Avohoidon potilasryhmitys, APR Perusterveydenhuollon avotoiminnan tuotteistuksen sisältömääritykset Versio 4.0 12.5.2008
APR Avohoidon potilasryhmitys Yleistä APR on DRG Medicals Systems Oy:n (DMS) luoma terveyskeskuksen toiminnan johtamisen tietojärjestelmä. APR-tiedon avulla voidaan terveyskeskuksen rajalliset resurssit kohdentaa tarkemmin ja saada aikaan kustannussäästöjä sekä tehostuneiden hoitokäytäntöjen myötä parempia hoitotuloksia APR tuottaa tietoa väestön palvelujen tarpeesta, palvelujen käytöstä ja palvelujen sisällöstä. Terveyskeskus saa toimintansa kannalta tärkeää tietoa siitä, mitä potilaita hoidetaan mitä potilaille tehdään paljonko tämä maksaa? APR-tiedon avulla tarkastellaan myös työnjakoa eri henkilöstöryhmien välillä sekä terveyskeskuksen toiminnan tuottavuutta. APR:llä terveyskeskuksen toiminta tuotteistetaan kuvaamalla sitä sairaus- tai potilasryhmien hoitoprosesseina. APR-tuotteistus mahdollistaa hoitoprosessien kriittisen tarkastelun miten työ jakautuu eri ammattiryhmien välille, tehdäänkö oikeita asioita ja sisältääkö prosessi tarpeettomia toimintoja? APR-tietojärjestelmä on terveyskeskuksen strategisen ja operatiivisen suunnittelun ja johtamisen apuväline mm. vertailtaessa eri yksiköiden toimintakäytäntö- ja tuottavuuseroja ja niiden muuttumista ajan kuluessa. Saatavien tietojen avulla voidaan terveyskeskustoimintaan käytettäviä resursseja kohdentaa ja toimintakäytäntöjä kehittää siten, että väestölle kyetään antamaan sen tarvitsemat palvelut voimavaroja tehokkaasti käyttäen. Tietoa käytetään myös toteutettujen muutosten seurantaan sekä niiden vaikutusten arviointiin. Yhteisen, koko ajan kasvavan APR tietokannan avulla terveyskeskus voi verrata toimintaansa muiden APR-tietoa keräävien terveyskeskusten toimintaan (benchmarking). APR on tarkoitettu käytettäväksi jatkuvaan terveyskeskustoiminnan seurantaan ja kehittämiseen. APR:n perusluokitukset Terveyskeskuksen toiminnan kuvaaminen tuotteina edellyttää tietoa potilaiden käyntien ja muiden kontaktien syistä sekä heidän hoitonsa sisällöstä. APR-ryhmitys muodostetaan kahdesta pääluokituksesta, Avohoidon sairausluokituksesta (ASL) ja Avohoidon toimintoluokituksesta (ATL), sekä potilaskontaktin tyyppiä ja luonnetta kuvaavista lisämääreistä. Kirjaajan tiedot poimitaan terveyskeskuksen asiakastietojärjestelmästä. Tiedot kerätään kaikista terveyskeskuksen avovastaanottojen Sivu 2/20
potilaskontakteista. Näin voidaan kattavasti kuvata terveyskeskuksen koko avohoitotoiminta, sen potilaskirjo, potilasmääriltään suuret sairausryhmät sekä niihin kuluvat kokonaisresurssit. Luokitukset on muodostettu lääkäreiden, vastaanoton henkilökunnan, neuvola- koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon, työterveyshuollon, mielenterveysyksikön sekä kuntoutuksen toiminnasta. Hammashuoltoa ja kotisairaanhoitoa ei vielä ole luokiteltu, mutta niidenkin toiminta voidaan tarpeen mukaan luokitella. Kuva 1. Avohoidon potilasryhmityksen perusluokitukset Kuva 2. Avohoidon potilasryhmityksen raportointisuuntia määrittävät luokitukset. Sivu 3/20
