvio 6: Kangasmetsän soistuma 7.8 Kuvio 7 Kuvio 7 on puro, joka alkaa purona kuvion 4 pellon luoteiskulmasta ja jatkuu Vähävahen pellon nro 1:307 kaakkoiskulmaan asti luonnontilaisena purona. Peltojen vierellä puro on kaivettu ojaksi. Puron lähiympäristö muodostuu isoista, suojaavista kuusista ja männyistä. Puron varrella kasvaa korpi-imarretta, mesiangervoa, ranta-alpia, hiirenporrasta, metsäimarretta, suoputkea, lillukkaa, mustikkaa, metsäkortetta, nuokkuhelmikkää, huopaohdaketta, jokapaikansaraa ja karhunputkea.
11 11 Purossa kasvaa rentukkaa, ratamosarpiota,ojaleinikkiä ja isovesitähteä. Sammaleista yleisimpänä purossa kasvaa isonäkinsammalta. Puron välittömässä läheisyydessä noin kahden metrin leveydellä puron ympärillä on hiirenporras-käenkaalityypin kosteaa lehtoa (AthOT). Puron vieressä kulkee polku, jota ihmiset käyttävät ulkoillessaan. Puro kuuluu vesilain piiriin ja yhdessä ympäröivän kostean lehdon muodostamana kokonaisuutena metsälain piiriin. Kuvio 7: Puro 7.9 Kuvio 8 Kuvio 8 on Vähävahen nro 1:307 osittain metsittynyt peltoalue. Alueelle on kasvanut rauduskoivuja ja kiiltopajua. Pensaskerroksessa kasvaa vadelmaa ja mustaherukkaa. Kenttäkerroksessa kasvaa suo-ohdaketta, nokkosta, maitohorsmaa, nurmilauhaa, rönsyleinikkiä, niittyleinikkiä, mesiangervoa, karhunputkea, lehtovirmajuurta, valkovuokkoa, koiranputkea ja ranta-alpia. Pellolle on muodostunut kostea niitty. Kuvio 8: Pellolle muodostunut kostea niitty
12 Kuvio 9 Kuvio 9 on Neitsytmäen alueen luoteisnurkkauksessa oleva kuusi- ja mäntysekametsä. Joukossa kasvaa muutamia haapoja ja rauduskoivuja. Pensaskerroksessa kasvaa pihlajantaimia ja vadelmaa. Kenttäkerroksessa kasvaa oravanmarjaa, metsätähteä, kultapiiskua, metsäalvejuurta, mustikkaa, kevätpiippoa, nokkosta, valkovuokkoa, riidenliekoa, puolukkaa, metsälauhaa, metsämaitikkaa, käenkaalia, ahomansikkaa ja luhtalemmikkiä. Sammaleista yleisimmät ovat seinä-, metsäkerros- ja korpikarhunsammal. Kuviolla asustaa myös liito-orava. Kuvio on lehtomaista kangasta (OMT). Kuvio 9: Lehtomainen kangas 7.11Kuvio 10 Kuvio 10 on käenkaali-mesiangervotyypin suurruoholehtoa (OFiT), joka on Vähävahe nro 1:307 peltojen länsi- ja koillispuolella kapeana vyöhykkeenä. Kuviolla kasvaa haapoja ja rauduskoivuja. Pensaskerroksessa kasvaa harmaalepän, pihlajan ja vaahteran taimia sekä tuomea, mustaherukkaa, punaherukkaa, kiiltopajua, vadelmaa, taikinamarjaa ja mustakonnanmarjaa. Kenttäkerroksessa kasvaa mesimarjaa, järviruokoa, kyläkellukkaa, lehtovirmajuurta, koiranputkea, mesiangervoa, nokkosta, metsäalvejuurta, oravanmarjaa, kurjenjalkaa, ranta-alpia, karhunputkea ja nurmilauhaa. Sammaleista yleisimpiä ovat seinäsammal ja kilpilehväsammal. Suurruoholehto kuuluu metsälain piiriin. Kuvio 10: Käenkaali-mesiangervotyypin suurruoholehto
13 Kuvio 11 Kuvio 11 on pellon eteläreunassa kasvava nuori ja tiheä koivutaimikkoalue. Koivujen alla kasvaa mesiangervoa. Kuvio 11: Istutus koivikko 7.13 Kuvio 12 Kuvio 12 on peltoalueen eteläpuolella olevaa noin 80 vuotiasta mäntymetsää. Männikön kenttäkerroksessa kasvaa variksenmarjaa, puolukkaa, kanervaa, mustikkaa, suopursua ja juolukkaa. Sammaleista yleisimmät ovat seinä- ja kangaskynsisammal ja jäkälistä harmaa-, valko- ja palleroporonjäkälä. Kuvio on puolukkatyypin kuivahkoa kangasta (VT) Kuvio 13 Kuviolla 13 kasvaa 50 vuotiasta mäntymetsää. Kenttäkerroksessa kasvaa puolukkaa, mustikkaa ja kanervaa. Sammaleista yleisimmät ovat seinä- ja kangaskynsisammal ja jäkälistä harmaa-, valko- ja palleroporonjäkälä. Kuvio on puolukkatyypin kuivahkoa kangasta (VT). Kuvio jatkuu rautatien länsipuolelle, jossa mäntyjen joukossa kasvaa myös kuusia ja kenttäkerroksessa myös juolukkaa, metsälauhaa, metsätähteä ja oravanmarjaa. Kuviolla on pieni muutaman neliön alava alue, jolla kasvaa purtojuurta ja isotalvikkia. Kuvio 13: Puolukkatyypin kuivahkoa kangasta
14 Kuvio 14 Neitsytmäen alueen länsiosan puolivälissä on vanhaa kuusikkoa, jonka seassa kasvaa vähän mäntyjä. Kuusikon eteläpäässä seassa kasvaa myös haapoja ja rauduskoivuja. Kuusikko on synkkä ja maahan pääsee vain vähän valoa, joten kasvillisuus kuusten alla on niukkaa. Kenttäkerroksessa kasvaa mustikkaa, puolukkaa, metsälauhaa, metsätähteä ja oravanmarjaa. Sammaleet peittävät pohjakerrosta ja yleisimmät sammaleet ovat seinä-, kangaskynsi-, metsäkerros-, sulka-, korpirahkaja korpikarhunsammal. Kuviolla on muutamia kuolleita keloja ja maatuvia maapuita. Kuvio on mustikkatyypin tuoretta kangasta (MT). Kuvio 14: Mustikkatyypin iäkäs kuusikko Kuvion luoteiskulmassa on kostea luhtainen kangasmetsän soistuma, jossa kasvaa virpapajua, kapealehtipajua, suoputkea, harmaasaraa, jokapaikansaraa, raatetta, tupasvillaa, kurjenjalkaa ja jouhivihvilää. Sammaleista yleisin on korpirahkasammal. Kuvio 14: Kangasmetsän luhtainen soistuma Kuvion puolivälissä on vanha tontti, josta löytyy vielä talon kivijalkaa ja kellari. Vanhalla pihamaalla kasvaa rauduskoivuja, syreeni, idänvirpiangervoa, pylväskataja, terijoensalava,
