ILMASE-hanke Juha Salopelto Kasvuohjelmatutkimus
|
|
- Timo-Jaakko Salminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ILMASE-hanke Juha Salopelto Kasvuohjelmatutkimus
2 Tuloksia ISO-VILJA sopimuksilta Ohra -Kaura -Vehnä -Ruis Analyysiä Karjatilojen vilja analyysiä
3 Lämpösumma Kasvukausi josta ei tahtonut loppua tulla Helsinki-Vantaa keskim huhti huhti huhti huhti 469 astetta
4 Kasvukausi josta ei tahtonut loppua tulla Oulu astetta keskim huhti touko touko touko
5 Kasvukausi josta ei tahtonut loppua tulla Lappeenranta astetta keskim huhti huhti huhti huhti
6 Kasvukausi josta ei tahtonut loppua tulla Utti astetta keskim huhti huhti huhti huhti
7 Kasvukausi josta ei tahtonut loppua tulla Turku astetta keskim huhti huhti huhti huhti Salo 1702
8 Kasvukausi josta ei tahtonut loppua tulla Jokioinen astetta keskim huhti huhti huhti huhti
9 Typen käyttö Ohra Sato Kg / Ha RV % N lannoitus N sato jyvissä ,0 10,7 10,4 12,4 12,2 85,5 85,3 86,5 86,1 87,3 60,4 58,2 62,6 60,7 68,3 Lähde: Agrimarket- ketjun ISO-VILJA -viljelysopimusten analysointitiedot 2011
10 Laatuvertailu satovuosittain Ohra Kevätvehnä Kaura Satovuosi HLP RV% HLP RV% Sakoluk HLP ,6 12,7 78,8 15, , ,3 13,1 79,4 14, , ,5 11,6 75,9 13, , ,1 11,5 79,8 12, , ,1 12,2 82,0 12, , ,3 12,0 79,5 13, , ,0 10,7 80,5 12, , ,5 10,4 80,6 12, , ,5 12,4 81,1 13, , e 63,3 12,3 80,5 14, ,4 Lähde: Agrimarket- ketjun ISO-VILJA -viljelysopimusten analysointitiedot
11 Laatuvertailu sikatilat satovuosittain SUMMARY Ohra, sikatilat n KO, % RV, % ka TÄ, % ka hlp, kg syksy kesä ,4 12,5 60,7 63,4 syksy kesä ,2 12,2 61,4 66,4 syksy kesä ,3 12,3 62,3 68,6 syksy kesä ,5 12,3 61,1 65,5 syksy kesä ,6 11,5 61,8 64,5 syksy kesä ,1 11,4 62,0 66,8 syksy kesä ,7 12,9 60,5 64,6 syksy kesä ,5 12,8 60,5 61,8
12 ISO-VILJA historia 1994 Selvitys viljan haitta- ja arvo-osista Kasvukaudenaikainen toiminta aloitettu Ensimmäiset lehtivihreämittaukset viljelijöiden pelloilla. ISO-VILJA tutkimus aloitettu 5000 ha
13 ISO-VILJA Viljatutkimus 2005 Ohra Typen kotiutus N kg/ha Alle Yli Juha Salopelto
14 ISO-VILJA Viljatutkimus 2005 Ohra Typen kotiutus N kg/ha N jyvissä Alle Yli Juha Salopelto
15 ISO-VILJA Viljatutkimus 2005 Ohra Typen kotiutus N kg/ha N jyvissä N oljissa Alle Yli Juha Salopelto
16 ISO-VILJA Viljatutkimus 2005 Ohra Typen kotiutus N N N N kg/ha jyvissä oljissa tase Alle Yli Juha Salopelto
17 Viljatutkimus 2004 Ohra Siemen Tsp g Itävyys % kg / ha Kpl / m2 Alle , , , Yli ,
18 Viljatutkimus 2004 Ohra Käytetyt ravinteet N kg / ha P kg / ha K kg / ha Alle , , ,9 28 Yli , Juha Salopelto
19 Viljatutkimus 2004 Ohra Käytetyt ravinteet N P K Startti kg / ha kg / ha kg / ha % Alle , , , Yli , Juha Salopelto
20 Viljatutkimus 2004 Kasvin suojelu (lohkot joilla torjunta tehty) Tauti 1 Tauti 2 Sääde 2 Ohra % % % Alle Yli Juha Salopelto
21 Viljatutkimus 2005 Tunnusluvut laatujärjestelmiä varten 1 Paljonko jyviä / 1 N kilo 40 => Juha Salopelto
22 Viljatutkimus 2005 Tunnusluvut laatujärjestelmiä varten 1 Paljonko jyviä / 1 N kilo 40 => 48 2 Typen kotiutus % 64 => Juha Salopelto
23 ISO-VILJA historia 1994 Selvitys viljan haitta- ja arvo-osista Kasvukaudenaikainen toiminta aloitettu Ensimmäiset lehtivihreämittaukset viljelijöiden pelloilla. ISO-VILJA tutkimus aloitettu 5000 ha 1996 Aloitettiin kaupan lehtivihreämittaukset Viljelyn ympäristövaikutusten seuranta. Ensimmäiset ravinnetaselaskelmat Nimeksi ISO-VILJA teknologia 1997 Ensimmäinen laatujärjestelmä koulutus ISO 9001 ISO-VILJA TM 1998 Maan rakenneongelmat esille
24 ISO-VILJA historia 1994 Selvitys viljan haitta- ja arvo-osista Kasvukaudenaikainen toiminta aloitettu Ensimmäiset lehtivihreämittaukset viljelijöiden pelloilla. ISO-VILJA tutkimus aloitettu 5000 ha 1996 Aloitettiin kaupan lehtivihreämittaukset Viljelyn ympäristövaikutusten seuranta. Ensimmäiset ravinnetaselaskelmat Nimeksi ISO-VILJA teknologia 1997 Ensimmäinen laatujärjestelmä koulutus ISO 9001 ISO-VILJA TM 1998 Viljan laatuhinnoittelu käyttölaadun mukaan Arvo-osat mitataan joka kuormasta HLP, RV ja Tärkkelys ISO-VILJA Auditoinnit viljaliikkeissä Maan rakenneongelmat esille 1999 Viljan typpi- ja fosforisisältö tilitykseen Ensimmäiset ISO-VILJA ajokortit
25