APR-ryhmitysten perusluokitukset luokkineen ja koodeineen on kuvattu liitteessä 1. Avohoidon sairausluokitus, potilaskontaktia kuvaavat tiedot ja hoidon jatkosuunnitelma ovat kaikille ammattiryhmille yhteisiä luokituksia. Avohoidon toimintoluokitus kuvaa kunkin työntekijäryhmän työn sisältöä, joten eri ammattiryhmille on oma toimintoluokitus.. Terveyskeskustyöntekijä kirjaa käytännössä potilaskontaktista vähimmillään potilaan käynnin syyn tai syyt sekä tekemänsä toimenpiteet. Tiedot kirjataan APR:n sähköisellä tiedonsyöttölomakkeella tai vaihtoehtoisesti ICD10- tai ICPC- luokituksia käyttäen. Tavoitteena on, että nämä standarditiedot tulevat jatkossa kirjatuksi samalla tavoin koko Suomessa osana valtakunnallista perusterveydenhuollon potilastiedon keruuta, jota valmistellaan Stakesin johdolla. APR-tietojärjestelmän esikäsittelijä kääntää sitten tiedot APR:n perusluokituksiksi potilasryhmityksiä varten ja APR-ryhmittelijä ryhmittelee potilaat automaattisesti jäljempänä kuvattaviin APR-ryhmiin. Terveyskeskusten avotoiminnan tuotteistus Tuotteiden muodostaminen APR:llä Kaikki palveluntuotanto voidaan kuvata prosesseina ja prosessien kuvaukseen perustuen muodostaa palvelutuotannon tuotteet., Perusterveydenhuollon avovastaanoton tuote kuvaa tietyn sairauden hoitoon kohdistuvaa toimintaprosessia, joka terveyskeskuksessa koostuu usean eri ammattiryhmän antamasta hoidosta (hoito- ja tutkimustoimenpiteet eli toiminnot). Yksittäistä ammattiryhmäkohtaista käyntiä ei voida pitää terveyskeskuksen tuotteena, joten perinteisesti tilastoidut käyntitiedot kuvaavat terveyskeskuksen toimintaa varsin vaillinaisesti. Käynnit ovat osasuoritteita, joista ei yleensä käy ilmi käynnin syy tai mitä potilaalle on terveydenhuollossa tehty. Ne eivät sisällä mitään toiminnan lääketieteellisen laadun tai resurssien käytön mittaamiseen tarvittavaa tietoa. Käynnit ilman sisältökuvausta eivät myöskään ole vertailukelpoisia toistensa kanssa - käynnit eri ammattitaidon ja kokemustaustan omaavilla ammattihenkilöillä eivät ole sisällöltään, terveysvaikutuksiltaan eivätkä voimavarojen kulutukseltaan identtisiä. APR:ssä terveyskeskuksen varsinaiseksi tuotteeksi määritellään hoitoepisodi, joka koostuu potilaan sairauden hoitamiseksi tehdyistä tutkimus- ja hoitotoimenpiteistä. Koska terveyskeskuksessa hoidetaan paljon kroonisia sairauksia toistuvin palveluin ja varsinaista parantavaa hoitoa tai ratkaisua ei aina ole tarjolla, rajataan episodi kuitenkin sen keston eikä tavoitteen täyttymisen (esim. hoidettu potilas ) perusteella.. Käytännön raportoinnissa episodi tarkoittaa potilaan yhden vuoden aikana saamaa palvelukokonaisuutta, APR-tietoja ryhmittelemällä voidaan hoitoprosessi kuvata ja raportoida joko kokonaisuutena tai sen sisältäminä välisuoritteina. EpisodiAPR (eapr) on siis yhden sairauden tai useamman toisiinsa liittyvän sairauden hoitokokonaisuus yhden vuoden aikana. Hoitoprosessin välisuoritteet ovat perusapr:iä (papr-kontaktit). Ne sisältävät yhden hoitokontaktin aikana tehdyt toimenpiteet ja kertovat sairauden hoitokäytännöistä ja resurssien kulutuksesta Sivu 4/20
hoitokontaktin aikana. Jokaiselle hoitokontaktin aikana käsitellylle sairaudelle muodostuu oma papr. Tuotteistusryhmittely tehdään automaattisesti APR-ryhmittelijäohjelman avulla eikä se edellytä terveyskeskukselta muuta kuin edellä esitellyn luokitellun tiedon tallentamista hoitokontakteista. Kuva 3. Esimerkki terveyskeskuksen hoitoprosessista. Toiminnan kustannusten ja tuotannon laskeminen APRtuotteistuksen avulla Toiminnoille (ATL) on laskettu kustannuspainot niihin keskimäärin käytetyn työajan ja materiaalikulujen perusteella. Potilaan yhden sairauden hoidon kustannukset saadaan laskemalla yhteen kyseisen sairauden hoitamiseksi tehtyjen toimintojen kustannuspainot. Samaa sairautta sairastavat potilaat yhdistetään potilasryhmiksi (perusapr- ja episodiapr-ryhmät), joiden hoidon sisältö ja vaativuus kuvataan ryhmän hoitamiseksi tehtyjen toimintojen kustannuspainojen avulla. Potilasryhmän keskimääräisen potilaan hoitamiseksi käytettyjä voimavaroja kuvaa potilasryhmän