15 15 viinimarjapensaita, röyhytatar, ruusupensas, lupiineita, nurmipuntarpäätä, nurmilauhaa, voikukkaa, piharatamoa, siankärsämöä, ojakellukkaa, hiirenvirnaa, nurmitädykettä, ahosuolaheinää, valkoapilaa, pujoa, koiranputkea, niittyleinikkiä, karhunputkea, peltokortetta, puna-ailakkia ja nokkosta. Pihapiiriin on muodostunut niitty, jossa kasvaa myös kulttuurivaikutteisia kasvilajeja Kuvio 15 Kuvio 15 on rauduskoivutaimikko kuusikon itäpuolella.koivujen joukossa kasvaa pihlajantaimia ja vadelmaa. Taimikon kenttäkerroksessa kasvaa puolukaa, metsätähteä, oravanmarjaa ja kanervaa. Kuvio on puolukkatyypin kuivahkoa kangasta (VT) Kuvio 16 Kuvio 16 on mäntytaimikkoa, jonka joukossa kasvaa myös kuusia. Kenttäkerroksessa kasvaa puolukkaa, mustikkaa, variksenmarjaa ja kanervaa. Kuvio on puolukkatyypin kuivahkoa kangasta (VT) Kuvio 17 Kuvio 17 on noin vuotiasta männikköä, joka jää mäntytaimikon keskelle. Maasto on rinnettä. Kenttäkerroksessa kasvaa puolukkaa, mustikkaa, variksenmarjaa ja kanervaa. Sammalista yleisin on seinäsammal ja jäkälistä harmaa-, valko- ja palleroporonjäkälä. Kuvio on puolukkatyypin kuivahkoa kangasta (VT) Kuvio 18 Kuvio 18 käsittää Neitsytmäen alueen eteläosan, jonka nuori n vuotias mäntymetsä on harvennettu vuonna Männikön alla kasvaa rauduskoivun taimia. Kenttäkerroksessa kasvaa puolukkaa, metsälauhaa, mustikkaa, kanervaa, suopursua ja juolukkaa. Sammalista yleisin on seinäsammal. Kuvio on puolukkatyypin kuivahkoa kangasta (VT). Kuvio 18: Puolukkatyypin kuivahkoa kangasta
16 16 Kuvion lounaisosassa on pieni kausikostea painanne, jossa kasvaa juolukkaa, pallosaraa ja jouhivihvilää. Sammaleista kosteikossa kasvaa korpirahkasammal. Painanne saa vetensä lumien sulamisvedestä ja sadevedestä. Kuvio 18: Kausikostea painanne 7.20 Kuvio 19 Kuvio 19 on kuvion 18 pohjoisosassa oleva mäntytaimikon osa, jossa kasvaa runsaasti myös hieskoivua. Kenttäkerroksessa kasvaa metsälauhaa, metsäkastikkaa, puolukkaa, mustikkaa, kanervaa, kevätpiippoa ja variksenmarjaa. Pohjakerroksen yleisimmät sammaleet ovat seinä- ja kangaskynsisammal ja jäkälistä harmaa- ja valkoporonjäkälä. Kuvio on puolukkatyypin kuivahkoa kangasta (VT). Kuvio 19: Mäntytaimikko, jonka seassa kasvaa hieskoivua
17 Kuvio 20 Kuvio 20 on Neitsytmäen alueen itä-länsisuunnassa halkaisevan sähkölinjan alustaa. Sähkölinjan alla puustoa pidetään matalana. Valoisassa kenttäkerroksessa kasvaa puna-apilaa, metsäapilaa, nuokkuhelmikkää, rätvänää, kevätpiippoa, valkovuokkoa, kieloa, metsäkastikkaa, kanervaa, sananjalkaa, suopursua ja karpaloa. Pohjakerroksessa kasvaa kangasrahka-, korpirahka- ja korpikarhunsammalta. 8. Yhteenveto Liito-oravan esiintyminen alueen luoteisosassa tulee ottaa huomioon alueelle tehtävissä suunnitelmissa. Luonnonsuojelulain 49 :n mukaan liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikat ovat automaattisesti suojeltuja eikä kielto edellytä mitään erillistä viranomaispäätöstä tullakseen voimaan. Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan hävittämisellä tarkoitetaan liito-oravien pesintään ja oleskeluun käyttämien puiden kaatamista. Myöskään kaikkia kulkuyhteyksiä lisääntymis- ja levähdyspaikkaan ei saa tuhota. Liito-oravan käyttämät alueet on merkitty liitteenä olevaan karttaan. Liito-oravan papanoita löytyi useiden kuusien ja haapojen alta, joten tälle alueelle ei voi rakentaa hävittämättä liito-oravan käyttämiä puita ja on viisainta jättää alue myös metsänhoitotoimenpiteiden ulkopuolelle. Linnusto on tyypillistä mäntymetsäalueen linnustoa. Yleisin pesivä lintulaji alueella on peippo. Eniten lintulajeja pesi kuusivaltaisilla metsäkuvioilla. Alueen linnuista pyy kuuluu EU:n lintudirektiivin I-liitteen lajeihin, joiden suojelemiseksi on osoitettu Natura 2000 alueita. Tiltaltti kuuluu vaarantuneisiin lintulajeihin, joihin kohdistuu suuri uhka keskipitkällä aikavälillä hävitä luonnosta minkä tahansa uhanalaisuuskriteerin perusteella määriteltynä. Uhanalaisia, silmälläpidettäviä tai alueellisesti uhanalaisia lintuja ei alueella havaittu. Pyy ja tiltaltti säilyvät alueella, jos niille jätetään kuusi- ja sekametsäalueita. Lepakoita havaittiin vain alueen