KUNTOKARTOITUS RYHMÄPERKEPÄIVÄKOTI MUKSULA MEIJERITIE 6 27230 LAPPI 2016 Sivu 1 / 52
1. Yhteystiedot Tilaaja Rauman Kaupunki Mari Virtanen 0447934693 mari.virtanen@rauma.fi Kohde Ryhmäperhepäiväkoti Muksula Meijeritie 6 27230 Lappi Tutkija Tehokuivaus Oy Joonas Kekki 040-487 6063 joonas.kekki@tehokuivaus.fi Tutkimusajankohta 18.01.2016 Sivu 2 / 52
2. Yhteenveto Toimeksiantona oli suorittaa puurakenteisen pienkerrostalon kuntokartoitus. Lähtötietojen perusteella kiinteistö on menossa myyntiin, jonka vuoksi kartoitus suoritettiin. Kartoituksessa tutkittiin ala- ja välipohjarakenteita rakenneavauksin. Yläpohjassa suoritettiin silmämääräinen tarkastus. Rakennuksen vesikattoa ei tarkastettu, koska se oli tarkastushetkellä lumen peitossa. Ala- ja välipohjarakenteiden kosteutta mitattiin rakennekosteusmittarilla pohjakuvaan merkityistä kohdissa. Kosteiden tilojen pintarakenteita mitattiin suuntaa-antavalla pintakosteuden tunnistimella pintamateriaalien päältä. Rakennuksen ulko- ja sisäpuolisia rakenteita tarkasteltiin silmämääräisesti. Kuntokartoituksessa noudatamme konsulttitoiminnan yleisiä sopimusehtoja KSE 2013. Sivu 3 / 52
3. Rakennus Rakennustyyppi Rakennustapa Pienkerrostalo Paikalla rakennettu Rakennusvuosi 1949 Alapohja Välipohja Välipohja II Yläpohja Vesikatto Runkorakenne kellari Runkorakenne kerrokset Julkisivu Maanvastainen, anturaperusteinen Paikalla valettu teräsbetoniholvi, puukorotettu Puurakenteinen Puurakenteinen Harjapeltikatto Teräsbetoni Puurunko Laudan päälle rapattu Ikkunat Ovet Pääosin alkuperäiset Pääosin alkuperäiset Käyttövesiputkisto Viemäriputkisto Lämmitysjärjestelmä Lämmönjako Ilmanvaihto Pinta-asennus, uusimisvuosi ei tiedossa Valurauta, muovi Vesikeskuslämmitys Teräs Osittain koneellinen, osittain painovoimainen Sivu 4 / 52
3.1 Alapohjarakenne kellarikerros Kellarikerroksen alapohja on maanvastainen teräsbetonilattia. Alapohjan rakenne tarkastettiin poraamalla reikä alapohjarakenteeseen. Alapohja on toteutettu ns. kaksoislaatta-rakenteena. Pohjabetonilaatan ja pintabetonilaatan välissä on kosteuseristyksenä bitumi. Lattiapinnoite Teräsbetonilaatta Kosteuseristys bitumi Pohjabetonilaatta Maatäyttö 3.2 Välipohjarakenne I Kellarikerroksen ja ensimmäisen kerroksen välipohjarakenne on kantavan teräsbetoniholvin päälle puurakentein koolattu lauta-/levylattia. Teräsbetoniholvi on paikalla valettu, ja siinä on yläpuolinen palkisto. Palkiston päältä on puurakentein koolattu levy-/lautalattia. Palkistojen ontelotilat ovat eristetty sahanpurun ja kutterilastun sekoituksella. Eristekerroksenpaksuus noin 400mm. 3.3 Välipohjarakenne II Ensimmäisen kerroksen ja toisen kerroksen välipohja on puurakenteinen. Välipohjan kannatinpalkiston ylä- ja alapuoli ovat laudoitettu. Kannatinpalkistojen ontelotilat ovat täytetty sahanpurun ja kutterinlastun sekoituksella. Eristekerroksen paksuus on noin 300mm. 3.4 Yläpohjarakenne Yläpohja on puurakenteinen. Vesikaton kattoristikot ovat puurakenteisia ja paikalla rakennettuja. Kattorisikoiden yläpuolella on laudoitus. Vesikatto on uusittu, todennäköisesti alapuolella on tehdasvalmistettu profiilipeltikatto sekä korotusrimasto. Aluskatteen olemassaolostoa ei ole varmuutta. Sivu 5 / 52
