ILMASE-hanke Juha Salopelto Kasvuohjelmatutkimus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ILMASE-hanke 18.4.2012. Juha Salopelto Kasvuohjelmatutkimus"

Transkriptio

1 ILMASE-hanke Juha Salopelto Kasvuohjelmatutkimus

2 Tuloksia ISO-VILJA sopimuksilta Ohra -Kaura -Vehnä -Ruis Analyysiä Karjatilojen vilja analyysiä

3 Lämpösumma Kasvukausi josta ei tahtonut loppua tulla Helsinki-Vantaa keskim huhti huhti huhti huhti 469 astetta

4 Kasvukausi josta ei tahtonut loppua tulla Oulu astetta keskim huhti touko touko touko

5 Kasvukausi josta ei tahtonut loppua tulla Lappeenranta astetta keskim huhti huhti huhti huhti

6 Kasvukausi josta ei tahtonut loppua tulla Utti astetta keskim huhti huhti huhti huhti

7 Kasvukausi josta ei tahtonut loppua tulla Turku astetta keskim huhti huhti huhti huhti Salo 1702

8 Kasvukausi josta ei tahtonut loppua tulla Jokioinen astetta keskim huhti huhti huhti huhti

9 Typen käyttö Ohra Sato Kg / Ha RV % N lannoitus N sato jyvissä ,0 10,7 10,4 12,4 12,2 85,5 85,3 86,5 86,1 87,3 60,4 58,2 62,6 60,7 68,3 Lähde: Agrimarket- ketjun ISO-VILJA -viljelysopimusten analysointitiedot 2011

10 Laatuvertailu satovuosittain Ohra Kevätvehnä Kaura Satovuosi HLP RV% HLP RV% Sakoluk HLP ,6 12,7 78,8 15, , ,3 13,1 79,4 14, , ,5 11,6 75,9 13, , ,1 11,5 79,8 12, , ,1 12,2 82,0 12, , ,3 12,0 79,5 13, , ,0 10,7 80,5 12, , ,5 10,4 80,6 12, , ,5 12,4 81,1 13, , e 63,3 12,3 80,5 14, ,4 Lähde: Agrimarket- ketjun ISO-VILJA -viljelysopimusten analysointitiedot

11 Laatuvertailu sikatilat satovuosittain SUMMARY Ohra, sikatilat n KO, % RV, % ka TÄ, % ka hlp, kg syksy kesä ,4 12,5 60,7 63,4 syksy kesä ,2 12,2 61,4 66,4 syksy kesä ,3 12,3 62,3 68,6 syksy kesä ,5 12,3 61,1 65,5 syksy kesä ,6 11,5 61,8 64,5 syksy kesä ,1 11,4 62,0 66,8 syksy kesä ,7 12,9 60,5 64,6 syksy kesä ,5 12,8 60,5 61,8

12 ISO-VILJA historia 1994 Selvitys viljan haitta- ja arvo-osista Kasvukaudenaikainen toiminta aloitettu Ensimmäiset lehtivihreämittaukset viljelijöiden pelloilla. ISO-VILJA tutkimus aloitettu 5000 ha

13 ISO-VILJA Viljatutkimus 2005 Ohra Typen kotiutus N kg/ha Alle Yli Juha Salopelto

14 ISO-VILJA Viljatutkimus 2005 Ohra Typen kotiutus N kg/ha N jyvissä Alle Yli Juha Salopelto

15 ISO-VILJA Viljatutkimus 2005 Ohra Typen kotiutus N kg/ha N jyvissä N oljissa Alle Yli Juha Salopelto

16 ISO-VILJA Viljatutkimus 2005 Ohra Typen kotiutus N N N N kg/ha jyvissä oljissa tase Alle Yli Juha Salopelto

17 Viljatutkimus 2004 Ohra Siemen Tsp g Itävyys % kg / ha Kpl / m2 Alle , , , Yli ,

18 Viljatutkimus 2004 Ohra Käytetyt ravinteet N kg / ha P kg / ha K kg / ha Alle , , ,9 28 Yli , Juha Salopelto

19 Viljatutkimus 2004 Ohra Käytetyt ravinteet N P K Startti kg / ha kg / ha kg / ha % Alle , , , Yli , Juha Salopelto

20 Viljatutkimus 2004 Kasvin suojelu (lohkot joilla torjunta tehty) Tauti 1 Tauti 2 Sääde 2 Ohra % % % Alle Yli Juha Salopelto

21 Viljatutkimus 2005 Tunnusluvut laatujärjestelmiä varten 1 Paljonko jyviä / 1 N kilo 40 => Juha Salopelto

22 Viljatutkimus 2005 Tunnusluvut laatujärjestelmiä varten 1 Paljonko jyviä / 1 N kilo 40 => 48 2 Typen kotiutus % 64 => Juha Salopelto

23 ISO-VILJA historia 1994 Selvitys viljan haitta- ja arvo-osista Kasvukaudenaikainen toiminta aloitettu Ensimmäiset lehtivihreämittaukset viljelijöiden pelloilla. ISO-VILJA tutkimus aloitettu 5000 ha 1996 Aloitettiin kaupan lehtivihreämittaukset Viljelyn ympäristövaikutusten seuranta. Ensimmäiset ravinnetaselaskelmat Nimeksi ISO-VILJA teknologia 1997 Ensimmäinen laatujärjestelmä koulutus ISO 9001 ISO-VILJA TM 1998 Maan rakenneongelmat esille

24 ISO-VILJA historia 1994 Selvitys viljan haitta- ja arvo-osista Kasvukaudenaikainen toiminta aloitettu Ensimmäiset lehtivihreämittaukset viljelijöiden pelloilla. ISO-VILJA tutkimus aloitettu 5000 ha 1996 Aloitettiin kaupan lehtivihreämittaukset Viljelyn ympäristövaikutusten seuranta. Ensimmäiset ravinnetaselaskelmat Nimeksi ISO-VILJA teknologia 1997 Ensimmäinen laatujärjestelmä koulutus ISO 9001 ISO-VILJA TM 1998 Viljan laatuhinnoittelu käyttölaadun mukaan Arvo-osat mitataan joka kuormasta HLP, RV ja Tärkkelys ISO-VILJA Auditoinnit viljaliikkeissä Maan rakenneongelmat esille 1999 Viljan typpi- ja fosforisisältö tilitykseen Ensimmäiset ISO-VILJA ajokortit

25

26 ISO-VILJA historia 1994 Selvitys viljan haitta- ja arvo-osista Kasvukaudenaikainen toiminta aloitettu Ensimmäiset lehtivihreämittaukset viljelijöiden pelloilla. ISO-VILJA tutkimus aloitettu 5000 ha 1996 Aloitettiin kaupan lehtivihreämittaukset Viljelyn ympäristövaikutusten seuranta. Ensimmäiset ravinnetaselaskelmat Nimeksi ISO-VILJA teknologia 1997 Ensimmäinen laatujärjestelmä koulutus ISO 9001 ISO-VILJA TM 1998 Viljan laatuhinnoittelu käyttölaadun mukaan Arvo-osat mitataan joka kuormasta HLP, RV ja Tärkkelys ISO-VILJA Auditoinnit viljaliikkeissä Maan rakenneongelmat esille 1999 Viljan typpi- ja fosforisisältö tilitykseen Ensimmäiset ISO-VILJA ajokortit Maan rakenneongelmat tutkimuksen kohteeksi 2000 Ensimmäinen mittauskioski Somerolle Viljatilan laatu- ja ympäristöindeksi ISO-VILJA mukaan kotieläintilakokonaisuuteen Ensimmäinen viljatilan auditointi 2001 Viljatutkimuksesta esille Ca / Mg ja maan rakenne

