Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma

Transkriptio

1 Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma

2

3 Toimintakulttuuri Toimimme sallivasti ja sensitiivisesti lasten kanssa yhdessä asioita tehden. Olemme lapsille aidosti läsnä. Lapsen hyvinvointi on kaikkein tärkeintä. Lasten kanssa toimiminen on tärkein tehtävämme, muita töitä voi siirtää ja niille suunnitellaan sopiva hetki. Muistamme kaikissa päivän hetkissä, että aikuinen on vuorovaikutuksen mallina. Ohjaamme lapsia positiiviseen vuorovaikutukseen toistensa kanssa. Opetamme lapsia ratkaisemaan ristiriitatilanteita rakentavin keinoin. Puutumme aina kiusaamiseen, väkivaltaan ja häirintään, niitä ei hyväksytä. Tällaisissa tilanteissa keskustelemme myös lasten huoltajien kanssa yhdessä ratkaisua etsien.

4 Laaja-alainen osaaminen Päiväkodissamme painopiste on kielellisen ympäristön huomioimisessa arjessa monin eri tavoin. Kieli ja vuorovaikutus ovat kaiken perusta. (Sosiaalinen kehitys, kielellinen kehitys, kaverisuhteet, oppiminen kielen avulla) Kiinnitämme jatkuvasti huomiota omiin vuorovaikutuksen tapoihimme, tiedostamme olevamme mallina lapsille. Lapsille luetaan paljon, keskustellaan yhdessä kuvien avulla ja muutenkin sanoitetaan arjen tilanteita. Tiedostamme, että kaikki päivän tilanteet ovat oppimis- ja vuorovaikutustilanteita, jotka aikuisen tulee käyttää hyvin hyödyksi.

5 Oppimisen ilo Toimimme mahdollisimman paljon arjen tilanteissa erilaisissa pienryhmissä. Pienryhmiä muodostetaan monin eri perustein, jolloin lasten yksilöllinen huomioiminen on luontevaa. Perusteena voi olla ikä, kehitystaso, jonkin asian harjoittelu, kaveruus, mielenkiinnon kohteet, sisaruus jne. Lapsen kehitysvaihe ja taitotaso otetaan toiminnan suunnittelussa ja arjessa huomioon. Lapselle annetaan hänen tarpeensa mukaan aikaa tai haasteita. Tartumme oppimisen hetkiin päiväkodin arjessa aina, kun niitä tulee eteen. Järjestämme leikille riittävästi aikaa ja mahdollisuuksia pitkäkestoiseen leikkiin. Leikki itsessään on lapselle merkityksellistä. Lisäksi leikillä on suuri merkitys lapsen kehitykselle, oppimiselle ja hyvinvoinnille.

6 Osallisuus Otamme vanhemmat mukaan toiminnan suunnitteluun ja ideointiin. Lapset ovat mukana toiminnan ja leikkiympäristöjen ideoinnissa, arjen töissä, toiminnan valmisteluissa ja itse tekemisessä. Annamme lapselle arjen hetkissä valinnan mahdollisuuksia kokonaistilanne huomioon ottaen. Lapsella on aina oikeus esittää omia ajatuksiaan ja häntä kuunnellaan aidosti. Lapsella on myös oikeus olla osallistumatta niin halutessaan.

7 Leikki Oma lelu saa olla aina mukana päiväkodissa, jos lapsi niin haluaa. - Harjoittelemme omista tavaroista huolehtimista. - Harjoittelemme toisen omien tavaroiden kunnioittamista. - Lapselle ei synny paineita erillisen lelupäivän muistamisesta. Aikuinen on mukana leikin kehittelyssä, tarvittaessa leikissä ja vastaa leikkirauhasta. Havainnoinnin tärkeys: tilanteen mukaan aikuinen heittäytyy leikkiin tai vetäytyy tarkkailemaan. Monenlaiset leikit mahdollistetaan: välineet, tilat, aika. Aikuiset perehtyvät lastenkulttuuriin (perinne-nykyaika).

