YLEISSIVISTÄVÄ KOULUTUS UUDISTUU

YLEISSIVISTÄVÄ KOULUTUS UUDISTUU Viikin normaalikoulu 29.09.2009 Johtaja Jorma Kauppinen Opetusneuvos Irmeli Halinen

Yleissivistävä koulutus uudistuu Perusteet erityiseen maailmankatsomukseen ja kasvatusopilliseen järjestelmään perustuvaa opetusta varten, kevät 2009 Erityisopetusstrategian toteuttaminen > perusopetuslaki muuttuu 2009 > esiopetuksen ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden luvut 4 ja 5 muuttuvat syksyn 2009 aikana Perusopetuksen tavoitteita ja tuntijakoa valmisteleva työryhmä > esitys valmistuu 1.5.2010 mennessä > valtioneuvoston asetus tuntijaosta vuoden 2011 alkupuolella, http://www.oph.fi/hankkeet/perusopetuksen_yleisten_tavoitteiden_ja_t untijaon_uudistaminen

Yleissivistävä koulutus uudistuu Esiopetuksen ja perusopetuksen perusteiden valmistelutyö käynnistyy laadintaorganisaation rakentamisella vuonna 2010; se rakentuu vuoden 2011 tavoitteita ja tuntijakoa koskevan ratkaisun varaan > perusteet valmistunevat 2013 Aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteiden valmistelutyö käynnistyy syksyllä 2009 ja perusteet valmistuvat 2010 lopussa

Yleissivistävä koulutus uudistuu Lukion kehittämistyöryhmä > esitys valmistuu 10/2010 Lukion tavoitteita ja tuntijakoa koskeva valmistelu käynnistynee 2011 > asetus todennäköisesti 2012/2013 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelu käynnistynee 2012 ja perusteet valmistunevat 2014/2015 Taiteen perusopetuksen perusteiden valmistelu käynnistyy 2012 ja perusteet valmistunevat 2014

Lukiokoulutuksen kehittäminen Opetusministeriön työryhmä asetettu 6.8.2008, määräaika 30.10.2010. Työryhmän tehtävä: yleiset tavoitteet ja yleissivistys muuttuvassa yhteiskunnassa lukiokoulutuksen vetovoima, tarjonta ja saavutettavuus kansainvälistymisen vaikutukset ja lukion antamat valmiudet edellytykset lukioon ja koulutuksen mitoitus

Lukiokoulutuksen kehittäminen opinto-ohjaus, erilainen lahjakkuus, erityisopetus, muut opiskelijan tukitoimet oppilashuolto rahoituksen kehittäminen ja opiskelijan kustannusten pienentäminen ylioppilastutkinnon kehittämistarpeet erityisen koulutustehtävän asema ja tarve

Uudistuksen perustaa luodaan Tuntijaon ja opetussuunnitelman perusteiden toteutumisen seuranta/oph 2005-2009 Tuntijaon ja opetussuunnitelman perusteiden toimivuuden arviointi/koulutuksen arviointineuvosto 2009 2011 Oppimistulosten arviointityö/oph ja yliopistot Perusopetuksen oppilaan arvioinnin ongelmien selvitys ja ohjausaineisto EDU.fi verkkosivuilla/oph Valtiontalouden tarkastusvirasto 2008 2009 Tuntijakotyöryhmän valmistelutyö 2009 2010 Tutkimus ja yhteistyö opettajankoulutuksen kanssa Kansainvälinen yhteistyö Avoin keskustelu eri tahojen kanssa

Juuri nyt Tulevaisuuteen, ihmisyyteen ja sivistykseen liittyvien kysymysten pohdinta on juuri nyt ajankohtaista. Ratkaisut olisi rakennettava viisaasti olemassa olevien vahvuuksien ja perustellun tulevaisuusnäkemyksen varaan.

