Yt-lautakunnan päätös 21.1.2016 8 Liite nro 3 Kirkkonummen kunnan lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta Taustaa sekä aikaisemmat lausunnot Kirkkonummen kunta on lausunut Uudenmaan neljännen vaihemaakuntakaavan valmistelulle asetetuista tavoitteista (kunnanhallitus 13.1.2014, 3) sekä neljännen vaihemaakuntakaavan luonnoksesta (kunnanhallitus 16.2.2015, 59). Vaihemaakuntakaavan tavoitteista Kirkkonummen kunta on todennut, että ne ovat hyvin perusteltuja ja että erityisesti pyrkimys entistä strategisempaan kaavaan ja suurten kehittämislinjojen ratkaisemiseen on toivottavaa. Kaavaan valitut teemat ovat myös perusteltuja ja ajankohtaisia, ja ne täydentävät jo vahvistettuja maakuntakaavoja. Vaihemaakuntakaavaehdotuksen kaavaratkaisu sekä siihen sisältyvät kaavamerkinnät ja suunnittelumääräykset Vaihemaakuntakaavassa käsitellään seuraavassa esiteltävät teemat ja niihin liittyvät kaavamerkinnät ja suunnittelumääräykset. Tekstissä todetaan, miten maakuntakaavaehdotuksessa on otettu huomioon Kirkkonummen kunnan vaihemaakuntakaavaluonnoksesta antama lausunto. Kirkkonummen kunnan kannanotto kyseiseen teemaan tai yksittäiseen merkintään tai sitä koskevaan määräykseen on esitetty sisennettynä ja kursiivilla. Tekstissä mainitaan myös merkinnän suhde Kirkkonummen maankäytön kehityskuvaan 2040, mikäli siinä on otettu kantaa maakuntakaavan merkintään. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta kaavaluonnokseen nähden. Maakuntakaavassa ei osoiteta aluevarausten tai kaavamääräysten muutoksia Kirkkonummella muilta osin, kuin että teollisuusalueiden suunnittelumääräystä täydennettiin liittyen ympäristön parempaan huomioimiseen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Tämä muutos tehtiin jo kaavaluonnosvaiheessa. Perusteluna kaavaratkaisulle on todettu, että nykyiset maakuntakaavat sisältävät tarpeellisissa määrin asunto- ja työpaikka-alueita ja mahdollistavat elinkeino- ja innovaatiotoimintojen sijoittumisen ja kehittämisen. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan selostuksessa todetaan, että matkailun ja vapaa-ajan asumisen vaikutuksia kauppaan Uudellamaalla on tarkemmin selvitetty 4. vaihemaakuntakaavan yhteydessä Matkailun ja vapaa-ajan asumisen vaikutukset kaupan liiketilatarpeeseen ja elinkeinoihin Uudellamaalla selvityksessä. Siitä saatujen tulosten mukaan matkailijoiden ja loma-asukkaiden vaikutukset Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaavassa esitettyyn vähittäiskaupan palveluverkkoon eivät ole niin merkittäviä, että kaavan enimmäismitoituksia tulisi korottaa. Lisäksi selvitykset osoittavat, että nykyiset maakuntakaavat sisältävät tarpeellisissa määrin asunto- ja työpaikka-alueita ja mahdollistavat elinkeino- ja innovaatiotoimintojen sijoittumisen ja kehittämisen. 1
