EPR- analyysi raportti. kasteesso. hankejohtaja Jarmo Lappalainen

Transkriptio

1 EPR- analyysi raportti kasteesso hankejohtaja Jarmo Lappalainen

2 1. Johdanto ESSO-hankkeen keskeisenä osatavoitteena oli palveluketjujen ja palveluiden sujuvuuteen liittyvien keskeisten haasteiden löytäminen ja ongelmien ratkaiseminen. Lisäksi osatavoitteena oli tiedolla johtamisen ja kehittämisen tukeminen. Kehittämiskohteeksi valittiin paljon palveluita käyttävien tunnistaminen ja palveluohjaus sekä palvelujen suurkäyttöön liittyvien paikallisten erityispiirteiden analysointi. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin alueella päädyttiin tekemään suurkäyttäjäanalyysi hyödyntäen potilastietojärjestelmästä saatavaa tietoa asiakkaiden palvelukokonaisuuksista. Tietoa kerättiin sekä paljon päivystyspalveluita käyttävistä, että perusterveydenhuollon avovastaanottopalveluiden asiakkaista. Analyysia syvennettiin selvittämällä muistihäiriöisten tilannetta tarkemmin. Lisäanalyysia tehtiin myös päivystyksen asiakasvirroista, jossa mielenkiinnon aiheena oli selvittää päivystyksessä käyneiden asiakkaiden palveluiden käyttöä ennen ja jälkeen päivystyskäynnin. Analyysin tavoitteena oli löytää keinoja tunnistaa niitä paljon palveluita tarvitsevia asiakkaita, jotka hyötyisivät tarkemmasta palveluneuvonnasta, ohjauksesta ja tuesta. Lisäksi haluttiin tunnistaa tekijöitä, jotka ennustavat myöhempää palveluiden suurkäyttöä. Analyysin toteutti DRG Medical Systems (sittemmin osa FCG: tä), jonka kanssa sairaanhoitopiirillä oli episodikustannustiedon tuottamisesta sopimus. Analyysin tuloksia hyödynnettiin monipalvelukäyttäjien tunnistamisen ja palveluohjauksen toimintamallin luomisessa päivystykseen. Lisäksi analyysistä saatiin palvelujen käyttöön perustuva tunnistamistyökalu perusterveydenhuollon avovastaanotoille. Päivystyksen potilasvirta-analyysistä nousi tulevaisuuden kehittämiskohteita. 2. Suurkäyttäjäanalyysi (v EPR aineisto) 2.1. Perusterveydenhuollon avohoidon potilaat ( 8 tai enemmän lääkärissä käyntiä) 1876 asiakasta ( asiakkaasta), käyttävät 6,05% kaikesta SOTE resursseista (14,1 milj. euroa) 2% kaikista SOTE käyttäjistä 2.2. Perusterveydenhuollon avohoidon potilaat (suurimman 10% avohoidon kokonaisresursseista käyttäneet) 1077 asiakasta, käyttävät 5,79% kaikesta SOTE-resursseista (13, 5 milj. euroa) 1,14 % kaikista SOTE käyttäjistä Tässä ryhmässä eniten kustannuksia (5milj) tuli Oireet ja määrittämättömät tilat ryhmästä, seuraavana aikuisten mielenterveys- ja päihde ongelmat (1,8 milj.), sydän- ja verisuonisairaudet (1,6milj), neurologiset sairaudet ( 1,2 milj )ja vammat (1,0 milj) Potilaskohtaisissa hoitokokonaisuuksissa lisäksi nousi raskaus - ja sen komplikaatiot sekä pahanlaatuiset sairaudet (Kuva 1) Yli kolmannes suurkulutuksen kustannuksista jäi epäselväksi ja sijoittui oireet tai tarkemmin määrittämättömät tilat ryhmään. Tätä diagnoositonta käyttöä ei siis voitu liittää mihinkään sairausryhmään (esim. vanhustenpalvelut, avovastaanoton puhelut) Suurin osa suurkäyttäjien episodeista liittyi pitkäaikaissairauksien hoitoon (Kuva 2) Ikäryhmittäisessä tarkastelussa työikäisillä päihde- ja mielenterveysongelmat erottautuivat selvästi (1,6 milj), nuorilla päihde- ja mielenterveysongelmien lisäksi kasvuun ja kehitykseen

3 liittyvät asiat ja vanhuksilla käyttö liittyi tasaisemmin neurologisiin, kardiovaskulaarisiin ja pahanlaatuisista kasvaimista liittyviin episodeihin Kuva 1 Suurkäyttäjien hoitokokonaisuuksien kustannukset/potilas v.2014 Kuva 2 Suurkäyttäjien episodityyppien jakautuminen v. 2014

