KONTEKSTIANALYYSI PEDAGOGISENA VÄLINEENÄ PILOTTIRYHMÄN TOTEUTTAMISEN ARVIOINTI 05/2006 PROSESSINVETAJÄN NÄKÖKULMASTA
AVAIMIA PÄIVÄHOIDON ARKEEN HANKKEEN OSATAVOITTEITA lisätä koko varhaiskasvatuksen henkilöstön tietoa ja osaamista lapsen yksilöllisten tarpeiden havainnoimiseksi ja tukemiseksi turvata kehittämistyön jatkuvuus vahvistamalla päivähoidon pedagogista johtajuutta, kehittämällä työ- ja ohjauskäytäntöjä päivä- hoidon arjessa
Kuvaile kuinka toteutit prosessia kevään 2006 aikana Ryhmät, joissa kontekstianalyysia on käytetty: 3-6-vuotiaisen lasten ryhmä (4 kpl) sisarusryhmä (2 kpl) esiopetusryhmä (2 kpl) integroitu erityisryhmä (3 kpl) koko päiväkoti (3ryhmää) (2 kpl) työnohjausryhmä
Kuvaile kuinka toteutit prosessia kevään 2006 aikana Toteutetut kontekstianalyysin osiot: Pedagogiikka ja toiminnan sisältö (4 kpl) Kasvatuksen fyysinen ja rakenteellinen konteksti (3 kpl) Lasten perusturva (3 kpl)
Miten arvioit tehtyjen toimien tukevan asetettuja tavoitteita? Lapsen yksilölliset tarpeet on otettu huomioon entistä paremmin.(4 kpl) Leikki on nostettu tärkeälle sijalle pedagogisessa ohjauksessa. Oman työn arvostus on kasvanut. Kontekstianalyysi on avannut näkyväksi monia työhön liittyviä tehtäviä. Menetelmä antaa välineitä tarkempaan havainnointiin ja pohdiskeluun, avaa työntekijöiden näkemyksiä omasta ja toisten työskentelystä, lisää ymmärrystä sekä vahvistaa kasvatusnäkemystä.
Miten arvioit tehtyjen toimien tukevan asetettuja tavoitteita? Henkilökunnan yhteinen pohdinta edesauttaa muutosten eteenpäin viemistä ja kehittämistä.(2 kpl) Menetelmä nostaa esille asioita, joista ryhmässä pitää tarkemmin sopia ja puhua.(2 kpl) Keskusteluille sovittu aika ja paikka -> > mahdollisuus työn kehittämiseen Tiimin keskinäinen vuorovaikutus lisääntynyt Henkilökunta on tietoinen pedagogisen välineen olemassaolosta ja j voi käyttää sitä myöhemminkin Tuki pedagogiselle johtajuudelle (2 kpl
Mitkä toimet ovat olleet onnistuneita tavoitteiden asettelun kannalta? Lasten itseilmaisun tukeminen ja lisääminen Lasten yksilöllinen huomiointi ja perustarpeet selkeämmin esille.(3 kpl) Lapsen erityisen tuen tarpeet selkeämmin esille Aikuisten läsnäolo ja kuunteleminen Vuorovaikutustaitojen tukeminen ja edistäminen Leikin rauhoittuminen
Mitkä toimet ovat olleet onnistuneita tavoitteiden asettelun kannalta? Esimiehen läsnäolo on ollut merkityksellistä, kun on käyty läpi tiimin yhteenvetoa. (2 kpl) Tiimi on pitänyt kiinni sovituista ajoista ja jokainen on valmistautunut ja osallistunut aktiivisesti keskusteluun. Keskustelu teki henkilökunnan tietoisemmaksi lasten tarpeista. Keskustelu on pysäyttänyt henkilökunnan arvioimaan arkeaan. Tiimin yhteistyö lujittunut ja sitoutuminen työhön vahvistunut -> > rohkeus kohdata vanhemmat vaikeissa tilanteissa on vahvempaa, kun taustalla on tietoisuus tiimin tuesta Keskustelu on avannut itsestäänselvyyksiä
Mitkä toimet ovat olleet onnistuneita tavoitteiden asettelun kannalta? Kontekstianalyysi keltolle hyvä työkalu Aineisto ohjasi keskustelua työntekijöiden substanssiin liittyvien asioiden käsittelyyn ja arjen ja teoreettisen tiedon pohtivaan käsittelyyn.
Mitä sellaisia ongelmia on ollut, jotka saattaisivat estää asetettujen tavoitteiden toteutumista? Henkilökunnan ja vanhempien arvojen yhteensovittaminen Vanhemmuus kenellä vastuu lapsen kasvatuksesta? Aikapula (8 kpl) Palaverit vievät aikaa lapsilta. Aikataulutus ei pidä kutiaan Mikä piiloutuu aikatauluista kiinnipitämättömän tiimin taakse tai sisään? Henkilökunnan vaihtuvuus (4 kpl) Fyysisen ympäristön asettamien reunaehtojen ja henkilökunnan tietoisuudesta nousseiden tarpeiden ristiriita Keskustelun irtautuminen kontekstianalyysin rakenteesta. Työnohjaajan omat intressit asioiden käsittelyjärjestyksen tärkeydestä. Ohjaajan prosessia hankaloittava reagointi ryhmästä tuleviin tarpeisiin ja viesteihin.