kehityskuvan 2040 linjauksia. Kirkkonummen kunta totesi vaihemaakuntakaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa kuitenkin, että tilaa vievän kaupan rajoitukset tulisi ottaa uudestaan pohdittavaksi siten, että tilaa vievän kaupan rajoituksia väljennettäisiin. Kirkkonummen kunta toistaa tämän jo aiemmin esittämänsä kannan. Logistiikka Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan selostuksessa todetaan logistiikan osalta, että kaavaratkaisun lähtökohtana ovat voimassa olevat maakuntakaavat, jotka vastaavat jo merkittävään osaan logistiikan kehittämistarpeista. Kaavaehdotuksessa osoitetaan vain kolme aluetta logistiikkakeskuksia varten logistiikka-alue merkinnällä, jolla korvataan ko. alueiden työpaikka-aluemerkinnät. Mikään näistä alueista ei sijoitu maakuntakaavan läntiseen osaan. Logistiikkajärjestelmän toimivuuden parantamiseen liittyy keskeisesti Keski-Uudenmaan poikittaisten tieyhteyksien kehittäminen. Niiden osalta on päädytty ratkaisuun, jossa kolme yhteyttä osoitetaan ohjeellisella merkinnällä. Satamaverkostosta maakuntakaavassa osoitetaan valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät satamat. Kantvikin sataman alue osoitetaan sekä satamatoimintojen kohdemerkinnällä, että siihen liittyvällä taajamatoimintojen alueen merkinnällä aiemman liikennealueen merkinnän sijasta. Maakuntakaavassa osoitetaan myös Tallinnan tunneli ohjeellisen liikennetunnelin merkinnällä ja vahvistetuissa kaavoissa esitetty liikenteen yhteystarvenuoli Tallinnan ja Helsingin välillä kumotaan vastaavasti. Kaavaselostuksessa todetaan, että tunneliyhteys lähtee Helsingistä lentoradan jatkeena ja suuntautuu kohti Tallinnaa. Linjauksen valinnassa keskeinen vaikuttava tekijä on ollut hyötyjen maksimointi. Maakuntakaavatyön yhteydessä on arvioitu myös vaihtoehtoista linjausta Porkkalanniemen kautta. Se mahdollistaisi lyhemmän merenalaisen tunnelin toteuttamisen ja tavaraliikenteelle ja pitkämatkaiselle liikenteelle vastaava suuruusluokan hyödyt kuin keskustojen välinen tunneli, mutta kaavaselostuksen mukaan työmatkaliikenteen kannalta matka-aika tätä reittiä on kuitenkin pidempi ja vähentää liikenteen kysyntää olennaisesti. Maaperän olosuhteiden takia rantaradalle ei voi kuitenkaan ohjata tavaraliikennettä, sen aiheuttaman tärinähaitan vuoksi. Tällöin vaadittaisiin merkittäviä panostuksia rantaradan parantamiseen tai uusi raideyhteys, mikäli Porkkalanniemen vaihtoehto haluttaisiin toteuttaa. Logistiikka-alue Kaavaehdotuksessa ei ole esitetty teeman osalta muutoksia Kirkkonummen kohdalla kaavaluonnokseen nähden. Esitetystä kaavaratkaisusta ei seuraa aluevarauksia Kirkkonummella, sillä selvitykset eivät osoittaneet mahdollisuuksia seudullisesti merkittävien logistiikka-alueiden osoittamiselle kunnan alueelta. Maakuntakaavaratkaisu ei sulje pois yleiskaavoituksessa esimerkiksi työpaikka-alueiden yhteyteen mahdollistettujen logistiikan palvelualueiden toteuttamista silloin, kun ne sijoittuvat ja soveltuvat maakuntakaavassa osoitetuille taajamatoimintojen alueille. Satama-alue kehityskuvan 2040 linjauksia, eikä Kirkkonummen kunnalla ole tältä osin huomauttamista. 2
Kirkkonummen kunta edellytti vaihemaakuntakaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa, että maakunnallisesti merkittävien satamatoimintojen liikennealuemerkintä säilytetään Kantvikin sataman alueella. Kirkkonummen maankäytön kehityskuvassa 2040 on esitetty Kantvikin alueelle satama- sekä pienvenesatamatoimintoja. Satamatoimintojen maakunnallista mitoitusta on tarkasteltu uudestaan kaavaehdotuksessa ja satamatoimintojen merkintä on palautettu Kantvikin sataman kohdalle siten, että satama osoitetaan nyt kohdemerkinnällä ja siihen liittyvällä taajamatoimintojen alueen merkinnällä. Kirkkonummen kunta pitää tätä