keskimääräinen kustannuspaino. Sitä, kuinka paljon terveyskeskus käyttää kokonaisuudessaan voimavarjoja kyseisen sairauden hoitoon, kuvataan potilasryhmän kokonaispainosummana. Kumpikin voimavarojen käytön mittari kuvaa itsessään jo terveyskeskuksen tuotantotapojen järkevyyttä, ammattiryhmien välistä työnjakoa ja tuotannon määrää. Potilasryhmän keskimääräinen kustannuspaino vakioi sairauden vaikeusasteen vaikutuksen resurssien käyttöön, näin sitä voidaan käyttää potilasryhmien tuotannon case mix tarkasteluun terveyskeskusyksiköiden välillä. Sivu 5/20
Tuotos tarkoittaa kaikkien tuotettujen episodien yhteismäärää. Tuotosta mitataan laskemalla yhteen tuotettujen episodien kustannuspainot. Saatua tulosta kutsutaan kokonaispainosummaksi. Kokonaispainosummalla ilmaistaan esimerkiksi terveyskeskuksen vuoden aikana tuottamien palvelujen kokonaisresurssien kulutusta, tai pienemmässä mittakaavassa yksittäisen väestövastuualueen potilaiden resurssien käyttöä. Tuottavuuslaskelmissa yhden potilasryhmän painosummaa tai kaikkien potilaiden hoidon kokonaispainosummaa voidaan käyttää sellaisenaan tuotoksen mittayksikköinä. Näitä käytetään siis tuotantoprosessien tehokkuusvertailuissa, tuottavuuden muutoksen mittaamisessa ja potilasryhmien kuormittavuusvertailuissa sellaisenaan. Rahamittaan painosummia konvertoidaan silloin, kun halutaan konkretisoida muutoksia tuottavuudessa tai kuormittavuudessa esimerkiksi budjettisuunnittelussa. Terveyskeskusten välisessä benchmarkingissa eli vertaiskehittämisessä potilasryhmien painosummia tai keskimääräisiä kustannuspainoja verrataan terveyskeskuksen eri yksiköiden välillä tai eri aikoina. Terveyskeskusten tai yksiköiden välisessä vertailussa käytetään apuna case mix -vakiointia, jonka avulla erot potilaskirjossa ja sen vaativuudessa yhdenvertaistetaan. APR-tuotteet EpisodiAPR-tuote APR-episodi on terveyskeskuksen varsinainen palvelutuote. Episodi voidaan muodostaa vähintään puolen vuoden, mutta mieluummin vuoden tarkastelujaksosta. Näin saadaan riittävän pitkä ajanjakso kuvaamaan hoidon kokonaisuutta. Potilaat sijoittuvat episodiapr-ryhmiin automaattisesti episodialgoritmin avulla. Algoritmi liittää yhteen potilaan kaikki saman sairausryhmän hoitamiseksi tehdyt välisuoritteet, sekä laskee episodin voimavarojen kulutuksen (kustannuspainot). Mikäli potilaalla on pääsairauteensa liittyviä liitännäissairauksia tai komplikaatioita, potilas koodautuu alkuperäisen sairauden komplisoituun episodiryhmään ja episodin kustannuspainon laskennassa otetaan huomioon myös liitännäissairauksien välisuoritteet. Koska suurimmalla osalla terveyskeskuspotilaista on vuoden aikana hoidettu useita eri sairauksia, voi potilas sijoittua useampaan eri episodiapr-ryhmään. Kuvassa 4 on esitetty erityyppisten episodien muodostuminen välisuoritteista. Episodi voi muodostua vähimmillään yhdestä kontaktista ja siihen liittyvistä toiminnoista (ATL). Useimmiten hoitoepisodiin liittyy useampia eri ammattiryhmien hoitokontakteja ja niiden toimenpiteitä. Sivu 6/20
Kuva 4. Terveyskeskuksen hoitoepisodien muodostuminen eri ammattiryhmien hoitokontaktien aikaisista toimenpiteistä (ATL) Kuvasta voi myös päätellä, että yhden episodin keskimääräinen kustannuspaino kuvaa paitsi kyseisen potilasryhmän keskimääräisen potilaan hoitamiseksi käytettyjä voimavaroja, myös sitä, miten järkevää on terveyskeskuksen työnjako ammattiryhmien välillä. Alla olevassa taulukossa 1 on Lohjan ja Vihdin terveyskeskusten avohoidon potilaat luokiteltuna suurimpiin hoitoepisodeihin puolen vuoden tarkastelujakson perusteella. EpisodiAPR:n nimi kuvaa sairautta tai sairauksia, joiden vuoksi hoitoa on annettu. Episodeille on laskettu keskimääräiset voimavarojen käytön kustannuspainot. Tämä kuvaa terveyskeskusten toimintakäytäntöjä kyseisessä potilasryhmässä. Yhdistämällä lukumäärä- ja kustannuspainotiedot osoitetaan, paljonko terveyskeskuksessa on tarkastelujakson aikana käytetty voimavaroja kunkin potilasryhmän hoitamiseen (kokonaisresurssien käyttö). Sivu 7/20