4 2.3. Avohoidon suurkäyttäjien indikaattorimuuttujien selvittäminen Suurkäyttäjäryhmästä tehtiin logistiset regressioanalyysit riskitekijöiden selvittämiseksi sekä perusterveydenhuollon resurssien käytön, että koko SOTE-palveluiden suhteen (kuva 3 ja 4) Näiden perusteella saatiin käyntimäärähälytys työkalu avovastaanoton käyttöön (kuva 5) Jatkossa alueecomediin voidaan kuukausiraportointiin liittää hälytystoiminto, jolla tunnistetaan potilaat, joilla alkaa kertyä hälyttävästi vastaanottoja riskisairausryhmissä Kuva 3 Perusterveydenhuollon avopalveluiden suurkäytön riski avovastaanotto potilailla Suurkäytön riskitekijät pth:n avohoidossa, avohoidon sairauskontaktit Riskitekijä OR 95 % luottamusväli (ei diagnoosia 33,95 4,75 242,37) lapsen tai nuoren psyyk tai kehityk.häiriö 29,04 16,59 50,86 skitsofrenia 16,52 12,26 22,27 raskaus 5,28 3,72 7,50 depressio 5,01 3,92 6,40 päihteiden väärinkäyttö 4,14 3,03 5,65 sydämen rytmihäiriöt 3,73 3,04 4,58 muu psyyken sairaus 3,17 2,57 3,91 kotihoidon käyttö 2,75 2,27 3,33 Nuori -ikäryhmä 2,49 1,03 6,06 diabetes 2,47 2,07 2,94 asumispalveluiden käyttö 2,39 1,74 3,27 Hirvensalmi 2,12 1,38 3,55 vammat 2,09 1,77 2,46 Ääreisverenkierron saiiraus 2,07 1,62 2,65 Pertunmaa 2,02 1,28 3,17 ihotauti 1,98 1,66 2,35 Mikkeli 1,76 1,31 2,36 reuma- ja sidekudossairaus 1,75 1,29 2,37 krooninen keuhkosairaus 1,64 1,31 2,04 selkä- ja kaularangan sairaudet 1,61 1,33 1,95 muu neurologinen sairaus 1,55 1,25 1,30 muu sydänsairaus 1,52 1,16 1,99 dementia 1,51 1,05 2,15 silmätauti 1,47 1,05 2,05 naisten virtsa- ja sp-elinsairaus 1,35 1,03 1,76 lääkärin vastottokäynti lkm, pth 1,28 1,23 1,31 knk-tauti 1,27 1,03 1,58 muu tuki- ja liikuntaelinsairaus 1,24 1,04 1,48 mahavaivat 1,24 1,04 1,48 yhteispäivystyskäynti lkm 1,09 1,05 1,12 vastottokäynti lkm, esh 1,01 1,00 1,02 sairaalahoitopäivä lkm, esh 1,00 1,00 1,01

5 Kuva 4 Koko Sosiaali- ja terveyspalveluiden suurkäytön riski PTH:n avovastaanoton potilailla Suurkäytön riskitekijät, soten hoitokokonaisuudet Riskitekijä OR 95 % luottamusväli (Oireet ja määrittelemättömät tilat 36,74 5,15 262,24) Nuoret-ikäryhmä 5,54 2,66 11,54 eläkeläiset-ikäryhmä 5,14 2,43 10,85 Nuorten ongelmien seuranta 5,11 2,94 8,87 Aikuisten mt-ja päihdeongelmat 4,98 4,29 5,77 Raskaus ja sen komplikaatiot 3,67 2,62 5,13 vanhukset-ikäryhmä 3,15 2,44 10,85 työikäiset-ikäryhmä 2,54 1,32 4,88 Pertunmaa 2,50 1,66 3,74 Vammat 2,01 1,70 2,38 ihosairaudet 1,99 1,71 2,33 Hirvensalmi 1,96 1,26 3,03 kardiovaskulaarisairaudet ja diabetes 1,94 1,66 2,27 Kotihoidon käyttö 1,76 1,44 2,15 Mikkeli 1,50 1,16 1,93 asumispalvelun käyttö 1,38 1,02 1,86 Keuhkosairaus ja allergia 1,36 1,14 1,63 lääkärin vastottokäynti lkm, pth 1,35 1,32 1,38 Terve 1,29 1,10 1,50 Virtsa- ja sukupuolielinsairaus 1,28 1,08 1,52 Neurologiset sairaudet 1,21 1,03 1,41 TULES-sairaudet 1,20 1,03 1,39 sairaalahoitopäivä lkm, esh 1,01 1,01 1,01 (Pieksämäki 0,62 0,45 0,85)