3.5 Runkorakenne kellari Kellarin ulkoseinät ovat paikalla valettuja teräsbetoniseiniä. Teräsbetoniseinien sisäpuolella on pääosin kuorimuuraus. Kuorimuurauksen ja teräsbetoniseinän välissä ei ole lämmöneristekerrosta, mutta teräsbetoniseinien sisäpinta on pietty. 3.6 Runkorakenne kerrokset Maanpäällisten kerroksien kantava runkorakenne on puu. Ulkoseinät ovat lämmöneristetty sahanpurulla. 3.7 KVV-tekniikka Rakennuksen käyttövesiputkistoa on ainakin osittain uusittu. Uusitut putkistot kulkevat pintaputkiasennuksena. Asennusvuosi ei ole tiedossa. Rakennuksen vesimittari sijaitsee lämmönjakohuoneessa, vesimittari ja syöttövesiputki ovat uusittu. Putkisto on muovia. Viemärijärjestelmää on osittain uusittu muoviksi, mutta pääasiassa se on valurautaa. Vesikalusteet ovat uusittu eri aikakausina. Yläkerroksissa on olemassa myös vanhempia vesikalusteita, joidenka tekninen käyttöikä on lopussa/ylittynyt. KH-kortin (KH 90-00403 Kiinteistön tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot) mukaan käyttöveden kiertovesipumpun tekninen käyttöikä on 20-25 vuotta. Kupariputkien tekninen käyttöikä on 40-50 vuotta. Galvanoidun teräsputken tekninen käyttöikä on 40 vuotta. KH-kortin (KH 90-00403 Kiinteistön tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot) mukaan valurautaviemäreiden tekninen käyttöikä on 50 vuotta. Vuonna 1975 asennettujen muoviviemäreiden tekninen käyttöikä on 50 vuotta Sivu 6 / 52
3.8 Lämmitysjärjestelmä Rakennuksessa on vesikeskuslämmitysjärjestelmä. Lämmönluovutus tapahtuu levyradiaattoreilla. Lämmönjakoputkisto on terästä ja sijaitse eristekerroksessa. Lämmönjakoputkisto on alkuperäinen. Lämmönvaihdin on vuodelta 1978 ja lämpö tuotetaan kevyellä polttoöljyllä. KH-kortin (KH 90-00403 Kiinteistön tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot) mukaan lämpöjohtojen (teräsputki) tekninen käyttöikä on 100 vuotta, mikäli putkiin ei kohdistu ulkopuolista kosteusrasitusta. Kiertovesipumppujen tekninen käyttöikä on 20 vuotta, sulkuventtiilien ja linjasäätöventtiilien noin 30 vuotta. Paisunta- ja varolaitteiden tekninen käyttöikä on 20-25 vuotta. KH-kortin (KH 90-00403 Kiinteistön tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot) mukaan moottoriventtiilien tekninen käyttöikä on 20 vuotta. Lämmönsäätimien ja kenttälaitteiden tekninen käyttöikä on noin 15 vuotta. KH-kortin (KH 90-00403 Kiinteistön tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot) mukaan patteriventtiilien tekninen käyttöikä on 15-20 vuotta. 3.9 Ilmanvaihto Ensimmäisessä kerroksessa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, joka ei tarkastushetkellä ollut käytössä. Ilmanvaihtokoneen pistoke oli irrotettu pistorasiasta. Muilta osin rakennuksessa on painovoimainen ilmanvaihto. Painovoimaisen ilmanvaihdon toiminta perustuu ulko- ja sisälämpötilan lämpötilaeroon sekä vallitseviin paineolosuhteisiin. Sivu 7 / 52
4. Kosteusmittaukset 4.1 Rakennekosteusmittaukset Rakennekosteusmittaus suoritettiin eristekerroksen alapinnasta runkorakenteen päältä rakennekosteusmittarilla. Mittaus suoritetaan rakenneavauskohdasta/porareiästä. Mittauksella saadaan selville rakenteessa mittarin vaikutuspiirin alueella rakenteiden kosteus. Mitattavat suureet ovat suhteellinen kosteus (RH), lämpötila (t) sekä absoluuttinen kosteus g/m³. Sivu 8 / 52