pohjoisosassa, kuusikoiden ja sekametsien alueella, joissa on myös asutusta lähellä. Vanhat kuusi- ja sekametsäalueet tarjoavat lepakoille päivälepopaikkoja. Lisääntymispaikkoja ei alueella havaittu ja ne todennäköisesti ovat lähiasutuksen alueella rakennuksien vinteillä tai kattorakenteissa. Viiksisiipat karttavat valaistuja alueita, eivätkä pysty ylittämään suuria aukeita kaikuluotainäänensä avulla. Pohjanlepakon kaikuluotainääni on voimakas ja se saalistaa loppu kesän hämärässä katuvalojenkin ympärillä. Alueen metsien väheneminen ja keinovalon lisääntyminen ovat vahingollisia viiksisiipoille. Molemmille lepakkolajeille on haitallista vanhojen metsäalueiden kaataminen, jolloin niiden päivälepopaikat vähenisivät. Suositeltavaa olisi jättää osa vanhoista kuusi- tai sekametsäalueista puistoalueeksi. Alueella ei ole rakennuksia, missä lepakot voisivat pesiä. Alueen eläimistössä ei liito-oravan lisäksi havaittu uhanalaisia ja suojeltavia lajeja. Alueen pohjoisosassa virtaa luonnontilainen puro, joka kuuluu vesilain piiriin sekä yhdessä sen välittömän lähiympäristön muodostavan kapean hiirenporras-käenkaalityypin kostean lehdon kanssa metsälain piiriin. Puron välittömällä lähiympäristöllä tarkoitetaan vyöhykettä, jonka puusto ja pensaskerros sekä pysyvän veden läheisyys luovat ympäristöstä poikkeavat kasvuolot ja pienilmaston (MetsäA). Vesilain mukaan luonnontilaista puroa ei saa muuttaa niin, että uoman säilyminen luonnontilaisena vaarantuu (VesiL muut). Alueen pohjoisosassa on käenkaalimesiangervotyypin suurruoholehtoalue, joka kuuluu metsälain piiriin. Molemmat lehtoalueet tulee jättää hakkuiden ulkopuolelle, jotta niille ominainen kosteus ja varjoisuus säilyisivät. Maanpinnan käsittely on kielletty toimenpide metsälain tarkoittamissa kohteissa.
18 18 Alueelta ei löytynyt luonnonsuojelulailla suojeltuja luontotyyppejä. Arvokkaiksi elinympäristöksi voidaan luokitella Vähävahen 1:307 peltoalueelle muodostunut kostea niitty. Niitty tulisi niittää vuosittain alku syksyllä, jotta se kukkisi runsaana joka kesä. Entisen asuinpiirin ympärillä oleva vanha kuusikko ja kosteat soistuneet kangasmetsän painanteet ovat arvokkaita elinympäristöjä. Arvokkaat elinympäristöt lisäävät alueen luonnon monimuotoisuutta. Arvokkaat elinympäristöt eivät sisälly metsä- tai luonnonsuojelulainsäädäntöön, vaan niiden luonnonarvot tulisi turvata metsälakiin sisältyvän metsien monimuotoisuuden säilyttämisen yleisen velvoitteen ja hyvän metsänhoidon suositusten mukaisesti metsänomistajan omalla päätöksellä. Alueelta ei löytynyt luonnonsuojeluasetuksella suojeltuja kasvi- ja sammallajeja, eikä alueellisesti uhanalaisia kasvilajeja. Kuvio 1: Kuviolla 1 oleva laavu
19 19 Lähteet Eurola, S., Huttunen, A. & Kukko-oja, K. 1995: Oulanka Reports 14, suokasvillisuusopas. Oulun yliopisto. Oulu. Hotakainen, J-P., Nousiainen, H., Mäkipää, R., Reinikainen, A. & Tonteri, T. 2008: Metsätyypit opas kasvupaikkojen luokitteluun. Metsäkustannus. Hämeenlinna. Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. 1998: Retkeilykasvio. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo. Helsinki. Meriluoto, M. & Soininen, T. 1998: Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. Metsälehtikustannus. Tapio. Hämeenlinna. Mossberg, B. & Stenberg, L. 2005: Suuri pohjolan kasvio. Tammi. Helsinki. Nironen, M. & Lammi, E. Liito-oravaselvitykset/ote julkaisusta Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi. Ympäristöopas 109/2003. Kyheröinen, E-M. 2010: Lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen suojelu rakennuksissa. Luonnontieteellinen keskusmuseo. Eläinmuseo. Laine, L,J. 2004: Suomalainen lintuopas. WSOY. Helsinki. Lappalainen, M. 2002: Lepakot salaperäiset nahkasiivet. Tammi. Jyväskylä. Liito-oravan huomioonottaminen kaavoituksessa. Ympäristöministeriö. YM/1/501/2005. Lindroos, P., Hyyppä, J., Stén, C-G. & Tuittila, H. 1983: Rauman Kokemäen seudun maaperä. Geologinen tutkimuslaitos. Espoo. Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. 2008: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus osa 1 ja 2. Suomen Ympäristökeskus. Helsinki. Siivonen, Y. 2004: Ikaalisten kaupungin lepakkokartoitus Kartoitusraportti. Sisältödokumentti / Suomen ympäristökeskus. Suomessa esiintyvät luontodirektiivin II, IV ja V-liitteen lajit. Sisältödokumentti / Suomen ympäristökeskus. Hävinneet, uhanalaiset ja silmälläpidettävät linnut. Sisältödokumentti / Suomen ympäristökeskus. Alueellisesti uhanalaiset linnut (NT, LC). Sisältödokumentti / Suomen ympäristökeskus. Lintudirektiivin I liitteen lajit Suomessa.
