1 LIITE 1 LEMPÄÄLÄN KUNTA 2090 Moisio-Hakkarin asemakaava, Kiviahon pohjoisosan laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 27.4.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja, jossa esitetään suunnitelma kaavan laatimisessa noudatettavista osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. 1. Aloite Asemakaavaa on alettu laatia Lempäälän kunnan aloitteesta. 2. Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Kiviahon alueella. Alueelle tutkitaan kahta eri asemakaavavaihtoehtoa, jotka eroavat rajaukseltaan ja kulkuyhteyksiltään. Alueiden koot ovat noin 4 ja 4,6 ha. Suunnittelualueen sijainti ja likimääräinen rajaus. Vaihtoehdossa A suunnittelualueena on vain punaisella rajattu osa sinisellä merkitystä tilasta 15:24. Vaihtoehdossa B suunnittelualueena on koko punaisella viivalla rajattu alue.
2 LIITE 1 3. Tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on asemakaavoittaa joitakin erillispientalon tontteja sekä osoittaa paikka Vätäräistentien ympäristön matkaviestintukiasemaa varten. 3.1. Kaavoitustilanne Maakuntakaava Maakuntavaltuusto on hyväksynyt Pirkanmaan 1. maakuntakaavan 9.3.2005 ja valtioneuvosto on vahvistanut sen 29.3.2007. Maakuntakaavan mukaan suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta (A). Maakuntakaavan 2040 suunnittelu on aloitettu ja siihen liittyviä selvityksiä on tehty. Ote Pirkanmaan 1. maakuntakaavasta. Suunnittelualueen sijainti on merkitty karttaan punaisella ympyrällä. Osayleiskaava Suunnittelualueella on voimassa Kuljun-Marjamäen-Moision-Keskustan osayleiskaava, joka on vahvistettu 17.12.2001. Suunnittelualue on osayleiskaavassa pientalovaltaista asuntoaluetta (AP), lähivirkistysaluetta (VL) ja maa- ja metsätalousaluetta (MU-3).
3 LIITE 1 Ote osayleiskaavasta. Suunnittelualue on merkitty kaavakarttaan punaisella soikiolla. Asemakaava Suunnittelualueen etelä- ja itäpuolella on asemakaavoitettua Kiviahon asuntoaluetta. Eteläpuolinen Kiviahon luoteiskulman asemakaava on tullut voimaan vuonna 2014. Vaihtoehdossa 2 on mukana myös Oravanmarjatien varressa sijaitsevaa kaavamuutosaluetta. Ote asemakaavayhdistelmästä. Tilan 15:24 alue on merkitty sinisellä.
4 LIITE 1 3.2 Suunnittelualuetta koskevat suunnitelmat ja selvitykset Sito-rakennuttajat on laatinut TeliaSoneran toimeksiannosta selvityksen Tuulivallan alueelle rakennettavasta matkaviestintukiasemasta. Suunnittelualueella on tehty liito-oravaselvitys maaliskuussa 2015. 4. Arvioitavat vaikutukset Kaavoittaja arvioi asemakaavan toteuttamisesta aiheutuvat vaikutukset rakennettuun ja luonnonympäristöön. Vaikutusten arviointi esitetään kaavaselostuksessa. Kaavoituksen yhteydessä arvioidaan seuraavat asemakaavan vaikutukset: vaikutukset luonnonoloihin vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen vaikutukset palveluihin vaikutukset asumiseen vaikutukset virkistykseen vaikutukset ympäristön häiriötekijöihin taloudelliset vaikutukset vaikutukset tekniseen huoltoon vaikutukset liikenneturvallisuuteen ja liikenteen järjestämiseen 5. Osalliset Suunnittelutyön osallisiin kuuluvat mm: maanomistajat rajanaapurit suunnittelualueella toimivat yhdistykset suunnittelualueen ja lähiseudun asukkaat kunnan hallintokunnat viranomaiset o Pirkanmaan ELY-keskus o Pirkanmaan maakuntamuseo o Tampereen aluepelastuslaitos Lempäälän Lämpö Oy Lempäälän Vesi LNI Verkko Oy Elisa Oyj/Verkonsuunnitteluosasto TeliaSonera Osallisten luetteloa täydennetään tarvittaessa. Osallisia ovat kaikki, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelu koskee (MRL 62 ). 6. Osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestäminen 6.1. Kaavoituksen vaiheista tiedottaminen Asemakaavahankkeen vireilletulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman, kaavaluonnoksen ja kaavaehdotuksen nähtävilläolosta ilmoitetaan Lempäälän-Vesilahden Sanomissa, kunnan Internet-sivuilla ja Lempäälän kunnan virallisten kuulutusten ilmoitustaululla.