26 ISO-VILJA historia 1994 Selvitys viljan haitta- ja arvo-osista Kasvukaudenaikainen toiminta aloitettu Ensimmäiset lehtivihreämittaukset viljelijöiden pelloilla. ISO-VILJA tutkimus aloitettu 5000 ha 1996 Aloitettiin kaupan lehtivihreämittaukset Viljelyn ympäristövaikutusten seuranta. Ensimmäiset ravinnetaselaskelmat Nimeksi ISO-VILJA teknologia 1997 Ensimmäinen laatujärjestelmä koulutus ISO 9001 ISO-VILJA TM 1998 Viljan laatuhinnoittelu käyttölaadun mukaan Arvo-osat mitataan joka kuormasta HLP, RV ja Tärkkelys ISO-VILJA Auditoinnit viljaliikkeissä Maan rakenneongelmat esille 1999 Viljan typpi- ja fosforisisältö tilitykseen Ensimmäiset ISO-VILJA ajokortit Maan rakenneongelmat tutkimuksen kohteeksi 2000 Ensimmäinen mittauskioski Somerolle Viljatilan laatu- ja ympäristöindeksi ISO-VILJA mukaan kotieläintilakokonaisuuteen Ensimmäinen viljatilan auditointi 2001 Viljatutkimuksesta esille Ca / Mg ja maan rakenne
27 ISO-VILJA historia 1994 Selvitys viljan haitta- ja arvo-osista Kasvukaudenaikainen toiminta aloitettu Ensimmäiset lehtivihreämittaukset viljelijöiden pelloilla. ISO-VILJA tutkimus aloitettu 5000 ha 1996 Aloitettiin kaupan lehtivihreämittaukset Viljelyn ympäristövaikutusten seuranta. Ensimmäiset ravinnetaselaskelmat Nimeksi ISO-VILJA teknologia 1997 Ensimmäinen laatujärjestelmä koulutus ISO 9001 ISO-VILJA TM 1998 Viljan laatuhinnoittelu käyttölaadun mukaan Arvo-osat mitataan joka kuormasta HLP, RV ja Tärkkelys ISO-VILJA Auditoinnit viljaliikkeissä Maan rakenneongelmat esille 1999 Viljan typpi- ja fosforisisältö tilitykseen Ensimmäiset ISO-VILJA ajokortit Maan rakenneongelmat tutkimuksen kohteeksi 2000 Ensimmäinen mittauskioski Somerolle Viljatilan laatu- ja ympäristöindeksi ISO-VILJA mukaan kotieläintilakokonaisuuteen Ensimmäinen viljatilan auditointi 2001 Viljatutkimuksesta esille Ca / Mg ja maan rakenne 2002 Viljan sähköinen jäljitettävyys 0 0 teoria mallasohran valkuaisen hallitsemiseksi 2003 Suorakylvö ja hivenravinteet ISO 9001, ISO BS 8800 Suomen Rehu 2005
28 ISO-VILJA historia 1994 Selvitys viljan haitta- ja arvo-osista Kasvukaudenaikainen toiminta aloitettu Ensimmäiset lehtivihreämittaukset viljelijöiden pelloilla. ISO-VILJA tutkimus aloitettu 5000 ha 1996 Aloitettiin kaupan lehtivihreämittaukset Viljelyn ympäristövaikutusten seuranta. Ensimmäiset ravinnetaselaskelmat Nimeksi ISO-VILJA teknologia 1997 Ensimmäinen laatujärjestelmä koulutus ISO 9001 ISO-VILJA TM 1998 Viljan laatuhinnoittelu käyttölaadun mukaan Arvo-osat mitataan joka kuormasta HLP, RV ja Tärkkelys ISO-VILJA Auditoinnit viljaliikkeissä Maan rakenneongelmat esille 1999 Viljan typpi- ja fosforisisältö tilitykseen Ensimmäiset ISO-VILJA ajokortit Maan rakenneongelmat tutkimuksen kohteeksi 2000 Ensimmäinen mittauskioski Somerolle Viljatilan laatu- ja ympäristöindeksi ISO-VILJA mukaan kotieläintilakokonaisuuteen Ensimmäinen viljatilan auditointi 2001 Viljatutkimuksesta esille Ca / Mg ja maan rakenne 2002 Viljan sähköinen jäljitettävyys 0 0 teoria mallasohran valkuaisen hallitsemiseksi 2003 Suorakylvö ja hivenravinteet 2005 Ravinnetaseet ja lehtivihreämittaukset ehdolle ympäristötukeen 2007 Rypsi osaksi ISO-VILJAA ISO 9001, ISO BS 8800 Suomen Rehu 2005
29
30 ISO-VILJA Viljatutkimus 2005 Ohra Tautien torjunta Sato kg/ha Ei torjuttu 3698 Rikka vaiheessa Lippulehti vaiheessa Sekä että Juha Salopelto
31 ISO-VILJA Viljatutkimus 2005 Ohra Tautien torjunta N lannoitus kg/ha Ei torjuttu 87 Rikka vaiheessa Lippulehti vaiheessa Sekä että Juha Salopelto
32 ISO-VILJA Viljatutkimus 2005 Ohra Tautien torjunta N lannoitus kg/ha N jyvissä kg/ha N oljissa kg/ha N Tase kg/ha Ei torjuttu Rikka vaiheessa Lippulehti vaiheessa Sekä että Juha Salopelto
33
34 Ohra tautien torjunta Ei torjuttu T1 vaiheessa T2 vaiheessa T1+2 vaiheessa Sato Kg/Ha HLP Kg 63,6 65,1 66,6 67,2 RV % 12,5 11,7 11,7 11,5 Lajite 1+2 % 80,7 87,5 89,4 90,7 Lajite 4 % 6,2 4,7 4,3 3,4 Jyväkoko % 7,2 7,05 4,2 2,2 Tärkkelys % 60,8 61,4 61,7 62,1 Lähde: Agrimarket- ketjun ISO-VILJA -viljelysopimusten analysointitiedot 2011
35 Ohra tautien torjunta Ei torjuntaa T1 vaiheessa T2 vaiheessa T1+T2 vaiheissa Perus Sadon lisä Lähde: Agrimarket- ketjun ISO-VILJA -viljelysopimusten analysointitiedot 2011
36 Ohra muokkausmenetelmä / tautien torjunta Suorakylvö Kevennetty Kyntö Ei tornuntaa T 1 Lähde: Agrimarket- ketjun ISO-VILJA -viljelysopimusten analysointitiedot
37 Ohra muokkausmenetelmä / tautien torjunta Suorakylvö Kevennetty Kyntö Ei tornuntaa T2 (T1+T2) Lähde: Agrimarket- ketjun ISO-VILJA -viljelysopimusten analysointitiedot
