Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä Aki Finér Kestävän kehityksen asiantuntija Raisio-konserni Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa Energia- ja ympäristöindeksit luotiin vuonna 2008 - Patenttia haettu Ravinnetaselaskenta aloitettu vuonna 2008 HiiliPlus indeksin kehitys aloitettu vuonna 2009 Closed Circuit Cultivation CCC konseptin lanseeraus 2011 - Yhdisti kolme tehokkuuden mittaustapaa - Energiaindeksistä EkoPlus - Hiilijalanjälkilaskenta HiiliPlus nimen alle - Ravinnetaseet ja rehevöittävä vaikutus VesiPlus nimiseksi Tehokkuuden arviointi kolmesta eri näkökulmasta - Toimenpiteiden kokonaisvaltaisempi ymmärrys 1
Closed Circuit Cultivation CCC EkoPlus Sadon tuotantoon käytetty energia tuotantopanosten ja polttoaineen muodossa Sadon sisältämä energia HiiliPlus Tuotantopanosten valmistuksesta ja viljelytoimenpiteistä syntyvä ilmastovaikutus (hiilijalanjälki) VesiPlus Typen ja fosforin peltotase Mahdollisuus määrittää myös viljelyn vesistöä rehevöittävä vaikutus Hyvä sato on parasta ympäristönsuojelua! Tuotantopanokset Viljelytoimenpiteet Tehokkuuden mittarit* - Euro - Typpi N - Fosfori P - Kalium K - Siemenet - Kasvinsuojeluaineet - Kalkki CaCO 3 - Polttoaineet - Energia kj - Maalaji - Maan rakenne - Lämpöenergia - Vesitalous Tuotantopanosten tehokas hyödyntäminen HiiliPlus Energia kj, EkoPlus VesiPlus * Suhteessa jyväsatoon 2
EkoPlus indeksien muutos HiiliPlus indeksien muutos 3
VesiPlus ravinnetaseiden muutos Keskiarvot 2008 2009 2010 2011 2012 N P N P N P N P N P Suurimokaura 3-7 3-8 18-4 8-7 4-9 Kevätvehnä 32-8 32-12 38-7 22-9 31-11 Syysvehnä 41-12 46-14 45-12 31-12 45-13 Mallasohra 19-7 20-9 25-5 20-7 23-8 Ruis 39-7 53-9 49-9 45-7 54-10 N = typpitase P = fosforitase Ympäristöindeksien hyödyntämismahdollisuudet 4
Piipunpääteknologian vaikutus Yaran Uudenkaupungin sekä Siilinjärven tehtaille asennettu katalyyttitekniikka pienentää lannoitevalmistuksesta syntyviä typpioksiduulipäästöjä Raisiolle toimitetun kevätvehnän hiilijalanjälki laski keskimäärin noin 10 % teknologian käyttöönoton jälkeen Jaetun typpilannoituksen vaikutus Oletuksena, että typpilannoitusta optimoidaan lohkoilla, joilla sato-odotukset suhteessa lannoitetypen käyttöön ovat alhaisimmat ( ylilannoitetut lohkot) 1. Jaetun lannoituksen vaikutus hiilijalanjälkeen on -7,2 % 2. Toimenpiteen vaikutus rehevöitymiseen on -12,9 % 5
Ympäristöindeksien hyödyntäminen tilatason suunnittelussa Raisioagron sopimusviljelijät saavat Closed Circuit Cultivation CCC -laskennan tulokset toimituseristään Tulokset raportoidaan Viljalaari-palvelun kautta Viljelijöillä mahdollisuus vertailla oman viljelyn tehokkuutta eri vuosien välillä Lisäksi mahdollisuus vertailla oman viljelyn tehokkuutta muihin sopimusviljelijöihin nähden Analyysituloksia hyödynnetään Raisioagron viljelyneuvonnassa ja tuloksia esitellään mm. Agromakasiinissa Mahdollisuus hyödyntää tilatasolla mm. lajikevalinnassa, lannoitetuotteiden valinnassa, viljelytoimenpiteiden suunnittelussa, kuivausenergiajärjestelmien valinnassa, yms. Huippufarmari haussa -kilpailu 6