hyvänä ratkaisuna. Liikennetunnelin ohjeellinen linjaus (ns. Tallinnan tunneli) Tuulivoima Kaavaehdotuksessa ei ole esitetty teeman osalta muutoksia Kirkkonummen kohdalla kaavaluonnokseen nähden. Tallinnan tunnelin toteuttamismahdollisuuksista on valmistunut helmikuussa 2015 esiselvitys (Pre-feasibility study of Helsinki-Tallinn fixed link). Siinä ei kuitenkaan otettu lopullista kantaa linjaukseen, vaan arvioitiin viittä eri vaihtoehtoa, joista Porkkalanniemen linjaus oli yksi. Kirkkonummen kunta totesi vaihemaakuntakaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa, että liikennetunnelin vaihtoehtoinen sijoittuminen Porkkalanniemeen tulisi tutkia. Kirkkonummen kunta toistaa jo tämän esittämänsä kannan ja edellyttää lisäksi, että ennen kuin vain yhtä liikennetunnelin ohjeellista linjausta voidaan maakuntakaavassa osoittaa, tulee tunnelin vaihtoehtoisista sijoittumismahdollisuuksista olla enemmän tietoa. Porkkalanniemen linjausvaihtoehdossa on otettava huomioon alueen maaperän olosuhteet, jonka vuoksi rantaradalle ei voida nykyisellään ohjata tavaraliikennettä sen aiheuttaman tärinähaitan vuoksi. Maakuntakaavaehdotuksessa on todettu ja asetettu maakunnallisen tuulivoiman kokoluokan alarajaksi kymmenen tuulivoimalaa, jota on käytetty alarajana myös muissa maakunnissa. Maakuntakaavassa osoitetut tuulivoimalle soveltuvat alueet edellyttävät toteutuakseen aina yksityiskohtaisempaa kaavaa. Tuulivoiman tuotantoon soveltuva alue Esitetystä kaavaratkaisusta ei seuraa tuulivoiman tuotantoon soveltuvien aluevarausten esittämistä Kirkkonummelle, sillä selvitykset eivät osoittaneet mahdollisuuksia mitoitusperusteiden edellyttämien tuulivoima-alueiden osoittamiselle. kaavaluonnokseen nähden. Viherrakenne kehityskuvan 2040 linjauksia, eikä Kirkkonummen kunnalla ole tältä osin huomauttamista. Uudenmaan voimassa olevissa maakuntakaavoissa viherrakenteeseen liittyviä merkintöjä ovat muun muassa Natura-, luonnonsuojelu- ja virkistysalueet sekä 3
viheryhteystarvetta osoittavat merkinnät. Mukana on myös eri tavoin määriteltyjä maa- ja metsätalousvaltaisia alueita. Viherrakennetta tukevia ominaisuusmerkintöjä on osoitettu mm. pohjavesialueille ja arvokkaille geologisille muodostumille. Viherrakenteen ominaisuuksia ja arvoja on otettu huomioon myös muissa merkinnöissä ja niiden suunnittelumääräyksissä. Viherrakennetta täydentävät myös maakuntakaavan valkoiset alueet, joita koskevat voimassa olevat suunnittelumääräys ja kehittämissuositus. Niiden mukaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on selvitettävä ja otettava huomioon maiseman ja kulttuuriympäristön ominaispiirteet, sekä maa- ja metsätaloudellisesti, ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät pelto-, metsä ja muut luontoalueet ja vältettävä niiden tarpeetonta pirstomista. Lisäksi viherrakenteen yhteydessä on käsitelty myös saaristovyöhykkeisiin liittyvää kaavaratkaisua. Kirkkonummen kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelut on laatinut vuosina 2013-2014 laajan kunnan keskeisen taajamavyöhykkeen kattavan luontoselvityksen, joka ulottuu Siuntion rajalta Espoon rajalle. Selvitysaineisto on ollut Uudenmaan liiton käytössä. Kirkkonummen kunnassa oli vuonna 2010 vireillä valtuustoaloite viherkaavan laatimiseksi Kirkkonummelle. Siinä