8 Liikkuminen Liikuntavälineitä on lasten vapaasti käytettävissä sisällä ja ulkona. Vaihtelemme valikoimaa. Huomioimme vuodenajat ja eri lajien kokeilun mahdollisuudet välineissä ja toiminnoissa. Kävelyretket lähiympäristössä ovat tärkeitä. Arvioimme pihaleikkeihin ja sisällä liikkumiseen liittyviä sääntöjä yhdessä jatkuvasti havainnoinnin pohjalta. Arvioinnin pohjalla ovat turvallisuustekijät ja salliva asenne. Muutoksia tehdään tarvittaessa, ja niistä muistetaan tiedottaa kaikille lapsille ja päiväkodissa työskenteleville aikuisille.

9 Oululaisuus Kannustamme vanhempia esittämään toiveita ja ideoita lapsiryhmän ja koko päiväkotimme toimintaan liittyen. Tutustumme lasten kanssa lähiympäristöön: rakennettuun- ja luonnonympäristöön. Se toimii tutkimus- ja leikkiympäristönä. Kestävä kehitys huomioidaan arjessa: kierrätämme jätteet ja hyödynnämme paljon kierrätysmateriaaleja. Painotamme leikkiä ja liikuntaa toiminnassamme kauttaaltaan.

10 Lasten toiveita Joka ryhmässä kuunnellaan ja havainnoidaan lasten toiveita jatkuvasti arjessa. Lasten toiveita selvitetään myös suunnitelmallisesti säännöllisin väliajoin. Keinoja lasten toiveiden selvittämiseen ovat: haastattelut, piirtäminen, lasten leikkien ja muun toiminnan havainnointi. Lasten toiveet kirjataan ylös niin, että niihin voidaan palata pitkin toimintakautta. Toiveet otetaan huomioon toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Varmistamme asioista keskustelemalla tai dokumentoimalla toimintaa, että lapsi huomaa tulleensa kuulluksi.

11 Huoltajien odotuksia varhaiskasvatukselle Olemme asettaneet tavoitteeksi päivittäisen vuorovaikutuksen avoimuuden, välittömyyden ja rehellisyyden. Tarjoamme huoltajille mahdollisuuden esittää kirjallisesti toiveitaan vanhempainillassa syksyllä ja lisäksi vasu-keskusteluissa. Kannustamme huoltajia tuomaan rohkeasti entistä enemmän esille odotuksiaan ja toiveitaan.

12 Arviointi Toimintaan liittyvät arkihavainnot ovat arvioinnin perustana. Toiminnan periaatteet ja lapsikohtaiset tavoitteet kirjataan ryhmävasuun, jonka laatiminen aloitetaan joka ryhmässä heti syksyllä. Ryhmävasu arvioidaan ja sitä täydennetään vähintään kahdesti kaudessa: marraskuussa ja maaliskuussa. Toimintaa kehitetään arvioinnin perusteella. Jokaiselle lapselle laaditaan syksyllä vasu tai leops yhdessä vanhempien kanssa, ja se arvioidaan vähintään kerran kaudessa. Jokaisen lapsen suunnitelmaan kirjataan 1 2 tavoitetta aikuisten toiminnalle. Vanhempien antama palaute ja lasten kotona kertomat asiat ovat tärkeitä meille. Jokainen ryhmä laatii pedagogisen kirjeen sähköpostilla ryhmän huoltajille ja päiväkodin johtajalle. Siinä kuvataan lyhyesti ryhmässä ajankohtaiseksi nousseita asioita ja niihin liittyviä käytännön toimia ja ratkaisuja. Samalla tehdään valtakunnallista vasua tutuksi nostamalla sen sisällöstä jokin ryhmän toimintaa ohjaava kohta osaksi tätä kirjettä.