Mihin suuntaan? Suomalainen koulu Lähtökohtana tieto ja oppiminen Joustava ja monipuolinen opetus ja oppiminen Koulussa laadittu opetussuunnitelma Laaja-alainen tietämys ja osaaminen Vastuullisuus ja ammattietiikka Keskinäinen luottamus ja tuki Globaali koulureformiliike Lähtökohtana tehokas opetus Standardoitu opetus ja oppiminen Ylhäältä annettu opetussuunnitelma Luku- ja kirjoitustaidon priorisointi Testausperusteinen tilivelvollisuus Koulujen ja opettajien kontrollointi Pasi Sahlberg 2009

Tulevaisuudesta? Ymmärrys maailman muutoksesta on välttämätön, sillä tekemisen, tietämisen ja olemisen rakenteet ovat muuttuneet - kaikki tulokset syntyvät verkostoissa - tietäminen on hajautettu - olemiseen ja identiteettiin liittyvät haasteet ovat valtavia (Pirjo Ståhle, 2009)

Tulevaisuudesta? Ilmasto? Globalisaatio? Teknologian vaikutus? Informaation jatkuva virta? Yhteisöjen rakenteet?

Oppimisen muutos Tulevaisuudesta? Formaalin ja informaalin oppimisen kietoutuminen Sosiaalisen median vaikutus ja mahdollisuudet Digikansalaisten kognitiivisen rakenteen muutos, lasten ja nuorten käyttöjärjestelmä on erilainen kuin meidän Oppimisen muistivaraisten toimintojen ulkoistaminen Yksilöoppijuudesta yhteisöoppijuuteen Oppimisen ja tekemisen prosessit olennaisia Kokeilevien käytäntöjen ja uudenlaisen yhdessä tekemisen kautta haetaan olennaista tietoa, ainerajat ylittyvät

TULEVAISUUDESSA TARVITTAVA OSAAMINEN

Elinikäisen oppimisen avaintaidot Avaintaidoilla tarkoitetaan valmiuksia, joita tarvitaan jatkuvassa oppimisessa, tulevaisuuden ja uusien tilanteiden haltuunotossa ja työelämän muuttuvissa olosuhteissa selviytymisessä. Avaintaidot ovat tärkeä osa ammattitaitoa, ammattisivistystä ja kansalaisvalmiuksia. Avaintaidoilla on suuri merkitys yksilön elämän laadun ja persoonallisuuden kehittymisen kannalta.

Elinikäisen oppimisen avaintaitojen eurooppalainen viitekehys/eu Viestintä äidinkielellä Viestintä vierailla kielillä Matemaattinen osaaminen ja perusosaaminen luonnontieteiden ja tekniikan aloilla Digitaaliset taidot Oppimistaidot Sosiaaliset ja kansalaistaidot Aloitekyky ja yrittäjyys Tietoisuus kulttuurista ja kulttuurin ilmaisumuodot

EU:n viitekehyksessä kahdeksaa avaintaitoa yhdistäviä valmiuksia ovat: Kriittinen ajattelu Luovuus Aloitteellisuus Ongelmanratkaisu Riskinarviointi Päätöksenteko Tunteiden rakentava hallinta

Elinikäisen oppimisen avaintaidot ammatillisessa koulutuksessa 2008 Oppimisen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus- ja yhteistyö Ammattietiikka Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Aloitekyky ja yrittäjyys Viestintä- ja mediaosaaminen Kestävän kehityksen edistäminen Estetiikka Matematiikka ja luonnontieteet Teknologia ja tietotekniikka Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit

Tulevaisuuden vaatimat valmiudet (OECD:n/DeSeCo- viitekehyksen pohjalta OPH) Kypsä identiteetti, eheä minuus, kyky itsenäiseen toimintaan Taito elää yhteisöissä ja kohdata erilaisuutta, liittymisen ja dialogin taidot Hyvä perusosaaminen, oppimaan oppiminen ja taito käyttää välineitä vuorovaikutteisesti Kestävää tulevaisuutta rakentava elämäntapa ja sivistys Luovuus ja innovatiivisuus www.oecd.org/dataoecd/47/61/35070367.pdf www.oecd.org/document/17/0,3343,en_2649_39263238_2669073_1_1_1_1,00.html -

Kaikkeen vaikuttava teknologia, verkkoyhteisöt Ilmaston muutos, luonnon tasapaino Muutokset tiedon määrässä ja luonteessa Globalisaatio; mm. muuttuvat ammatit, monikielisyys, monikulttuurisuus 4 3 2 1 Kasvuympäristön rakenteiden muutos 1 = Kypsä identiteetti, valmius itsenäiseen toimintaan 2 = Taito elää yhteisössä ja kohdata erilaisuutta 3 = Perusosaaminen, oppimaan oppiminen, taito käyttää välineitä vuorovaikutteisesti 4 = Kyky pohtia ja toimia vastuullisesti, kestävää tulevaisuutta rakentava elämäntapa ja sivistys 5 = Luovuus, innovatiivisuus