27 ISO-VILJA historia 1994 Selvitys viljan haitta- ja arvo-osista Kasvukaudenaikainen toiminta aloitettu Ensimmäiset lehtivihreämittaukset viljelijöiden pelloilla. ISO-VILJA tutkimus aloitettu 5000 ha 1996 Aloitettiin kaupan lehtivihreämittaukset Viljelyn ympäristövaikutusten seuranta. Ensimmäiset ravinnetaselaskelmat Nimeksi ISO-VILJA teknologia 1997 Ensimmäinen laatujärjestelmä koulutus ISO 9001 ISO-VILJA TM 1998 Viljan laatuhinnoittelu käyttölaadun mukaan Arvo-osat mitataan joka kuormasta HLP, RV ja Tärkkelys ISO-VILJA Auditoinnit viljaliikkeissä Maan rakenneongelmat esille 1999 Viljan typpi- ja fosforisisältö tilitykseen Ensimmäiset ISO-VILJA ajokortit Maan rakenneongelmat tutkimuksen kohteeksi 2000 Ensimmäinen mittauskioski Somerolle Viljatilan laatu- ja ympäristöindeksi ISO-VILJA mukaan kotieläintilakokonaisuuteen Ensimmäinen viljatilan auditointi 2001 Viljatutkimuksesta esille Ca / Mg ja maan rakenne 2002 Viljan sähköinen jäljitettävyys 0 0 teoria mallasohran valkuaisen hallitsemiseksi 2003 Suorakylvö ja hivenravinteet ISO 9001, ISO BS 8800 Suomen Rehu 2005

28 ISO-VILJA historia 1994 Selvitys viljan haitta- ja arvo-osista Kasvukaudenaikainen toiminta aloitettu Ensimmäiset lehtivihreämittaukset viljelijöiden pelloilla. ISO-VILJA tutkimus aloitettu 5000 ha 1996 Aloitettiin kaupan lehtivihreämittaukset Viljelyn ympäristövaikutusten seuranta. Ensimmäiset ravinnetaselaskelmat Nimeksi ISO-VILJA teknologia 1997 Ensimmäinen laatujärjestelmä koulutus ISO 9001 ISO-VILJA TM 1998 Viljan laatuhinnoittelu käyttölaadun mukaan Arvo-osat mitataan joka kuormasta HLP, RV ja Tärkkelys ISO-VILJA Auditoinnit viljaliikkeissä Maan rakenneongelmat esille 1999 Viljan typpi- ja fosforisisältö tilitykseen Ensimmäiset ISO-VILJA ajokortit Maan rakenneongelmat tutkimuksen kohteeksi 2000 Ensimmäinen mittauskioski Somerolle Viljatilan laatu- ja ympäristöindeksi ISO-VILJA mukaan kotieläintilakokonaisuuteen Ensimmäinen viljatilan auditointi 2001 Viljatutkimuksesta esille Ca / Mg ja maan rakenne 2002 Viljan sähköinen jäljitettävyys 0 0 teoria mallasohran valkuaisen hallitsemiseksi 2003 Suorakylvö ja hivenravinteet 2005 Ravinnetaseet ja lehtivihreämittaukset ehdolle ympäristötukeen 2007 Rypsi osaksi ISO-VILJAA ISO 9001, ISO BS 8800 Suomen Rehu 2005

29

30 ISO-VILJA Viljatutkimus 2005 Ohra Tautien torjunta Sato kg/ha Ei torjuttu 3698 Rikka vaiheessa Lippulehti vaiheessa Sekä että Juha Salopelto

31 ISO-VILJA Viljatutkimus 2005 Ohra Tautien torjunta N lannoitus kg/ha Ei torjuttu 87 Rikka vaiheessa Lippulehti vaiheessa Sekä että Juha Salopelto

32 ISO-VILJA Viljatutkimus 2005 Ohra Tautien torjunta N lannoitus kg/ha N jyvissä kg/ha N oljissa kg/ha N Tase kg/ha Ei torjuttu Rikka vaiheessa Lippulehti vaiheessa Sekä että Juha Salopelto

33

34 Ohra tautien torjunta Ei torjuttu T1 vaiheessa T2 vaiheessa T1+2 vaiheessa Sato Kg/Ha HLP Kg 63,6 65,1 66,6 67,2 RV % 12,5 11,7 11,7 11,5 Lajite 1+2 % 80,7 87,5 89,4 90,7 Lajite 4 % 6,2 4,7 4,3 3,4 Jyväkoko % 7,2 7,05 4,2 2,2 Tärkkelys % 60,8 61,4 61,7 62,1 Lähde: Agrimarket- ketjun ISO-VILJA -viljelysopimusten analysointitiedot 2011

35 Ohra tautien torjunta Ei torjuntaa T1 vaiheessa T2 vaiheessa T1+T2 vaiheissa Perus Sadon lisä Lähde: Agrimarket- ketjun ISO-VILJA -viljelysopimusten analysointitiedot 2011

36 Ohra muokkausmenetelmä / tautien torjunta Suorakylvö Kevennetty Kyntö Ei tornuntaa T 1 Lähde: Agrimarket- ketjun ISO-VILJA -viljelysopimusten analysointitiedot

37 Ohra muokkausmenetelmä / tautien torjunta Suorakylvö Kevennetty Kyntö Ei tornuntaa T2 (T1+T2) Lähde: Agrimarket- ketjun ISO-VILJA -viljelysopimusten analysointitiedot

38 ISO-VILJA Viljatutkimus Viljavuusluokka / sato ohralla Huono Huononlainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea Arveluttavankorkea Perus Sadonlisä

39 ISO-VILJA Viljatutkimus Viljavuusluokka / Typen kotiutus ,4 88,6 90,5 90,3 91,1 89,9 89,2 Huono Huononlainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea Arveluttavankorkea Perus Sadonlisä N lannoitus

40 ISO-VILJA Viljatutkimus Viljavuusluokka / Typen kotiutus ,2 60,2 63,8 65,7 69,3 69,2 72,8 Huono Huononlainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea Arveluttavankorkea Perus Sadonlisä N-sato

41 ISO-VILJA Viljatutkimus Viljavuusluokka / Typen kotiutus ,2 60,2 63,8 65,7 69,3 69,2 72,8-34,4-28,6-27,1-25,1-22,2-20,8-17,7 Huono Huononlainen Välttävä Tyydyttävä N jyvissä Hyvä Korkea N käyttämätön Arveluttavankorkea

42 ISO-VILJA Viljatutkimus Viljavuusluokka / Typen kotiutus ,6 Huono Huononlainen -12,4-9,9-7,4-6,1-2,2 Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea Arveluttavankorkea N jyvissä N oljissa N käyttämätön 1,9