38 ISO-VILJA Viljatutkimus Viljavuusluokka / sato ohralla Huono Huononlainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea Arveluttavankorkea Perus Sadonlisä
39 ISO-VILJA Viljatutkimus Viljavuusluokka / Typen kotiutus ,4 88,6 90,5 90,3 91,1 89,9 89,2 Huono Huononlainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea Arveluttavankorkea Perus Sadonlisä N lannoitus
40 ISO-VILJA Viljatutkimus Viljavuusluokka / Typen kotiutus ,2 60,2 63,8 65,7 69,3 69,2 72,8 Huono Huononlainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea Arveluttavankorkea Perus Sadonlisä N-sato
41 ISO-VILJA Viljatutkimus Viljavuusluokka / Typen kotiutus ,2 60,2 63,8 65,7 69,3 69,2 72,8-34,4-28,6-27,1-25,1-22,2-20,8-17,7 Huono Huononlainen Välttävä Tyydyttävä N jyvissä Hyvä Korkea N käyttämätön Arveluttavankorkea
42 ISO-VILJA Viljatutkimus Viljavuusluokka / Typen kotiutus ,6 Huono Huononlainen -12,4-9,9-7,4-6,1-2,2 Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea Arveluttavankorkea N jyvissä N oljissa N käyttämätön 1,9
43 Typen kotiutus Keinot Vähentäminen =>Rajoitukset =>Valvominen Lisääminen =>Kasvinsuojelu =>Osaaminen =>Osoittaminen? = 36
44 Typen kotiutus Keinot Vähentäminen =>Rajoitukset =>Valvominen Lisääminen =>Kasvinsuojelu =>Osaaminen =>Osoittaminen? = 36 Tutkimustilat = 21
45 Ravinteiden kierto Agrin ohra 2010 Sato 3618 Kg / Ha N lannoitus 86,1 Kg / Ha RV 12,2 % N talteen N Tase 60,3 Kg / Ha 25,8 Kg / Ha
46 Ravinteiden kierto Agrin ohra 2010 Sato 3618 Kg / Ha N lannoitus 86,1 Kg / Ha RV 12,2 % N talteen N Tase 60,3 Kg / Ha 25,8Kg / Ha 86-60=26
47 Kuinka parannetaan Menetelmä 1 Vähennetään N lannoitusta 10 Kg / Ha Agrin ohra 2010 Sato 3194 Kg / Ha Kg / Ha N lannoitus 76 Kg / Ha N talteen 52,8 Kg / Ha N tase 23,7 Kg / Ha Vähennys 2,1 Kg / Ha N tase (fytomassalla) -0,7 Kg / Ha 76-53= 24
48 Kuinka parannetaan Menetelmä 2 ja 3 Torjutaan taudit Ei torjuttu T1 vaiheessa T2 vaiheessa Sato Kg/Ha HLP Kg 65,4 +0,9 +2,1 N lannoitus N jyvissä ,6 +10,5
49 Ravinteiden kierto Agrin ohra 2010 Sato 3618 Kg / Ha N lannoitus 86,1 Kg / Ha RV 12,2 % N talteen N Tase 60,3 Kg / Ha 25,8Kg / Ha 86-60=26
50 Ympäristöystävällistä tehoviljelyä? Koelohko
51 Koejäsenet KWS Scirocco ja Trappe kevätvehnät 100 kg N /ha typpitasolla lannoitettuna Vain Trappe 150 kg N / ha typpitasolla lannoitettuna 170 kg N / ha typpitasolla lannoitettuna 200 kg N /ha typpitasolla lannoitettuna Kasvuohjelman mukainen kasvinsuojelu
52
53 otetun kasvustonäytteen analyysitulokset Tavoitearvot kevätvehnä Arvot näyte Typpi, N g/kg ka Fosfori, P g/kg ka 3,3 6,0 4,7 Kalium, K g/kg ka Kalsium, Magnesium, Ca g/kg ka ,9 Mg g/kg ka 2,0 3,0 2 Rikki, S g/kg ka 1,5 4,0 4,4 Boori, B mg/kg ka ,6 Kupari, Mangaani, Cu mg/kg ka ,9 Mn mg/kg ka Sinkki, Zn mg/kg ka Rauta (Fe) mg/kg
54 Koekaistojen sadonkorjuu 5.syyskuuta Koelohkot valmiina ja korjuupäiväksi sovittu mm sade Puinti suoritettiin 5.9, kutakin koealaa puitiin 1 ha
55 Satotiedot, jyväsato kosteuskorjattuina 14,5 % puintikosteudet 18,6 21 % Jyväsato kg/ ha Olkisato kg/ ha valk % 1000 Scirocco 150 Scirocco 170 Scirocco 200 Trappe 100 Trappe 150 Trappe 170 Trappe
56 Typen kotiuttaminen 250,0 230,0 210,0 190,0 170,0 150,0 130,0 110,0 90,0 70,0 50,0 30,0 10,0-10,0-30,0-50,0 Scirocco 150 Scirocco 170 Scirocco 200 Trappe 100 Trappe 150 Trappe 170 Trappe 200 Maasta Oljissa kg/ha Jyvissä kg/ha
57 Fosforin kotiuttaminen 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0-10,0-20,0-30,0-40,0 Scirocco 150 Scirocco 170 Scirocco 200 Trappe 100 Trappe 150 Trappe 170 Trappe 200 MAASTA Oljissa kg/ha Jyvissä kg/ha
58 Taloudellinen kannattavuus Sadon arvo Lannoitekust. Yht. Sadon arvo - lann. kust. KWS Scirocco 150 kg N/ha KWS Scirocco 170 kg N/ha KWS Scirocco 200 kg N/ha Trappe 100 kg N/ha Trappe 150 kg N/ha Trappe 170 kg N/ha Trappe 200 kg N/ha Lannoituskustannus toukokuun 2011 hinnoilla Sadon arvo lokakuun lopun 2011 hinnoilla Rehuviljaksi (valkuainen)
59 Koelohkon kasvinsuojelu T1(pensomisen loppu/korrenkasvun alku Logran 20 g Plus Oxitril 0,5 l + CCC 0,5 l + Mantrac Pro 1,0 l /ha T1+ viikko-> Menara 0,25 l + Moddus M 0,3 l + Axial 0,8 l + Mantrac Pro 1,0 l /ha T2 (korrenkasvun loppu/lippulehti) Moddus 0,15-0,2 l + MCPA 1 l /ha T3 (tähkälletulo) suunniteltu tehtäväksi Amistar 0,4 l + Menara 0,25 l + Karate Zeon 0,075 l /ha (Karate Zeon 1,8 l/24 ha)
