Lisälannoitus kasvukaudella

Transkriptio

1 Lisälannoitus kasvukaudella Kuivina kasvukausina typen hyötysuhde jää alhaiseksi. Rehevinä kasvukausina typenpuute voi rajoittaa satoa ja valkuaista. Liika typpi altistaa laolle.

2 Yleisen kasvukunnon kannalta suositeltavat lehtivihreämäärät (SPAD- arvoina) eri kasvilajeille Kasvilaji Kasvuaste Lehtivihreäarvot, SPAD Ohra Lippulehtiaste Tähkälletulo Kaura Lippulehtiaste Tähkälletulo Kevätvehnä Lippulehtiaste Tähkälletulo Syysvehnä Lippulehtiaste Tähkälletulo Syysruis Lippulehtiaste Tähkälletulo Rypsi Kukkanuput muodostuneet Ensimmäiset kukat auki Peruna Mukulan muodostus alkaa Kukinnan alkaminen Sokerijuurikas Seitsemän - kahdeksan lehteä auki Yhdeksän tai useampi lehti auki Timotein siemenviljelys Korrenkasvu alkaa Nurminadan siemenviljelys Korrenkasvu alkaa Yleissääntö: yhden SPAD- yksikön nostamiseen tarvitaan noin 4-7 kg typpeä/ha. Myllyvehnällä lukujen täytyy olla lähellä 50

3

4 Lisälannoituksen tarve kasvilajeittain 1. Syysvehnä, (valkuainen) Tarve suurin korkean satopotentiaalin ja pitkän kasvukauden takia 2. Kevätvehnä, (valkuainen) Typen jakaminen kannattavaa kun sato-odotukset ovat yli 5000 kg/ha 3. Ohra, (lisäsato) Rehu- ja tärkkelysohralla kannattavaa jos kasvustomittaukset osoittavat puutetta Mallasohralle ei yleensä lisätyppeä kasvukaudella, (ennen lippulehteä voi antaa) 4. Öljykasvit, (lisäsato) Jos kasvustomittaukset osoittavat puutetta, ruusukevaiheessa 5. Kaura, (lisäsato) Jos kasvustomittaukset osoittavat puutetta

5 Lisätyppeä tarvitaan kasvukaudella kun Lannoitusta on alennettu typen mittauksen takia (ei analyysituloksia) Kasvusto on arvioitua rehevämpi Kasvukauden alku on ollut sateinen, yli 100 mm Kevätlannoitus on ollut aiottua alhaisempi Myöhäisillä ja satoisilla lajikkeilla Vanhaa olkea on pellossa paljon Suorakylvetyllä pellolla maa on kylmempi Kasvustomittaus osoittaa typen puutetta

6 Sopivat tuotteet Jos lannoitusta on alennettu typen mittauksen takia 20 kg typpeä 1. Käytetään lohkolle suunniteltua lannoitetta puuttuva osa 2. Suomensalpietaria 77 kg/ha (20 kg typpeä) Käytetään jaettua lannoitusta 1. Suomensalpietaria, kun typen tarve on yli 10 kg/ha 2. Typpiliuosta kasvustoon tai maahan, typpeä n. 10 kg/ha 3. Ureaa

7 Urean ja typpiliuoksen käyttömäärät Urea Typpiliuos Rikkakasviruiskutuksen yhteydessä enint. 20 kg/ha 5-10 l/ha Vesimäärä 200 l/ha 200 l/ha Lippulehtivaiheessa yksinään enint. 40 kg/ha 30 l/ha Vesimäärä 200 l/ha 200 l/ha Lippulehtivaiheessa tautiaineen kanssa enint. 20 kg/ha 18 l/ha Vesimäärä 200 l/ha 200 l/ha

8 Ureaan tai typpiliuokseen voi sekoittaa Cantor Primus Ariane S K-MCPA K-Trio Staranet, Tomahawk Monitor Desis, Fastac, Kestac Cycocel 750 CCC 5 C Amistar Zenit Sportak Tilt Proline Basso Stereo Mentor Comet Comet Plus Sratego

9 Vältä polttovioituksia Typen käyttömääriä on alennettava seoksissa kasvinsuojeluaineiden kanssa Älä ruiskuta typpeä helteellä tai auringonpaisteessa Paras ruiskutusaika on iltayöllä tai aamukasteella Vältä päällekkäisiä ruiskutuksia päisteissä Älä ruiskuta stressaantuneita kasvustoja