Taulukko 1. Lohjan ja Vihdin terveyskeskusten 40 resurssienkäytöltään suurinta hoitoepisodia ajalla 12/05-5/06 Lohjan ja Vihdin 40 resurssien käytöltään suurinta episodia (11/05-04/06) eapr Potilaiden lkm Kustannuspaino Kokonaisresurssien käyttö % kokonaisresurssien käytöstä Terve 9 533 14,5 138201,5 15,4 Normaali raskaus 1 311 92,6 121444,9 13,5 Helppohoitoiset infektiot 6 246 13,8 86427,7 9,6 Määräaikaistarkastuksissa havaitut sairaudet 3 197 20,7 66329,1 7,4 Oireet tai tarkemmin määrittelemättömät tilat 3 120 13,1 40749,7 4,5 Diabetes ja elinkomplikaatiot 979 40,8 39931,4 4,4 Lievä vamma 1 749 16,5 28850,0 3,2 Tuki- ja liikuntaelinsairaus 1 450 19,6 28354,2 3,1 Diabetes 869 29,1 25316,2 2,8 Selkä- ja kaularangan sairaudet 961 22,9 22011,5 2,4 Verenpainetauti 931 21,6 20081,8 2,2 Vamma tai myrkytys jälkitiloineen 1 119 15,9 17845,8 2,0 Ihosairaus 1 479 11,4 16912,2 1,9 Lievät vatsavaivat 921 17,4 16070,9 1,8 Helppohoitoinen infektio, allergia ja jälkitaudit 754 19,7 14870,3 1,7 Selkä- ja kaularangan sairaudet sekä lisäsairaudet 549 22,8 12520,8 1,4 Naisen virtsa- ja sukupuolielinsairaus komplikaatioineen 674 16,5 11096,3 1,2 Raskaus ja sen aikaiset infektiot ja oireet 163 64,2 10458,8 1,2 Krooninen keuhkosairaus 389 25,3 9840,9 1,1 Endokrinologinen sairaus ja liitännäissairaudet 673 14,6 9798,8 1,1 Muu tauti tai sairaus 1 265 7,0 8895,8 1,0 Lapsen tai nuoren psyyken tai kehityksen häiriöt sekä vammat ja vakavat oireet 395 22,4 8839,9 1,0 Verenpainetauti ja valtimotautikomplikaatiot 436 19,5 8493,2 0,9 Lapsen tai nuoren psyyken tai kehityksen häiriöt 488 16,1 7871,3 0,9 Endokrinologinen sairaus 583 13,5 7848,0 0,9 Krooninen keuhkosairaus, infektiot ja muut lisäsairaudet 296 26,0 7694,3 0,9 Korva-, nenä- ja kurkkutauti komplikaatioineen 695 10,7 7433,9 0,8 Neurologinen sairaus lisäsairauksineen 295 20,6 6076,6 0,7 Sydämen rytmihäiriöt 195 30,9 6033,1 0,7 Nivelrikko 356 16,4 5837,5 0,6 Miehen virtsa- ja sukupuolielinsairaus 345 15,7 5411,4 0,6 Neurologinen sairaus 285 17,6 5017,1 0,6 Iskeeminen sydänsairaus 242 20,3 4914,3 0,5 Reuma- ja sidekudossairaus sekä komplikaatiot ja lisäsairaudet 156 30,1 4695,5 0,5 Vakavat infektiot 186 24,3 4526,2 0,5 Reuma- ja sidekudossairaus 151 29,6 4465,9 0,5 Nivelrikko, ääreisverenkierron sairaus ja depressio 191 22,8 4362,1 0,5 Muu psyyken sairaus 315 13,4 4208,8 0,5 Iskeminen sydän- ja aivoverenkiertosairaus 134 30,7 4113,4 0,5 Depressio 178 22,3 3961,8 0,4 Muut yhteensä 2 667 15,9 42503,5 4,7 Kaikki yhteensä 30 339 29,7 900316,8 100,0 Sivu 8/20
PerusAPR-tuote (papr) Koska terveyskeskuksen toiminnan sisältöä pitää kyetä kuvaamaan myös lyhyinä tarkastelujaksoina, tarvitaan episodiapr-tuotteelle kuvattavissa ja mitattavissa olevat välisuoritteet. PerusAPR-ryhmät (papr) kuvaavat yhden hoitokontaktin aikaista hoitoa. papr-ryhmä yhdistää kontaktin aikana tehdyt toimenpiteet hoidettuihin sairauksiin. Alla olevassa kuvasta näkee, miten eri tavoin papr-ryhmät voivat muodostua ja miten ne liittyvät hoitoepisodeihin (eapr) Kuva 5. papr-ryhmien muodostuminen APR-ryhmittelijä ryhmittelee potilaat automaattisesti papr-ryhmiin.. Kukin sairausryhmä (ASL) on jaettu 3-4 papr-ryhmään, joihin algoritmi jakaa potilaat sen mukaan, miten raskaita toimintoja heille kontaktin aikana on tehty. papr-ryhmien nimet on muodostettu kuvaamaan sairauden hoidon sisältöä ja intensiteettiä yhden kontaktin aikana. Kunkin papr:n voimavarojen kulutus sekä potilastasolla että ryhmätasolla lasketaan aiemmin kuvatulla tavalla. Kuvassa 6 on esitetty verenpainetaudin papr-ryhmät ja niiden sisältämät yleisimmät toimenpiteet. Sivu 9/20
