Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Transkriptio

1 Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä ja tulostiiminsä päivähoidon palvelut ja on valmis asiakaslähtöiseen palveluun. Henkilökunta osaa ohjata asiakasta hakemaan tietoa ja informoida asiakasmaksuissa. Päivähoitoyksikön johtaja ottaa yhteyden perheeseen sähköisesti tai puhelimitse viimeistään kahden viikon kuluttua HuoltajaNetin kautta saapuneesta hakemuksesta. Asiakkaan yhteydenottoon vastataan viivyttelemättä.

2 Päivähoidon aloittaminen ja tutustuminen Päivähoidon tulostiimissä tai päivähoitoyksikössä on käytössä yhteisesti sovittu perheiden tutustumiskäytäntö. Tutustutaan lapseen sekä perehdytään perheen ja lapsen tarpeisiin ja toiveisiin. Perheille varataan riittävästi aikaa tutustua lapsen tulevaan lapsiryhmään, kasvattajatiimiin, päivähoidon toimintakäytäntöihin ja varhaiskasvatusympäristöön.

3 Arviointi ja suunnittelu Tulostiimissä kirjataan yhteiset arvioinnin ja suunnittelun periaatteet ja käytännöt. Päivähoitoyksikössä järjestetään suunnittelupäivä, jossa arvioidaan edellistä ja suunnitellaan tulevaa toimintakautta. Kasvattajatiimin toiminnan arviointi ja suunnittelu on monipuolista ja säännöllistä, työvälineenä kontekstianalyysi. Lasten toimintaa yksilönä ja ryhmässä havainnoidaan, arvioidaan ja dokumentoidaan säännöllisesti. Havainnointi ja arviointi ovat toiminnan ja suunnittelun lähtökohtia. Havainnoista keskustellaan vanhempien kanssa.

4 Tiimiytyminen Tiimien muodostamisessa huomioidaan kasvattajien erilaiset osaamisalueet, vahvuudet ja toisiaan täydentävät taidot sekä lapsiryhmän tarpeet. Tiimiytymiseen järjestetään aikaa. Tiimissä sovitaan toimintaa ohjaavat vuorovaikutuksen pelisäännöt ja arvioidaan niiden toteutumista. Tiimi on tietoinen yhteisestä päämäärästä ja määrittelee yhteiset tavoitteet perustehtävään liittyen ja arvioi niitä. Tiimissä keskustellaan kasvatuskäytännöistä ja sovitaan yhteiset toimintakäytännöt ja sitoudutaan niihin.

5 Havainnointi ja dokumentointi Havainnoinnin ja dokumentoinnin lähtökohtana ovat leikki, lapsen vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet,arkihavainnointi. Havainnointia ja dokumentointia hyödynnetään lapsiryhmän toimintaa ja toimintaympäristöä suunniteltaessa ja arvioitaessa. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman pohjana ovat keskustelut vanhempien kanssa sekä lapsesta tehdyt havainnot ja erilaiset dokumentit. Havainnot kirjataan ja niistä keskustellaan kasvattajatiimissä.

6 Tutustuminen ja ryhmäytyminen Jokainen lapsi huomioidaan ja hyväksytään yksilönä ja ryhmän jäsenenä. Lapselle syntyy myönteinen kokemus ryhmään kuulumisesta. Ryhmäytymiseen varataan riittävästi aikaa ja luodaan turvallinen ja välittävä ilmapiiri. Yhteisöllisyyttä vahvistetaan ja ryhmälle järjestetään yhteisiä kokemuksia. Vertaisryhmän merkitys lapselle tiedostetaan.