60 Koelohko
61 Ohran viljelyn hiilijalanjälki Taija Sinkko Heli Yrjänäinen
62 Kasvihuonekaasupäästöjen jakautuminen kotitalouksien eri toiminnoille Muu Koulu/työ Vaatteet Hyvnvointi Vapaa-aika Ruoka Asuminen Lähde: Seppälä et al. 2009
63 Ohran hiilijalanjälki (kg CO2-ekvivalenttia/1000 kg ohraa) Siemenet Kuljetukset Kuivaus Peltotyöt Kalkitus Lannoitteiden valmistus Viljelymaan N2O Tapaus 1 Sato 3380 Lannoite 84 Tapaus 2 Sato 3853 Lannoite 86 Tapaus 3 Sato 4096 Lannoite 88 Tapaus 4 Sato 4517 Lannoite 92 Tapaus 5 Sato 4663 Lannoite 86 kg/ha kg typpeä/ha
64 Ohran hiilijalanjälki (kg CO2-ekvivalenttia/1000 kg ohraa) Siemenet Kuljetukset Kuivaus Peltotyöt Kalkitus Lannoitteiden valmistus Viljelymaan N2O Tapaus 1 Sato 3380 Lannoite 84 Tapaus 2 Sato 3853 Lannoite 86 Tapaus 3 Sato 4096 Lannoite 88 Tapaus 4 Sato 4517 Lannoite 92 Tapaus 5 Sato 4663 Lannoite 86 Luomu kg/ha kg typpeä/ha
65 Vertailu: Lannoitteiden valmistuksen päästö 4 kg CO2-ekv./kg N (a) vs. 6,8 kg CO2-ekv./kg N (b) Ohran hiilijalanjälki (kgco2-ekvivalenttia/kg ohraa) 1,2 1 0,8 0,6 0,4 Siemenet Kuljetukset Kuivaus Peltotyöt Kalkitus Lannoitteiden valmistus Viljelyn N2O 0,2 0 1a 1b 2a 2b 3a 3b 4a 4b 5a 5b
66 Syysvehnä kotieläntilalle Sato kg /ha HLP kg RV % Tärkkelys % RV sato kg / ha Tärkkelys sato kg /ha Ohra ,8 12,3 60, Kevätvehnä ,5 14,5 68,4 605 (123) Syysvehnä ,5 13,6 69,4 637 (130) 2854 (118) 3255 (134) Kaura ,0 13,3 528 (107)
67
68 Kasvuohjelman havaintokokeet Seinäjoki Huittinen Mustiala Elimäki Perniö Vihti
69 KASVUOHJELMAYHTEISTYÖTÄ VILJELIJÖIDEN KANSSA Havaintolohkotoimintaa kesällä 2012 Lapua Agrimarket??? Seinäjoki lannoituskoe Lauri Hantula Saarijärvi Tarvaala Kuopio Markku Väänänen Loimaa Tuomas Levomäki Perniö Pohjankartano Mustiala Kotkaniemi Elimäki Helkalan Ranssi Esa Antila, Lapua Heikki Miettinen, Mustiala Kimmo Helkala, Elimäki Lauri Hantula, Seinäjoki Matias Harjula, Saarijärvi Raimo Rokka, Perniö Tuomas Levomäki, Loimaa Annika Kilpiö, Agrimarket Forssa Ari Laaksonen, Agrimarket Seinäjoki Harri Huikari, Agrimarket Saarijärvi Jukka Vuorenmaa, Agrimarket Lapua Mauno Mäkitalo, Agrimarket Loimaa Tauno Parviainen, Agrimarket Salo Teemu Helkala, Agrimarket Kouvola Juha Salopelto Martti Yli-Kleemola
70
71 Kannattaako viljellä hyvin Matalien panosten Kasvuohjelma viljely Sato kg/ha Hlp kg 62,9 66,7 N lannoitus kg N sadossa N tase Hiilijalan jälki kg CO 2 /1000 kg
Ympäristöystävällistä tehoviljelyä?
Ympäristöystävällistä tehoviljelyä? Kasvinsuojeluseuran ja PesticideLife-hankkeen SYYSPUINTI 2011 Martti Yli-Kleemola Koelohko Koejäsenet KWS Scirocco ja Trappe kevätvehnät 100 kg N /ha typpitasolla lannoitettuna
LisätiedotProjektin väliraportti kasvukaudelta 2011 YM 24/48/2011
Projektin väliraportti kasvukaudelta 2011 YM 24/48/2011 Typpilannoituksen vaikutus sadon määrään ja laatuun, typen kotiuttamiseen sadossa ja ravinteiden huuhtoutumiseen Martti Yli-Kleemola, Hankkija-Maatalous
Lisätiedot12.2.2014. -Tukes -Viljan laatu -Havaintokaistat -ISO-VILJA tulokset -DON -NOS -BSAG
12.2.2014 -Tukes -Viljan laatu -Havaintokaistat -ISO-VILJA tulokset -DON -NOS -BSAG Koulutus ja tutkinto kasvinsuojeluaineiden ammattikäyttäjille Tutkintovelvoite, mutta koulutus vapaaehtoinen Laki kasvinsuojeluaineista
LisätiedotKasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä
Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä 4.6. 12.10. 22.10. 31.10. 2.10. 22.9. 1800 1600 1400 1200 1000
LisätiedotKasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto
Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 21 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä Lämpösumma Tampere 2 tah. ohran täyttymisjakso 18 16 14 12 1 21 27
LisätiedotKesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat
Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla Havaintokaistat Kevätvehnälajikkeet havaintoruuduilla Lajike Sato Kasvu pv. Lämpös. Lako-% Tjp Hlp Valk.% Sako 1 Sako
LisätiedotKasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä
Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä 27.10. 9.6. 7.10. 17.10. 27.9. 1800 1600 1400 1200 1000 800 600
Lisätiedot12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita
12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita Sade kesällä 2014 Heinäkuun 2014 sateet Sade elokuu 5.5. 10.5. 15.5. 20.5. 25.5. 30.5. 4.6. 9.6. 14.6. 19.6.