43 Typen kotiutus Keinot Vähentäminen =>Rajoitukset =>Valvominen Lisääminen =>Kasvinsuojelu =>Osaaminen =>Osoittaminen? = 36

44 Typen kotiutus Keinot Vähentäminen =>Rajoitukset =>Valvominen Lisääminen =>Kasvinsuojelu =>Osaaminen =>Osoittaminen? = 36 Tutkimustilat = 21

45 Ravinteiden kierto Agrin ohra 2010 Sato 3618 Kg / Ha N lannoitus 86,1 Kg / Ha RV 12,2 % N talteen N Tase 60,3 Kg / Ha 25,8 Kg / Ha

46 Ravinteiden kierto Agrin ohra 2010 Sato 3618 Kg / Ha N lannoitus 86,1 Kg / Ha RV 12,2 % N talteen N Tase 60,3 Kg / Ha 25,8Kg / Ha 86-60=26

47 Kuinka parannetaan Menetelmä 1 Vähennetään N lannoitusta 10 Kg / Ha Agrin ohra 2010 Sato 3194 Kg / Ha Kg / Ha N lannoitus 76 Kg / Ha N talteen 52,8 Kg / Ha N tase 23,7 Kg / Ha Vähennys 2,1 Kg / Ha N tase (fytomassalla) -0,7 Kg / Ha 76-53= 24

48 Kuinka parannetaan Menetelmä 2 ja 3 Torjutaan taudit Ei torjuttu T1 vaiheessa T2 vaiheessa Sato Kg/Ha HLP Kg 65,4 +0,9 +2,1 N lannoitus N jyvissä ,6 +10,5

49 Ravinteiden kierto Agrin ohra 2010 Sato 3618 Kg / Ha N lannoitus 86,1 Kg / Ha RV 12,2 % N talteen N Tase 60,3 Kg / Ha 25,8Kg / Ha 86-60=26

50 Ympäristöystävällistä tehoviljelyä? Koelohko

51 Koejäsenet KWS Scirocco ja Trappe kevätvehnät 100 kg N /ha typpitasolla lannoitettuna Vain Trappe 150 kg N / ha typpitasolla lannoitettuna 170 kg N / ha typpitasolla lannoitettuna 200 kg N /ha typpitasolla lannoitettuna Kasvuohjelman mukainen kasvinsuojelu

52

53 otetun kasvustonäytteen analyysitulokset Tavoitearvot kevätvehnä Arvot näyte Typpi, N g/kg ka Fosfori, P g/kg ka 3,3 6,0 4,7 Kalium, K g/kg ka Kalsium, Magnesium, Ca g/kg ka ,9 Mg g/kg ka 2,0 3,0 2 Rikki, S g/kg ka 1,5 4,0 4,4 Boori, B mg/kg ka ,6 Kupari, Mangaani, Cu mg/kg ka ,9 Mn mg/kg ka Sinkki, Zn mg/kg ka Rauta (Fe) mg/kg

54 Koekaistojen sadonkorjuu 5.syyskuuta Koelohkot valmiina ja korjuupäiväksi sovittu mm sade Puinti suoritettiin 5.9, kutakin koealaa puitiin 1 ha

55 Satotiedot, jyväsato kosteuskorjattuina 14,5 % puintikosteudet 18,6 21 % Jyväsato kg/ ha Olkisato kg/ ha valk % 1000 Scirocco 150 Scirocco 170 Scirocco 200 Trappe 100 Trappe 150 Trappe 170 Trappe

56 Typen kotiuttaminen 250,0 230,0 210,0 190,0 170,0 150,0 130,0 110,0 90,0 70,0 50,0 30,0 10,0-10,0-30,0-50,0 Scirocco 150 Scirocco 170 Scirocco 200 Trappe 100 Trappe 150 Trappe 170 Trappe 200 Maasta Oljissa kg/ha Jyvissä kg/ha

57 Fosforin kotiuttaminen 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0-10,0-20,0-30,0-40,0 Scirocco 150 Scirocco 170 Scirocco 200 Trappe 100 Trappe 150 Trappe 170 Trappe 200 MAASTA Oljissa kg/ha Jyvissä kg/ha

58 Taloudellinen kannattavuus Sadon arvo Lannoitekust. Yht. Sadon arvo - lann. kust. KWS Scirocco 150 kg N/ha KWS Scirocco 170 kg N/ha KWS Scirocco 200 kg N/ha Trappe 100 kg N/ha Trappe 150 kg N/ha Trappe 170 kg N/ha Trappe 200 kg N/ha Lannoituskustannus toukokuun 2011 hinnoilla Sadon arvo lokakuun lopun 2011 hinnoilla Rehuviljaksi (valkuainen)

59 Koelohkon kasvinsuojelu T1(pensomisen loppu/korrenkasvun alku Logran 20 g Plus Oxitril 0,5 l + CCC 0,5 l + Mantrac Pro 1,0 l /ha T1+ viikko-> Menara 0,25 l + Moddus M 0,3 l + Axial 0,8 l + Mantrac Pro 1,0 l /ha T2 (korrenkasvun loppu/lippulehti) Moddus 0,15-0,2 l + MCPA 1 l /ha T3 (tähkälletulo) suunniteltu tehtäväksi Amistar 0,4 l + Menara 0,25 l + Karate Zeon 0,075 l /ha (Karate Zeon 1,8 l/24 ha)

60 Koelohko

61 Ohran viljelyn hiilijalanjälki Taija Sinkko Heli Yrjänäinen

62 Kasvihuonekaasupäästöjen jakautuminen kotitalouksien eri toiminnoille Muu Koulu/työ Vaatteet Hyvnvointi Vapaa-aika Ruoka Asuminen Lähde: Seppälä et al. 2009

63 Ohran hiilijalanjälki (kg CO2-ekvivalenttia/1000 kg ohraa) Siemenet Kuljetukset Kuivaus Peltotyöt Kalkitus Lannoitteiden valmistus Viljelymaan N2O Tapaus 1 Sato 3380 Lannoite 84 Tapaus 2 Sato 3853 Lannoite 86 Tapaus 3 Sato 4096 Lannoite 88 Tapaus 4 Sato 4517 Lannoite 92 Tapaus 5 Sato 4663 Lannoite 86 kg/ha kg typpeä/ha

64 Ohran hiilijalanjälki (kg CO2-ekvivalenttia/1000 kg ohraa) Siemenet Kuljetukset Kuivaus Peltotyöt Kalkitus Lannoitteiden valmistus Viljelymaan N2O Tapaus 1 Sato 3380 Lannoite 84 Tapaus 2 Sato 3853 Lannoite 86 Tapaus 3 Sato 4096 Lannoite 88 Tapaus 4 Sato 4517 Lannoite 92 Tapaus 5 Sato 4663 Lannoite 86 Luomu kg/ha kg typpeä/ha

65 Vertailu: Lannoitteiden valmistuksen päästö 4 kg CO2-ekv./kg N (a) vs. 6,8 kg CO2-ekv./kg N (b) Ohran hiilijalanjälki (kgco2-ekvivalenttia/kg ohraa) 1,2 1 0,8 0,6 0,4 Siemenet Kuljetukset Kuivaus Peltotyöt Kalkitus Lannoitteiden valmistus Viljelyn N2O 0,2 0 1a 1b 2a 2b 3a 3b 4a 4b 5a 5b