nostettiin esiin osittain samoja asioita, joita käsitellään nyt vireillä olevan Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan viherrakenneteemassa. Näitä olivat erityisesti toive luonnon- ja kulttuurimaiseman selkeämmästä huomioon ottamisesta maankäytön suunnittelussa sekä arvokkaiden luonnon monimuotoisuuskohteiden ja maiseman kulttuuriarvojen säilyttämisestä ja käytön suunnittelusta. Kunnanvaltuuston päätöksen pohjaksi laaditussa vastauksessa todettiin, että aloitteessa edellä mainittuihin esiin nostettuihin asioihin vastataan mm. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan valmistelun kautta. Kunnanvaltuusto päätti vastatessaan aloitteeseen 2.9.2013 ( 122), että viherkaavan nimellä kutsuttavan suunnitelman valmistelu kytketään osaksi kunnan strategisen yleiskaavan valmistelua. Luonnonsuojelualue Kirkkonummen kunta toteaa, että Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava ja siihen liittyvät erillisselvitykset tukevat osaltaan mainittua kunnan omaan strategiseen yleiskaavaan liittyvää viherkaavaa varten tehtävää valmistelua. Voimassa olevien maakuntakaavojen luonnonsuojelualueiden kaavaratkaisu kumotaan kokonaan ja tuodaan mukaan kaavaehdotukseen osin tarkistetuilla rajauksilla. Kaavaehdotuksessa osoitetaan luonnonsuojelualueina kohteet niistä valtakunnallisista luonnonsuojeluohjelmista, jotka on tarkoitus toteuttaa luonnonsuojelualueina. Luonnonsuojelualueina osoitetaan kaavaluonnoksessa lisäksi luonnonsuojelulain mukaisilla suojelupäätöksillä toteutuneet muut alueet. Luonnonsuojelualueina osoitetaan myös valtiolle suojelutarkoituksiin hankitut alueet, jotka toteutetaan luonnonsuojelulain kautta. Kaavaselostuksessa todetaan, että aineistot aluerajauksineen on saatu ympäristöhallinnon OIVA-tietopalvelusta, Uudenmaan ELY-keskukselta sekä Metsähallitukselta. Lisäksi suojelualueiden osalta on otettu huomioon kaavaluonnoksesta saatu palaute, Uudenmaan liiton vuosina 2014 ja 2015 suorittamien maastotöiden tulokset sekä kuntakaavoituksen yhteydessä saatuja luontoinventointitietoja. Kuten kaavaselostuksessa todetaan, niin kaavaratkaisussa esitettävistä luonnonsuojelualuevarauksista valtaosa on jo esitetty vahvistetuissa maakuntakaavoissa. Kaavaluonnoksen yhteydessä todettiin, että Uudenmaan liitto 4
varautuu kaavaehdotusvaiheessa osoittamaan osan maakuntakaavan LUO-alueista luonnonsuojelualuemerkinnällä. Näin ei ole Kirkkonummen kohdalla kuitenkaan tehty, vaan uudet esitettävät luonnonsuojelualuemerkinnät perustuvat erikseen tehtyihin selvityksiin ko. alueiden luonnonsuojelullisista arvoista. Kirkkonummen kunta totesi vaihemaakuntakaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa, että eräs vielä lisäselvityksiä vaativista alueista on erityisesti Överbyn Stormossen, jolla Uudenmaan ELY-keskuksen valtakunnallisen soidensuojeluohjelman valmisteluun liittyvässä inventoinnissa kesällä 2014 todettiin olevan jopa valtakunnallisia luontoarvoja. Kirkkonummen kunnan teettämissä luontoselvityksissä alue oli luokiteltu maakunnalliseksi arvokohteeksi, jolle kuitenkin suositeltiin suojelua. Maakuntakaavaluonnoksessa Stormossen oli osoitettu LUO-alueena sen eteläpäätä lukuun ottamatta. Kaavaehdotuksessa suo osoitetaan luonnonsuojelualuevarauksena, joka on oikeusvaikutuksiltaan