6 Kuva 5 Perusterveydenhuollon vastaanottopalveluiden käyntimäärähälytys Käyntimäärähälytys, monesko käynti kiini Pth lääkärikäynti 6. Pth muu työntekijä käynti 6. Esh pkl-käynti 3. Yhteispäivystyskäynti 2. Diabeskäynti 3. Muu tules-käynti 2. Vammakäynti 2. Ihokäynti 3. Päihdekäynti 2. Helppo inf. Käynti 3. Depressiokäynti 3. Skitsofreniakäynti 4. Muu psyyken käynti 3. Lapsen ja nuoren kehityskäynti 3. Terve aikuinen Dementiaa sairastavien palveluiden käytön tarkastelu Mukana asiakkaat, joilla dementia diagnoosi missä tahansa palveluissa vuonna 2014 Kokonaiskustannus tässä aineistossa 45 milj. euroa ei sisällä yksityissiltä palveluottajilta ostettua palvelua eikä Pieksämäen palveluasumista ja pitkäaikaista laitoshoitoa Kuntien välistä vertailua vaikeuttaa palvelurakenteiden erot. Vertailussa on mukana vain julkiset palvelut, ulkoa ostetut palvelut puuttuvat(kuva 6). Vammojen jälkitilat aiheuttavat runsaasti kustannuksia dementiapotilailla sosiaalipalveluihin Lisäkustannuksia dementiapotilailla tuovat lisäksi neurologiset sairaudet ja diabeteksen komplikaatiot Dementiapotilailla on paljon kontakteja, joista puuttuu käynnin syy Eri hoidon portaiden resurssien käyttö dementiapotilaiden hoidossa vaihtelee huomattavasti kunnittain (Kuva 7)

7 Kuva 6 Kuntien vertailu väestön määrään suhteutettuna Kuva 7 Ammattiryhmien ja hoidon portaiden välinen työnjako dementiapotilaiden hoidossa

8 4. Päivystyksen potilasvirta-analyysi (v EPR- aineisto) Päivystyksen potilasvirta-analyysilla haluttiin saada lisätietoa päivystyksessä asioivien potilaiden hoitokokonaisuuksista. Analyysissä tarkasteltiin päivystyksessä asioivien sairauskirjoa ja resurssien käyttöä (sekä päivystysresurssin että koko SOTE-alueen palveluiden käyttöä). Merkittävimpiä sairausepisodeja tarkasteltiin erikseen kunnittain. Erityinen mielenkiinto kohdistui siihen, mitä tapahtuu ennen ja jälkeen päivystyskäynnin Yhteispäivystyksen sairausprofiili ja resurssien käyttö Potilaita , hoitokontakteja Diagnoosien kirjaus % 99 %. Näistä yli puolet potilaista on käyttänyt myös PTH: n avopalveluita ja yli kolmas osa ESH: n avopalveluita ESH: n osastopalveluita on käyttänyt kolmasosa Kuva 8 Mikkelin keskussairaalan yhteispäivystyksen potilaiden sairausprofiili v Operatiivisia potilaita 5 239, kontakteja Konservatiivisia potilaita 6 118, kontakteja Yleislääketieteellisiä potilaita , kontakteja , Hoitajavastaanoton potilaita Kipsivastaanoton potilaita 618 Lääkärin puhelin konsultaatioita Operatiivisilla aloilla suurin osa resursseista käytettiin vammojen (43%) ja vatsavaivojen hoitoon (23%) Konservatiivisilla aloilla resurssien käyttö oli tasaisempaa. Kärjessä sydämen rytmihäiriöt (14%),muiden sairauksien ryhmä (12%), iskeeminen sydänsairaus ja sydäninfarkti ( 11,2 %)sekä muut neurologiset sairaudet (10,7%).