5 LIITE 1 6.2. Nähtävilläolojen järjestäminen Kaava-asiakirjoja pidetään nähtävillä kunnan palvelupisteessä ja kunnan Internet-kotisivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa pidetään nähtävillä koko kaavan valmisteluvaiheen ajan, ja siihen tehdään työn kuluessa tarvittavia muutoksia ja täydennyksiä. Kaavaluonnosta pidetään nähtävillä 14 päivän ajan ja kaavaehdotusta 30 päivän ajan. Jos kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen ilmenee syitä tehdä kaavaehdotukseen olennaisia muutoksia, se asetetaan korjattuna uudelleen nähtäville. 6.3. Mielipiteiden ja muistutusten esittäminen Osalliset voivat tehdä huomautuksen osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Huomautus tulee tehdä ennen asemakaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville. Kaavaluonnoksesta voi esittää mielipiteitä kirjallisesti tai suullisesti. Kaavaehdotuksesta voi esittää kirjallisia muistutuksia sen nähtävilläoloaikana. Kaavoittaja antaa mielipiteisiin ja muistutuksiin perustellut vastaukset. Muistutuksen esittäjällä on oikeus saada muistutukseen kirjallinen vastine, jos hän antaa muistutuksen yhteydessä osoitetietonsa. Mielipiteet ja muistutukset tulee lähettää sähköpostitse osoitteeseen kunta @lempaala.fi, toimittaa henkilökohtaisesti kunnan palvelupisteeseen tai lähettää postitse osoitteeseen: Lempäälän kunta Tekninen toimi PL 36 37501 Lempäälä Suulliset mielipiteet kaavaluonnoksesta voi esittää asemakaavan suunnittelijalle. 6.4. Valitusoikeus Osallisilla ja kunnan jäsenillä on oikeus esittää Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle valitus kaavan hyväksymispäätöksestä valitusaikana, joka on 30 vuorokautta kaavan hyväksymispäätöksen julkistamisesta. Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksestä voi valittaa edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. 6.5. Viranomaisyhteistyö Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetetään Pirkanmaan ELY-keskukselle. Asemakaavaluonnoksista pyydetään osallisilta viranomaisilta alustavat lausunnot ja asemakaavaehdotuksesta virallinen lausunto. Tarvittaessa järjestetään viranomaisten työneuvotteluja. 7. Kaavoitusta koskevat päätökset ja sopimukset Lempäälän kunnanvaltuusto on hyväksynyt 26.11.2014 Lempäälän kunnan taloussuunnitelman vuosiksi 2015-2017. Taloussuunnitelman mukaan Kiviahon pohjoisosan laajennuksen asemakaava kuuluu asemakaavoitettavien alueiden ryhmään A, eli niihin asemakaavoihin, joita on vuoden 2015 aikana kaikissa tilanteissa ensisijaisesti vietävä eteenpäin.
6 LIITE 1 8. Alustava aikataulu Alla on esitetty kaavoituksen arvioitu aikataulu. Asemakaavaluonnos voidaan tarvittaessa asettaa uudelleen nähtäville. Myös asemakaavaehdotus voidaan palauttaa valmisteluun nähtävilläolon jälkeen, jos ilmenee tarvetta tehdä siihen merkittäviä muutoksia. Ajankohta Kevät 2015 Kevät-kesä 2015 Alkusyksy 2015 Syksy 2015 Loppuvuosi 2015 Kaavoituksen vaihe Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtäville, kaavaluonnoksen laatiminen ja nähtävilläolo Vastineiden antaminen kaavaluonnoksesta esitettyihin lausuntoihin ja mielipiteisiin, kaavaluonnoksen tarkentaminen kaavaehdotukseksi Kaavaehdotuksen nähtävilläolo Vastineiden antaminen kaavaehdotuksesta saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin, mahdolliset vähäiset tarkistukset kaavakarttaan Kaavan hyväksymiskäsittely 9. Asemakaavan suunnittelija Lempäälän kunta, tekninen toimi kaavoitusarkkitehti Soili Lampinen Tampereentie 8 PL 36, 37501 Lempäälä puh. 050 3839 656 sähköposti: soili.lampinen@lempaala.fi