66 Syysvehnä kotieläntilalle Sato kg /ha HLP kg RV % Tärkkelys % RV sato kg / ha Tärkkelys sato kg /ha Ohra ,8 12,3 60, Kevätvehnä ,5 14,5 68,4 605 (123) Syysvehnä ,5 13,6 69,4 637 (130) 2854 (118) 3255 (134) Kaura ,0 13,3 528 (107)

67

68 Kasvuohjelman havaintokokeet Seinäjoki Huittinen Mustiala Elimäki Perniö Vihti

69 KASVUOHJELMAYHTEISTYÖTÄ VILJELIJÖIDEN KANSSA Havaintolohkotoimintaa kesällä 2012 Lapua Agrimarket??? Seinäjoki lannoituskoe Lauri Hantula Saarijärvi Tarvaala Kuopio Markku Väänänen Loimaa Tuomas Levomäki Perniö Pohjankartano Mustiala Kotkaniemi Elimäki Helkalan Ranssi Esa Antila, Lapua Heikki Miettinen, Mustiala Kimmo Helkala, Elimäki Lauri Hantula, Seinäjoki Matias Harjula, Saarijärvi Raimo Rokka, Perniö Tuomas Levomäki, Loimaa Annika Kilpiö, Agrimarket Forssa Ari Laaksonen, Agrimarket Seinäjoki Harri Huikari, Agrimarket Saarijärvi Jukka Vuorenmaa, Agrimarket Lapua Mauno Mäkitalo, Agrimarket Loimaa Tauno Parviainen, Agrimarket Salo Teemu Helkala, Agrimarket Kouvola Juha Salopelto Martti Yli-Kleemola

70

71 Kannattaako viljellä hyvin Matalien panosten Kasvuohjelma viljely Sato kg/ha Hlp kg 62,9 66,7 N lannoitus kg N sadossa N tase Hiilijalan jälki kg CO 2 /1000 kg

Ympäristöystävällistä tehoviljelyä?

Ympäristöystävällistä tehoviljelyä? Ympäristöystävällistä tehoviljelyä? Kasvinsuojeluseuran ja PesticideLife-hankkeen SYYSPUINTI 2011 Martti Yli-Kleemola Koelohko Koejäsenet KWS Scirocco ja Trappe kevätvehnät 100 kg N /ha typpitasolla lannoitettuna

Lisätiedot

Projektin väliraportti kasvukaudelta 2011 YM 24/48/2011

Projektin väliraportti kasvukaudelta 2011 YM 24/48/2011 Projektin väliraportti kasvukaudelta 2011 YM 24/48/2011 Typpilannoituksen vaikutus sadon määrään ja laatuun, typen kotiuttamiseen sadossa ja ravinteiden huuhtoutumiseen Martti Yli-Kleemola, Hankkija-Maatalous

Lisätiedot

12.2.2014. -Tukes -Viljan laatu -Havaintokaistat -ISO-VILJA tulokset -DON -NOS -BSAG

12.2.2014. -Tukes -Viljan laatu -Havaintokaistat -ISO-VILJA tulokset -DON -NOS -BSAG 12.2.2014 -Tukes -Viljan laatu -Havaintokaistat -ISO-VILJA tulokset -DON -NOS -BSAG Koulutus ja tutkinto kasvinsuojeluaineiden ammattikäyttäjille Tutkintovelvoite, mutta koulutus vapaaehtoinen Laki kasvinsuojeluaineista

Lisätiedot

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä 4.6. 12.10. 22.10. 31.10. 2.10. 22.9. 1800 1600 1400 1200 1000

Lisätiedot

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 21 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä Lämpösumma Tampere 2 tah. ohran täyttymisjakso 18 16 14 12 1 21 27

Lisätiedot

Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat

Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla Havaintokaistat Kevätvehnälajikkeet havaintoruuduilla Lajike Sato Kasvu pv. Lämpös. Lako-% Tjp Hlp Valk.% Sako 1 Sako

Lisätiedot

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä 27.10. 9.6. 7.10. 17.10. 27.9. 1800 1600 1400 1200 1000 800 600

Lisätiedot

12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita 12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita Sade kesällä 2014 Heinäkuun 2014 sateet Sade elokuu 5.5. 10.5. 15.5. 20.5. 25.5. 30.5. 4.6. 9.6. 14.6. 19.6.

Lisätiedot

Juha Salopelto. Tonni lisää satoa - 3,7 => 9 - NOS kokeet - Havainnointikaistat

Juha Salopelto. Tonni lisää satoa - 3,7 => 9 - NOS kokeet - Havainnointikaistat Juha Salopelto Tonni lisää satoa - 3,7 => 9 - NOS kokeet - Havainnointikaistat 9 300 Kg /ha NOS kokeiden ka sato 3700-4000 Kg /ha Ohra keskisato 9 300 Kg /ha NOS kokeiden ka sato 200-1000 Kg /ha 3700-4000

Lisätiedot

Kasvinviljelyseminaari

Kasvinviljelyseminaari Kasvinviljelyseminaari Kemiö Agrimarket 13.02.2012 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Uudistetut Kasvuohjelmat viljelijöiden työkaluina Kasvuohjelmatoiminta, yhteistyötä

Lisätiedot

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita 5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita Sade kesällä 2014 Heinäkuun 2014 sateet Sade elokuu Sadesumma 2014 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Pori Lappeenranta

Lisätiedot

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä Lämpösumma 2010 Helsinki Vantaa 1800 1600 1400 1200 1000 800 600

Lisätiedot

KASVUKAUSI 2008 Millä keinoilla onnistuttiin. Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä

KASVUKAUSI 2008 Millä keinoilla onnistuttiin. Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä KASVUKAUSI 2008 Millä keinoilla onnistuttiin Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 36 165 näytettä Mallasohra sato 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 5286 4792 4537 4170 3970 4080 4000 4279 3813 Saana

Lisätiedot

Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA Homemyrkyt 6268

Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA Homemyrkyt 6268 Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA 33 016 Kotielän asiakkaat 1150 Homemyrkyt 6268 Havaintokaistat 8 paikkaa Homemyrkyt kaura DON Alueittain Analyysejä KPL Alle 18 1,8 g /K Kg %Yli 1,8 g / Kg % Suurin arvo

Lisätiedot

Agrimarket-ketjun yhteistyötä viljelijöiden kanssa

Agrimarket-ketjun yhteistyötä viljelijöiden kanssa Agrimarket-ketjun yhteistyötä viljelijöiden kanssa Havaintokaistoja uusimmista lajikkeista Lannoitekoetoimintaa Käy tutustumassa pellonpiennartilaisuuksissa tai oman aikataulusi mukaan Lohkot on merkitty

Lisätiedot

Projektin väliraportti kasvukaudelta 2012 YM 24/48/2011

Projektin väliraportti kasvukaudelta 2012 YM 24/48/2011 Projektin väliraportti kasvukaudelta 2012 YM 24/48/2011 Typpilannoituksen vaikutus sadon määrään ja laatuun, typen kotiuttamiseen sadossa ja ravinteiden huuhtoutumiseen Martti Yli-Kleemola, Hankkija-Maatalous