20 20 Sisältödokumentti / Suomen ympäristökeskus. Hävinneet ja uhanalaiset putkilokasvit. Sisältödokumentti / Suomen ympäristökeskus. Alueellisesti uhanalaiset putkilokasvit (NT). Sisältödokumentti / Suomen ympäristökeskus. Alueellisesti uhanalaiset putkilokasvit (LC). Sisältödokumentti / Ympäristöministeriö. Luonnonsuojeluasetuksessa rauhoitetut lajit. Söderman, T Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVAmenettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. Valste, J. 2001: Nisäkkäät. WSOY. Helsinki.
Liitteet: Liitekartta nro 1: Lehmihaantien määräalueen luontotyypit
Johdanto Liito- Sisällys 1 3 Liito- liito-!"#$%& %(!$ %!&' 2 3 2.1 Yleistä 3 2.2 3 *+,"!-./01!(%##))"!"# 2.3 3 3 Kasvillisuus- ja 4 3.1 Kasvillisuus- ja luontot##))"!"#$ & %!&' luontotyypi2(3%!" 7:140!2"
LisätiedotAsemanseudun liito-orava- ja luontoselvitys 2010
LUONTOPALVELU KRAAKKU Asemanseudun liito-orava- ja luontoselvitys 2010 Parkanon kaupunki Marika Vahekoski 31.7.2010 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Liito-orava.3 3. Menetelmät 3 3.1 Liito-oravaselvitys...3
LisätiedotMäntymäen luontoselvitys Laihia
Mäntymäen luontoselvitys Laihia 2.9.2013 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Petri Hertteli Ramboll Finland Oy 2 Sisällys 1 Johdanto.. 3 2 Liito-orava 3 2.1 Yleistä liito-oravasta. 3 2.2 Liito-oravaselvityksen
LisätiedotEntisen motellin alueen luontoselvitys Paimio. 17.8.2015 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski
Entisen motellin alueen luontoselvitys Paimio 17.8.2015 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys 3 2.1 Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen
LisätiedotRataskadun alueen liitooravaselvitys
Rataskadun alueen liitooravaselvitys 2017 Huittisten kaupunki 21.3.2017 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Liito-oravaselvitys. 3 2.1 Yleistä liito-oravasta 3 2.2
Lisätiedot1 Johdanto. 2 Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys. 2.3 Kuvio 2
2 Sisällysluettelo Ollinrannan luontoselvitys Uusikaupunki 6.9.2015 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 1. Johdanto 3 2. Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys 3 2.1 Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen
LisätiedotLaihia Kortteli 80 Asemakaavan muutoksen luontoselvitys. 11.8.2013 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Petri Hertteli Ramboll Finland Oy
Laihia Kortteli 80 Asemakaavan muutoksen luontoselvitys 11.8.2013 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Petri Hertteli Ramboll Finland Oy 2 Sisällys 1 Johdanto.. 3 2 Liito-orava 3 2.1 Yleistä liito-oravasta.
LisätiedotKallenmäen luontoselvitys Sauvo. 30.7.2013 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski
Kallenmäen luontoselvitys Sauvo 30.7.2013 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 2 Sisällys 1 Johdanto.. 3 2 Liito-orava 4 2.1 Yleistä liito-oravasta. 4 2.2 Liito-oravaselvityksen menetelmät.. 4 2.3 Liito-oravaselvityksen
LisätiedotFankkee Euran kunta. 10.9.2010 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski
Fankkee Euran kunta 10.9.2010 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto.. 3 2. Yleistä..3 3. Liito-orava...3 3.1 Yleistä liito-oravasta....3 3.2 Liito-oravaselvityksen menetelmät..3
LisätiedotLaihian Rajavuoren tuulivoima-alue Osayleiskaavan luontoselvitys Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Petri Hertteli Ramboll Finland Oy
Laihian Rajavuoren tuulivoima-alue Osayleiskaavan luontoselvitys 18.8.2013 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Petri Hertteli Ramboll Finland Oy 2 Sisällys 1 Johdanto 3 2 Maastotarkastuksen tulokset
LisätiedotSisällysluettelo 1. Joh 3 2. Kasvillisuus- 3 2.1 Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen menetelmät 3 2.2 3 2.3 Kuvio 4 2.4 Kuvio 3... 4 2.5 Kuvio 4... 4 3. 6 3.1 Luontotyyppien uh 6 3.2 Uhanalaiset putkilokasvit...