Lempäälän kunta Moisio-Hakkarin asemakaava ja asemakaavan muutos, Kiviahon pohjoisosa 1 LIITE 2 Asemakaavaluonnoksesta saatu palaute ja kaavoittajan vastineet Kiviahon pohjoisosan asemakaavan kaksi luonnosvaihtoehtoa olivat nähtävillä 20.5. - 7.6.2015. Luonnoksista saatiin neljä lausuntoa ja kuusi mielipidettä. Seuraavassa lausunnot ja yhteenveto mielipiteistä sekä kaavoittajan vastineet. Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 Sisällys Lausunnot... 2 1. Pirkanmaan maakuntamuseo... 2 2. Ympäristöjaosto... 2 3. Lempäälän Vesi... 4 4. Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry... 4 Mielipiteet... 5
2 LIITE 2 Lausunnot 1. Pirkanmaan maakuntamuseo Lausunto 4.6.2015 Pirkanmaan maakuntamuseolle on toimitettu tiedoksi otsikossa mainittu suunnitelma. Kaava-alue on rakentamatonta metsämaastoa, jota ei ole tutkittu aiemmissa arkeologisissa inventoinneissa. Vanhojen karttojen perusteella alueenmaataloushistoria alkaa viimeistään 1800-luvulla, jolloin alueen pohjoisosassa on ollut myöhemmin pelloksi raivattua niittyä. Alueelta saattaa siten löytyä maatalouteen tai muihin elinkeinoihin liittyviä historiallisen ajan muinaisjäännöksiä tai muita arkeologisen kulttuuriperinnön kohteita. Myös esihistoriallisten kohteiden löytymisen mahdollisuus ei ole poissuljettu. Kohteiden huomioonottaminen kaavassa edellyttää alueen arkeologisen inventoinnin tekemistä. Asiasta on lisättävä maininta osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan. Mikäli alueelta löytyy arkeologisia kohteita, kaavan vaikutus niihin on myös arvioitava. Vastine Mikroliitti Oy on tehnyt suunnittelualueella arkeologisen inventoinnin, jonka maastotyöt tehtiin 19.8.2015. Muinaisjäännösinventoinnissa ei havaittu kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita maankäyttöön vaikuttavia kulttuurihistoriallisia jäänteitä. 2. Ympäristöjaosto Lausunto 16.6.2015 Suunnittelualueen lähettyvillä on käytössä oleva kalasääsken pesä. Pesä sijaitsee noin 250 m päässä suunnittelualueesta. Kalasääsken (suuri petolintu) pesäpuut ovat rauhoitettuja luonnonsuojelulain 39 :n nojalla. Ympäristöjaosto toteaa, että kalasääskelle on taattava pesintärauha. Pesäpuu ja sen ympäristö on säilytettävä siten, että kalasääski pesäuskollisena lintuna voi palata pesäänsä pesimään uudestaan. Kalasääsken asuminen suunnittelualueen läheisyydessä tulee huomioida asemakaavamuutoksessa. Kaavan laatijan tulee tehdä lisäselvityksiä kalasääsken, jotta kalasääsken pesintä tai asuminen alueella ei tule uhatuksi suunnittelualueen rakentamisen vuoksi. Kaavavaihtoehdoista tulee valita se, joka vähiten aiheuttaa häiriötä kalasääsken pesinnälle alueella. Kalasääsken pesintä-aika on 15.04.-30.07. Kalasääsken pesän suojaetäisyys pesintäaikaan rakentamiselta, metsätöiltä ja melua aiheuttavalta toiminnalta on 500-800 m. Pesän ympäristön puusto tulee säilyttää 50 m säteellä suojuspuutiheydessä (200 runkoa/ha). (Levenson & Koplin 1984, Ewins 1997, Korhonen & Saonmäki1997, Saurola 1997, Petty 1998, Kontkanen & Nevalainen 2002). Suojaetäisyydet tulee huomioida erityisesti rakentamisaikana. Lisäksi alueelle suunnitellun matkaviestintukiaseman (maston) haitat sääksen pesinnälle tai esiintymiselle alueella tulee selvittää. Ympäristöjaosto toteaa myös, että kuntaan on saatettu tieto, että suunnittelu alueella sijaitsee luonnontilainen lähde. Luonnontilaisen lähteen vaarantaminen on kielletty vesilaissa (2 luku 11 ). Ennen asema kaavaehdotusta tulee selvittää, missä mahdollinen lähde sijaitsee ja mikäli kyseessä on luonnontilainen lähde, niin miten rakentaminen vaikuttaa lähteen ja sen ympäristön tilaan. Lähde-biotooppi mikroilmastoineen ja sen ympäristö tulee säilyttää.