Millaisia odotettuja vaikutuksia toimilla on ollut? Innostuneisuus, me-henki (2 kpl) ja iloisuus lisääntynyt Kunnioitus toisia lapsia ja heidän leikkejään kohtaan lisääntynyt Vuorovaikutustaidoissa PALJON edistymistä
Millaisia odotettuja vaikutuksia toimilla on ollut? Esimies positiivisesti enemmän tietoinen ryhmän asioista. Asioita on tullut esille, tietoisuus ja joidenkin asioiden uudelleen pohdinta on ollut tärkeää. Työntekijät kokeneet ulkopuolisen vetäjän hyväksi. Yhteisen pohdinnan jälkeen prosessit ovat käynnistyneet. Henkilökunnan yhteinen pohdinta ja tietoisuus lisääntyi. Keskustelut ovat olleet avoimia ja kaikki ovat saaneet sanoa mielipiteensä -> > myönteinen vaikutus myös muihin keskusteluihin. Ryhmän rutiineja on kyseenalaistettu -> > uskalletaan kokeilla uutta Henkilöstö motivoitunutta ja halukas jatkamaan välineen käyttöä
Millaisia odotettuja vaikutuksia toimilla on ollut? Yhteinen keskustelu lisääntynyt. Vahva tietoisuus siitä kuinka paljon voi oppia toiselta, kun vain on aikaa keskustella. Yhteinen keskustelu on tuottanut yhteiset toimintalinjat ja rauhallisen ja tyytyväisen ilmapiirin lapsiryhmään. Aikuiset ovat heränneet havainnoinnin ja dokumentoinnin merkityksellisyyteen Ns hyvin toimiva tiimikin on kokenut saavansa palon antia työhönsä. Syvempien ajatusten ja tunteiden ilmaiseminen ammatillisuuden perspektiivistä. Päivähoidon arjen hahmottaminen kokonaisuutena Vuorovaikutustaidot ja ammatillinen kehittyminen nousseet esille ja pohdintaan. Arkeen siirtyminen????
Millaisia yllätyksellisiä ja ennakoimattomia vaikutuksia toimilla on ollut? Miten ne ovat vaikuttaneet tavoitteiden saavuttamiseen? Vanhempien ja henkilökunnan ennakkoluulot Vanhempien ja henkilökunnan arvojen yhteen sovittaminen Erityisryhmässä tarvitaan paljon enemmän aikaa yhteiseen suunnitteluun ja tunteiden käsittelyyn; säännöllinen työnohjaus tarpeen Ajan puute ja toisaalta jokaisen kohdan avaamisen tarve. Lisäaikaa ja prosessinomaisuutta käsittelyyn tarvitaan. Yhteisen ajan löytyminen on ollut hankalaa -> kokoontumisvälit pitkiä -> > edistyminen kärsii Paljon poissaoloja (2 kpl), mm koska ryhmän henkilökunta ei ole saanut helpolla muilta ryhmiltä tukea ja apua ajallisesti..
Millaisia yllätyksellisiä ja ennakoimattomia vaikutuksia toimilla on ollut? Miten ne ovat vaikuttaneet tavoitteiden saavuttamiseen? Perusasioiden läpikäyminen on tärkeää esim. uuden työntekijän aloittaessa. Asioista keskusteleminen toimii samalla perehdyttämisenä ja uudelleen pohdiskeluna. Kevään aikana tietoon tulleet tulevat henkilökuntavaihdokset laskivat motivaatiota ja toisaalta toivottiin uuden tiimin kanssa kontekstianalyysi-työskentelyn työskentelyn aloittamista. Keskustelu nosti esiin esim perusturvallisuuteen liittyviä asioita, mikä edistää tavoitteiden saavuttamista Henkilöstön innostuneisuus Iloa -> > työniloa -> > työmotivaatiota -> > uskoa ja luottamusta arjen paineissa selviämiseen
SUUNNITELMAT TOIMINTOJEN ETEENPÄIN VIEMISEN SUHTEEN: Esimiehen kytkeminen jatkotyöskentelyyn (2 kpl) Henkilökunnan ammatillisuuden ylläpito ja edistäminen Henkilökunnan yhteistyön edistäminen Oman roolin selkiyttäminen vetäjänä Ryhmäkohtaiset kehittämistavoitteet analyysin pohjalta tk:lle 06-07 07 Kontekstianalyysin käyttöönotto ryhmäperhepäivähoidon henkilöstön parissa. Tiedottamista toiseen työyhteisöön Keskusteluaikaa tiimeille nimenomaan varhaiskasvatuksen laatuun vaikuttavista asioista. Yhteinen työilta, jossa käsitellään työyhteisön pedagogisen kontekstin kehittämiseen liittyviä kysymysksiä. Käytän jatkossakin kontekstianalyysiä työnohjauksen runkona ja materiaalina päivähoidossa. Mahdollisesti valitsen ohjattavien kanssa käsiteltävät kohdat ja jätän aikataulullisesti väljyyttä asioiden syventämiseen ja prosessoimiseen. Lyhytkestoisessa työnohjauksessa struktuuri on hyödyllinen väline konsultoivaan ja j ammatilliseen, substanssiin liittyvään työnohjaukseen.