5 3 4 1 2 Sivu 9 / 52
6 Sivu 10 / 52
KÄYTETYT MITTALAITTEET Mittalaitteet Rakennekosteusmittari Vaisala SHM 40 ja kosteus- ja lämpötilamitta-anturi HMP46 Kalibroitu Tehdaskalibrointi 1/2016 MITTAUSTULOKSET Mittauspiste RH t g/m³ Kuvaus Mittauspiste 1 15.00 16.00 2.11 Kuiva Mittauspiste 2 26.00 8.00 2.11 Kuiva Mittauspiste 3 24.00 14.00 2.19 Kuiva Mittauspiste 4 40.00 14.00 4.72 Kuiva Mittauspiste 5 24.00 14.00 2.19 Kuiva Mittauspiste 6 22.00 19.00 3.01 Kuiva Mittaus suoritettiin eristekerroksen alaosasta erikseen tehdyistä rakenneavauskohdista. Rakennevauskohdissa sahanpuru oli vaaleaa. Sivu 11 / 52
5. Havainnot Keittiön rakennekosteusmittapiste Mittauspiste 2: Välipohjan eristetila, kura-eteinen Sivu 12 / 52
Keittiö Keittiön viemäriputki yhtyy seinän sisällä. Putken vuotaessa vaurioita ei välttämättä huomata nopeasti. Sivu 13 / 52
Allaskaapissa ei merkkejä vuotovahingoista, putkistoa uusittu Astiapesukoneen alla vuotokaukalo Sivu 14 / 52
Välitilaatoituksen ja pesualtaan silikonisauma uusittava Alkuperäinen ikkuna, kaksilasinen puukarminen Sivu 15 / 52
Levyradiaattori, termostaatin käyttöikä lopussa Jälkiasennettua ilmanvaihtoputkistoa Sivu 16 / 52
Yleiskuva aulasta Kuraeteisen lattiapintamateriaalissa kulumisesta johtuvia vaurioita Sivu 17 / 52
Kura-eteisen pesuallas. Mittauspiste 3 komero Sivu 18 / 52
Mittauspiste 4komero WC:n lattiapinnoitettu uusittu 2000- luvulla. Pintakosteuslukemat normaaliarvoissa Sivu 19 / 52
Muovimaton leikkaussauma suositeltavaa tiivistää. WC 2, pintakosteuslukemat normaaliarvoissa Sivu 20 / 52
Seinän ja ylösnoston liittymäkohdan tiivistys Vesivahingon vuoksi 2014 korjattua tilaa Sivu 21 / 52
Allaskaapin viemäröinti. HK-kumin liitos väljähkö Ilmanvaihtokone Sivu 22 / 52
Tulo- ja poistoilman päätelaitteita Ikkunan rakenne Sivu 23 / 52
WC, pintakosteuslukemat normaaliarvoissa Wc 2.krs Sivu 24 / 52
Lattiapinnoite ei ole tiivis viemäriputken ympäriltä. Viemäröintitapa ei ole tiivis Sivu 25 / 52
Yläkerran keittiö 1 Allaskaapin pohjalevyssä lievää vuotovahinkoa Sivu 26 / 52
Yläkerran ikkunoissa vaurioita Putkikotelo Sivu 27 / 52
Osa yläkerran wc:tä remontoitu Yläkerran keittiö 3 Sivu 28 / 52
Ikkuna rikki 2.kerros keittiö 3 Vanha muurin perusta Sivu 29 / 52
Porraskäytävässä vanhoja vuotovaurioita paneloinnissa Yläpohja Sivu 30 / 52
Piipun ympärillä vanhoja vuotojälkiä Ikkunan vuotovaurio Euran pääty Sivu 31 / 52
Vuotovaurioita (vanhoja) piipun ympärillä Viemärin tuuletusputki Sivu 32 / 52
Portaikko, lattiapinnoite sisältää asbestia Kellariin johtava portaikko Sivu 33 / 52
Kellaria Kellarin seinien alaosissa paikoin maaperästä nousevaa kosteutta Sivu 34 / 52
Kellarin yhden huoneen lattiassa puukorotus, joka on riskirakenne Pesuhuone, pintakosteuslukemat rakenne huomioon ottaen normaaliarvoissa Sivu 35 / 52
Pesuhuone Lattiakaivo alkuperäinen Sivu 36 / 52
Löylyhuone Puulämmitteinen kiuas vaihdettu sähkökiukaaksi. Kiukaan ylivuotovesi valuu teräsbetonipedille, jossa ei ole vedeneristettä/ laatoitusta Sivu 37 / 52
Polttopuuvarasto Polttopuuvarastossa perusmuurissa kosteusjälkiä Sivu 38 / 52
Sähköpääkeskus uusittu Lämmönvaihdin vuodelta 1978 Sivu 39 / 52
Ylivuotoputken ympärillä lattiassa kosteutta Osa putkistoista sisältää asbestia Sivu 40 / 52