NÄKEMYKSIÄ NYKYISEN PERUSOPETUKSEN VAHVUUKSISTA JA KEHITTÄMISALUEISTA

Perusopetuksen vahvuudet Kuinka suuri osa opetuksen järjestäjistä ja rehtoreista arvioi, että perusopetus tuottaa vahvaa osaamista ko. osaamisen alueella (sai valita 3) OJ - RE 83-87 % Perustietojen ja taitojen hallinta 44-41 % Oppimisen taidot ja oman oppimisen hallinta 37 % Yhteisössä eläminen ja yhdessä työskentelyn taidot 23-32 % Omaan identiteettiin, elämänhallintaan ja toimintaan liittyvät taidot 17-27 % Arvoihin perustuva toiminta, eettisyys, vastuullisuus 29-21 % Tietojen ja taitojen laaja-alainen soveltaminen 8-14 % Erilaisuuden kohtaaminen, ristiriitojen ratkaisu 6-7 % Luovuus, omaperäisyys

Perusopetuksen kehittämistarpeet Kuinka suuri osa nimesi ko. osaamisen alueen kolmen eniten kehittämistä edellyttävän joukkoon OJ - RE 53-58 % Erilaisuuden kohtaaminen, ristiriitojen ratkaisu 39-48 % Tietojen ja taitojen laaja-alainen soveltaminen yli oppiainerajojen 45-44 % Luovuus, omaperäisyys 36-40 % Yhteisössä elämisen ja yhdessä työskentelyn taidot 37-36 % Omaan identiteettiin, elämänhallintaan ja toimintaan liittyvät taidot 28-35% Arvoihin perustuva toiminta, eettisyys, vastuullisuus 20 % Oppimisen taidot ja oman oppimisen hallinta 2-4 % Perustietojen ja taitojen hallinta

Mitä painotettava opetussuunnitelman kehittämisessä tulevaisuudessa Opetuksen järjestäjien ja rehtoreiden näkemys tärkeimmistä painopisteistä: Oppimisen tukeminen, joustavat opetusjärjestelyt ja eriyttäminen Työtavat ja opetusmenetelmät, erityisesti vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä tapahtuva oppiminen Oppiaineiden välinen integraatio ja opittavan tarkastelu laajemmasta näkökulmasta Oppilashuoltoon ja oppilaiden hyvinvointiin liittyvät kysymykset Oppilaiden yksilöllisten tarpeiden huomioon ottaminen Oppimisympäristön kehittäminen

Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden luvut 4 ja 5 muuttuvat

Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutoksen aikataulu Luvut 4 ja 5 kirjoitetaan kokonaan uudelleen; muutoksia myös lukuihin 2 ja 3 sekä terminologista tarkistusta lukuun 8 Valmistelu yhteistyössä THL:n, OAJ:n ja Kuntaliiton kanssa Hallituksen esityksen antamisen jälkeen teksti tarkistetaan ja on sähköisesti kommentoitavana Tekstiä muokataan palautteiden pohjalta Lain hyväksymisen jälkeen teksti tarkistetaan ja lähetetään lausunnoille; pääjohtajan päätös uusista perusteista Perusteiden valmistuminen riippuu lain käsittelystä; vaikutusta on myös oppilashuollon alueelle tulevilla muilla muutoksilla, joiden valmistelu on kesken Irmeli Halinen 25

Opetussuunnitelman perusteiden muutokset Opetuksen järjestäjät ja koulut/päiväkodit tarkistavat omat opetussuunnitelmansa lukuvuoden 2009-2010 aikana Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden muutosten pohjalta laadittu paikallinen opetussuunnitelma otetaan käyttöön syyslukukauden 2010 alusta (mikäli laki sitä edellyttää) Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteet rakennetaan jatkumoksi - dispositio, tekstin rakenne ja linjaukset ovat yhteneväisiä; esiopetuksen erityisluonne otetaan huomioon - esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa käytetään oppilaasta lapsi-sanaa Irmeli Halinen 26