10 Typpeä nestemäisenä maahan Maahan voi levittää kasvinsuojeluruiskun letku- tai pistesuuttimilla väkeviäkin liuoksia 50 % Typpiliuosta + 50 % vettä voi käyttää Suotuisissa olosuhteissa (illalla tai aikaisin aamulla) Kasvustoon voi tulla lieviä vioituksia Päällekkäisruiskutuksia tulee välttää Ei saa sekoittaa kasvinsuojeluaineita

11 Hivenlannoitus

12 Kalkitussa maassa maan ravinnevarastot ovat paremmin kasvien käytettävissä: ph 4,0 5,0 6,0 7,0 8,0 ph:n noustessa Fe, Mn, B, Cu ja Zn ovat heikommin kasvin käytettävissä

13 Paljasta piilevät puutteet jo ennen oireita Kasvin hiventen otto vaikeutuu, kun ph nousee viljavuusluokan hyvä ylärajoille Puuteoireiden näkyessä osa sadosta on jo menetetty Arimpia ovat kaura, rypsi, ohra ja vehnä Hivenet ovat karjatiloilla erityisen tärkeitä

14 Hivenravinteiden puute aiheuttaa sadon alenemista - pienentää lehtipinta-alaa sadon laatutappioita - proteiinin ja tärkkelyksen suhde, Zn ja B rehuarvon heikkenemistä -kivennäispitoisuus muiden ravinteiden ottovaikeuksia - typpilannoitus jää hyödyntämättä kasvin vedenotto vaikeutuu juuriston kärsiessä kärsii kuivuudesta Mn kylmänarkuutta - Mn/peruna Kasvitautien lisääntymistä - Mn/tyvitaudit ja torajyvä Cu ja B sokerien kulkeutuminen vaikeutuu B/sokerijuurikas kukinta heikkenee B/rypsi soluseinämän heikkoutta Cu/vilja itävyyden heikkenemistä - Cu

15 Hivenet lehtilannoituksena Lehtilannoituksessa ravinteet ovat heti kasvien käytettävissä Sadon lisä jopa %. Maan ph ei vaikuta hivenravinteiden saantiin lehtilannoituksessa. Ainekustannus on vain yhden prosentin sadonlisäyksen verran. Paras ruiskutustulos saavutetaan, kun kasvien lehtipinta-ala on mahdollisimman suuri. Viljoilla hivenet ruiskutetaan pensomisvaiheesta eteenpäin. Ruiskutuksia suoritetaan 1-3 kasvukaudessa hivenainetarpeen ja maaperän hivenainepitoisuuden perusteella.

16

17 Mangaanilannoitus Mangaanin liukoisuuteen vaikuttavat maan ph, orgaanisen aineen määrä sekä happi ja vesi massa ph luokassa hyvä tai parempi Pellon Hiven Y -tuotteet starttilannoituksena max. 50 kg Mangaaniravinnetta akuutissa tilanteessa lehtilannoituksena kasvustoon mangaanisulfaatti, mangaanikelaatti tai Superlehtiravinne kun ph on tyydyttävä tai sen alle Mangaaniravinne varastolannoituksena

18 V 2003 Asikkala, Scarlett

19 KOERAPORTTI HIVENLEHTILANNOS l Koepaikka: Viljelykoe Somero Koeruudut: 0,5 ha/ruutu, jokaisesta ruudusta Viljelykasvi: Mallasohra kerranteet, maan ph-luku 6,2-6,3 Muokkaus: syyskyntö, äestys joustopiikkiäkeellä Kylvö: toukokuu 10.pv Lannoitus: Pellon Y kg / ha Kasvin- 1. käsittely sama kaikille ruuduille, pvm suojelu: Express 2 tabl/ha+ Sportak 0,5 lit./ha, vesimäärä 200l/ha 2. käsittely Amistar 0,8 lit./ha

20 KOETULOKSET HIVENLEHTILANNOS I Tulokset: Käsittelemätön Hiven I 5l/ha sato 3600 kg/ha 4170 kg/ha sadonlisä % 15,8 % sadonlisä kg/ha 570 kg lisä /ha n. 145 kustannus /ha n. 6 tulonlisä /ha 139 Hivenlehtilannos lisää sadon määrää jopa yli 15% ja tuo siten huomattavan lisätulon hehtaaria kohden kustannusten pysyessä alhaisina.

21 KOETULOKSET HIVENLEHTILANNOS I Laatu Käsittelemätön Hiven I 5 l/ha Hehtolitrapaino 65,80 kg 67,10 kg Valkuainen 15,10 % 14,80 % Tuhannenj.p. 46,80 g 47,70 g Täysjyväisyys 92,70 % 94,90 % Hivenlehtilannos I vaikuttaa sadon määrän lisäksi myös sadon laatuun parantaen sitä. HLP ja TJP kasvavat verrattuna käsittelemättömään, kuten myös täysjyväisyys