LisätiedotJuha Salopelto. Tonni lisää satoa - 3,7 => 9 - NOS kokeet - Havainnointikaistat
Juha Salopelto Tonni lisää satoa - 3,7 => 9 - NOS kokeet - Havainnointikaistat 9 300 Kg /ha NOS kokeiden ka sato 3700-4000 Kg /ha Ohra keskisato 9 300 Kg /ha NOS kokeiden ka sato 200-1000 Kg /ha 3700-4000
LisätiedotKasvinviljelyseminaari
Kasvinviljelyseminaari Kemiö Agrimarket 13.02.2012 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Uudistetut Kasvuohjelmat viljelijöiden työkaluina Kasvuohjelmatoiminta, yhteistyötä
Lisätiedot5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita
5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita Sade kesällä 2014 Heinäkuun 2014 sateet Sade elokuu Sadesumma 2014 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Pori Lappeenranta
LisätiedotKasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä
Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä Lämpösumma 2010 Helsinki Vantaa 1800 1600 1400 1200 1000 800 600
LisätiedotKASVUKAUSI 2008 Millä keinoilla onnistuttiin. Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä
KASVUKAUSI 2008 Millä keinoilla onnistuttiin Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 36 165 näytettä Mallasohra sato 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 5286 4792 4537 4170 3970 4080 4000 4279 3813 Saana
LisätiedotViljan analyysit 2012 ISO-VILJA Homemyrkyt 6268
Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA 33 016 Kotielän asiakkaat 1150 Homemyrkyt 6268 Havaintokaistat 8 paikkaa Homemyrkyt kaura DON Alueittain Analyysejä KPL Alle 18 1,8 g /K Kg %Yli 1,8 g / Kg % Suurin arvo
LisätiedotAgrimarket-ketjun yhteistyötä viljelijöiden kanssa
Agrimarket-ketjun yhteistyötä viljelijöiden kanssa Havaintokaistoja uusimmista lajikkeista Lannoitekoetoimintaa Käy tutustumassa pellonpiennartilaisuuksissa tai oman aikataulusi mukaan Lohkot on merkitty
LisätiedotProjektin väliraportti kasvukaudelta 2012 YM 24/48/2011
Projektin väliraportti kasvukaudelta 2012 YM 24/48/2011 Typpilannoituksen vaikutus sadon määrään ja laatuun, typen kotiuttamiseen sadossa ja ravinteiden huuhtoutumiseen Martti Yli-Kleemola, Hankkija-Maatalous
LisätiedotJuha Salopelto Hankkija OY Sijoitusvinkit kasvukaudelle 2017 Koetoiminta Lajikekokeet Havaintokaistat -Vilja + nurmi Sopimusviljelyn tulokset
Juha Salopelto Hankkija OY Sijoitusvinkit kasvukaudelle 2017 Koetoiminta Lajikekokeet Havaintokaistat -Vilja + nurmi Sopimusviljelyn tulokset Kasvuohjelma kokeet - Siemen nurmi Viljan laatutulokset -TJP
LisätiedotRukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila
Rukiiseen kannattaa panostaa Simo Ylä-Uotila Syysviljojen ravinteidenotto syksyllä 2014 30.10.2014 30.10.2014 30.10.2014 Syysohra 868 kg ka/ha BBCH 22-23 Ruis 788 kg ka/ha BBCH 24-25 Syysvehnä 600 kg ka/ha
LisätiedotMiten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi
Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Typpilannoitus, kevät 2015 Lohkon multavuus määrää lähtötason Satotasokorjaukset aiempaa korkeampia, uusi
LisätiedotAgrimarket- ketjun yhteistyötä viljelijöiden kanssa
Agrimarket- ketjun yhteistyötä viljelijöiden kanssa Havaintokaistoja uusimista lajikkeista Lannoitekoetoimintaa Käy tutustumassa tilaisuuksissa tai oman aikataulusi mukaan Lohkot on merkitty Havaintolohko-
LisätiedotMiten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen
Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen Mikä on viljalla hyvä satotaso? Miten satotasoa voi nostaa? 2 Guinness record Vehnää 16 791 kg/ha 3 1. Maximizing yield potential. 2. Protecting yield potential.
LisätiedotProjektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta 2011-2013 YM 24/48/2011
Projektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta 2011-2013 YM 24/48/2011 Typpilannoituksen vaikutus sadon määrään ja laatuun, typen kotiuttamiseen sadossa ja ravinteiden huuhtoutumiseen Martti
LisätiedotLannoituksen tarkentaminen Lahti 6.10.2014 Anne Kerminen
Lannoituksen tarkentaminen Lahti 6.10.2014 Anne Kerminen Sato kg/ha 7000 Muokkaustavan vaikutus viljan satoon 6000 5000 4000 3000 Vehnä ohra kaura 2000 1000 0 Kyntö Sänkimuokkaus Suorakylvö Lähde: Yara
LisätiedotMiten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus. Yara Suomi
Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Typpilannoitus, kevät 2015 Lohkon multavuus määrää lähtötason Satotasokorjaukset aiempaa korkeampia, uusi
LisätiedotKaura vaatii ravinteita
Knowledge grows Kaura vaatii ravinteita Anne Kerminen, Yara Suomi Näin kauraa viljellään Suomessa Viljelijäkysely syksyllä 2016 (320 vastausta) Rehukauraa 55 % ja elintarvikekauraa 54 % Viljelyala 23 ha/tila
LisätiedotMyllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK
Myllyvehnän lannoitus Vehnän valkuaispitoisuuteen vaikuttavat mm. Lajike Annettu typpilannoitus kg/ha Lannoituksen ajoitus Satotaso Maalaji Kasvukausi Eri lajiketyyppien sadot ja valkuaispitoisuudet Seuraavissa
LisätiedotTasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset. 1/2012 Anne Kerminen
Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset 1/2012 Anne Kerminen Sadon määrällä on merkitystä kotieläintilalla 3500 kg hehtaarisadolla 5500 kg hehtaarisadolla Panostamalla peltoviljelyyn hehtaarin sadolla
LisätiedotAgrimarketin VILJAILTA Hiitteenharju, Harjavalta YaraVita- hivenravinneratkaisut kasvukaudelle
Agrimarketin VILJAILTA Hiitteenharju, Harjavalta 13.3.2013 YaraVita- hivenravinneratkaisut kasvukaudelle Yara Suomi Oy Antti Pakkanen 18.3.2013 Kasvuohjelma 1 YaraVita TM Gramitrel Ravinnesisältö: Typpi
LisätiedotPellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi
Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön Anne Kerminen Yara Suomi Maan rakenteen merkitys - kasvi on kasvupaikkansa vanki Hyvän sadon tekijät on pinnan alla Maaperän Rakenteelliset ominaisuudet
LisätiedotLannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen
Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä Anne Kerminen Fosfori on punaisella puolessa Suomen pelloista Fosfori (P) prosenttiosuus 5 2 2 12 13 31 35 Huono Huononlainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea
LisätiedotKasvuohjelmaseminaari
Kasvuohjelmaseminaari Hämeenlinna Pekka Lipsanen Kevätvehnän typpilannoitusoptimit Rapsin lannoitusoptimi Pelkkä typpi ei riitä hyvään satoon Tasapainoisesti lannoitettu rapsi : Tuotti 800 kg suuremman
LisätiedotSokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula
Sokerijuurikkaan lannoitus Aleksi Simula Sisältö: Sokerijuurikkaan lannoitusohjelmat Kevätlannoitus Lehtilannoitus Muut kasvukauden täydennykset Yara Megalab kasvianalyysi Lannoitustarve juurikkaalla Typpi:
LisätiedotISO-VILJA Viljatutkimus 2007
ISO-VILJA Viljatutkimus 2007 Raportin laatinut Juha Salopelto 1 Viljatutkimus 2007 Johdanto Tämän vuotinen tutkimus on koottu runsaan 10 000 tuhannen hehtaarin viljelytiedoista. Suurin kiitos tulee antaa
LisätiedotLaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitus prosessina
LaPaMa Lannoita paremmin -malli Lannoitus prosessina Tuomas J. Mattila Erikoistutkija, SYKE Maanviljelijä 2019 Sisällys Lannoitus on merkittävä osa tuotantokustannuksista Miten suunnittelet lannoituksen?