9 Yleislääketieteen puolella korostui vammat ja myrkytykset (25,9%), muiden sairauksien ryhmä (18%) sekä helppohoitoiset infektiot (15,1%) Päivystyskustannusten kolmen kärki; vammat ja myrkytykset, infektiot ja kardiovaskulaarisairaudet (mukana diabetes). Kuva9. Kuva 9 Yhteispäivystyksen hoitokokonaisuudet lukuina Hoitokokonaisuus Potilaiden lkm Sairauskontaktien lkm yhteensä Kustannukset Potilaan km. kustannukset Sairauskontaktin km. kustannukset Vammat Infektiotaudit Kardiovaskulaarisairaudet ja diabetes Neurologiset sairaudet Oireet ja määrittelemättömät tilat TULES-sairaudet Aikuisten mielenterveys- ja päihdeongelm Vatsavaivat Virtsa- ja sukupuolielinsairaudet Keuhkosairaus ja allergia Pahanlaatuiset kasvaimet Muut sairaudet Nuorten ongelmien seuranta Aistinelinsairaudet Ihosairaudet Veritaudit Terveet Raskaus ja sen komplikaatiot Hoitokokonaisuudet yhteensä Mikkelin kaupunki käyttää väestömäärään suhteutettuna eniten päivystyspalveluja sekä pitkäaikaisten, että lyhyt aikaisten hoitoepisodien osalta. Pieksämäen ja Joroisten alhainen käyttö selittyy sillä, että Pieksämäellä on oma päivystys ja Joroinen käyttää Varkauden palveluita. Kuva 10 Päivystyspalveluiden väestömäärään suhteutettu käyttö v Ensineuvon palveluita käytti v asiakasta ja puheluita oli yli , näistä ohjautui 8308 asiakasta ( käyntiä) yhteispäivystykseen. Päivystys käynnin jälkeen ensineuvoon soitti viikon sisällä 9453 asiakasta (puheluita )

10 Vain päivystys palveluita käytti 2595 asiakasta, joista ulkokuntalaisia Lopuista suhteellisesti eniten Mikkeliläisiä. Kuva 11 Vain päivystyspalveluita käyttävien kustannukset/1000 asukasta v Eniten väestöön suhteutettuja kustannuksia 4.2. Päivystyspalveluita käyttäneiden hoitokokonaisuuksien tarkastelu koko palvelutuotannossa Tarkastelussa mukana kaikki, joko Mikkelin yhteispäivystyksessä ja/tai Pieksämäen aluesairaalassa päivystyskäynnin sisältäneet hoitoepisodit. Kardiovaskulaarisairaudet ja diabetes aiheuttavat eniten kokonaiskustannuksia koko hoitoketjussa, vammat päivystyksen sisäisiä kustannuksia Kuva 12. Kuva 12 Päivystyskäynnin vaatineen hoitokokonaisuuden kokonaiskustannukset Kunnittain tarkasteltuna hoitokokonaisuuksissa on runsaasti vaihtelua (kuvat 13-15), kardiovaskulaarisairauksien ja diabeteksen osalta Kangasniemi ja Pertunmaa erottautuvat

11 selvästi kalleimpina, infektiosairauksien osalta tilanne on tasaisempi, mutta vammojen osalta erityisesti Mäntyharju ja Puumala erottautuvat korkeimmilla kustannuksilla Joroinen pysyy matalana näissä kunnittaisissa, väestöön suhteutetuissa vertailuissa, koska sieltä ei saatu tietoa perusterveydenhuollon käytöstä vuonna 2015 eikä täten ole vertailukelpoinen. Kuva 13. Päivystyskäynnin vaatineiden kardiovaskulaarisairauksien ja diabeteksen- episodien kokonaiskustannukset/1000 asukasta v Kuva 14. Päivystyskäynnin vaatineiden infektiotauti-episodien kokonaiskustannukset/1000 asukasta v. 2015

12 Kuva 15. Päivystyskäynnin vaatineiden vamma-episodien kokonaiskustannukset/1000 asukasta v Kun samojen kuntien resurssien käyttöä tarkastellaan ennen ja jälkeen päivystyskäynnin, paljastuu lisää kunnittaisia eroja Kangasniemellä, Mäntyharjulla ja Pieksämäellä ennen päivystyskäyntiä ja sen jälkeen on usein vuodeosastohoitoa perusterveydenhuollossa, joka näyttäisi nostavan kokonaiskustannuksia verrattuna muihin. Tämä voi liittyä potilasvalintaan ko. osastoilla Ks. Kuvat Kuva 16 Vammat ja myrkytykset jälkitiloineen episodikustannukset ennen ja jälkeen päivystyskäynnin,kustannus/1000 asukasta

