MegaLab tuloksia 2017

Transkriptio

1 MegaLab tuloksia 2017

2 Näytteet Kesällä 2017 Sucros ja Yara tarjosivat juurikkaan viljelijöille mahdollisuuden toimittaa analysoitavaksi yhden lehtinäytteen Näytteet kerättiin kesä heinäkuun vaihteessa. Noin 200 näytettä toimitettiin Englantiin analysoitavaksi Näytteiden määrä pitää olla min 0.5 kg. Pakkauksella ei ole väliä. Näytteiden keruun yhteydessä toteutettiin kysely, jossa kartoitettiin näytelohkojen viljavuustietoja ja lannoituskäytäntöä Tähän kyselyyn vastasi noin 140 viljelijää

3 Punainen (korkea) ei tarvetta toimenpiteisiin. Ei myöskään syytä muuttaa lannoitusta tulevina vuosina Vihreä (normaali) lannoitus on ollut riittävä kyseisellä kasvukaudella. Joidenkin ravinteiden kohdalla voi olla syytä tarkastella kuinka lähellä ohjearvoa pitoisuus on? Vaaleanpunainen (melko matala) kasvin ravinnepitoisuus alle ohjearvon. Mikäli puutos: typpi, fosfori, Mn tai B ravinteiden kasvukaudenaikainen lisäys suositeltavaa. Tilanne kannattaa ennakoida seuraavan kerran viljelykierrossa juurikkaankohdalla, erityisesti Mn ja B osalta Tumma pinkki (matala) kasvin ravinnepitoisuus selvästi alle ohjearvon. Mikäli puutos typpi, fosfori, Mn tai B on syytä tehdä kasvukauden aikaisia lisäyksiä. Ennakointi tulevina vuosina kannattaa.

4 Megalab -analyysiin osallistuneiden tilojen keskimääräinen lannoitus N P K Na S Mg B Mn Zn Se Tiloja kpl Tilat joilla käytetään pelkästään mineraalilannoitetta Tilat joilla käytetään karjanlantaa ja muita lannoitteita Keskimäärin kg/ha

5 Lehtinäytteiden Typpitulokset Keskiarvo 48.4 g/kg ka. Laboratorion alin ohjearvo 40.0 g/kg ka. Näytteistä 4% alle ohjearvon

6 Typpilannoitus lohkoilla N-taso kg/ha Vaste / Tulos Sokeri t/ha kg/ha /ha* Käytettävissä noin 90 lohkon lannoitustiedot Positiivinen korrelaatio havaittavissa typpilannoitustason ja sokerisadon välillä Keskiarvoista laskettuna 160 kg N/ha voitiin saavuttaa 1400 kg enemmän sokeria/ha kuin 100 kg N /ha

7 Lehtien N-pitoisuus vs. Sokerisato Sokerisato t/ha N (g/kg ka.) alle Lehtien typpipitoisuus korreloi myös positiivisesti satotasoon Ohjearvo selvästi alhainen Suomen olosuhteisiin Suositeltava lehtien N-pitoisuus kesä-heinäkuun vaihteessa on 50 g/kg ka.

8 Koeruuduilta Koetuloksiin perustuen 50 g/kg ka. pitoisuus on suositeltava taso Typpipitoisuus lehdissä laskee normaalisti kasvukauden aikana

9 Jaettu Typpilannoitus Vuosina SjT:llä on testattu jaettua typpilannoitusta eri määrillä Vuosivaihtelut suuria, mutta pitkänajan keskiarvo osoittaa, että jaetulla typpilannoituksella voidaan saavuttaa satovastetta

10 Typpilannoituksen jakamisajankohta

11 Fosforitilanne lohkoilla Karkeat kivennäismaat Savimaat P mg/l kg P ha -1 P mg/l kg P ha -1 Huononlainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea Arveluttavankorkea yli 50 5 yli 40 5

12 Lehtinäytteiden fosforipitoisuudet 10 Lehtien fosforipitoisuus (g/kg dm) Keskiarvo 4.36 g/kg ka. Laboratorion alin ohjearvo 3.5 g/kg ka.