Lisätiedot

Juha Salopelto Hankkija OY Sijoitusvinkit kasvukaudelle 2017 Koetoiminta Lajikekokeet Havaintokaistat -Vilja + nurmi Sopimusviljelyn tulokset

Juha Salopelto Hankkija OY Sijoitusvinkit kasvukaudelle 2017 Koetoiminta Lajikekokeet Havaintokaistat -Vilja + nurmi Sopimusviljelyn tulokset Juha Salopelto Hankkija OY Sijoitusvinkit kasvukaudelle 2017 Koetoiminta Lajikekokeet Havaintokaistat -Vilja + nurmi Sopimusviljelyn tulokset Kasvuohjelma kokeet - Siemen nurmi Viljan laatutulokset -TJP

Lisätiedot

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila Rukiiseen kannattaa panostaa Simo Ylä-Uotila Syysviljojen ravinteidenotto syksyllä 2014 30.10.2014 30.10.2014 30.10.2014 Syysohra 868 kg ka/ha BBCH 22-23 Ruis 788 kg ka/ha BBCH 24-25 Syysvehnä 600 kg ka/ha

Lisätiedot

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Typpilannoitus, kevät 2015 Lohkon multavuus määrää lähtötason Satotasokorjaukset aiempaa korkeampia, uusi

Lisätiedot

Agrimarket- ketjun yhteistyötä viljelijöiden kanssa

Agrimarket- ketjun yhteistyötä viljelijöiden kanssa Agrimarket- ketjun yhteistyötä viljelijöiden kanssa Havaintokaistoja uusimista lajikkeista Lannoitekoetoimintaa Käy tutustumassa tilaisuuksissa tai oman aikataulusi mukaan Lohkot on merkitty Havaintolohko-

Lisätiedot

Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen

Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen Mikä on viljalla hyvä satotaso? Miten satotasoa voi nostaa? 2 Guinness record Vehnää 16 791 kg/ha 3 1. Maximizing yield potential. 2. Protecting yield potential.

Lisätiedot

Projektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta 2011-2013 YM 24/48/2011

Projektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta 2011-2013 YM 24/48/2011 Projektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta 2011-2013 YM 24/48/2011 Typpilannoituksen vaikutus sadon määrään ja laatuun, typen kotiuttamiseen sadossa ja ravinteiden huuhtoutumiseen Martti

Lisätiedot

Lannoituksen tarkentaminen Lahti 6.10.2014 Anne Kerminen

Lannoituksen tarkentaminen Lahti 6.10.2014 Anne Kerminen Lannoituksen tarkentaminen Lahti 6.10.2014 Anne Kerminen Sato kg/ha 7000 Muokkaustavan vaikutus viljan satoon 6000 5000 4000 3000 Vehnä ohra kaura 2000 1000 0 Kyntö Sänkimuokkaus Suorakylvö Lähde: Yara

Lisätiedot

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus. Yara Suomi

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus. Yara Suomi Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Typpilannoitus, kevät 2015 Lohkon multavuus määrää lähtötason Satotasokorjaukset aiempaa korkeampia, uusi

Lisätiedot

Kaura vaatii ravinteita

Kaura vaatii ravinteita Knowledge grows Kaura vaatii ravinteita Anne Kerminen, Yara Suomi Näin kauraa viljellään Suomessa Viljelijäkysely syksyllä 2016 (320 vastausta) Rehukauraa 55 % ja elintarvikekauraa 54 % Viljelyala 23 ha/tila

Lisätiedot

Myllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK

Myllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK Myllyvehnän lannoitus Vehnän valkuaispitoisuuteen vaikuttavat mm. Lajike Annettu typpilannoitus kg/ha Lannoituksen ajoitus Satotaso Maalaji Kasvukausi Eri lajiketyyppien sadot ja valkuaispitoisuudet Seuraavissa

Lisätiedot

Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset. 1/2012 Anne Kerminen

Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset. 1/2012 Anne Kerminen Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset 1/2012 Anne Kerminen Sadon määrällä on merkitystä kotieläintilalla 3500 kg hehtaarisadolla 5500 kg hehtaarisadolla Panostamalla peltoviljelyyn hehtaarin sadolla

Lisätiedot

Agrimarketin VILJAILTA Hiitteenharju, Harjavalta YaraVita- hivenravinneratkaisut kasvukaudelle

Agrimarketin VILJAILTA Hiitteenharju, Harjavalta YaraVita- hivenravinneratkaisut kasvukaudelle Agrimarketin VILJAILTA Hiitteenharju, Harjavalta 13.3.2013 YaraVita- hivenravinneratkaisut kasvukaudelle Yara Suomi Oy Antti Pakkanen 18.3.2013 Kasvuohjelma 1 YaraVita TM Gramitrel Ravinnesisältö: Typpi

Lisätiedot

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön Anne Kerminen Yara Suomi Maan rakenteen merkitys - kasvi on kasvupaikkansa vanki Hyvän sadon tekijät on pinnan alla Maaperän Rakenteelliset ominaisuudet

Lisätiedot

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä Anne Kerminen Fosfori on punaisella puolessa Suomen pelloista Fosfori (P) prosenttiosuus 5 2 2 12 13 31 35 Huono Huononlainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea

Lisätiedot

Kasvuohjelmaseminaari

Kasvuohjelmaseminaari Kasvuohjelmaseminaari Hämeenlinna Pekka Lipsanen Kevätvehnän typpilannoitusoptimit Rapsin lannoitusoptimi Pelkkä typpi ei riitä hyvään satoon Tasapainoisesti lannoitettu rapsi : Tuotti 800 kg suuremman

Lisätiedot

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula Sokerijuurikkaan lannoitus Aleksi Simula Sisältö: Sokerijuurikkaan lannoitusohjelmat Kevätlannoitus Lehtilannoitus Muut kasvukauden täydennykset Yara Megalab kasvianalyysi Lannoitustarve juurikkaalla Typpi:

Lisätiedot

ISO-VILJA Viljatutkimus 2007

ISO-VILJA Viljatutkimus 2007 ISO-VILJA Viljatutkimus 2007 Raportin laatinut Juha Salopelto 1 Viljatutkimus 2007 Johdanto Tämän vuotinen tutkimus on koottu runsaan 10 000 tuhannen hehtaarin viljelytiedoista. Suurin kiitos tulee antaa

Lisätiedot

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitus prosessina

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitus prosessina LaPaMa Lannoita paremmin -malli Lannoitus prosessina Tuomas J. Mattila Erikoistutkija, SYKE Maanviljelijä 2019 Sisällys Lannoitus on merkittävä osa tuotantokustannuksista Miten suunnittelet lannoituksen?