Putkistoa Vesimittaritilan ulkoseinä kostea Sivu 41 / 52
Öljysäiliötila Sivu 42 / 52
Öljysäiliötilan seinä kostea Kosteusjälkiä kantavan seinän alaosassa Sivu 43 / 52
Autotalli Sadeveden ulosheittäjät liian korkealla Sivu 44 / 52
Vaurioita rappauksen alaosassa Portaikossa halkeama Sivu 45 / 52
Puurakenteinen parveke Sadeveden ulosheittäjä liian korkealla Sivu 46 / 52
Autotallin ovet Sadeveden ulosheittäjä puuttuu, vesi valuu kivijalkaa pitkin Sivu 47 / 52
Vauriokohtia rappauksessa Yleiskuva Sivu 48 / 52
Yleiskuva Yleiskuva Sivu 49 / 52
5.1 Kirjalliset havainnot Kellarikerroksessa on paikoin pintalattiassa sekä kantavien kivirakenteisien seinien alaosassa pintakosteusarvot koholla. Kohonneet kosteuslukemat johtuvat maaperästä nousevasta kosteudesta kantavien seinien anturalinjaa pitkin kapillaarivaikutuksen vuoksi. Pesuhuoneen seinä- ja lattialaatoituksen taustassa ei havaittu vedeneristettä. Lattialaatoitus on muutamasta kohdasta kopona. Seinärakenteet ovat muurattu perusmuurista irti kuorimuurauksella. Löylyhuoneessa kiukaan alta puuttuu lattiapinnoite, ylivuotovesi kiukaasta kastelee lattiarakennetta, etenkin jos käyttöaste tilassa nousee. Kellarikerroksen halkovarastossa on kosteudesta syntyneitä jälkiä perusmuurin sisäpinnassa, kuten myös vesimittaritilassa sekä öljysäiliöhuoneessa, jossa kahdessa edellisessä seinän alaosa on kostea. Kosteus johtuu ulkopuolisista vuoto-/sulamisvesien pääsystä läpi teräsbetonirakenteen. Lämmönjakohuoneen lattiakaivon ympärillä on kosteutta, joka johtuu ylivuotoputken puutteellisesta asennuksesta. Ensimmäisessä kerroksessa ei todettu piileviä kosteusvaurioita. Rakenteita on osittain korjattu, mutta LVI-järjestelmän asennustapaan tulisi kiinnittää huomiota, kuten myös toisessa kerroksessa. Ikkunat ovat paikoin vaurioituneet, jotka johtuvat yksinomaan ikkunoiden iästä. Porraskäytävän yläosassa on vanha vuotojälki/vaurio, joka on todennäköisesti aiheutunut vanhan vesikaton vuodosta. Euran päädyssä rakennuksen ullakkokerroksella on ikkunan vuodosta aiheutunut vauriokohta. Vesikaton aluslaudoituksessa olevat vauriot ovat vanhoja vuotovaurioita. Ulkopuolella ongelmakohtia ovat sadevesien ohjaus kauemmas rakennuksen ympäristöstä sekä pieniä halkeamia rakennuksen rappauskerroksessa. Sivu 50 / 52
5.2 Tiedossa olevat vesivahingot 2014 on sattunut rakennuksen toisessa kerroksessa vuotovahinko, joka on kastellut toisen ja ensimmäisen kerroksen rakenteita pieniltä alueilta. Vuotovahingot ovat korjattu sekä vesivahinko on koneellisesti kuivattu. Sivu 51 / 52
6. Toimenpiteet Rakennuksen peruskorjaus on ajankohtainen. Viemärijärjestelmä vaatinee lähitulevaisuudessa uusimisen pohjaviemäreineen. Sauna- ja pesutilojen peruskorjaus tulee viimeistään tässä kohtaa kyseeseen. Rakennuksen ovet ja ikkunat ovat uusimisen tarpeessa. Ulkopuolisin kuivatusjärjestelmin tulisi vähentää kosteusrasitusriskiä. Kellarikerroksen puukorotettu lattia tulee purkaa sekä siivota halkovarastosta orgaaninen jäte pois. Tämän lisäksi ullakon palokuormaa on suositeltavaa pienentää poistamalla sinne varastoitua tavaraa. Sisäpuolelta tulee porraskäytävän ja ikkunan vuotovahingon vuoksi korjata kosteusvaurioituneet alueet. Rakennuksessa tulee suorittaa ennen korjaustöiden alkua asbestikartoitus. Sivu 52 / 52