3 LIITE 2 Vastine Kalasääskipari on tiettävästi pesinyt Kiviahon lähialueella kesällä 2015. Kiviahon luoteiskulman asemakaava-alueelle on rakennettu pesinnän jälkeen katuja ja kunnallistekniikkaa. Alue on kivinen ja rakentaminen on vaatinut paljon kallioiden ja kivien räjäytyksiä sekä kiviaineksen käsittelyä. Jo aikaisemmin on rakennettu katuja ja rakennuksia Vätäräisentien varteen lähimmillään noin 300 metrin päähän pesäpuusta. Kiviahon pohjoisosan laajennus ei lisää olennaisesti häiriöitä kalasääskien pesän suoja-alueella. Pirkanmaan Lintutieteelliseltä Yhdistykseltä on pyydetty asiantuntijatahona lausunto kaavaluonnoksesta. Yhdistys ei ole ottanut matkaviestintukiasemaa ja sen vaikutusta kalasääsken pesintään esille lausunnossaan. Lähteen paikka on kaavaluonnosvaiheen jälkeen mitattu ja merkitty kaavoituksen pohjakarttaan. Lähde merkitään asemakaavakarttaan luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittäväksi alueeksi (luo-lä). Merkintään lisätään viittaus vesilain 11 :än. Lähteen etäisyys suunnitellusta matkaviestintukiaseman paikasta on noin 200 metriä ja lähimmästä tontista yli 300 metriä, joten rakentaminen ei todennäköisesti vaikuta lähteen tilaan. Kalasääsken pesä on merkitty alla olevaan karttaan tähdellä, 500 metrin suojavyöhyke sinisellä ympyrällä ja lähde sinisellä täplällä.
4 LIITE 2 3. Lempäälän Vesi Lausunto 15.6.2015 Vesihuollon näkökulmasta molemmat vaihtoehdot on pääosin hyvin toteutettavissa. Vaihtoehto 2 ottaa paremmin huomioon vesijohdon kiertovesiyhteyksien toteuttamisen. Molemmat vaihtoehdot edellyttävät käytettävissä olevan tiedon mukaan jätevesien pumppaamista, ainakin osalla tonteista. Mahdollinen pumppaus toteutettaisiin kiinteistökohtaisin järjestelyin. Yhteenvetona voidaan todeta, että Lempäälän Veden mielestä vaihtoehto 2 on kokonaisuutena parempi vesihuollon näkökulmasta. 4. Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry Lausunto 13.6.2015 Kaavaluonnosalueen lähistöllä lännen suunnalla on säännöllisessä käytössä oleva kalasääsken pesä. Kalasääsken pesäpuu on rauhoitettu luonnonsuojelulain mukaisesti. Oikeuskäytännössä on katsottu, että pesäpuun suojeleminen merkitsee myös sitä, että kalasääski voi käyttää puuta jatkossakin pesimäpuuna muun muassa turvaamalla puun ympäristöön riittävä suoja-alue. Suositeltu suoja-alue metsätaloustyössä sääksen pesään on 500-800 metriä riippuen maaston muodoistakin. Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistyksen kannan mukaan tässä tapauksessa suojaalueen on oltava vähintään 500 metriä, mieluiten 800 metriä. Kalasääski on pesimäaikana rauhaa vaativa laji. Tästä syystä huhtikuun 15.4.-31.7. välisenä aikana on erityisesti varottava tuottamasta häiriötä pesivälle kalasääskelle. Tämä on otettava huomioon kaavoituksen yhteydessä. Lisääntyvän asutuksen vaikutusta kalasääsken pesinnälle on hankala arvioida. Alueella liikkuu nykyiselläänkin ilmeisesti ulkoilijoita. Näyttää siltä, että suoja-alue kaavareunasta sääksen pesäpuuhun olisi riittävä. Edellä mainittu kanta perustuu nyt Pirkanmaan Lintutieteellisen Yhdistyksen käytettävissä oleviin tietoihin sääksen pesän sijainnista. Kaavoituksen yhteydessä pitää tarkistaa, että suoja-alue on riittävä. Edelleen kaavoituksen yhteydessä on pyrittävä turvamaan se, ettei pesän lähialue muutu liian rauhattomaksi pesintää ajatellen. Tarkennus 22.6.2015 Täsmennän sen verran aikaisemmin annettua Pirkanmaan Lintutieteellisen Yhdistyksen lausuntoa, että uusien saatujen tietojen mukaan kalasääksen pesä sijaitsee kaava-alueesta n. 250 metrin etäisyydellä. Näin ollen suoja-aluevaatimus ei täyty nykyisessä kaavasuunnitelmassa. Vastine Kiviahon alueelle on jo tullut voimaan Kiviahon luoteiskulman asemakaava, jossa on hiukan yli 20 tonttia. Alueen katuverkkoa on jo alettu rakentaa. Kysyttäessä Helin kertoi, ettei hänellä ole tiedossa, että kalasääsket olisivat hylänneet pesän rakennustöiden takia. Hän totesi seuraavaa: Uusi rakentaminen lisää tietenkin rauhattomuutta alueella ja voi muuttaa maisemakuvaa sääksen kannalta haitalliseen suuntaan. En ota tässä kantaa siihen, merkitsisikö lisärakentaminen haitallisesti lisääntyvää häiriötä sääksen pesinnän kannalta. Tällainen vaara saattaa olla olemassa. Suoja-alueen ulottuvuutta tulee ainakin noudattaa tarkoin pesimäaikaan (huhti-heinäkuun loppu), kun tehdään rakennustöitä.