perustellumpi esittämistapa. Vaihemaakuntakaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa kunta totesi, että luonnonsuojelualuemerkinnän osoittaminen mahdollistaa alueille ko. kaavamääräykseen liittyvän MRL:n 33 :n 1 momentin rakentamisrajoituksen ja siitä johtuvan haitan korvaamisen maanomistajalle tai vaihtoehtoisesti luonnonsuojelualueen perustamisen. Kirkkonummen kunta toteaa, että luonnonsuojelualueita koskevat aluerajaukset ovat selkiintyneet. Stormossenin rajausta tulee tarkentaa kuitenkin niin, että suon eteläpää sisällytetään myös rajaukseen mukaan Kirkkonummen kunnan teettämän luontoselvityksen mukaisesti, kuten kunta on vaihemaakuntakaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa todennut. Kirkkonummen kunta edellyttää, että Nuuksion Soidensuon laajentuvasta luonnonsuojelualueen rajauksesta huolimatta Siikajärven lounaispuolisen jo rakentamisen piirissä olevan asemakaava-alueen mahdollinen uusi tieyhteys voidaan johtaa Kirkkonummen yleiskaavan 2020 mukaisesti Veikkolaan. Kirkkonummen kunta totesi vaihemaakuntakaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa, että Uudellemaalle perustetut kansallispuistot olisi hyvä osoittaa jollain virkistys- ja luonnonsuojeluteemaa kuvaavalla liitekartalla. Kunta toivoo edelleen kansallispuistojen rajauksia liitekartta-aineistoon. Natura 2000 verkostoon kuuluva tai ehdotettu alue Natura 2000 -verkoston alueita käsitellään 4. vaihemaakuntakaavassa vain siltä osin, kuin entisen Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan alueiden maakuntakaavamerkintöjen ja niihin liittyvien suunnittelumääräysten yhtenäistäminen edellyttää. Esitetystä kaavaratkaisusta ei seuraa aluevarausten tai kaavamääräysten muutoksia Kirkkonummella. Kirkkonummen kunnalla ei ole tältä osin huomauttamista. Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue (LUO) Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan selostuksessa todetaan, että luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeinä alueina eli LUO-alueina osoitetut alueet perustuvat kaavatyön pohjaksi laadittuihin selvityksiin ja Zonation-analyysin tuloksiin. LUO-merkinnällä osoitetaan lajiston, elinympäristöjen ja ekologisten yhteyksien kannalta merkittäviä laaja-alaisia luontoalueita. 5
Esitetyt LUO-alueet sijoittuvat Kirkkonummen yleiskaavan 2020 EP-, MT-, MU-, M-, M-1 sekä Saaristo- ja rannikkoalueiden osayleiskaavan MT-, MT-1- ja M-aluevarausten alueille. Kyseiset aluevaraukset ovat eriasteisia maa- ja metsätalousvaltaisia alueita sekä puolustusvoimien alue (EP). Kaavaehdotuksessa on tarkennettu lähes kaikkien LUO-alueiden rajauksia ja joitakin kaavaluonnoksessa esitettyjä rajauksia on poistettu. Kaavaselostuksessa kuvaillaan merkinnän luonnetta siten, että kyseessä on ominaisuusmerkintä, johon ei sisälly MRL 33 mukaista rakentamisrajoitusta. LUO-merkintä ei määrittele myöskään alueen käyttötarkoitusta, vaan alueella voi olla monenlaista alueidenkäyttöä. Merkinnän ohjausvaikutus perustuu sen suunnittelumääräykseen, joka asettaa reunaehtoja alueen käytölle. Aluetta voidaan suunnitella ja käyttää, kunhan maakuntatasolla tunnistetut luontoarvot otetaan huomioon. Kaavaehdotuksen selostukseen on täsmennetty Kirkkonummen kunnan kaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa edellyttämiä tarkennuksia LUO-alueen suunnittelumääräyksen tulkintaan. Suunnittelumääräys ei velvoita kuntaa tai muuta viranomaista maakuntakaavaa toteuttavan suunnittelun aloittamiseen ja määräys on ehdollinen niin, että se ohjaa suunnittelua vain siinä tapauksessa, että LUO-alueella ryhdytään muuten suunnitteluun. Suunnittelumääräyksellä ei voida, kuten ei maakuntakaavalla muutenkaan, velvoittaa maanomistajaa aktiivisin toimenpiteisiin kaavan toteutumisen edistämiseksi. Myöskään MRL:n mukaisen maisematyöluvan soveltamisala ei ulotu maakuntakaavaan, joten maisematyölupavaatimusta ei siten voi perustella maakuntakaavan LUO-alueella. Pohjavesialue Kirkkonummen kunta toteaa, että LUO-alueita koskevan suunnittelumääräyksen tulkintaa on täsmennetty kaavaluonnoksesta, eikä sillä ole huomauttamista LUO-alueiden osalta. kaavaluonnokseen nähden. Esitetystä kaavaratkaisusta seuraa vähäisiä aluevarausten tai kaavamääräysten muutoksia Kirkkonummella. Kirkkonummen kunta toteaa, että muutokset ovat aiheellisia, sillä ne perustuvat ympäristöhallinnon uusimpaan tietoon vedenhankinnan kannalta arvokkaista pohjavesialueista. Arvokas harjualue tai muu geologinen muodostuma kaavaluonnokseen nähden, eikä esitetystä kaavaratkaisusta seuraa aluevarausten tai kaavamääräysten muutoksia Kirkkonummella. Viheryhteystarve Kirkkonummen kunnalla ei ole tältä osin huomauttamista. Maakuntakaavaehdotuksessa on osoitettu vain yksi uusi viheryhteystarvemerkintä Vitträsk-järven itärannalla, joka sisältyi jo kaavaluonnokseen. Kirkkonummen kunta totesi vaihemaakuntakaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa, että yleisesti ottaen viheryhteystarvemerkintöjä on osoitettu maakuntakaavaluonnoksessa liian suppeasti, eikä niiden osalta ole hyödynnetty 6
uusinta saatavissa ollutta tietoa. Kirkkonummella on mm. valmistunut vuonna 2014 kunnan länsiosasta tehty ekologisen verkoston selvitys, jossa on osoitettu tärkeimmät ekologisen verkoston yhteydet alueella. Lisäksi kunta totesi, että kaavaehdotuksen laatimisvaiheessa tulee tutkia myös viheryhteystarvemerkinnän luokittelu niin, että ne voidaan jakaa ekologisiin ja liikkumistarvetta painottaviin väyliin ja että asia tulisi esittää vähintään liitekartalla. Kirkkonummen kunta toistaa jo kaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa esittämänsä näkemyksensä viheryhteystarvemerkintöjen kehittämisestä vaihemaakuntakaavassa. Laajat yhtenäiset metsäalueet (MLY) kaavaluonnokseen nähden, eikä Kirkkonummelle esitetä laajan yhtenäisen metsäalueen merkintää. Virkistysalue kehityskuvan 2040 linjauksia, eikä Kirkkonummen kunnalla ole tältä osin huomauttamista. Suurin osa Kirkkonummen alueelle osoitettujen virkistysalueiden muutoksista pitää sisällään tapauksia, jossa voimassa olevan alueen rajaus on vähäisessä määrin muuttunut tai se on osoitettu luonnonsuojelualueeksi tai päinvastoin. Merkittävin kokonaan kumoutuvaksi ehdotettu alue on Finnträsk-järven pohjoispuolinen alue, jonka poistamisen perusteluna on se, että alue ei edusta maakunnallisia virkistysarvoja ja lisäksi suuri osa siitä sijaitsee Länsiväylän (kt 51) melualueella. Merkinnän kumoaminen oli esitetty jo kaavaluonnoksessa, eikä tilanne osin muutu kaavaehdotuksessa. Maakuntakaavaluonnoksessa oli tutkittu ja ehdotettu uuden alueen esittämistä Finnträsk-järven eteläpuolelta, mutta kaavaehdotuksessa tätä aluevarausta ei esitetä. Kulttuuriympäristöt kehityskuvan 2040 linjauksia. Kunta kuitenkin edellyttää, että Finnträsk-järven eteläpuolisen alueen virkistysarvoja vielä tarkistetaan ja että se osoitetaan virkistysaluevarauksena maakuntakaavassa. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan selostuksessa todetaan kulttuuriympäristöstä seuraavaa: Kulttuuriympäristöllä tarkoitetaan ympäristöä, joka ilmentää alueen kulttuurin vaiheita sekä ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta. Kulttuuriympäristöihin kuuluvat maisema-alueet, rakennusperintö ja kiinteät muinaisjäännökset. Kulttuuriympäristön huomioon ottamisesta alueiden käytön osalta on periaatteena, että kulttuuriympäristöä pitää voida kehittää, jotta niitä voidaan säilyttää. Esimerkiksi täydennysrakentaminen arvokkaisiin miljöisiin tulee suunnitella siten, että otetaan huomioon alueen arvot ja ominaispiirteet. Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009) Vaihemaakuntakaavassa esitettävät aluerajaukset perustuvat Museoviraston laatimaan inventointiin Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009). Inventointi on otettu valtioneuvoston päätöksellä 22.12.2009 7
maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun ympäristön osalta. Kirkkonummelle on osoitettu kuusi RKY 2009- kohdetta tai aluetta, joita ovat: Hvitträskin ateljeehuvila, Kallbådan majakat, Rönnskärin majakat, Oitbackan kartano, Suuren Rantatien Kirkkonummen alueella kulkeva linjaus sekä osa Kabanovin tykkitien linjauksesta. Esitetystä kaavaratkaisusta seuraa vähäisiä aluevarausten tai kaavamääräysten muutoksia Kirkkonummella. Kirkkonummen kunta toteaa, että muutokset ovat aiheellisia, sillä ne perustuvat inventointiin, joka on valtioneuvoston päätöksellä määritelty valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun ympäristön osalta. Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue kaavaluonnokseen nähden, eikä Kirkkonummelle esitetä valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen maakuntakaavamerkintää. Ympäristöministeriö käynnisti valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnin vuonna 2010 koko maassa ja Uudenmaan osalta valtakunnallisten maisema-alueiden päivitysinventointi valmistui vuoden 2013 lopussa. Kuuleminen inventoinnin tuloksista oli tarkoitus järjestää kevään 2015 aikana ELY:n toimesta, mutta kyseinen aikataulu ei ole toteutunut. Kuulemis- ja lausuntokierros on alkanut 18.1.2016 ja se kestää 19.2.2016 saakka. Lausunnot asiasta on pyydetty toimittamaan ympäristöministeriön kirjaamoon 15.3.2016 mennessä. Porkkalan alue (nimellä Porkkalan saaristo- ja viljelymaisema) on sisältynyt Uudenmaan päivitysinventointiin, ja inventoinnin pohjalta näyttää siltä, että alueella on sellaisia arvoja, joiden perusteella se on osoitettavissa valtakunnalliseksi maisema-alueeksi. Päätöksen päivitysinventoinnin perusteella ehdotetuista maisema-alueista tekee valtioneuvosto. Vaihemaakuntakaavan luonnosvaiheessa saatu tieto oli, että mikäli kyseinen päätös saadaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotusvaiheeseen mennessä, osoitetaan uudet valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Uudenmaan 