Lisätiedot

Varautuminen kasvukauteen Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen

Varautuminen kasvukauteen Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen Varautuminen kasvukauteen 2018 12.2.2018 Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen Kasvi ja maa tarvitsevat vuosittain fosforia YaraMilalla ravitset kasvia sekä ylläpidät helposti käyttökelpoista fosforia, jonka

Lisätiedot

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon! Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon! Hyvinkää 17.3.2011 Raimo Kauppila Kotkaniemen tutkimusasema Yara Suomi Oy Tasapainoinen lannoitus Viljelykasville

Lisätiedot

Kasvuohjelmaseminaari

Kasvuohjelmaseminaari Kasvuohjelmaseminaari UUTTA- JA AJANKOHTAISTA KASVINSUOJELUSTA Hämeenlinna 23.2.2011 Lasse Matikainen Kasvinsuojeluongelmat jatkuvat! Laadun merkitys korostuu yhä enemmän Tulevana kesänä viljatiloilla

Lisätiedot

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen Tasapainoinen lannoitus viljat ja öljykasvit 2/2012 A Kerminen Typpi lisää satoa ja valkuaista 9000 8000 7000 6000 5000 Kevätvehnän typpilannoitus sato ja valkuais-% 14 13 12 11 Typen puutteessa kasvi

Lisätiedot

Projektiraportti kasvukaudelta 2014 ja yhteenvetoa koevuosilta YM 24/48/2011

Projektiraportti kasvukaudelta 2014 ja yhteenvetoa koevuosilta YM 24/48/2011 Projektiraportti kasvukaudelta 2014 ja yhteenvetoa koevuosilta 2011-2014 YM 24/48/2011 Typpilannoituksen vaikutus sadon määrään ja laatuun, typen kotiuttamiseen sadossa ja ravinteiden huuhtoutumiseen Martti

Lisätiedot

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä

Lisätiedot

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Mitkä ovat kasvintuotannon tärkeimmät menestykseen vaikuttavat tekijät? ProAgrian asiantuntija-arvio vastausten määrä ProAgria

Lisätiedot

Lisälannoitus kasvukaudella

Lisälannoitus kasvukaudella Lisälannoitus kasvukaudella Kuivina kasvukausina typen hyötysuhde jää alhaiseksi. Rehevinä kasvukausina typenpuute voi rajoittaa satoa ja valkuaista. Liika typpi altistaa laolle. Yleisen kasvukunnon kannalta

Lisätiedot

Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010

Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010 Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010 Maanparannuskalkin valmistus Kalkkikivi irrotetaan kalliosta louhimalla. Louhe murskataan ja seulotaan, jolloin syntyvä maanparannuskalkkirouheet ja

Lisätiedot

Kasvuohjelmatutkimus 2014

Kasvuohjelmatutkimus 2014 Kasvuohjelmatutkimus 2014 Viljasopimusten ennakkonäytetulokset Havaintokaistat Typpilannoituskoe Seinäjoella Kasvuohjelma koetuloksia Kotkaniemen tutkimusasemalta Juha Salopelto, Hankkija Oy juha.salopelto@agrimarket.fi

Lisätiedot

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä Aki Finér Kestävän kehityksen asiantuntija Raisio-konserni Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa Energia- ja ympäristöindeksit luotiin

Lisätiedot

MegaLab tuloksia 2017

MegaLab tuloksia 2017 MegaLab tuloksia 2017 Näytteet Kesällä 2017 Sucros ja Yara tarjosivat juurikkaan viljelijöille mahdollisuuden toimittaa analysoitavaksi yhden lehtinäytteen Näytteet kerättiin kesä heinäkuun vaihteessa.

Lisätiedot

Lannoitusratkaisut, ravinteiden merkitys. Ilkka Suur-Uski

Lannoitusratkaisut, ravinteiden merkitys. Ilkka Suur-Uski Lannoitusratkaisut, ravinteiden merkitys Ilkka Suur-Uski 27.3.2017 MAAN FOSFORIPITOISUUS Nyt on aika kääntää fosforin suunta Lähde: Eurofins ja Suomen ympäristökeskus 3 Satokomponentit muodostavat sadon

Lisätiedot

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä LaPaMa Lannoita paremmin -malli Lannoitussuunnittelu Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä Hyvä lannoitus täydentää kasvin ja maaperän vuorovaikutusta Kasvin ravinnetarve Lohkon ravinnetila Ravinteiden

Lisätiedot

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8 1 KALKITUS Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8 50 hehtaarin tilalla Ohran N- lannoitus 90 kg/ha 30 kg/ha typpestä menee hukkaan. Lannoitetta jää hyödyntämättä 6500 kg (10suursäkkiä)

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viime vuosina ollut n. 210 000 ha, tästä alasta kevätvehnää 189 000 ha (89

Lisätiedot

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 Lietelannan käytön strategiat ja täydennys Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 x 1000 ha Nurmiala maakunnittain v. 2011 100 Nurmiala (x 1000 ha) 90 80 70 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

Rikinpuute AK

Rikinpuute AK Rikkilannoitus Rikinpuute Rikin puutosoireet näkyvät ensimmäisenä nuorimmissa lehdissä. Ne ovat normaalia vaaleampia vähentyneen lehtivihreän muodostumisen takia. Rikin puute vaikeuttaa kasvin typen ottoa.

Lisätiedot

Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi

Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Viljelijöiden työkaluna käytettävissä 24 h vrk, 7 pv viikossa Velotuksetta, osoitteissa: www.agrimarket.fi

Lisätiedot

Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä. Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj

Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä. Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj 2.11.2011 Ympäristöasioita viljaketjussa Väestö lisääntyy nyt 7 mrd. vuonna 2050 9 mrd. Samaan aikaan ruokavalio muuttuu

Lisätiedot

Kasvinviljelytila Lahdessa

Kasvinviljelytila Lahdessa Kasvinviljelytila Lahdessa Kymmenes sukupolvi viljelemässä Vaimo ja 3 lasta, lapset aikuisia Vaimo käy tilan ulkopuolella töissä Yksi palkattu työmies kesäkaudella Aputyövoimana isä 84v ja poika, valmistuu

Lisätiedot

Ravinteiden käytöntehokkuus kasvintuotannossa

Ravinteiden käytöntehokkuus kasvintuotannossa Ravinteiden käytöntehokkuus kasvintuotannossa Ari Rajala Luke, Luonnonvarakeskus Luonnonvarat ja biotuotanto-yksikkö Tuotantojärjestelmät Ravinteiden käytöntehokkuus: tuloksia eri kokeista Ohralajikkeiden

Lisätiedot

Kasvinsuojelu 2011. Katri Haavikko p. 050 555 4693

Kasvinsuojelu 2011. Katri Haavikko p. 050 555 4693 Kasvinsuojelu 2011 Katri Haavikko p. 050 555 4693 Esitykseni sisältö tänään Lahdessa R E S I S T E S S I Rypsin ajankohtaiset Uutuustuote viljan rikkakasvien torjuntaan: Logran Plus Oxitril Päivitystä

Lisätiedot

Mallasohran ja myllyvehnän laadunvarmistus Arto Markkula p

Mallasohran ja myllyvehnän laadunvarmistus Arto Markkula p Mallasohran ja myllyvehnän laadunvarmistus 2011 Arto Markkula p. 0500 281717 Suuri jyvä = paljon tärkkelystä = paljon: - energiaa rehuviljassa - jauhoa leipäviljassa - saantoa mallasohrassa kuori valkuainen

Lisätiedot

Kasvintuotanto kannattaa

Kasvintuotanto kannattaa Kasvintuotanto kannattaa Loppuseminaari Havaintokoetoiminnan satoa vuosilta 2011-2013 Pirjo Kivijärvi ja Kari Narinen MTT Kasvintuotannon tutkimus, Mikkeli Puh. 040 828 8254 pirjo.kivijarvi@mtt.fi Havaintokoetoiminta