5 LIITE 2 Kalasääskipari on tiettävästi pesinyt Kiviahon lähialueella kesällä 2015. Kiviahon luoteiskulman asemakaava-alueelle on rakennettu pesinnän jälkeen katuja ja kunnallistekniikkaa. Alue on kivinen ja rakentaminen on vaatinut paljon kallioiden ja kivien räjäytyksiä sekä kiviaineksen käsittelyä. Jo aikaisemmin on rakennettu katuja ja rakennuksia Vätäräisentien varteen lähimmillään noin 300 metrin päähän pesäpuusta. Kiviahon pohjoisosan laajennus ei lisää olennaisesti häiriöitä kalasääskien pesän suoja-alueella. Mielipiteet Yksityishenkilöiltä saatiin kuusi mielipidettä, joilla oli yhteensä 17 allekirjoittajaa. Näistä viisi kannatti vaihtoehtoa 1 (kulku alueelle Oravanmarjatien kautta) ja 11 vaihtoehtoa 2 (kulku alueelle Vätäräisentien kautta). Monet aiheet toistuivat useissa mielipiteissä. Mielipiteissä esitetyt asiat on koottu alla olevaan taulukkoon. Asia Kaava-alueen lähellä on kalasääsken pesä, jonka suojaetäisyys on 500 metriä. Toisaalta asutusta on jo kaavoitettu ja rakennettukin alle 500 metrin etäisyydelle pesästä, joka on tiheän metsän takana. Kaava-alueella on luonnontilainen lähde. Vaihtoehdossa 2 joudutaan rakentamaan katu soistuneen notkon yli, mikä on erittäin kallista. Vaihtoehdossa 1 tontit ovat lähempänä toisiaan, mikä merkitsee pienempiä infran rakentamiskustannuksia. Vaihtoehdossa 2 yhden lisätontin myynti ei riitä kattamaan suurempia rakennuskustannuksia. Vaihtoehdon 2 pohjoisimmalla tontilla on todennäköisesti huonosti kantava maaperä, koska naapuritontillakin on perustamiseen tarvittu pisimmillään yli kymmenen metrin Vastine Kalasääskipari on tiettävästi pesinyt Kiviahon lähialueella kesällä 2015. Kiviahon luoteiskulman asemakaava-alueelle on rakennettu pesinnän jälkeen katuja ja kunnallistekniikkaa. Alue on kivinen ja rakentaminen on vaatinut paljon kallioiden ja kivien räjäytyksiä sekä kiviaineksen käsittelyä. Jo aikaisemmin on rakennettu katuja ja rakennuksia Vätäräisentien varteen lähimmillään noin 300 metrin päähän pesäpuusta. Kiviahon pohjoisosan laajennus ei lisää olennaisesti häiriöitä kalasääskien pesän suoja-alueella. Pesän ja asuntoalueiden sijainti on merkitty sivulla 2 olevaan karttaan. Lähteen paikka on mitattu ja merkitty pohjakarttaan Lähde osoitetaan lähiympäristöineen asemakaavakartassa luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittäväksi alueen osaksi Suurin osa kaava-alueesta on kivistä moreenia, joka on tyypillistä Kiviahon alueelle, ja joka on monin paikoin muuallakin Lempäälässä yleistä. Ojan ylityskohdalla voidaan tarvittaessa käyttää täyttöihin louhosta, jota saadaan samalta kaava-alueelta. Suunnitteluinsinööri ei pidä ojan ylityksen kustannuksia kynnyskysymyksenä. Maaperää on tutkittu Lempäälän kunnan toimesta kaivamalla koekuoppia. Maaperä on turvepitoista, ja sen huono kantavuus saattaa