4.vaihemaakuntakaavassa. Mikäli Porkkalan saaristo- ja viljelymaiseman kohdalla valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen merkintää ei sisällytetä 4. vaihemaakuntakaavaan, osoitetaan kyseinen rajaus maakunnallisesti merkittävänä kulttuuriympäristönä. Kunta antaa erillisen lausuntonsa Uudenmaan maisema-alueiden päivitysinventoinnista sekä asian osalta tehdyistä selvityksistä kuulemiskierroksen perusteella. kehityskuvan 2040 linjauksia, eikä Kirkkonummen kunnalla ole tältä osin huomauttamista. Maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan selostuksessa todetaan, että maakunnallisesti ja useamman kuin yhden kunnan kannalta merkittävät maisema-alueet ja rakennetun kulttuuriympäristön alueet osoitetaan vaihemaakuntakaavassa Uudenmaan liiton laatiman Missä maat on mainiommat - selvityksen (2012) perusteella. Osoitetut 8
alueet ovat maakunnan edustavimpia rakennettuja kulttuuriympäristöjä ja maisemia, joiden tunnettavuutta halutaan parantaa ja ominaispiirteiden säilyminen turvata. Kaavaselostuksessa todetaan, että kunta voi harkintansa mukaan määrätä yleiskaavassa maankäyttö- ja rakennuslain 43 :n 2 momentin mukaisen rakentamisja toimenpiderajoituksen silloin, kun kunta katsoo rakentamis- ja toimenpiderajoituksen edistävän maakuntakaavassa osoitetun kulttuuriympäristön ja sen suunnittelumääräysten toteutumista. Maakuntakaava ei kuitenkaan voi sellaisenaan synnyttää tarvetta soveltaa yleiskaavan toimenpiderajoituksen määräämistä tai suunnittelutarvealuetta koskevia säännöksiä. Esitetystä kaavaratkaisusta seuraa maakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen ominaisuusmerkinnän esittäminen Kirkkonummella. Osa nyt maakunnallisina esitettävistä kohteista on sisältynyt vuoden 1993 valtakunnalliseen inventointiin, mutta ne eivät sisältyneet enää vuoden 2009 inventointiin. Näiden osalta tehtiin arvio niiden maakunnallisista arvoista, ja sikäli kuin niitä todettiin olevan, esitetään ne maakunnallisen arvon omaavina alueina tai kohteina. kehityskuvan 2040 linjauksia, mutta on laajempi kuin kunnan kehityskuvassa esitetyt yleispiirteiset maakunnalliset maiseman tai kulttuuriympäristön arvokohteet. Kirkkonummen kunnalla ei ole tältä osin kuitenkaan huomauttamista. Taajamatoimintojen alueet Taajamatoimintojen alueet eivät sisälly varsinaisesti 4. vaihemaakuntakaavassa käsiteltäviin teemoihin muutamia seudullisesti merkittäviä kysymyksiä ja kaavamerkintöjen kumoamista koskevia tapauksia lukuun ottamatta. Näitä ovat mm. pääradan asemanseutujen kehittämisalueet, Malmin lentokenttäalueet sekä logistiikka-alueet. Kirkkonummen kunta toistaa jo vaihemaakuntakaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa esittämänsä kannan, että Finnträsk-järven pohjoispuolinen alue on osoitettava taajamatoimintojen alueeksi siltä osin kuin sitä koskeva virkistysaluemerkintä kumoutuu. Kyseinen muutos toteuttaa sekä vuonna 2015 hyväksyttyä Helsingin seudun maankäyttösuunnitelmaa 2050, että vuonna 2014 hyväksyttyä Kirkkonummen maankäytön kehityskuvaa 2040. Yhteenveto Kirkkonummen kunta toteaa yhteenvetona, että kaavaluonnoksen jälkeen tehdyt muutokset ovat vieneet kaavaratkaisua oikeaan suuntaan. Kunta edellyttää kuitenkin esittämiensä muutostarpeiden huomioon ottamista maakuntakaavan jatkokehittämisessä. 9