LisätiedotPäivölän alueen esiselvitys
LUONTOPALVELU KRAAKKU Päivölän alueen esiselvitys Eura Marika Vahekoski 18.9.2017 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Liito-orava... 4 3. Kasvillisuus ja luontotyypit... 5 3.1 Kuvio 1... 5 3.2 Kuvio 2...
LisätiedotKartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus. 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski
Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto.... 3 2. Luontoselvitys.......3 3. Tulokset.....
LisätiedotSaunamäen luontoselvitys Särkisalo. 2.8.2013 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski
Saunamäen luontoselvitys Särkisalo 2.8.2013 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 2 Sisällys 1 Johdanto.. 3 2 Liito-orava 4 2.1 Yleistä liito-oravasta. 4 2.2 Liito-oravaselvityksen menetelmät.. 4 2.3
LisätiedotKantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos
Kantakaupungin yleiskaava Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland 9. Biskop- Fattigryti
LisätiedotOinilan luontoselvitys 2014 Paimio. 12.9.2014 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski
Oinilan luontoselvitys 2014 Paimio 12.9.2014 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys 3 2.1 Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen
LisätiedotDiili Kustavi Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski
Diili Kustavi 15.10.2016 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys 3 2.1 Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen menetelmät 3 2.2
LisätiedotAkaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011
Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Tmi Mira Ranta Isorainiontie 8 38120 SASTAMALA p. 050-5651584
LisätiedotEURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013
EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi
LisätiedotKOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017
Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi TYÖN
LisätiedotAliketolan tilan luontoarvoselvitys Kokemäki Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski
Aliketolan tilan luontoarvoselvitys Kokemäki 27.10.2015 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Yleistä selvitysalueesta... 3 2.1 Ranta-alue... 3 2.2 Piha-alue... 4
LisätiedotPÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010
PÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010 Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net TYÖN TAUSTAA JA ALUEEN YLEISKUVAUSTA Selvityksen kohteena oleva lomakodin
LisätiedotSENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 30.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO Päivämäärä 30.11.2017 Laatija
LisätiedotKIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS
Vastaanottaja Voimavapriikki Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 7.9.2012 KIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS KIIMASSUON TUULIPUISTO TÄYDENTÄVÄ LUONTOSELVITYS Tarkastus Päivämäärä 07/09/2012
LisätiedotSavonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013
Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin
LisätiedotKEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen
LisätiedotHARTOLAN PURNUVUO- REN LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS
Purnuvuoren ranta-asemakaava selostus 8.1.2014, liite 10 Vastaanottaja Ilmatar Oy Asiakirjatyyppi Liito-orava- ja kasvillisuusselvitys Päivämäärä 30.7.2012 Viite 82142499-05 HARTOLAN PURNUVUO- REN LIITO-ORAVA-
LisätiedotRAPORTTI 16X185375 2.9.2013. KONTIOLAHDEN KUNTA Kontiorannan asemakaava-alueen luontoselvitys
RAPORTTI 16X185375 2.9.2013 KONTIOLAHDEN KUNTA Kontiorannan asemakaava-alueen luontoselvitys Sisältö 1 1 AINEISTO JA MENETELMÄT 1 2 ALUEEN YLEISKUVAUS 1 2.1 Suojelualueet ja uhanalaiset lajit 1 3 LUONTOSELVITYS
LisätiedotSisällysluettelo 1. Joh 3 2. Kasvillisuus- 3 2.1 Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen menetelmät 3 2.2 3 2.3 Kuvio 4 2.4 Kuvio 3... 5 2.5 Kuvio 4... 5 2.6 Kuvio 5... 6 2.7 Kuvio 6... 7 2.8 Kuvio 7...
LisätiedotTeernijärvi (Nokia) rantakaava
RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUSLIITTEET 2.12.2015 Biologitoimisto Jari Venetvaara Ky LIITE 3 Karrakuja 6, 66400 LAIHIA gsm 0405145359 jari.venetvaara@svk.fi www.venetvaara.fi Teernijärvi (Nokia) rantakaava
LisätiedotTORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE MAAKAAPELIREITIN MAASTOTARKISTUS
Vastaanottaja Smart Windpower Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 27.5.2016 TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE 1 Päivämäärä 27.5.2016 Laatija Tarkastaja Ville Yli-Teevahainen Merja Isteri Viite 1510021396
LisätiedotKOLMENKULMAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017
Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KOLMENKULMAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi
LisätiedotKarjamaa Taivassalo Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski
Karjamaa Taivassalo 27.8.2016 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys 3 2.1 Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen menetelmät
LisätiedotK-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO
LisätiedotOllinrannan luontoselvitys Uusikaupunki Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski
Ollinrannan luontoselvitys Uusikaupunki 6.9.2015 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys 3 2.1 Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen
LisätiedotSOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS
1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja
LisätiedotKASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...
TYÖNUMERO: E27125.00 KITTILÄN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS YLÄ-KITTILÄN NIITTY SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotKirkkonokan luontoselvitys Sastamala Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski
Kirkkonokan luontoselvitys Sastamala 11.9.2017 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys.. 3 2.1 Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen
LisätiedotSALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016
SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 Markku Nironen 19.04.2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 3 ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVAT... 2 3.1 LIITO-ORAVAT 2009...
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27636.10 MYNÄMÄEN KUNTA MYNÄMÄEN KATTELUKSEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 30.3.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU
TYÖNUMERO: E27636.10 MYNÄMÄEN KUNTA MYNÄMÄEN KATTELUKSEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 TUTKIMUSALUEEN SIJAINTI JA YLEISKUVA... 2 3 TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 4 LUONTOTYYPIT
LisätiedotVT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS
VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen 19.1.2010 16.1T-1-1 VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 4 2 AINEISTO JA MENETELMÄT...
LisätiedotNostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys
Hollolan kunta Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys 6.8.2007 Viite 82116099-02 Tarkistanut Tarja Ojala Kirjoittanut Kaisa Torri Ramboll Terveystie 2 FI-15870 Hollola Finland Puhelin:
LisätiedotASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS
ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Tmi Marko Vauhkonen, Heinola 20.9.2009 ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO
LisätiedotHEPOLUHDAN ALUEEN LIITO-ORAVASELVITYS 488-C7526
HEPOLUHDAN ALUEEN LIITO-ORAVASELVITYS 488-C7526 12.6.2006 SUUNNITTELUKESKUS OY Liito-oravaselvitys 1 12.6.2006 Hepoluhdan alue 488-C7526 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 YLEISKUVA... 1 3 LIITO-ORAVA...
LisätiedotRauman kaupungin. Fere-Centerin, Papinpellon, Jussoilan, Unajantien ja Nikulanmäen. asemakaava-alueiden. luontoselvitys
Rauman kaupungin Fere-Centerin, Papinpellon, Jussoilan, Unajantien ja Nikulanmäen asemakaava-alueiden luontoselvitys 2006 2 1. JOHDANTO Luontoselvitykset on tehty Rauman kaupungin kaavoitusosaston toimeksiantona
LisätiedotSAVONLINNAN ANDRITZIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS
SAVONLINNAN ANDRITZIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen 15.12.2008 SAVONLINNAN ANDRITZIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 4 3 TULOKSET...
LisätiedotSisällysluettelo 1. Joh 3 2. Kasvillisuus- 3 2.1 Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen menetelmät 3 2.2 3 2.3 Kuvio 4 2.4 Kuvio 3... 5 2.5 Kuvio 4... 5 2.6 Kuvio 5... 6 2.7 Kuvio 6... 7 2.8 Kuvio 7...
LisätiedotSENAATTI JOKELAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI JOKELAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI Päivämäärä 14.11.2017 Laatija Tarkastaja Kuvaus Satu Laitinen
LisätiedotLuontoselvitys 2012 Laihia. 29.10.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski
Luontoselvitys 2012 Laihia 29.10.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto..... 3 2 Luontoselvitys...... 3 3 Linnustoselvitys 3 3.1 Linnustoselvityksen menetelmät 4 3.2
LisätiedotKRISTIINANKAUPUNGIN VÄSTERVIKIN TUULIVOI-
Vastaanottaja Triventus Wind Power Ab Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 23.9.2013 Viite 1510006535 KRISTIINANKAUPUNGIN VÄSTERVIKIN TUULIVOI- MAHANKKEEN LUONTOSELVITYSTEN PÄIVITYS 2013 1 Päivämäärä 23.9.2013
LisätiedotKoskenkorvan linnusto-, viitasammakko- ja lepakkoselvitys 2010
LUONTOPALVELU KRAAKKU Koskenkorvan linnusto-, viitasammakko- ja lepakkoselvitys 2010 Ilmajoen kaupunki Marika Vahekoski 6.8.2010 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Viitasammakko 3 2.1 Yleistä 3 2.2 Menetelmät
LisätiedotTuunan asemakaava LUONTOSELVITYS
LAITILA LUONNOS Tuunan asemakaava LUONTOSELVITYS LUONTOSELVITYS Työ: E26515 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 Turku, 08.11.2013 www.fmcgroup.fi Toimistot: Turku, Oulu, Tampere
LisätiedotMatalan ranta-asemakaava Luontoselvitys 2014, täydennys 2015 Antti Karlin Yleistä Luontoselvitys on tehty käymällä Matalan ranta-asemakaavassa oleva venevalkaman alue maastossa läpi kesällä syksyllä 2014
LisätiedotLuontoselvitys, Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee
25.05.2016 Luontoselvitys, Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee kiinteistön 635 432-3-108 Kalliomäki muinaisjäännösinventointi
LisätiedotLIEDON LITTOISTEN ETELÄ-TUULISSUON 2/ALI-SIPPAANTIEN RISTEYSSILLAN LUONTOSELVITYS
LIEDON LITTOISTEN ETELÄ-TUULISSUON 2/ALI-SIPPAANTIEN RISTEYSSILLAN LUONTOSELVITYS Tmi Hannu Klemola 2012 Alueen halki virtaa uomassa maisemallisesti kaunis puro, jonka rannoilla kasvaa myös suuria puita.
LisätiedotPyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011
Pyhtään kunta Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Petri Parkko 2.12.2011 1. Selvityksen taustoja Keihässalmen satama-alueen ja sen ympäristön kehittämistä varten tarvittiin tietoja
LisätiedotMÄNTSÄLÄN LEMPIVAARAN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013
MÄNTSÄLÄN LEMPIVAARAN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Pekka Routasuo 12.12.2013 MÄNTSÄLÄN LEMPIVAARAN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Sisällys 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3
LisätiedotSOININ PIHLAANMÄEN ASEMAKAAVA LUONTOARVOJEN TARKISTUS
Vastaanottaja Soinin kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 28.6.2016 Viite 1510023251-001 SOININ PIHLAANMÄEN ASEMAKAAVA LUONTOARVOJEN TARKISTUS 1 Päivämäärä 28.6.2016 Laatija Tarkastaja Ville Yli-Teevahainen
LisätiedotNiiralan luonto- ja linnustoselvitys
Niiralan luonto- ja linnustoselvitys ympäristöalan asiantuntija Elokuu 2014 www.osuuskuntatoimi.fi Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Luontoselvitys... 2 2.1 Menetelmät... 2 2.2 Selvitysalue... 3 2.3
LisätiedotLuontoselvitys. Lempäälän Pitkäkalliolla
Luontoselvitys Lempäälän Pitkäkalliolla Ympäristönsuunnittelu Oy 2013 Luontoselvitys Lempäälän Pitkäkalliolla Luontoselvitys Tarve luontoselvitykselle on syntynyt alustavasta suunnitelmasta ottaa maa-ainesta
LisätiedotKEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen
LisätiedotAkaan kaupungin Toijalan SAVIKON ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVA- JA LUONTOSELVITYS 2008
Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin Toijalan SAVIKON ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVA- JA LUONTOSELVITYS 2008 Tmi Mira Ranta Karkunkyläntie 179 38140 KÄRPPÄLÄ
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotHeinijärvien elinympäristöselvitys
Heinijärvien elinympäristöselvitys Kuvioselosteet Kuvio 1. Lehto Kuviolla kahta on lehtotyyppiä. Ylempänä tuoretta runsasravinteista sinivuokko-käenkaalityyppiä (HeOT) ja alempana kosteaa keskiravinteista
LisätiedotSUUNNITTELUKOHTEIDEN LUONTOTYYPPI- JA LIITO-ORAVASELVITYS
KEURUUN-MULTIAN SUUNNITTELUKOHTEIDEN LUONTOTYYPPI- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2013 SAARIJÄRVEN YM. VESISTÖJEN Alueilla ei esiinny liito-oravia Suomen Luontotieto Oy 9/2014 Jyrki Matikainen ja Tikli Matikainen
LisätiedotHämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä)
KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Hämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä) Sijainti: Hämäläntien päästä lähtee polku merenrantaan. Kulkiessasi rantaan päin oikealle jää kuusimetsää. Käänny jollekin kuusivaltaiseen
LisätiedotLausunto Espoon Ylämyllyntie 7 luontoarvoista
Nurmijärvi 23.5.2018 Lausunto Mika Selin rakennuttamissuunnittelija mika.selin@nuorisosaatio.fi gsm 0400 416 695 NUORISOSÄÄTIÖ I NUORISOASUNTOJEN ISÄNNÖINTI OY Lausunto Espoon Ylämyllyntie 7 luontoarvoista
LisätiedotLuontokohteiden tarkistus
LAUKAAN KUNTA Luontokohteiden tarkistus Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29017 Raportti 1 (11) Pihlaja Tuomo Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Menetelmät... 1 3 Selvitysalueiden sijainti... 1
LisätiedotHaukkakorvenmäen luontoselvitys Salo Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski
Haukkakorvenmäen luontoselvitys Salo 4.9.2017 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys.. 3 2.1 Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen
LisätiedotLUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015
Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 98 MYRSKYLÄN SEPÄNMÄKI- PALOSTENMÄKI LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kuvio 1. Kalliokumpare alueen pohjoisosassa (Kuvio 1). ClT-tyypin kalliometsaa. 1. JOHDANTO Selvitysalue
LisätiedotLAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS
Vastaanottaja Lapuan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.3.2014 Viite 1517874 LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS
LisätiedotRoukkulin luontoselvitys Mynämäki Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski
Roukkulin luontoselvitys Mynämäki 5.9.2017 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys.. 3 2.1 Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen
LisätiedotAinolanvainion asemakaavan laajennus, Pirkkiö, Tornio
1 Sami Mäkikyrö 10.10.2013 Ainolanvainion asemakaavan laajennus, Pirkkiö, Tornio Luontoselvitys, Natura-tarveharkinta 2 SISÄLLYS 1. Johdanto....3 2. Suojelualueet ja -ohjelmat..3 2.1.Luonnonsuojeluohjelmat....3
LisätiedotMerkkikallion tuulivoimapuisto
OX2 FINLAND OY Merkkikallion tuulivoimapuisto Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen 2016 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29646P004 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 2
LisätiedotRauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS
Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.
LisätiedotStorörenin asemakaava 30.10.2008 1 STORÖRENIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTO
Storörenin asemakaava 30.10.2008 1 STORÖRENIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTO Storörenin asemakaava-alueen luonto 30.10.2008 2 1. YLEISKUVAUS 3 2. TULOKSET 3 2.1 Kasvillisuus 3 2.2 Linnusto 6 2.3 Lepakot 7 2.4
LisätiedotPIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010
PIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010 Marko Vauhkonen 1.8.2010 PIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3 LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN
LisätiedotHANNUKAISEN UUDEN PAKASAIVONTIEN LUONTOSELVITYS
Vastaanottaja Hannukainen Mining Oy Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 8.11.2016 Viite 1510027857 HANNUKAISEN UUDEN PAKASAIVONTIEN LUONTOSELVITYS Päivämäärä 8.11.2016 Laatija Tarkastaja Kuvaus Heli
LisätiedotTAALERITEHTAAN TUULITEHDAS I KY MISSKÄRRIN TUULIVOIMAPUISTON KASVILLISUUSSELVITYS
Vastaanottaja Taaleritehtaan Tuulitehdas I Ky Asiakirjatyyppi Kasvillisuusselvitys Päivämäärä 12.9.2012 TAALERITEHTAAN TUULITEHDAS I KY MISSKÄRRIN TUULIVOIMAPUISTON KASVILLISUUSSELVITYS TAALERITEHTAAN
LisätiedotASIKKALAN PASOLANHARJUN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS
ASIKKALAN PASOLANHARJUN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Tmi Marko Vauhkonen, Heinola 20.9.2009 ASIKKALAN PASOLANHARJUN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO
LisätiedotLintukankaan liito-oravaselvitys 2017
Lintukankaan liito-oravaselvitys 2017 Anni Mäkelä Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 21.9.2017 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 1.1 Liito-oravan suojelu... 3 1.2 Liito-oravan biologiaa...
