Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki. Eeva-Riitta Pirhonen Opetusministeriö

Transkriptio

1 Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki Eeva-Riitta Pirhonen Opetusministeriö

2 HE 109/2009 laiksi perusopetuslain muuttamisesta on edelleen eduskunnan käsiteltävänä voimaantulo? - Valtionosuusuudistus voimaan tuli voimaan Oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskeva lainsäädäntö kokoavan lainsäädännön valmistelu on alkanut opetusministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton yhteistyönä 2

3 Perusopetuksen tuntijaon uudistaminen Hallitusohjelma ja KESU tavoitteena on vahvistaa taito- ja taideaineiden asemaa lisäämällä valinnaisuutta, käynnistetään valmistelevat toimet koulutuksen valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon sekä opetussuunnitelmien perusteiden uudistamiseksi ja selvitetään opetussuunnitelman perusteiden toimivuus Toimivalta: Valtioneuvosto päättää perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista sekä perusopetukseen käytettävän ajan jakamisesta eri oppiaineiden ja aineryhmien opetukseen sekä oppilaanohjaukseen (tuntijako) Opetushallitus päättää perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista. 3

4 - Tuntijako työryhmän esitys toukokuun loppuun - Opetusministeriö lähettää työryhmän esityksen eri tahoille lausunnoille - Opetusministeriö valmistelee esityksen valtioneuvoston päätettäväksi alkuvuodesta

5 Perusopetuksen kehittäminen Hallitusohjelman mukaan perusopetuksen voimavaroja vahvistetaan laadun parantamiseksi vuonna 2008 yht. 16 milj. vuonna 2009 yht. 40 milj. vuonna 2010 yht. 62 milj. vuonna 2011 yht. 80 milj. Tavoitteena on ryhmäkokojen pienentäminen sekä tuki- ja erityisopetuksen, opinto-ohjauksen ja oppilashuollon vahvistaminen ja koulujen kerhotoimintaan panostaminen sekä vanhempien ja koulun yhteistyön kehittäminen 5

6 Valtionavustukset vuonna 2010 Perusopetuksen opetusryhmien koon pienentämiseen 30 milj. euroa valtionavustuksina opetuksen järjestäjälle voidaan käyttää perusopetusryhmien rinnalle perustettaviin uusiin opetusryhmiin, jakotuntien lisäämiseen sekä resurssiopettajien lisäämiseen eli opettajien samanaikaisopetuksen järjestämiseen luokassa Tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksen ja tukitoimien vahvistamiseen yhteensä 15 milj. euroa Kerhotoimintaan yhteensä 8 milj.euroa. Vuosina perusopetusta tukevan kerhotoiminnan piirissä yli lasta ja nuorta noin kerhossa 6

7 Lisäksi aiemmin aloitettu kehittämistoiminta jatkuu seuraavasti: - oppilaanohjaus - oppilas- ja opiskelijahuolto -perusopetuksen vieraiden kielten tarjontaa ja valintoja monipuolistetaan 7

8 Perusopetuksen laatukriteerit suositus annettiin marraskuussa 2009 tukee opetuksen järjestäjien ja koulujen suunnitelmallista laadun kehittämistä kuntien ja koulujen johtamisen ja päätöksenteon apuväline laatukriteereihin perustuva arviointitieto on osa kunnan talouden suunnittelujärjestelmää perusopetuksen laatukriteereiden toimeenpanoa tuetaan suuntaamalla opetuksen järjestäjille (128) valtionavustusta (3,2 milj. ) sekä henkilöstökoulutusta Osaava-ohjelman kautta 8

9 Varhaiskasvatuksen hallinnon selvittäminen Opetusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta varatuomari Tuulikki Petäjäniemi ja toimitusjohtaja Simo Pokki selvittivät varhaiskasvatuksen hallintoa Selvityshenkilöiden tehtävänä on: laatia selvitys varhaiskasvatuksen asemasta valtionhallinnossa kattaa kunnan tai yksityisten tahojen järjestämä päivähoito, avoin päivähoito, yksityisen hoidontuki ja kotihoidontuki. Selvitys valmistui helmikuussa 2010 ja siinä ehdotettiin valtion varhaiskasvatuksen hallinnon siirtämistä opetusministeriön hallinnonalalle

10 Varhaiskasvatuksen hallinnon tilanne kunnissa Suomen Kuntaliitton ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvityksen (2009) mukaan: 179 kunnassa (54 %) päivähoidon tehtävistä huolehtii sosiaalitoimen lautakunta, 133 kunnassa (40 %) päivähoidon tehtävät on siirretty opetustoimen lautakuntaan ja 21 kunnassa (6 %) päivähoito on organisoitu muulla tavalla Kuntien päivähoidon hallinnon siirrot kunnan opetus- ja sivistysalan hallintoon ovat kasvaneet vuosien välisenä aikana. Kuntien joukossa on yleisimmin maaseutumaisia ja taajaan asuttuja kuntia, mutta myös kaupunkimaisia kuntia eri puolilta Suomea. Suurista kaupungeista mm. Espoon ruotsinkielinen, Vantaan ja Lahden päivähoito on organisoitu opetus- ja sivistysalan hallintoon 10

11 Lukiokoulutuksen kehittämistyöryhmä Millaiset tulisi olla lukiokoulutuksen yleiset tavoitteet ja lukiokoulutuksen antama yleissivistys muuttuvassa yhteiskunnassa? Miten lukiokoulutuksen vetovoima, tarjonta ja saavutettavuus turvataan? Mitä lukio-opiskelijaksi hakeutuvilta edellytetään ja mikä on lukiokoulutuksen mitoitus? 11

12 Mikä on opinto-ohjauksen, erilaisten lahjakkuuksien huomioimisen, erityisopetuksen ja muiden opiskelijan tukitoimien järjestämistarve ja asema? Miten lukioiden opiskeluhuolto olisi järjestettävä? Miten ylioppilastutkintoa tulisi kehittää? Mikä on erityisen koulutustehtävän asema ja tarve? Mitkä ovat kansainvälistymisen vaikutukset ja millaisia valmiuksia kansainvälistymiselle lukiokoulutuksen tulisi luoda? 12

13 Miten rahoitusta tulisi kehittää ja opiskelijalle aiheutuvia kustannuksia pienentää? Työryhmä ehdotukset valmistuvat