Aktiivisia hoitotoimenpiteitä vaativa verenpainetauti Verenpainetaudin työläs tutkimus tai hoito Verenpainetaudin tavanomainen ohjaus ja hoito Verenpainetaudin seuranta ilman toimenpiteitä Toimenpide Kpl Toimenpide Kpl Toimenpide Kpl Toimenpide Kpl Tutkimuspyyntö, 65 Toimenpide 447 Lääkityksen aloitus 831 Ei toimenpidettä, 411 tai muutos, Lääkityksen aloitus 59 Laboratoriokoe/pikatesti, 163 Tutkimuspyyntö, 554 Tutkimuspyyntö, 286 tai muutos, sh. EKG (päivystys), 45 Hallinnollinen toimenpide, 150 Muu toimenpide, sh. 204 Toimintatutkimus, 7 sh. Mittaus vastaan- 44 Tutkimuspyyntö, 73 Terveysneuvonta, 93 Ei toimenpidettä, sh. 4 otolla, Injektio / punktio / nesteen poisto, Seurattava potilas, Välittömän sairaalahoidon valmistelu, Lähete erikoissairaanhoitoon, 29 Lääkityksen aloitus tai muutos, 20 Rokotus / injektio / infuusio / näytteen otto, sh. 61 Laaja tutkimus, 75 Rokotus / injektio / infuusio / näytteen otto, sh. 61 Lähete erikoissairaanhoitoon, 12 Hoitotarvikejakelu, sh. 44 Ei toimenpidettä, 10 Lääkityksen annostelu / tarkistus, sh. Pikatesti, 8 Sairauden ensikäynti / ohjanta, sh. Terveysneuvonta, 18 Terapeuttinen keskustelu, 15 Sairauden ensikäynti / ohjanta, sh. 51 Kirurginen toimenpide, 36 Apuvälinehankinta, 31 Lähete yksit. tutkimukseen / hoitoon, 27 Gynekologinen / urologinen toimenpide, 7 Terveysneuvonta, 9 Määräaikaistarkastus 21 Lastoitus / teippaus / kipsaus, Kuva 6. Verenpainetaudin papr:ien sisältämät 10 yleisintä toimenpidettä Lohjan terveyskeskuksessa Erot papr:ien lukumäärissä ja niiden keskimääräisissä kustannuspainoissa kertovat hoitokontaktin aikaisista hoitokäytäntöjen eroista. Alla kuvassa 7 on Lohjan ja Vihdin helppohoitoisten infektioiden jakautuminen papr-ryhmiin ja sekä niiden kokonaisresurssien käyttö (= potilaiden lukumäärä x keskimääräinen kustannuspaino). 4 3 3 2 2 1 Sivu 10/20
Helppohoitoisten infektioiden papr-ryhmien painosummat (lukumäärä x kustannuspaino) 13000 12000 11000 10000 9000 8000 7000 6000 Vihti Lohja 5000 4000 3000 2000 1000 0 Aktiivista hoitoa vaativa helppohoitoinen infektio Helppohoitoisen infektion tavanomainen tutkimus, hoito ja ohjaus Helppohoitoisen infektio, ilman aktiivisia toimenpiteitä Kuva 7. Helppohoitoisten infektioiden papr-ryhmät ja niiden aiheuttama resurssien kokonaiskulutus Lohjan ja Vihdin terveyskeskuksissa. Kaikissa kuvatuissa papr-ryhmissä Lohjan painosummat ovat Vihdin vastaavia suuremmat. Tämä kertoo, että Lohjalla näiden ryhmien hoitoon on käytetty yhteensä enemmän resursseja. Näin ollen Lohjalla on tarkasteluajankohtana hoidettu Vihtiä enemmän helppohoitoisia infektioita sairastavia potilaita, jolloin kokonaisresurssien käyttö nousee suuremmaksi. Luonnollista tämä on mm. sen vuoksi, että Lohja on asukasluvultaan Vihtiä suurempi. Mikäli tarkastellaan papr-ryhmien keskimääräisiä kustannuspainoja (kuva 8), tilanne näyttää päinvastaiselta. Lohjan keskimääräiset kustannuspainot ovat Vihdin kustannuspainoja alemmat. Vihdissä on siis yhden potilaan hoitoon käytetty keskimäärin enemmän resursseja. Tämä selittyy jatkoanalyyseissa työnjaon eroilla (kuva 9). Kummassakin kunnassa suuren osan helppohoitoista infektiota sairastavista potilaista hoitaa lääkäri, mutta Vihdissä tämä osuus on Lohjaa suurempi. Kyseessä on siis potilasryhmä, jonka toimintakäytäntöjä muuttamalla saadaan aikaan potentiaalisia säästöjä Sivu 11/20