LisätiedotVarautuminen kasvukauteen Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen
Varautuminen kasvukauteen 2018 12.2.2018 Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen Kasvi ja maa tarvitsevat vuosittain fosforia YaraMilalla ravitset kasvia sekä ylläpidät helposti käyttökelpoista fosforia, jonka
LisätiedotSatoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!
Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon! Hyvinkää 17.3.2011 Raimo Kauppila Kotkaniemen tutkimusasema Yara Suomi Oy Tasapainoinen lannoitus Viljelykasville
LisätiedotKasvuohjelmaseminaari
Kasvuohjelmaseminaari UUTTA- JA AJANKOHTAISTA KASVINSUOJELUSTA Hämeenlinna 23.2.2011 Lasse Matikainen Kasvinsuojeluongelmat jatkuvat! Laadun merkitys korostuu yhä enemmän Tulevana kesänä viljatiloilla
LisätiedotTasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen
Tasapainoinen lannoitus viljat ja öljykasvit 2/2012 A Kerminen Typpi lisää satoa ja valkuaista 9000 8000 7000 6000 5000 Kevätvehnän typpilannoitus sato ja valkuais-% 14 13 12 11 Typen puutteessa kasvi
LisätiedotProjektiraportti kasvukaudelta 2014 ja yhteenvetoa koevuosilta YM 24/48/2011
Projektiraportti kasvukaudelta 2014 ja yhteenvetoa koevuosilta 2011-2014 YM 24/48/2011 Typpilannoituksen vaikutus sadon määrään ja laatuun, typen kotiuttamiseen sadossa ja ravinteiden huuhtoutumiseen Martti
LisätiedotSinimailasen viljely viljelijän kokemuksia
Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä
LisätiedotPellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius
Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Mitkä ovat kasvintuotannon tärkeimmät menestykseen vaikuttavat tekijät? ProAgrian asiantuntija-arvio vastausten määrä ProAgria
LisätiedotLisälannoitus kasvukaudella
Lisälannoitus kasvukaudella Kuivina kasvukausina typen hyötysuhde jää alhaiseksi. Rehevinä kasvukausina typenpuute voi rajoittaa satoa ja valkuaista. Liika typpi altistaa laolle. Yleisen kasvukunnon kannalta
LisätiedotTähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010
Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010 Maanparannuskalkin valmistus Kalkkikivi irrotetaan kalliosta louhimalla. Louhe murskataan ja seulotaan, jolloin syntyvä maanparannuskalkkirouheet ja
LisätiedotKasvuohjelmatutkimus 2014
Kasvuohjelmatutkimus 2014 Viljasopimusten ennakkonäytetulokset Havaintokaistat Typpilannoituskoe Seinäjoella Kasvuohjelma koetuloksia Kotkaniemen tutkimusasemalta Juha Salopelto, Hankkija Oy juha.salopelto@agrimarket.fi
LisätiedotSadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa
Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä Aki Finér Kestävän kehityksen asiantuntija Raisio-konserni Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa Energia- ja ympäristöindeksit luotiin
LisätiedotMegaLab tuloksia 2017
MegaLab tuloksia 2017 Näytteet Kesällä 2017 Sucros ja Yara tarjosivat juurikkaan viljelijöille mahdollisuuden toimittaa analysoitavaksi yhden lehtinäytteen Näytteet kerättiin kesä heinäkuun vaihteessa.
LisätiedotLannoitusratkaisut, ravinteiden merkitys. Ilkka Suur-Uski
Lannoitusratkaisut, ravinteiden merkitys Ilkka Suur-Uski 27.3.2017 MAAN FOSFORIPITOISUUS Nyt on aika kääntää fosforin suunta Lähde: Eurofins ja Suomen ympäristökeskus 3 Satokomponentit muodostavat sadon
LisätiedotLaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä
LaPaMa Lannoita paremmin -malli Lannoitussuunnittelu Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä Hyvä lannoitus täydentää kasvin ja maaperän vuorovaikutusta Kasvin ravinnetarve Lohkon ravinnetila Ravinteiden
LisätiedotTypestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8
1 KALKITUS Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8 50 hehtaarin tilalla Ohran N- lannoitus 90 kg/ha 30 kg/ha typpestä menee hukkaan. Lannoitetta jää hyödyntämättä 6500 kg (10suursäkkiä)
LisätiedotVINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN
VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225
LisätiedotVINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN
VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viime vuosina ollut n. 210 000 ha, tästä alasta kevätvehnää 189 000 ha (89
LisätiedotLietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013
Lietelannan käytön strategiat ja täydennys Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 x 1000 ha Nurmiala maakunnittain v. 2011 100 Nurmiala (x 1000 ha) 90 80 70 60 50 40 30 20 10
LisätiedotRikinpuute AK
Rikkilannoitus Rikinpuute Rikin puutosoireet näkyvät ensimmäisenä nuorimmissa lehdissä. Ne ovat normaalia vaaleampia vähentyneen lehtivihreän muodostumisen takia. Rikin puute vaikeuttaa kasvin typen ottoa.
LisätiedotKasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi
Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Viljelijöiden työkaluna käytettävissä 24 h vrk, 7 pv viikossa Velotuksetta, osoitteissa: www.agrimarket.fi
LisätiedotViljakaupan rooli ympäristöviestinnässä. Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj
Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj 2.11.2011 Ympäristöasioita viljaketjussa Väestö lisääntyy nyt 7 mrd. vuonna 2050 9 mrd. Samaan aikaan ruokavalio muuttuu
LisätiedotKasvinviljelytila Lahdessa
Kasvinviljelytila Lahdessa Kymmenes sukupolvi viljelemässä Vaimo ja 3 lasta, lapset aikuisia Vaimo käy tilan ulkopuolella töissä Yksi palkattu työmies kesäkaudella Aputyövoimana isä 84v ja poika, valmistuu
LisätiedotRavinteiden käytöntehokkuus kasvintuotannossa
Ravinteiden käytöntehokkuus kasvintuotannossa Ari Rajala Luke, Luonnonvarakeskus Luonnonvarat ja biotuotanto-yksikkö Tuotantojärjestelmät Ravinteiden käytöntehokkuus: tuloksia eri kokeista Ohralajikkeiden
LisätiedotKasvinsuojelu 2011. Katri Haavikko p. 050 555 4693
Kasvinsuojelu 2011 Katri Haavikko p. 050 555 4693 Esitykseni sisältö tänään Lahdessa R E S I S T E S S I Rypsin ajankohtaiset Uutuustuote viljan rikkakasvien torjuntaan: Logran Plus Oxitril Päivitystä
LisätiedotMallasohran ja myllyvehnän laadunvarmistus Arto Markkula p
Mallasohran ja myllyvehnän laadunvarmistus 2011 Arto Markkula p. 0500 281717 Suuri jyvä = paljon tärkkelystä = paljon: - energiaa rehuviljassa - jauhoa leipäviljassa - saantoa mallasohrassa kuori valkuainen
LisätiedotKasvintuotanto kannattaa
Kasvintuotanto kannattaa Loppuseminaari Havaintokoetoiminnan satoa vuosilta 2011-2013 Pirjo Kivijärvi ja Kari Narinen MTT Kasvintuotannon tutkimus, Mikkeli Puh. 040 828 8254 pirjo.kivijarvi@mtt.fi Havaintokoetoiminta
LisätiedotSIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS
Miten lannoitan ensi keväänä? PINTALEVITYS SIJOITTAMINEN MAAHAN UREA AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS sade sade sade siemenlannoite ammoniumnitraatti kalsium NPKS
LisätiedotViljo -lannoitteet Hämeenlinna Jukka Kivelä. Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi
Viljo -lannoitteet 9.12.2016 Hämeenlinna Jukka Kivelä Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi Viljo lannoituksesta Lanta lannoitteena Viljon raaka-aineet Lihaluujauhon käytön ehdot
LisätiedotYmpäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009
Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Risto Jokela Kasvinviljelyneuvonnan vastaava ProAgria Oulu Valvonnoissa havaittua P-tasaus lohkokorteille asianmukaisesti Karjanlantapoikkeuksen käyttö
LisätiedotKasvuohjelma- tutkimus 2013
Kasvuohjelma- tutkimus 2013 ISO- VILJA - sopimusten ennakkonäytetulokset Havaintolohkot Typpilannoituskoe Seinäjoella Kasvuohjelma- koetuloksia Kotkaniemen tutkimusasemalta 2 Johdanto Nyt Itämerta suojelemaan
LisätiedotMallasohran ja myllyvehnän laadunvarmistus 2011. Arto Markkula p. 0500 281717
Mallasohran ja myllyvehnän laadunvarmistus 2011 Arto Markkula p. 0500 281717 Kasvinsuojelun haasteita lähitulevaisuudessa Kasvinsuojelun tarve ei pienene - Laatuvaatimukset, määrä Resistenssi: rikkakasvit,
LisätiedotPeltohavaintohanke. Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen. Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla
Peltohavaintohanke Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla TULOKSIA LUKE MIKKELIN LUOMUKOKEELTA ja TAVANOMAISEN TILAKOKEILTA
LisätiedotModduksen vaikutus kasviin
Modduksen vaikutus kasviin T0 T1 T2 T3 Sivuversojen ja juurten kasvu alkaa Juuret kasvavat Korren tyvi tukevoituu Korsi ja lehdet kasvavat Yhteyttämistuotteita varastoituu kasviin Kasvi siirtää yhteyttämistuotteet
LisätiedotSokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016. Susanna Muurinen
Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016 Susanna Muurinen Pääravinteet N-typpi P-fosfori K-kalium Ca-kalsium Mg-magnesium Na-natrium S-rikki Pääravinteiden otto 50-500 kg ha -1 Hivenravinteet B- boori
LisätiedotLuomukokeet Loviisa Micaela Ström
Luomukokeet Loviisa 2017 Micaela Ström Luomu kokeita, yhteistyö NSL:n ja EkoNu projektin kanssa! Aloitettiin 2012 (6 viljelykautta) Luomu kokeiden tarkoitus: Suomessa on liian vähän luomukokeita! Vertailla
LisätiedotJalostuspäivät, Mikkeli 2012. 17.2.2012 Janne Mäkikalli Viljavuuspalvelu Oy
Jalostuspäivät, Mikkeli 2012 17.2.2012 Janne Mäkikalli Viljavuuspalvelu Oy Viljavuuspalvelu Oy Viljavuuspalvelu on maatalous ja ympäristölaboratorioanalyysejä äi i l tuottava yritys Pääasiakaskuntana ovat
LisätiedotSoilfood Hämeessä yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä
Soilfood Hämeessä.7.06 yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä . Maaperä on tärkein Kun maaperä on parhaassa mahdollisessa kunnossa, se sitoo hiiltä ja tuottaa suurempia satoja pienemmillä
LisätiedotKemiallinen kasvinsuojelu Ylivieska Katri Haavikko p
Kemiallinen kasvinsuojelu Ylivieska 2.6.2009 Katri Haavikko p. 050 555 4693 Sisältö tänään Ylivieskassa Hukkakauran torjunta Kasvun säätäminen viljoilla Lyhyesti tautitorjunnasta 2 3 Tekniset tiedot -
LisätiedotNURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012. Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli
NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012 Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli 29.5.2012 Nurmen tiheys 50%. Neljännen vuoden nurmi. Tiheys on kasvuston osuus % pinta-alasta. Kuva MTT Mikkeli.
LisätiedotLehtilannoitekokeet Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)
Lehtilannoitekokeet 2014-2016 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) HtS, m ph 6.4 Ca 3900 K 253 P 10 Mg 248 Na 44 Mn 9 Huononlainen B 1.4 Hyvä Koevuosi 2014 Lajike: Diana KWS Ruudun koko: 8m X 2m Siemenetäisyys:
LisätiedotRavinteet. Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus Raija Kumpula
Ravinteet Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus 1.11.2017 Raija Kumpula Sivu 1 3.11.2017 sisältö muutama asia kasvin veden ja ravinteiden otosta (edellisviikon aiheet) sivu- ja hivenravinteet ravinteisiin
LisätiedotPellon peruskunnon työkalut, ravinteet. Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy
Pellon peruskunnon työkalut, ravinteet Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy Ympäristötukiehtojen ravinnesuositukset kannattaa hyödyntää maksimaalisesti Typpilannoitussuositukset Fosforilannoitusmahdollisuuden
LisätiedotViljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke
Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke 1 Viljelykierto? Suomen pelloilla yleisimpiä viljelykiertoja
LisätiedotMangaani porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)
Mangaani porraskokeen tuloksia 2014-2016 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Mangaani (Mn) Tyydyttävä Juurikasmaiden Mn-pitoisuudet Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Hämeessä vuosina 2002-2012 Viljavuusarvosta
LisätiedotViljelyohjelmalla lisää puhtia
Knowledge grows Viljelyohjelmalla lisää puhtia Juho Urkko K-maatalous Viljelen kauraa A. Eläinten rehuksi kun täytyy B. Huonoilla lohkoilla, minne ei ohraa / vehnää voi kylvää C. Kannattavana viljelykasvina
LisätiedotViljakokeiden tuloksia MTT Ruukista Miika Hartikainen, MTT Ruukki
Viljakokeiden tuloksia MTT Ruukista 2013 Miika Hartikainen, MTT Ruukki Säätiedot Ohran lajikekokeet Kauran lajikekokeet Vehnän lajikekokeet KERE: Greening Effect tautiainekoe KERE: Tautitorjuntakokeet
LisätiedotTautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset. Janne Laine, puh ,
Tautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset Janne Laine, puh. 040-5179365, janne.laine@bayer.com PROLINE XPERT Vahvempi Proline Xpert Uusi vahvempi ja kilpailukykyisempi ratkaisu erityisesti vehnälle
LisätiedotMaltaan viljely käytännössä. Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo
Maltaan viljely käytännössä Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo 13.12.2017 Analyysejä vuosittain Miten viljelen mallasohraa Mallasohraa voidaan viljellä viljelyvyöhykkeillä I-III Kaksitahoisten mallasohralajikkeiden
LisätiedotViljan kasvinsuojelu 2013
Viljan kasvinsuojelu 2013 Arto Markkula Antti Jaakkola p. 0500 281717 p. 040 7033558 www.syngenta.fi 2 More from Syngenta Consumer innovation portfolio Celest on nyt hyväksytty kaikille viljoille Celest
LisätiedotHavaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)
Kevätvehnän aluskasvikoe Päivitetty 4.7..2013 Havaintokokeessa seurataan kevätvehnän aluskasvin vaikutusta maan kasvukuntoon, pääkasvin sadon määrään ja laatuun sekä maan liukoisen typen pitoisuuteen.