6 LIITE 2 paaluja. Ohuen pintakerroksen alla oli useita metrejä routivaa, huonosti kantavaa savea. Vaihtoehto 2 lisää liikennettä Vätäräisentiellä, jolla asuu paljon pikkulapsiperheitä. Rakentamisaikana lisääntyy myös raskas liikenne, joka heikentää liikenneturvallisuutta. Tämän vuoksi vaihtoehto 1 on parempi. Vaihtoehto 2 on liikenteellisesti parempi, koska alue on sitä kautta paremmin saavutettavissa ja Vätäräisentiellä on myös kevyen liikenteen väylä. Oravanmarjatie on niin kapea, ettei sille mahdu kahta autoa rinnakkain. Vaihtoehto 1 edellyttäisi kadun leventämistä. Kaavaselostuksessa on esitetty, että asuntokunnan keskikoko on 3,5 henkilöä, mikä on liian vähän. Jokaisessa lapsiperheessä on vähintään kaksi lasta. Realistinen arvio olisi 4,5 asukasta omakotitaloa kohti, mistä puolet käy joko päiväkodissa tai koulussa. Moision ja Hakkarin koulut ovat jo nyt ylikuormitettuja. Kiinteistö 10:59 tulee ottaa kokonaan mukaan kaava-alueeseen lisätä rakennuskustannuksia. Asuntoalueen laajennuksen rakentaminen aiheuttaa aina rakennusvaiheessa raskasta liikennettä ja asuntojen valmistuttua asumiseen liittyvää liikennettä. Vätäräisentien varrella on noin 30 erillispientalon tonttia ja yksi rakennus, jossa on kokoontumistiloja. Vätäräisentie on näkyvyyden, leveyden ja erillisen kevyen liikenteen väylän vuoksi selvästi Oravanmarjatietä turvallisempi reitti uusille tonteille. Vätäräisentien välityskyky riittää hyvin sekä nykyiselle että asemakaavan laatimisen myötä vähäisessä määrin lisääntyvälle liikenteelle. Vätäräistentie on leveämpi ja kulkureittinä selkeämpi kuin Oravanmarjatie, ja sillä on erillinen kevyen liikenteen väylä. Tampereen kaupunkiseudun yhteisten mitoitusnormien mukaan omakotitalossa lasketaan asuvan 2,7 henkeä. Kiviahon pohjoisosan asemakaavassa on siis jo käytetty korotettua normia. Lasten määrä vaihtelee asuntoalueen iän mukaan ja lapset käyvät päiväkotia, alakoulua ja yläkoulua kutakin vain muutaman vuoden ajan. Uusilla alueilla on usein paljon lapsiperheitä. Toisaalta omakotitaloissa saattaa asua myös lapsettomia pariskuntia ja jopa yksineläjiä. Kiinteistö 10:59 kuului kokonaisuudessaan luonnosvaihtoehdon 2 suunnittelualueeseen ja se on mukana myös kaavaehdotuksessa.
Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 418 Lempäälä Täyttämispvm 17.02.2016 Kaavan nimi Kiviahon pohjoisosan laajennus Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 2090 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 4,4617 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 4,4373 Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 0,0234 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 4,4617 100,0 2064 0,05 4,4383 2064 A yhteensä 0,8547 19,2 2064 0,24 0,8547 2064 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 3,3151 74,3 3,3151 R yhteensä L yhteensä 0,2519 5,6 0,2285 E yhteensä 0,0400 0,9 0,0400 S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä
Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 4,4617 100,0 2064 0,05 4,4383 2064 A yhteensä 0,8547 19,2 2064 0,24 0,8547 2064 AO 0,8547 100,0 2064 0,24 0,8547 2064 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 3,3151 74,3 3,3151 VL 3,3151 100,0 3,3151 R yhteensä L yhteensä 0,2519 5,6 0,2285 Kadut 0,2237 88,8 0,2237 Kev.liik.kadut 0,0282 11,2 0,0048 E yhteensä 0,0400 0,9 0,0400 EMT 0,0400 100,0 0,0400 S yhteensä M yhteensä W yhteensä