4,5 4,22 4 3,63 3,5 3,09 3 2,85 2,5 2 2,2 2,49 Vihti Lohja 1,5 1 0,5 0 Aktiivista hoitoa vaativa helppohoitoinen infektio Helppohoitoisen infektion tavanomainen tutkimus, hoito ja ohjaus Helppohoitoisen infektio, ilman aktiivisia toimenpiteitä Kuva 8. Helppohoitoisten infektioiden papr-ryhmien kustannuspainot Lohjan ja Vihdin terveyskeskuksissa 100 % 80 % 0,4 6 26,5 13,9 12,9 1,4 4,7 1,2 8,9 34,8 11,5 8,8 5,6 0,8 21,6 5,2 1,6 4,8 17,9 4,9 18,9 60 % 40 % 72,1 80,1 36,8 62,2 86,4 64,1 76,2 67,1 77,6 88,2 80,5 75,5 Työtervh % Tervh % Shoitaja % Lääkäri % 20 % 46,6 35,9 17 0 % Ii Jyväskylä Karkkila Karstula Lohja Nummi-Pusula Pudasjärvi Vaala Utajärvi Vihti Yli-ii Kaikki Kuva 9. Helppohoitoisten infektioiden työnjaon erot terveyskeskuksissa (Ammattiryhmien toimenpiteiden painosummien % -jakaumat) Sivu 12/20
Tiedon raportointi terveyskeskukselle APR-tietojärjestelmä muodostaa yksityiskohtaisen terveyskeskusten toimintaaineiston, josta on mahdollisuus tehdä monipuolisia raportteja terveyskeskuksen toiminnan sisällöstä ja tarvittaessa porautua tarkastelemaan poikkeavuuksia aina yksittäisen asiakkaan kontaktitietoihin saakka. Analyysit ja raportit tuotetaan Datawell Oy:n Ecomed Analyzer -ohjelmistolla DMS tuottaa kuukausittain vakioraportit terveyskeskuksen sairausvastaanottotoiminnasta, ehkäisevästä terveydenhuollosta ja avotoiminnasta kokonaisuutena. Ne julkaistaan käyttäjäportaalissa, josta ne ovat helposti luettavissa ja tulostettavissa ilman erillisiä käyttäjätunnuksia. Tarvittaessa DMS tuottaa myös yksityiskohtaisia raportteja asiakasterveyskeskuksen toiveiden mukaisesti. Näistä tehdään valmiit graafiset esitykset. Raportteja voi käyttää esimerkiksi henkilökunnan koulutustilaisuuksissa tai vaikkapa lautakunnan kokouksissa. Ecomed Analyzer -ohjelman omatoimista käyttöä varten terveyskeskus saa käyttäjätunnukset, jotka oikeuttavat pääsyyn oman terveyskeskuksen (tai sovitusti alueen yhteiseen) aineistoon. Asiakkaan on mahdollista tehdä netissä lähes rajattomasti tarkentavia raportteja omasta toiminnastaan valmiiden raporttipohjien avulla. Tarkempi esittely APR-Ecomed-tietojärjestelmästä ja sen raportointimahdollisuuksista löytyy APR. Tietojärjestelmä toiminnan johtamiseen ja kehittämiseen -esitteestä. Sivu 13/20
APR-koulutus ja konsultointi Avohoidon potilasryhmityksen mahdollisuuksien täysimittaiseksi hyödyntämiseksi DMS tarjoaa terveyskeskuksille monipuolisia koulutus- ja konsultaatiopalveluja. Käyttöönottovaiheessa järjestämme asiakasterveyskeskuksen kaikille työntekijäryhmilleaprperusluokitusten tallentamisen koulutuksen. Koulutus sisältää APR:n käytön ja hyödyntämisen esittelyn sekä yksityiskohtaisen opastuksen ja kirjalliset ohjeet tiedon tallentamisesta. Myöhemmin annamme ohjausta ja neuvontaa mahdollisissa pulmatilanteissa. Tiedon hyödyntämiseksi koulutamme ja ohjeistamme terveyskeskuksia mm. omien APR-raporttien tekemiseen. Terveyskeskuksen johdolle järjestämme analyysi- konsultaatio- ja kehittämispalveluja, joissa yhteisen seminaarityöskentelyn aikana analysoidaan toimintakäytäntöjen kehittämistarpeet ja sovitaan toteutettavat muutokset. Jatkuvan APR-tiedonkeruun avulla seurataan muutosten toteutumista ja vaikutuksia. Toimintakäytäntöjen kehittämiseen liittyen järjestämme myös muutoksen johtamiskoulutusta. Tarkempi kuvaus koulutuksesta on esitteessä: Terveyskeskuksen