13 Kuva 17 Dementiapotilaan ennen ja jälkeen päivystyskäynnin kustannus/1000 asukasta 5. Päivystykselliset hoitojaksot, jotka alkaneet Mikkelin yhteispäivystyskäynnillä Mikkelin keskussairaalan yhteispäivystyksestä alkaneita (2 vrk sisällä) päivystyksellisiä hoitojaksoja oli vuonna potilaalla, hoitopäiviä yhteensä n Kuva 18 Päivystykselliset hoitojaksojen hoitokokonaisuudet v (Sisältää näiden episodien kaiken hoidon SOTE-alueella) hoitokokonaisuus Potilaiden lkm Kustannukset Potilaskontaktien lkm Hoitopäivien lkm yhteensä Potilaan km. kustannukset Kontaktin km. kustannukset , ,53 290,73 Kardiovaskulaarisairaudet ja diabetes , ,31 227,38 Neurologiset sairaudet , ,29 177,53 Vammat , ,27 378,19 Aikuisten mielenterveys- ja päihdeongel , ,98 202,70 Infektiotaudit , ,30 200,26 Pahanlaatuiset kasvaimet , ,00 270,02 Keuhkosairaus ja allergia , ,85 150,61 TULES-sairaudet , ,67 208,38 Vatsavaivat , ,10 639,22 Virtsa- ja sukupuolielinsairaudet , ,48 301,69 Veritaudit , ,63 135,41 Nuorten ongelmien seuranta , ,46 188,80 Muut sairaudet , ,25 174,59 Aistinelinsairaudet , ,73 208,86 Ihosairaudet , ,67 207,83 Oireet ja määrittelemättömät tilat , ,10 158,61 Raskaus ja sen komplikaatiot , ,43 240,13 Terveet , ,57 247,00 Yhteispäivystyksessä v käyneistä potilaista ohjautuu jatkohoitoon(viikon sisällä) Kuva 19

14 Toiseen kertaa päivystykseen tulee viikon sisällä 3933 potilasta, joista 1507 päätyy hoitojaksolle,valtaosa erikoissairaanhoitoon Päivystysosastolle päätyvästä 2170:stä potilaasta 981 päätyy jatkohoitoon, valta osa näistä terveyskeskuksen vuodeosastolle, kotiin tai takaisin päivystykseen. Kuva 19 Mihin päivystyspoliklinikalta mennään? Terveyskeskuksen akuuttiosastojen (os 25 ja 26) 919 potilaasta valta osa kotiutuu. 321 potilasta jää hoidonpiiriin ja näistä puolet osastokierteeseen. 6. Johtopäätökset ja kehittämisehdotukset EPR- analyysi tuotti arvokasta tietoa Etelä-Savon sairaanhoitopiirin alueen palveluiden suurkuluttajista ja sitä ennustavista tekijöistä. Sen avulla saatiin käyntimäärähälytys perusterveydenhuollon vastaanottotyötätekevien käyttöön. Resurssien käytön analysointi vahvisti tarvetta panostaa erityisesti mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämiseen sekä nuorten ongelmien hoitoon. Muistihäiriöisten osalta vammojen aiheuttamat kustannukset olivat silmiin pistävän korkeita, joten kaatumisen ennaltaehkäisyssä tulee tämä erityisryhmä huomioida. EPR-analyysissa saatiin arvokasta lisätietoa päivystyspalveluiden käytöstä ja niistä hoitokokonaisuuksista, joihin käyttö liittyy. Sairausryhmistä erityisesti vammat vaativat erityishuomiota (resurssien käyttö lähes kaksinkertainen seuraavaan sairausryhmään verrattuna). Infektiosairauksien, kardiovaskulaarisairauksien ja diabeteksen hoitopolut ja prosessit kannattaa myös arvioida. Hoitokokonaisuuksia tarkasteltaessa useiden hoitokokonaisuuksien osalta havaittiin suurta kunnittaista vaihtelua resurssien käytössä. Erityisesti Pieksämäki erottautui kalliina (selityksenä mahdollisesti vielä v päällekkäinen erikoissairaanhoito). Päivystyksen potilasvirta-analyysissa havaittiin, että 65,3% päivystyksessä käynneistä johti hoitojaksolle tai hoitokontaktiin (viikon sisällä), readmissio päivystykseen oli 16,7 %. Erikoissairaanhoidon osastoille jatkohoitoon päätyneistä potilaista terveyskeskuksen vuodeosastoille siirtyi (osastoilta 33,24,34) 215 potilasta. Tämä oli oletettua vähemmän. Analyysin tulokset toimitetaan erikoisalojen käyttöön ja hyödynnetään kehittämiskohteiden tunnistamisessa ja toiminnan analysoinnissa. Hankkeesta jäi organisaation käyttöön sairausryhmien ja episodipotilasryhmien hoitokäytäntöjen kunnittaiseen vertailuun suunniteltuja suurtauluja, joista voi yksityiskohtaisempaa analysointia jatkaa.