Opetussuunnitelman perusteiden muutosten valmistelu Vastuuhenkilöt Opetushallituksessa Irmeli Halinen, opetusneuvos, yksikön päällikkö irmeli.halinen@oph.fi ; 040 348 7297 Pirjo Koivula, opetusneuvos, erityisopetus pirjo.koivula@oph.fi ; 040 348 7301 Hely Parkkinen, opetusneuvos, esi- ja perusopetus hely.parkkinen@oph.fi ; 040 348 7229 27 Irmeli Halinen

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (luonnos) Luku 4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Oppimisen ja koulunkäynnin tuen tasot Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Paikallisen opetussuunnitelman laadinta 4.1. Opiskelun ja koulunkäynnin yleinen tuki 4.2. Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 4.3. Erityinen tuki Pedagoginen selvitys Irmeli Halinen 28

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (luonnos) Luku 5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT TUEN ERI TASOILLA 5.1. Opetusjärjestelyihin liittyvä tuki 5.1.1. Tukiopetus 5.1.2. Osa-aikainen erityisopetus 5.1.3. Erityisen tuen päätökseen perustuva opetus 5.1.4. Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen 5.1.5. Pidennetty oppivelvollisuus 5.1.6. Toiminta-alueittain opiskelu 29

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (luonnos) 5.2. Ohjauksellinen ja muu tuki 5.2.1. Kodin ja koulun välinen yhteistyö 5.2.2. Kerhotoiminta 5.2.3. Ohjauksen järjestäminen 5.2.4. Tulkitsemis- ja avustajapalvelujen järjestäminen Irmeli Halinen 30

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (luonnos) 5.3 Yksilölliset suunnitelmat 5.3.1 Oppimissuunnitelma 5.3.2 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma 5.4 Oppilashuolto ja oppimisympäristön turvallisuus 5.4.1 Oppilashuolto 5.4.2 Oppimisympäristön turvallisuus 5.4.3 Paikallisen opetussuunnitelman laadinta

Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet (luonnos) Luku 4 Kasvun ja oppimisen tuki esiopetuksessa Kasvun ja oppimisen tuen tasot Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Paikallisen opetussuunnitelman laadinta 4.1. Kasvun ja oppimisen yleinen tuki 4.2. Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 4.3. Erityinen tuki Pedagoginen selvitys Irmeli Halinen 10

Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet (luonnos) Luku 5 Kasvun ja oppimisen tukimuodot tuen eri tasoilla 5.1. Opetusjärjestelyihin liittyvä tuki 5.1.1. Erityisen tuen päätökseen perustuva opetus 5.1.2. Pidennetty oppivelvollisuus 5.2. Esiopetuksen muu tuki 5.2.1. Yhteistyö kodin kanssa 5.2.2. Tulkitsemis- ja avustajapalvelujen järjestäminen Irmeli Halinen 11

Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet (luonnos) 5.3 Yksilölliset suunnitelmat 5.1.1 Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma 5.1.2 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma 5.4.Esiopetuksen oppilashuolto ja oppimisympäristön turvallisuus 5.4.1 Esiopetuksen oppilashuolto 5.4.2 Oppimisympäristön turvallisuus 5.4.3 Paikallisen opetussuunnitelman laadinta 34

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen (luonnos) Tekstin rakenne Säädöstausta ja alaviitteinä asianomaiset säädökset Ko. asian tehtävä, tarkoitus ja tavoitteet Ko. asian järjestämisen/toteuttamisen periaatteet ja käytännön toteutus Ko. asian toteutuminen tuen eri tasolla Yleiseen tukeen liittyen Tehostetun tuen aikana Erityisen tuen yhteydessä Paikalliseen opetussuunnitelmaan kirjoitettavat asiat Irmeli Halinen 35

Luku 4 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki (luonnos) - yhteisöllinen ja yksilöllinen näkökulma - tuen jatkumo - tavoitteet - lähtökohdat - asteittain vahvistuva tuki ja tuen tasot Irmeli Halinen 36

Luku 4 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki (luonnos) Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet - lähtökohtana oppilaan/lapsen etu - tuen tarpeiden jatkuva arviointi - varhainen ja oikea-aikainen tuki - joustava ja pitkäjänteisesti suunniteltu tuki - moniammatillinen yhteistyö Irmeli Halinen 37