Lisätiedot

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS Miten lannoitan ensi keväänä? PINTALEVITYS SIJOITTAMINEN MAAHAN UREA AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS sade sade sade siemenlannoite ammoniumnitraatti kalsium NPKS

Lisätiedot

Viljo -lannoitteet Hämeenlinna Jukka Kivelä. Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi

Viljo -lannoitteet Hämeenlinna Jukka Kivelä. Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi Viljo -lannoitteet 9.12.2016 Hämeenlinna Jukka Kivelä Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi Viljo lannoituksesta Lanta lannoitteena Viljon raaka-aineet Lihaluujauhon käytön ehdot

Lisätiedot

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Risto Jokela Kasvinviljelyneuvonnan vastaava ProAgria Oulu Valvonnoissa havaittua P-tasaus lohkokorteille asianmukaisesti Karjanlantapoikkeuksen käyttö

Lisätiedot

Kasvuohjelma- tutkimus 2013

Kasvuohjelma- tutkimus 2013 Kasvuohjelma- tutkimus 2013 ISO- VILJA - sopimusten ennakkonäytetulokset Havaintolohkot Typpilannoituskoe Seinäjoella Kasvuohjelma- koetuloksia Kotkaniemen tutkimusasemalta 2 Johdanto Nyt Itämerta suojelemaan

Lisätiedot

Mallasohran ja myllyvehnän laadunvarmistus 2011. Arto Markkula p. 0500 281717

Mallasohran ja myllyvehnän laadunvarmistus 2011. Arto Markkula p. 0500 281717 Mallasohran ja myllyvehnän laadunvarmistus 2011 Arto Markkula p. 0500 281717 Kasvinsuojelun haasteita lähitulevaisuudessa Kasvinsuojelun tarve ei pienene - Laatuvaatimukset, määrä Resistenssi: rikkakasvit,

Lisätiedot

Peltohavaintohanke. Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen. Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla

Peltohavaintohanke. Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen. Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla Peltohavaintohanke Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla TULOKSIA LUKE MIKKELIN LUOMUKOKEELTA ja TAVANOMAISEN TILAKOKEILTA

Lisätiedot

Modduksen vaikutus kasviin

Modduksen vaikutus kasviin Modduksen vaikutus kasviin T0 T1 T2 T3 Sivuversojen ja juurten kasvu alkaa Juuret kasvavat Korren tyvi tukevoituu Korsi ja lehdet kasvavat Yhteyttämistuotteita varastoituu kasviin Kasvi siirtää yhteyttämistuotteet

Lisätiedot

Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016. Susanna Muurinen

Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016. Susanna Muurinen Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016 Susanna Muurinen Pääravinteet N-typpi P-fosfori K-kalium Ca-kalsium Mg-magnesium Na-natrium S-rikki Pääravinteiden otto 50-500 kg ha -1 Hivenravinteet B- boori

Lisätiedot

Luomukokeet Loviisa Micaela Ström

Luomukokeet Loviisa Micaela Ström Luomukokeet Loviisa 2017 Micaela Ström Luomu kokeita, yhteistyö NSL:n ja EkoNu projektin kanssa! Aloitettiin 2012 (6 viljelykautta) Luomu kokeiden tarkoitus: Suomessa on liian vähän luomukokeita! Vertailla

Lisätiedot

Jalostuspäivät, Mikkeli 2012. 17.2.2012 Janne Mäkikalli Viljavuuspalvelu Oy

Jalostuspäivät, Mikkeli 2012. 17.2.2012 Janne Mäkikalli Viljavuuspalvelu Oy Jalostuspäivät, Mikkeli 2012 17.2.2012 Janne Mäkikalli Viljavuuspalvelu Oy Viljavuuspalvelu Oy Viljavuuspalvelu on maatalous ja ympäristölaboratorioanalyysejä äi i l tuottava yritys Pääasiakaskuntana ovat

Lisätiedot

Soilfood Hämeessä yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä

Soilfood Hämeessä yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä Soilfood Hämeessä.7.06 yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä . Maaperä on tärkein Kun maaperä on parhaassa mahdollisessa kunnossa, se sitoo hiiltä ja tuottaa suurempia satoja pienemmillä

Lisätiedot

Kemiallinen kasvinsuojelu Ylivieska Katri Haavikko p

Kemiallinen kasvinsuojelu Ylivieska Katri Haavikko p Kemiallinen kasvinsuojelu Ylivieska 2.6.2009 Katri Haavikko p. 050 555 4693 Sisältö tänään Ylivieskassa Hukkakauran torjunta Kasvun säätäminen viljoilla Lyhyesti tautitorjunnasta 2 3 Tekniset tiedot -

Lisätiedot

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012. Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012. Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012 Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli 29.5.2012 Nurmen tiheys 50%. Neljännen vuoden nurmi. Tiheys on kasvuston osuus % pinta-alasta. Kuva MTT Mikkeli.

Lisätiedot

Lehtilannoitekokeet Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Lehtilannoitekokeet Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Lehtilannoitekokeet 2014-2016 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) HtS, m ph 6.4 Ca 3900 K 253 P 10 Mg 248 Na 44 Mn 9 Huononlainen B 1.4 Hyvä Koevuosi 2014 Lajike: Diana KWS Ruudun koko: 8m X 2m Siemenetäisyys:

Lisätiedot

Ravinteet. Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus Raija Kumpula

Ravinteet. Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus Raija Kumpula Ravinteet Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus 1.11.2017 Raija Kumpula Sivu 1 3.11.2017 sisältö muutama asia kasvin veden ja ravinteiden otosta (edellisviikon aiheet) sivu- ja hivenravinteet ravinteisiin

Lisätiedot

Pellon peruskunnon työkalut, ravinteet. Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy

Pellon peruskunnon työkalut, ravinteet. Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy Pellon peruskunnon työkalut, ravinteet Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy Ympäristötukiehtojen ravinnesuositukset kannattaa hyödyntää maksimaalisesti Typpilannoitussuositukset Fosforilannoitusmahdollisuuden

Lisätiedot

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke 1 Viljelykierto? Suomen pelloilla yleisimpiä viljelykiertoja

Lisätiedot

Mangaani porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Mangaani porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Mangaani porraskokeen tuloksia 2014-2016 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Mangaani (Mn) Tyydyttävä Juurikasmaiden Mn-pitoisuudet Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Hämeessä vuosina 2002-2012 Viljavuusarvosta

Lisätiedot

Viljelyohjelmalla lisää puhtia

Viljelyohjelmalla lisää puhtia Knowledge grows Viljelyohjelmalla lisää puhtia Juho Urkko K-maatalous Viljelen kauraa A. Eläinten rehuksi kun täytyy B. Huonoilla lohkoilla, minne ei ohraa / vehnää voi kylvää C. Kannattavana viljelykasvina

Lisätiedot

Viljakokeiden tuloksia MTT Ruukista Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Viljakokeiden tuloksia MTT Ruukista Miika Hartikainen, MTT Ruukki Viljakokeiden tuloksia MTT Ruukista 2013 Miika Hartikainen, MTT Ruukki Säätiedot Ohran lajikekokeet Kauran lajikekokeet Vehnän lajikekokeet KERE: Greening Effect tautiainekoe KERE: Tautitorjuntakokeet