LisätiedotVILJAMARKKINATILANTEESTA. Salo, Tauno Parviainen, Hankkija Oy, Vilja- ja raaka-aineryhmä
VILJAMARKKINATILANTEESTA Salo, 16.01.2017 Tauno Parviainen, Hankkija Oy, Vilja- ja raaka-aineryhmä 1 VILJATILANNE MAAILMA / EU Kuluvan satokauden globaali viljan tuotanto oli hieman pienempi edellisvuotta,
LisätiedotProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö
Ravinnetaseeterilaiset taseet, tuloksia ja tulkintaa TEHOPlus neuvojakoulutuspilotti Ahlman Tampere 7.3.2013 Kaisa Riiko, projektikoordinaattori BSAG/Järki-Lanta hanke ProAgria lohkotietopankki 1 Esityksen
LisätiedotAjankohtaista viljamarkkinoilla
Ajankohtaista viljamarkkinoilla 4.3.2011 Jukka Heinonen Hankkija-Maatalous Oy Kasvinviljely, Länsi-Suomi Viljamarkkinoista Suomen viljamarkkinat osana maailmanmarkkinaa Kysynnän ja tarjonnan vaihtelut
LisätiedotYmpäristö ja viljelyn talous
Ympäristö ja viljelyn talous Mitkä ovat tilasi tärkeimmät lähiajan kehityskohteet? ProAgrian asiantuntija-arvio vastausten määrä Mitkä ovat kasvintuotannon tärkeimmät menestykseen vaikuttavat tekijät?
LisätiedotRehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013
Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen
LisätiedotRavinnetaseet. Ympäristötuen lisätoimenpide lannoituksen ja sadon ravinnemäärien seurantaan MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUKI
MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUKI Ravinnetaseet Ympäristötuen lisätoimenpide lannoituksen ja sadon ravinnemäärien seurantaan 2008 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin.
LisätiedotKokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta
Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta Jaakko Laurinen Huippufarmari Haussa -kilpailu Tavoitteena hyvä sato, hyvä taloudellinen tulos ja pieni ympäristövaikutus Tulokset kolmen osa-alueen summana
LisätiedotKASVUOHJELMATUTKIMUS 2015
KASVUOHJELMATUTKIMUS 2015 Viljasopimusten ennakkonäytetulokset Havaintokaistat Typpilannoituskoe Seinäjoella Kasvuohjelma koetuloksia Kotkaniemen tutkimusasemalta Juha Salopelto, Hankkija Oy juha.salopelto@hankkija.fi
LisätiedotIPM-kokemuksia kesältä 2010
IPM-kokemuksia kesältä 2010 Pauliina Laitinen, Sanni Junnila, Marja Jalli ja Heikki Jalli PesticideLife-hanke Kasvinsuojelun syyspuinti 1.11.2010 HAMK Mustiala LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke
LisätiedotNurmen lannoitusohjelmat
Laadukas nurmi hevostalouden perusta - Näin onnistut Yaran resepteillä Minna Toivakka, MMM Kehityspäällikkö Yara Suomi Nurmen lannoitusohjelmat Minna Toivakka Celebration Hoss Nurmen merkitys hevostaloudelle
LisätiedotCalciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013
Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013 Merja Högnäsbacka MTT Ylistaro Alapääntie 104 61400 Ylistaro +358 29 531 7247 merja.hognasbacka@mtt.fi
LisätiedotLOIMAAN SUORAKYLVÖKOE
LOIMAAN SUORAKYLVÖKOE Tulosten tarkastelua vuosilta 2006 2012 Tuomas Levomäki Agriristeily, Viking Grace, 8.2.2013 Taustaa Loimaan kokeelle suorakylvöä ja sen vaikutuksia viljelysmaahan tai ympäristötekijöihin
LisätiedotLoviisan vuoden 2018 lajikekokeiden esittely. Micaela Ström Torbjörn Lönnfors
Loviisan vuoden 2018 lajikekokeiden esittely Micaela Ström 8.1.2019 Torbjörn Lönnfors Luomulajikekokeet, NSL:n ja EkoNu! - hankkeen yhteistyönä Alkoi v. 2012 (jatkunut 7 viljelykautta) Luomulajikekokeiden
LisätiedotRikkatorjuntakoe. Lohko 6, Ohra
Rikkatorjuntakoe Lohko 6, Ohra Yleisselvitys kokeen tarkoituksesta Kokeen tarkoitus on tutkia yksi- ja monivuotisten rikkakasvien esiintymistä sekä runsastumista usean vuoden aikana. Luonnonmukaisessa
LisätiedotLuomuviljojen lajikehavaintokokeet Kokemuksia ja tuloksia
Luomuviljojen lajikehavaintokokeet Kokemuksia ja tuloksia Arja Nykänen / Kaisa Matilainen ProAgria Etelä-Savo/ ProAgria Pohjois-Karjala p. 0400 452 089 / p. 040 3012423 Yleistä lajikevalinnasta Sadon käyttötarkoitus
LisätiedotKannattavuutta ravinnetaseiden avulla
Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Sarka Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toteutus Rahoitus Valtakunnallinen hanke, jonka
Lisätiedot