johdon analyysi-, konsultaatio- ja kehittämispalvelut. APR -tietojärjestelmän hyödyntämi-nen terveyskeskuksen johtamisessa. APR-Ecomed-tietojärjestelmä sisältää mahdollisuuden APR:ää käyttävien terveyskeskusten väliseen tuotannon ja toimintakäytäntöjen vertailuun. Benchmarking-paketin hankkineet terveyskeskukset saavat käyttöönsä tuotannon ja toimintakäytäntöjen vertailuraportit kerran kuukaudessa sekä tuottavuuden vertailuraportit kerran vuodessa. APR:ää käyttäville terveyskeskuksille pidetään vuosittain vertailukehittämisseminaari, jossa pureudutaan toimintakäytäntöeroihin ja tarkastellaan terveyskeskusten tuottavuutta. Sivu 14/20
APR perusluokitukset Liite1(1) Kontaktin tyyppi Työyksikkö Luokka Koodi Sama jaottelu kaikilla Vastaanottokäynti KO10 toimintayksiköillä Puhelu KO20 Kirje/Sähköinen yhteydenotto KO30 Konsultaatio KO40 Käynti potilaan luona KO50 Ryhmätoiminta KO60 Verkostopalaveri KO80 Muu käynti KO90 Toiminnan tyyppi Työyksikkö Luokka Koodi Sama jaottelu kaikilla Sairaanhoito TO10 toimintayksiköillä Terveydenhoito TO20 Toimintayksikkö Luokka Vastaanotto Äitiysneuvola Lastenneuvola Perhesuunnitteluneuvola Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto Työterveyshuolto Kuntoutus Mielenterveysyksikkö Koodi TY10 TY20 TY30 TY40 TY50 TY60 TY70 TY80 Ammattiryhmä Luokka Lääkäri Sairaanhoitaja Terveydenhoitaja Kuntoutusyksikön työntekijä Mielenterveysyksikön työntekijä Työterveyshoitaja Koodi AM10 AM20 AM30 AM40 AM50 AM60 Kontaktin luonne Työyksikkö Luokka Koodi Sama jaottelu kaikilla Ensikäynti LU10 toimintayksiköillä Seurantakäynti LU20 Kiireellinen käynti LU30 Sivu 15/20
APR perusluokitukset Liite1(2) Avohoidon sairausluokitus ASL Luokka Verenpainetauti Iskeeminen sydänsairaus ja sydäninfarkti Sydämen rytmihäiriöt Sydämen vajaatoiminta tai muu sydänsairaus Ääreisverenkierron sairaudet Aivoverenkiertohäiriö Muu neurologinen sairaus Dementia tai vanhuudenheikkous Diabetes komplikaatioineen Muu endokrinologinen sairaus Krooninen keuhkosairaus Nivelrikko Selkä- ja kaularangan sairaudet Muu tuki- ja liikuntaelinsairaus Vamma tai myrkytys Reuma- ja sidekudossairaus Mahavaivat Korva-, nenä- ja kurkkutauti Naisen virtsa- ja sukupuolielinsairaus Miehen virtsa- ja sukupuolielinsairaus Virtsatieinfektio tai munuaistulehdus Pahanlaatuinen kasvain Ihosairaus Silmäsairaus Depressio Skitsofrenia Muu psyyken sairaus Lapsen tai nuoren psyyken tai kehityksen häiriöt Kehitysvamma tai epämuodostumat Veren tai verta muodostavien elinten sairaudet Päihteiden väärinkäyttö Raskaus, synnytys ja niiden komplikaatiot Helppohoitoiset infektiot Vakavat infektiot Muut tartuntataudit Allergiaoireet Oireet tai tarkemmin määrittelemättömät tilat Muu tauti tai sairaus Terve Koodi SL10 SL20 SL30 SL40 SL50 SL60 SL70 SL80 SL90 SL100 SL110 SL120 SL130 SL140 SL150 SL170 SL180 SL200 SL210 SL220 SL230 SL240 SL250 SL260 SL270 SL280 SL290 SL300 SL310 SL320 SL330 SL340 SL360 SL370 SL380 SL390 SL400 SL410 SL420 Sivu 16/20
APR perusluokitukset Liite 1(3) Avohoidon toimintoluokitus ATL Työyksikkö Luokka Koodi Lääkärin vastaanotto Kirurginen toimenpide TL10 KNK-toimenpide TL20 Silmätoimenpide TL30 Gynekologinen/urologinen toimenpide TL40 Tähystystutkimus TL50 Laaja tutkimus TL60 Hallinnollinen toimenpide TL70 Terapeuttinen keskustelu TL80 Terveysneuvonta TL90 Lähete yksityiseen tutkimukseen/hoitoon TL100 Apuvälinehankinta TL110 Lääkityksen aloitus tai muutos TL120 Injektio / punktio / nesteen poisto TL130 Lastoitus / teippaus / kipsaus TL140 Mittaus vastaanotolla TL150 Pikatesti TL160 EKG (päivystys) TL170 Seurattava potilas TL180 Elvytys TL190 Määräaikaistarkastus neuvolassa tai kouluterveydenhuollossa TL200 Sovittu kontrolli neuvolassa tai kouluterveydenhuollossa TL210 Rasitus-EKG TL220 Ultraäänitutkimus TL225 Tulkki- ja muu avustajapalvelu TL230 Tutkimuspyyntö TL235 Videovastaanotto TL238 Konsultaatio (toinen työntekijä) TL260 Lähete erikoissairaanhoitoon TL280 Välittömän sairaalahoidon valmistelu TL290 Ei toimenpidettä TL300 Sivu 17/20