Lisätiedot

Tautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset. Janne Laine, puh ,

Tautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset. Janne Laine, puh , Tautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset Janne Laine, puh. 040-5179365, janne.laine@bayer.com PROLINE XPERT Vahvempi Proline Xpert Uusi vahvempi ja kilpailukykyisempi ratkaisu erityisesti vehnälle

Lisätiedot

Maltaan viljely käytännössä. Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo

Maltaan viljely käytännössä. Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo Maltaan viljely käytännössä Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo 13.12.2017 Analyysejä vuosittain Miten viljelen mallasohraa Mallasohraa voidaan viljellä viljelyvyöhykkeillä I-III Kaksitahoisten mallasohralajikkeiden

Lisätiedot

Viljan kasvinsuojelu 2013

Viljan kasvinsuojelu 2013 Viljan kasvinsuojelu 2013 Arto Markkula Antti Jaakkola p. 0500 281717 p. 040 7033558 www.syngenta.fi 2 More from Syngenta Consumer innovation portfolio Celest on nyt hyväksytty kaikille viljoille Celest

Lisätiedot

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti) Kevätvehnän aluskasvikoe Päivitetty 4.7..2013 Havaintokokeessa seurataan kevätvehnän aluskasvin vaikutusta maan kasvukuntoon, pääkasvin sadon määrään ja laatuun sekä maan liukoisen typen pitoisuuteen.

Lisätiedot

VILJAMARKKINATILANTEESTA. Salo, Tauno Parviainen, Hankkija Oy, Vilja- ja raaka-aineryhmä

VILJAMARKKINATILANTEESTA. Salo, Tauno Parviainen, Hankkija Oy, Vilja- ja raaka-aineryhmä VILJAMARKKINATILANTEESTA Salo, 16.01.2017 Tauno Parviainen, Hankkija Oy, Vilja- ja raaka-aineryhmä 1 VILJATILANNE MAAILMA / EU Kuluvan satokauden globaali viljan tuotanto oli hieman pienempi edellisvuotta,

Lisätiedot

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö Ravinnetaseeterilaiset taseet, tuloksia ja tulkintaa TEHOPlus neuvojakoulutuspilotti Ahlman Tampere 7.3.2013 Kaisa Riiko, projektikoordinaattori BSAG/Järki-Lanta hanke ProAgria lohkotietopankki 1 Esityksen

Lisätiedot

Ajankohtaista viljamarkkinoilla

Ajankohtaista viljamarkkinoilla Ajankohtaista viljamarkkinoilla 4.3.2011 Jukka Heinonen Hankkija-Maatalous Oy Kasvinviljely, Länsi-Suomi Viljamarkkinoista Suomen viljamarkkinat osana maailmanmarkkinaa Kysynnän ja tarjonnan vaihtelut

Lisätiedot

Ympäristö ja viljelyn talous

Ympäristö ja viljelyn talous Ympäristö ja viljelyn talous Mitkä ovat tilasi tärkeimmät lähiajan kehityskohteet? ProAgrian asiantuntija-arvio vastausten määrä Mitkä ovat kasvintuotannon tärkeimmät menestykseen vaikuttavat tekijät?

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen

Lisätiedot

Ravinnetaseet. Ympäristötuen lisätoimenpide lannoituksen ja sadon ravinnemäärien seurantaan MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUKI

Ravinnetaseet. Ympäristötuen lisätoimenpide lannoituksen ja sadon ravinnemäärien seurantaan MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUKI MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUKI Ravinnetaseet Ympäristötuen lisätoimenpide lannoituksen ja sadon ravinnemäärien seurantaan 2008 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin.

Lisätiedot

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta Jaakko Laurinen Huippufarmari Haussa -kilpailu Tavoitteena hyvä sato, hyvä taloudellinen tulos ja pieni ympäristövaikutus Tulokset kolmen osa-alueen summana

Lisätiedot

KASVUOHJELMATUTKIMUS 2015

KASVUOHJELMATUTKIMUS 2015 KASVUOHJELMATUTKIMUS 2015 Viljasopimusten ennakkonäytetulokset Havaintokaistat Typpilannoituskoe Seinäjoella Kasvuohjelma koetuloksia Kotkaniemen tutkimusasemalta Juha Salopelto, Hankkija Oy juha.salopelto@hankkija.fi

Lisätiedot

IPM-kokemuksia kesältä 2010

IPM-kokemuksia kesältä 2010 IPM-kokemuksia kesältä 2010 Pauliina Laitinen, Sanni Junnila, Marja Jalli ja Heikki Jalli PesticideLife-hanke Kasvinsuojelun syyspuinti 1.11.2010 HAMK Mustiala LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke

Lisätiedot

Nurmen lannoitusohjelmat

Nurmen lannoitusohjelmat Laadukas nurmi hevostalouden perusta - Näin onnistut Yaran resepteillä Minna Toivakka, MMM Kehityspäällikkö Yara Suomi Nurmen lannoitusohjelmat Minna Toivakka Celebration Hoss Nurmen merkitys hevostaloudelle

Lisätiedot

Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013

Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013 Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013 Merja Högnäsbacka MTT Ylistaro Alapääntie 104 61400 Ylistaro +358 29 531 7247 merja.hognasbacka@mtt.fi

Lisätiedot

LOIMAAN SUORAKYLVÖKOE

LOIMAAN SUORAKYLVÖKOE LOIMAAN SUORAKYLVÖKOE Tulosten tarkastelua vuosilta 2006 2012 Tuomas Levomäki Agriristeily, Viking Grace, 8.2.2013 Taustaa Loimaan kokeelle suorakylvöä ja sen vaikutuksia viljelysmaahan tai ympäristötekijöihin

Lisätiedot

Loviisan vuoden 2018 lajikekokeiden esittely. Micaela Ström Torbjörn Lönnfors

Loviisan vuoden 2018 lajikekokeiden esittely. Micaela Ström Torbjörn Lönnfors Loviisan vuoden 2018 lajikekokeiden esittely Micaela Ström 8.1.2019 Torbjörn Lönnfors Luomulajikekokeet, NSL:n ja EkoNu! - hankkeen yhteistyönä Alkoi v. 2012 (jatkunut 7 viljelykautta) Luomulajikekokeiden

Lisätiedot

Rikkatorjuntakoe. Lohko 6, Ohra

Rikkatorjuntakoe. Lohko 6, Ohra Rikkatorjuntakoe Lohko 6, Ohra Yleisselvitys kokeen tarkoituksesta Kokeen tarkoitus on tutkia yksi- ja monivuotisten rikkakasvien esiintymistä sekä runsastumista usean vuoden aikana. Luonnonmukaisessa

Lisätiedot

Luomuviljojen lajikehavaintokokeet Kokemuksia ja tuloksia

Luomuviljojen lajikehavaintokokeet Kokemuksia ja tuloksia Luomuviljojen lajikehavaintokokeet Kokemuksia ja tuloksia Arja Nykänen / Kaisa Matilainen ProAgria Etelä-Savo/ ProAgria Pohjois-Karjala p. 0400 452 089 / p. 040 3012423 Yleistä lajikevalinnasta Sadon käyttötarkoitus

Lisätiedot

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Sarka Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toteutus Rahoitus Valtakunnallinen hanke, jonka

Lisätiedot