LisätiedotVammalan Vehmaisten kylän KUKKURIN LUONTOSELVITYS 31.8.2004
LIITE 4 Vammalan kaupunki Kukkurin kaavaselostus liite 1 Yhdyskuntasuunnittelu PL 23 38201 VAMMALA Vammalan Vehmaisten kylän KUKKURIN LUONTOSELVITYS 31.8.2004 Tmi Mira Ranta Karkunkyläntie 179 38140 KÄRPPÄLÄ
LisätiedotLIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset.
LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset. Voimala 1 Alueella kasvaa nuorta ja varttuvaa kalliomännikköä. Sekapuuna kasvaa hieman kuusta
LisätiedotMIKKELIN KALEVANKANKAAN KOULUN ALUEEN LUONTOSELVITYS
MIKKELIN KALEVANKANKAAN KOULUN ALUEEN LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen 11.12.2012 MIKKELIN KALEVANKANKAAN KOULUN ALUEEN LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 4 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 4 3 TULOKSET...
LisätiedotKEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483
KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti
LisätiedotNokian kaupungin KOHMALAN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013
Nokian kaupunki Tekninen keskus Harjukatu 21 37100 NOKIA Nokian kaupungin KOHMALAN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Luontoselvitys M. Ranta Talaskuja 14 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 miraranta@hotmail.fi TAUSTATIETOJA
LisätiedotÄkäslompolon asemakaavan laajennus, Röhkömukanmaa, Kolari. Luontoselvitys
Sami Mäkikyrö 13.8.2013 Äkäslompolon asemakaavan laajennus, Röhkömukanmaa, Kolari Luontoselvitys 2 SISÄLLYS 1. Johdanto.. 3 2. Suojelualueet ja -ohjelmat 3 2.1. Luonnonsuojeluohjelmat.. 3 2.2. Luonnonsuojelu-,
LisätiedotLUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA:
LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA: 743-416-5-146 SEINÄJOEN KAUPUNKI 2016 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungin alueella olevalla tilalla 743-416-5-146
LisätiedotLiite 2 Luontoselvitys. Asemakaavan luontoselvitys. Äänekosken kaupunki Ääneniemen koillisrannan asemakaava. Luontoselvityksen tavoite
Asemakaavan luontoselvitys Liite 2 Luontoselvitys Äänekosken kaupunki Ääneniemen koillisrannan asemakaava 7.7.2014 Terhi Ala-Risku Luontoselvityksen tavoite Luontoselvitys on tehty Äänekosken keskustan
LisätiedotLausunto Parikkalan Koirniemessä sijaitsevan tontin merkityksestä lepakoiden elinympäristönä
Lausunto Parikkalan Koirniemessä sijaitsevan tontin merkityksestä lepakoiden elinympäristönä 1. Selvitysalueen kuvaus Selvitysalue (tontti) sijaitsee noin 4 km Parikkalan keskustaajaman pohjoispuolella
LisätiedotLintulampi Lintulassa
KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Lintulampi Lintulassa Sijainti: Lintulammet sijaitsevat Höyhtyän ja Lintulan välissä, reilut 2 km keskustasta kaakkoon päin. Lintulammen luontopiste sijaitsee Lintulammen
LisätiedotAsemakaavan seurantalomake
Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 895 Uusikaupunki Täyttämispvm 10.05.2016 Kaavan nimi Heikkalanpään ranta-asemakaavan muutos Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta
LisätiedotTUUSULAN KUNTA LAHELA LUONTOARVOTARKISTUKSET
TUUSULAN KUNTA LAHELA LUONTOARVOTARKISTUKSET Lahela 2 1 JOHDANTO Tämän työn luontoarvotarkistustyöt on tehty Tuusulan kunnalla, Lahelan yleissuunnittelun pohjaksi. Työn tarkoituksena oli tarkistaa Lahelan
LisätiedotNURMIJÄRVEN KUNTA KUUSIMÄEN LUONTOSELVITYS
Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 20.8.2014 Viite 1510014465 NURMIJÄRVEN KUNTA KUUSIMÄEN LUONTOSELVITYS Päivämäärä 20.8.2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Heli Lehvola
LisätiedotSIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS
SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 1.4.2014 Sipoon Nevas Gårdin luontoselvityksen täydennys. SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS 1 JOHDANTO Sipoon
LisätiedotKOKKOKANKAAN TUULIVOIMAHANKE MUUTTUNEIDEN VOIMALAPAIKKOJEN MAASTOTARKISTUS
Vastaanottaja SABA Tuuli Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 27.5.2016 KOKKOKANKAAN TUULIVOIMAHANKE MUUTTUNEIDEN VOIMALAPAIKKOJEN MAASTOTARKISTUS 1 Päivämäärä 27.5.2016 Laatija Tarkastaja Ville Yli-Teevahainen
LisätiedotTORPANMÄEN KASVILLISUUSSELVITYS
Päivämäärä 9.10.2017 OULUN KAUPUNKI TORPANMÄEN KASVILLISUUSSELVITYS OULUN KAUPUNKI KASVILLISUUSSELVITYS Päivämäärä 9.10.2017 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Antje Neumann, Ramboll Finland Oy Tapani Pirinen,
LisätiedotLuonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat
Luonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat Ari Parviainen Johdanto Tämän linnustoselvityksen kohteina oli kaksi pientä, erillistä aluetta Pitkäjärvellä, noin 20 km Lieksan kaupungista
LisätiedotLIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016
TUTKIMUSRAPORTTI LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 Tekijä: Rauno Yrjölä Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 menetelmä... 3 3 Tulokset... 4 4 Yhteenveto ja
LisätiedotKEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS
KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS 2.7.2014 Outi Tuomivaara, hortonomi ylempi AMK Kempeleen kunta 2 JOHDANTO Kempeleen Riihivainiolle on käynnistynyt asemakaavan laajennus, jonka pohjaksi on
Lisätiedot