Ympäristövaikutusten arviointi Ensimmäinen satokilpailu, jossa otettu myös ympäristötekijät huomioon Kilpailijoiden suoriutumista ympäristönäkökulmasta arvioitiin EkoPlus, HiiliPlus ja VesiPlus indekseillä Laskentamalli soveltuvin osin tarkempi, kuin Raisioagron peruslaskenta, johon tiedot tulevat toimituserätietojen mukana Tiedot arviointiin lohkokirjapidosta sekä haastattelujen perusteella Jokaisesta osa-alueesta oli jaossa sijalukupisteet 10-3 Neljästä osa-alueesta eniten pisteitä saanut tila sai kokonaisarviointiin 10 pistettä Ympäristövaikutusten osa-alueet EkoPlus HiiliPlus VesiPlus PISTEET N tase P tase Eskola Kalle 10 525 12,3-19,1 6 Holma Petri 14,13 366-13 -8,1 8 Vanha-Perttula Kalle 12,07 410-17 -23 10 Hunsa Seppo 7,44 999 15,1-13,8 4 Matinolli Ilkka 10,51 394 1,1-12,6 7 Levomäki Tuomas 8,95 541 4,1-17,1 5 Kuokka Petri 13,18 432-5,8-23,4 9 Fagerström Rabbe 6,86 1173 31,5-19,3 3 7
Huippusato ympäristövaikutukset huomioiden: Toimenpiteet 1. Maan rakenne ja vesitalous kuntoon YMPÄRISTÖHYÖTY a. Kalkitus Ravinteiden käyttö tehostuu, huuhtoumat vähenevät. b. Kipsin levitys Fosforihuuhtoumat vähenevät. c. Salaojitus kunnossa Ravinteiden pintavalunta vähenee, huuhtouma salaojien kautta hallittua. d. Monipuolinen viljelykierto Torjunta-ainetarve pienenee, ravinteiden hyödyntäminen paranee. e. Muokkaus lohkon ominaisuuksien mukaan Ravinteiden käyttö tehostuu. Hiukkaseroosio ja huuhtouma pienenevät. Huippusato ympäristövaikutukset huomioiden: Toimenpiteet 2. Lajikevalinta ja sille riittävä lannoitus YMPÄRISTÖHYÖTY a. b. c. Viljelykasvin ravinteiden tarve ja Viljavuustutkimus lannoituksen perustana Viljelyohjeiden ja tutkimustiedon hyväksikäyttö Uusien lajikkeiden satopotentiaalin hyödyntäminen Lannoitus realistisen satopotentiaalin mukaisesti vähentää päästöjä. Tuoreimman tutkimustiedon mukainen lannoitus ja viljelytoimenpiteet tehostavat ravinnekäyttöä. Hyvä sato on parasta ympäristönsuojelua. 8
Huippusato ympäristövaikutukset huomioiden: Toimenpiteet 3. Kasvukauden aikaiset toimenpiteet YMPÄRISTÖHYÖTY a. b. Jaettu lannoitus keinovalikoimaan esim. Yara N-Sensor tekniikka Hivenlannoitus esim. YaraVita - tuotteilla perustuen Yara Megalab - analyyseihin ja/tai viljavuustutkimukseen. c. Tarpeenmukainen kasvinsuojelu d Starttilannoitus Ylilannoitus vähenee ja ravinteet saadaan tehokkaasti sidottua satoon. Ravinteiden tehostunut käyttö pienentää huuhtoutumaa. Torjunta-ainetarve vähenee. Ravinteet saadaan sidottua satoon tehokkaasti. Hyvä kasvusto hyödyntää annetut ravinteet paremmin, huuhtoumat vähenevät. Kiitos! Lisää kestävästä ruokaketjusta: www.ekologia.fi 9