4.1. Yleinen tuki esi- ja perusopetuksessa (luonnos) oppilaan tukemisen ajatus sisältyy kaikkeen kasvatukseen ja opetukseen oppilasta tuetaan eri keinoin tavoitteiden saavuttamisessa edellyttää, että opettaja arvioi oppilaittensa kehitystä ja edistymistä, havainnoi tuen tarpeita ja suunnittelee oppimisympäristön ja opetuksen sekä mahdolliset tukitoimet ja oppilaille annettavan palautteen sen mukaisesti. tällöin voidaan puhua yleisestä tuesta

4.1. Yleinen tuki esi- ja perusopetuksessa (luonnos) - perustana koko opetusryhmän voimavarojen hyödyntäminen - tukimuotoina perusopetuksessa painottuvat eriyttäminen, tukiopetus ja oppilaan ohjaus, esiopetuksessa eriyttäminen ja lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman käyttö Irmeli Halinen 16

4.2. Tehostettu tuki perusopetuksessa (luonnos) - koulunkäynnin ja oppimisen suunnitelmallisempaa, jatkuvampaa, voimakkaampaa ja yksilöllisempää tukemista - oppilas tarvitsee säännöllistä tukea ja tavallisesti usean tukimuodon käyttöä - tukimuodoista korostuvat osa-aikainen erityisopetus ja oppilashuollon tuki, avustajapalvelut sekä yhteistyö kodin kanssa - tehostetun tuen aloittaminen perustuu opettajien pedagogiseen arvioon ja se käsitellään moniammatillisessa oppilashuoltotyössä - oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma Irmeli Halinen 40

4.2. Tehostettu tuki esiopetuksessa (luonnos) Lapselle on esiopetuksessa annettava tehostettu tukea, hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti, jos hän tarvitsee kasvussaan ja oppimisessaan säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja Suunnitelmallisempaa, jatkuvampaa, voimakkaampaa ja yksilöllisempää tukemista Perustuu lasta opettavien opettajien pedagogiseen arvioon ja se käsitellään moniammatillisessa oppilashuoltotyössä Lapselle laaditaan lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma (Ent. lapsen esiopetuksen suunnitelma), hyödynnetään myös lapselle päivähoidossa laadittua varhaiskasvatussuunnitelmaa ja kuntoutussuunnitelmaa sekä pedagogisen arvion laatimisen yhteydessä kerättyjä tietoja Tukimuodoista korostuvat oppilashuollon tuki, avustajapalvelut sekä yhteistyö kodin kanssa, lapsi voi myös saada erityisopettajan tukea oppimisvalmiuksiensa vahvistamiseen ja oppimisvaikeuksiinsa Irmeli Halinen 19

4.3. Erityinen tuki esi- ja perusopetuksessa (luonnos) - jos tehostettu tuki ei riitä, tehdään erityisen tuen päätös - päätöksen jälkeen opetus järjestetään erityisopetuksena - tuki on kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista, käytössä tarvittaessa kaikki tukimuodot - erityisen tuen päätös on hallintopäätös, jota ennen opetuksen järjestäjän on kuultava lapsen/oppilaan huoltajaa ja tehtävä pedagoginen selvitys - erityisen tuen päätöksen saaneelle lapselle/oppilaalle laaditaan HOJKS - HOJKS on pedagoginen asiakirja, jonka laatimisessa hyödynnetään oppimissuunnitelmaa ja päivähoidossa laadittua varhaiskasvatussuunnitelmaa ja kuntoutussuunnitelmaa Irmeli Halinen 42

Irmeli Halinen 43 Erityisen tuen päätös ilman tehostetun tuen vaihetta (luonnos) Erityisen tuen päätös voidaan tehdä jo ennen esi- ja perusopetuksen alkamista ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisen tehostetun tuen antamista, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että lapsen opetusta ei vamman, sairauden tai kehityksessä viivästymisen tai tunne elämän häiriön taikka muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten.

Tervetuloa Opetushallituksen verkkosivuille: www.oph.fi www.edu.fi Olkaa yhteydessä: jorma.kauppinen@oph.fi irmeli.halinen@oph.fi Kiitos!