13 Lehtien fosforipitoisuus vs. Sokerisato P (g/kg ka.) alle Lehtien fosforipitoisuudella selvästi positiivinen vaikutus satotasoon Suositus lehtien P-pitoisuudeksi kesä-heinäkuun vaihteessa on 4.6 g/kg ka.

14 Koeruuduilta Fosforipitoisuus lehdissä P (g/kg dm.) P-lisäys 5kg/haP (g/kg dm.) Fosforipitoisuus lehdissä laskee kasvukauden aikana Starttifosforin käyttö nostaa lehtien fosforipitoisuutta

15 Kevyet maat Kaliumtilanne lohkoilla Savi maat Kevyet maat Huono Huononlainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea Arveluttavan korkea Savi maat K mg/l kg K ha -1 K mg/l kg K ha -1 huononlai nen välttävä tyydyttävä hyvä korkea Huono Huononlainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea Arveluttavan korkea

16 Lehtinäytteiden kaliumpitoisuudet Keskiarvo 67.8 g kg -1 ka. Laboratorion asettama ohjearvo 35 g kg -1 ja korkean raja-arvo 50 g kg -1 ka.

17 Lehtien kaliumpitoisuus vs. Sokerisato K (g/kg dm) alle Lehtien kaliumpitoisuudella heikkoa vaikutusta satotasoon. Suositus lehtien K-pitoisuudeksi kesä-heinäkuun vaihteessa on 69.0 g/kg ka.

18 Koeruuduilta Kaliumlannoituksella lehtien kaliumpitoisuutta voidaan nostaa Myös natriumlannoitus vaikuttaa juurikkaassa kaliumin lailla ja parantaa samalla satotasoa

19 Mangaani ja Boori tilanne lohkoilla Mangaanin tarve Kg/ha Huono 14 Huononlainen 7 Välttävä 2 Tyydyttävä 0 Hyvä 0 Boorin tarve Kg/ha Huono 1.1 Huononlainen 0.9 Välttävä 0.6 Tyydyttävä 0.5 Hyvä 0.2 Korkea 0.0

20 Lehtinäytteiden mangaanipitoisuus Mn (mg/kg dm) Lehtinäytteiden keskimääräinen pitoisuus oli 94.8 mg/kg ka. Laboratorion ohjearvo 35.0 mg/kg ka. Tällä tasolla kasvissa ei näy vielä puutosoireita. Selviä puutos-oireita lehdissä, kun pitoisuus alittaa 25 mg/kg ka. Korkeat pitoisuudet lehdissä selittyvät osaksi sillä, että kasvustoja oli ruiskutettu juuri ennen lehtinäytteiden keruuta

21 Koeruuduilta Mangaanipitoisuus lehdissä kasvaa luonnostaan kasvukauden aikana, mutta kriittisintä sadon kannalta on alkukasvun (20-40 pv) puutostila lehdissä. Oikealla lähtölannoituksella voidaan välttää näkymättömät puutosoireet ja siten parantaa satoa. Puutosoireiden näkyessä lehdissä voidaan ruiskuttamalla parantaa tilannetta

22 Lehtinäytteiden booripitoisuus Lehtinäytteiden keskimääräinen pitoisuus oli 33.4 mg/kg ka. Laboratorion ohjearvo 35.0 mg/kg ka.

23 Koeruuduilta Booripitoisuus lehdissä kasvaa luonnostaan kasvukauden aikana. Sen riittävä pitoisuus kasvissa on tärkeää koko kasvukaudenajan Oikealla lähtölannoituksella saavutetaan hyvä lähtötilanne Puutosta voidaan korjata ruiskuttamalla Myös kasvukauden aikainen Nitrabor -lisäys vaikuttaa booripitoisuuteen kasvissa