7 Erityisen tuen konsultaatio Lapsiryhmiä muodostettaessa hyödynnetään kiertävien erityislastentarhanopettajien osaamista. Erityisen tuen konsultaatiopyyntö perustuu lapsesta tehtyihin havaintoihin ja dokumentteihin. Lapsen yksilöllisen tuen tarpeen selvittämisestä on sovittu huoltajien kanssa ja jatkotoimista sovitaan yhdessä huoltajien ja kasvattajatiimin kanssa. Yksittäisen lapsen tueksi hankittu osaaminen otetaan koko lapsiryhmän käyttöön. Erityisen tuen konsultaatio vahvistaa päivähoidon kasvattajien perusosaamista ja tarjoaa konkreettista apua arjen tilanteisiin.

8 Lapsi ilmaisee toiveitaan Lapsen ideoita ja mielipiteitä kuullaan ja niitä hyödynnetään toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Lapsella on mahdollisuus tehdä valintoja ja päätöksiä kehitystasonsa mukaisesti sekä ilmaista toiveitaan päivähoidon arkitilanteissa. Päivähoidon kasvattajalla ja lapsella on kahdenkeskistä vuorovaikutusta arjen tilanteissa. Lapsella on mahdollisuus osallistua kasvatuskeskusteluihin. Osallistuminen voidaan toteuttaa eri menetelmillä.

9 Kasvatuskeskustelu Kasvattajat käyvät huoltajien ja lapsen kanssa lasta koskevan kasvatuskeskustelun. Kasvatuskeskustelu käydään kannustavassa ja positiivisessa ilmapiirissä kunnioittaen huoltajien asiantuntijuutta lapsen asioissa. Kasvatuskeskustelu valmistellaan tiimin yhteistyönä ja esiin tulleista asioista keskustellaan ja ne huomioidaan toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Kasvatuskeskustelussa laaditaan lapsen varhaiskasvatussuunnitelma.

10 Mahdollisuus osallistua Vanhempien aloitteet ja ideat käsitellään kasvattajatiimissä/ työyhteisössä ja mietitään yhdessä kehittämistoimenpiteitä sekä annetaan vanhemmille palaute. Perheillä on mahdollisuus saada tietoa päivän toiminnasta ja heillä on mahdollisuus osallistua toiminnan arviointiin. Vanhempien palautteelle luodaan monipuoliset mahdollisuudet. Henkilökunnalla on ammattitaitoa kuulla erilaisia perheitä ja yhteistyökumppaneita sekä suhteuttaa heidän toiveensa toiminnan kokonaisuuteen.

11 Toiminnan ja varhaiskasvatusympäristön suunnittelu Suunnittelu perustuu Tampereen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Lapsiryhmän suunniteltu ja toteutunut toiminta on dokumentoitu ja vanhempien nähtävillä. Kasvattajien tehtävänä on luoda kaikkia kunnioittava ja kannustava varhaiskasvatusympäristö. Varhaiskasvatusympäristöä käytetään joustavasti ja monipuolisesti. Toimintavälineet ovat lasten saatavilla.

12 Toiminta lasten vertaisryhmässä Lapsi tuntee kuuluvansa lapsiryhmään tasavertaisena omana itsenään ja saa myönteisiä kokemuksia yhteisön jäsenenä toimimisesta. Lapsi saa olla yksilöllinen ja persoonallinen toiset huomioivassa lapsiryhmässä. Kasvattaja tukee ja kannustaa lasten välistä vuorovaikutusta. Kasvattaja järjestää lapsiryhmälle pienryhmätyöskentelyä. Vertaisryhmän toiminta toteutuu joustavasti sekä ryhmän että yksilön tarpeiden mukaisesti.

13 Leikkii, liikkuu, tutkii ja oppii Lapsella on mahdollisuus omaehtoiseen leikkiin, jossa hän saa valita itse leikkinsä ja tuoda aiheet omasta kokemuspiiristään. Kasvattajat järjestävät päivittäin aikaa ja tilaa pitkäkestoiseen leikkiin. Luova, leikkivä lapsi ohjelmaa toteutetaan päivähoidossa. Lapsille järjestetään ohjattua ja omaehtoista liikuntaa päivittäin. Kasvattaja kannustaa lasta tutkivaan ja luovaan tapaan toimia.