Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Transkriptio

1 Ravinnehuuhtoumien mittaaminen Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHa-hankkeen loppuseminaari

2 Mitä hankkeessa tavoiteltiin? Kehittää maatalouden vesistövaikutusten arviointia havaitsemaan viljelytoimenpiteiden vaikutuksia vesistöissä ja ohjaamaan vaikuttavien toimenpiteiden käyttöönottoa alueellisesti ja lohkotasolla Verrata peltoalueen vesiä luonnontilaiseen alueeseen mikä viljelystä peräisin? Selvittää sääolojen vaikutuksia veden määrään ja laatuun RaHa-hankkeen loppuseminaari

3 Mitä mitattiin? Pelto- ja metsäojasta jatkuvatoimisesti keväisin ja syksyisin tunnin välein antureilla: Pinnankorkeutta -> virtaama Lämpötilaa Sameutta -> kiintoaine, kokonaisfosfori, kiintoaineeseen sitoutunut fosfori Nitraattityppeä Kannettava anturi: sameus, sähkönjohtavuus Vesinäytteistä tutkittiin: Kokonaisfosfori, liukoinen fosfaattifosfori Kokonaistyppi, nitraatti-nitriittityppi Ammoniumtyppi ph, sähkönjohtavuus Sameus, kiintoaine Orgaaninen hiili Ulosteperäiset bakteerit Passiivikeräimet: Liukoinen fosfori ja nitraattityppi Salaojavesien typpiliuskamittaukset viljelijöille RaHa-hankkeen loppuseminaari

4 RaHa-hankkeen loppuseminaari

5 Automaattimittaukset verrattuna vesinäytteisiin tiheämmät mittaukset, tarkempi arvio huuhtoumista, ajantasaista tietoa anturimittaus vesinäytteen otto Anturien kalibrointi edellyttää vesinäytteiden ottoa ja analysointia laboratoriossa. Laajempi tietämys veden laadusta laboratorioanalyysein, mm. liukoinen fosfaatti. RaHa-hankkeen loppuseminaari

6 Fosfori- ja typpikuormituksen erot Fosfori pintavalunnan mukana eroosioainekseen sitoutuneena Nitraattityppi liukoisena salaojien kautta Myös kiintoainetta RaHa-hankkeen loppuseminaari

7 Pelto-oja ja luonnontilainen metsäpuro mittapato Pelto-oja 124 ha 48 % peltoa Viemäröimätön haja-asutusalue Edustaa Uudenmaan hajakuormitettua savikkoaluetta Metsäpuro 137 ha Luonnontilaista metsää Ei haja-asutusta Edustaa Uudenmaan alueen luonnonhuuhtoumaa RaHa-hankkeen loppuseminaari

8 Kuormituksen eroja pellolta ja metsästä Pelto-ojan kuljettama kiintoaine sisältää fosforia keskimäärin 1,4 mg/g Metsäpuron kuljettama kiintoaine sisältää fosforia keskimäärin 0,9mg/g RaHa-hankkeen loppuseminaari

9 Sade virtaama veden laatu -Yksittäisen sadetapahtuman yhteydessä veden samennus on voimakkaampaa peltovaltaisella valuma-alueella -Sameus reagoi voimakkaasti virtaaman muutokseen pelto-ojassa -Pelto-oja on vedenlaadultaan äärevämpi kuin metsäpuro Pasi Valkama

10 Kynnöt tehty 2013 RaHa-hankkeen loppuseminaari

11 Säätapahtumien ja peltotöiden välinen yhteys (typpi) Sateinen alkukesä 2012 Ennen kuin ravinteet ovat käytössä, huuhtoutumisriski kasvaa Suuri typen huuhtouma Huono kasvukausi Kuiva, lämmin syksy Luminen talvi Pasi Valkama

12 Kuormitukseen vaikuttavia tekijöitä RaHa-seurannassa RaHa-hankkeen loppuseminaari

13 Mikä osuus ravinnekuormasta tulee pelloilta? * Lähtökohtana mahdollisimman tarkka kuormitustieto * Erotetaan peltovaltaisen valuma-alueen kokonaisfosforikuormasta: Taustakuorma (metsäpuro) luonnonhuuhtouma, laskeuma Haja-asutuksen osuus (arvio) Muu kuorma? Tuloksena alueen peltojen laskentajakson mahdollinen maksimikuorma Syksy 2012 Pelloilta huuhtoutuva P Fosforista keskimäärin RaHa-hankkeen loppuseminaari

14 Kuormitus ei muodostu tasaisesti Pasi Valkama

15 Kyntöpelloilta virtasi eniten eroosioainesta ojaan RaHa-hankkeen loppuseminaari

16 Näkyykö kasvipeitteisyyden lisääminen? Kasvipeitteisyys keväällä % Kevät % Kevät % Ei näy! kuormittavimmat lohkot edelleen ilman kasvipeitettä Pasi Valkama

17 Automaattianturiseurannasta opittua Hajakuormituksen mittaaminen huomattavasti tarkempaa verrattuna perinteiseen seurantaan vesinäyttein Toimenpiteiden vaikutuksia ei voida todentaa perinteisellä seurannalla -> kallista! Talvien leudontuminen kasvattaa kuormia Kuormitus ei tule tasaisesti kaikilta pelloilta Toimenpiteiden kohdentamisen tärkeys! Riskikohteet<> toimenpiteiden kohdentaminen koko peltopinta-alalle Kasvukauden ulkopuolella suurin kuormitus RaHa-hankkeen loppuseminaari

18 MITÄ OLISI HYVÄ MITATA/TUTKIA JATKOSSA? RaHa-hankkeesta on arvokasta aineistoa peltovaluma-alueen kuormituksesta useilta keväiltä ja syksyiltä -> Mahdollisuudet kokeisiin, joissa ko. valuma-alueella muutoksia viljelykäytäntöihin ja vertailu aiempaan tilanteeseen -Rakennekalkki, kipsi -Talviaikainen kasvipeitteisyys -Aluskasvit käyttöön Lohkotason viljelymuutoksia -salaojavedet, pintavalunta jatkuvatoimiset mittaukset (määrä ja laatu) Liukoisen fosfaatin jatkuvatoimiset mittaukset - kehitettävää Orgaanisen hiilen jatkuvatoimiset mittaukset mahdollista jo nyt Viljelytietojen yhdistäminen jatkuvaan mittausdataan parantaa kuormitusmallien luotettavuutta - suorakylvö, kevytmuokkaus, kyntö, viljelykasvit, P-luku, lannoitus, sato ym. YHTEISTYÖNÄ PARHAAT TULOKSET RaHa-hankkeen loppuseminaari