APR perusluokitukset Liite 1(4) Avohoidon toimintoluokitus ATL Työyksikkö Luokka Koodi Sairaanhoitajan vastaanotto Ompeleiden poisto TS10 Haavan hoito TS20 Teippaus/ kipsaus / lastoitus TS30 Terveystarkastus TS40 Rokotus / injektio / infuusio / näytteen otto TS50 Toimintatutkimus TS60 Tartuntatautineuvonta TS70 KNK- tai silmätoimenpide TS80 Hoitotarvikejakelu TS90 Kroonisen sairauden kontrolli TS100 Sairauden ensikäynti / ohjanta TS110 Sairauslomatodistus TS120 Terapeuttinen keskustelu TS130 Tutkimuspyyntö TS135 Laboratoriokoe/pikatesti TS140 Lääkityksen annostelu/tarkistus TS150 Urologinen, gynekologinen tai suolistotoimenpide TS165 Seulonta TS175 Tulkki- ja muu avustajapalvelu TS180 Videovastaanotto TS185 Konsultaatio TS160 Muu toimenpide TS170 Ei toimenpidettä TS190 Avohoidon toimintoluokitus ATL Työyksikkö Luokka Koodi Terveydenhoitajan vastaanotto Määräaikaistarkastus TN10 Sovittu kontrolli TN20 Rokotus / injektio / infuusio TN30 Laboratoriokokeen otto TN40 Tutkimuspyyntö TN45 Sairaudenhoito TN50 Laaja terveysneuvonta TN60 Terapeuttinen keskustelu TN70 Lääkityksen järjestäminen TN80 Ultraäänitutkimus TN90 Terveystarkastus / terveystodistus TN95 Hoitoneuvottelu TN100 Seulonta TN105 Tulkki- ja muu avustajapalvelu TN130 Videovastaanotto TN125 Konsultaatio TN110 Lähete erikoissairaanhoitoon TN115 Muu toimenpide TN120 Ei toimenpidettä, th TN140 Sivu 18/20
APR perusluokitukset Liite 1(5) Avohoidon toimintoluokitus ATL Työyksikkö Luokka Koodi Kuntoutus Akuuttihoito TF10 Sairaanhoito / terapia TF20 Kuntoneuvola TF30 Apuväline- ja kodin muutostyöarvio TF40 Asiantuntijatoiminta TF50 Apuvälinelainaus/-sovitus TF60 Tulkki- ja muu avustajapalvelu TF80 Konsultaatio TF65 Muu toimenpide TF70 Ei toimenpidettä TF90 Työyksikkö Luokka Koodi Mielenterveysyksikkö Psykiatrinen/psykologinen tutkimus TP10 Terapeuttinen keskustelu TP15 Yksilö-, perhe tai ryhmäterapia TP20 Toiminnallinen terapia TP25 Hoitoneuvottelu TP30 Hallinnollinen toimenpide TP31 Lääkityksen aloitus, muutos tai järjestäminen TP32 Rokotus / injektio / infuusio / näytteen otto TP35 Tulkki- ja muu avustajapalvelu TP50 Konsultaatio (toinen työntekijä) TP230 Tutkimuspyyntö TP290 Lähete erikoissairaanhoitoon TP300 Välittömän sairaalahoidon valmistelu TP310 Muu toimenpide TP40 Ei toimenpidettä TP60 Työyksikkö Luokka Koodi Työterveyshuolto Työhönsijoitustarkastus TT10 Myöhempi tarkastus TT20 Rokotus / injektio / infuusio TT30 Laboratoriokokeen otto TT40 Tutkimuspyyntö TT45 Sairaudenhoito TT50 Laaja terveysneuvonta TT60 Terapeuttinen keskustelu TT70 Lääkityksen järjestäminen TT80 Hoitoneuvottelu TT90 Toimintatutkimus TT110 Tulkki- ja avustajapalvelu TT140 Konsultaatio TT100 Lähete kuntoutukseen TT120 Muut toimenpide TT130 Ei toimenpidettä TT150 Sivu 19/20
APR perusluokitukset Liite 1(6) Jatkosuunnitelma Työyksikkö Luokka Koodi Sama jaottelu kaikilla Uusi vastaanottoaika / sovittu seuranta TL240 toimintayksiköillä Puhelinaika TL250 Kirje/sähköinen yhteydenotto TL255 Ohjaus (toiselle) lääkärille TL265 Ohjaus muulle terveydenhuollon työntekijälle TL270 Ohjaus sosiaalitoimeen TL271 Ohjaus päihdepalveluihin TL272 Ei jatkotoimenpidettä TL295 Sivu 20/20