Projektin väliraportti kasvukaudelta 2011 YM 24/48/2011

Transkriptio

1 Projektin väliraportti kasvukaudelta 2011 YM 24/48/2011 Typpilannoituksen vaikutus sadon määrään ja laatuun, typen kotiuttamiseen sadossa ja ravinteiden huuhtoutumiseen Martti Yli-Kleemola, Hankkija-Maatalous Oy Projektin kuvaus Projektin aikana on tarkoitus tutkia typpilannoituksen lisäämisen vaikutusta sadon määrään, laatuun ja ravinteitten hyväksikäyttöön. Projekti suoritetaan yhteistyössä mv. Lauri Hantulan ja Agrimarket-ketjun toimesta Seinäjoella Hantulan peltolohkolla vuosina Lohko ei sijaitse pohjavesialueella. Lohkoa viljellään perinteisesti kyntö kylvömuokkaus kylvö menetelmällä. Projektin tavoite Projektin tavoite on selvittää suuremmilla kuin nykyisillä ympäristötukien sallimilla typpimäärillä lannoitettujen kasvustojen tuottaman sadon laatu ja määrä sekä ravinteiden hyväksikäyttö. Projektin koejäsenet 1. Trappe kevätvehnä 100 kg N/ha lannoitustasolla 2. Trappe kevätvehnä 150 kg N/ha lannoitustasolla 3. Trappe kevätvehnä 170 kg N/ha lannoitustasolla 4. Trappe kevätvehnä 200 kg N/ha lannoitustasolla 5. KWS Scirocco kevätvehnä 150 kg N/ha lannoitustasolla 6. KWS Scirocco kevätvehnä 170 kg N/ha lannoitustasolla 7. KWS Scirocco kevätvehnä 200 kg N/ha lannoitustasolla Projektin eteneminen 1. Kylvö Lohkolle kylvettiin m leveitä, noin 1,5 hehtaarin suuruisia koealoja Trappe- kevätvehnää Cerall peitattuna ja KWS Scirocco- kevätvehnää Celestpeitattuna. Kylvölannoitus tehtiin Suomensalpietari- lannoitteella molemmilla lajikkeilla seuraavasti: a) Suomensalpietari 481 (130 kg N) b) Suomensalpietari 556 (150 kg N) c) Suomensalpietari 556 (150 kg N)

2 Lohkolle kylvettiin verranteeksi myös koeala Trappe- kevätvehnää normaalilla 100 kg:n typpilannoitustasolla. Tällä koealalle kaikki typpi annettiin kylvölannoituksena Suomensalpietaria Kasvukauden aikainen lisälannoitus a) 150 kg /ha typpilannoitustason koejäsenille typpiliuos, 51 l/ha tähkimisvaiheessa (20 kg N) b) 170 kg /ha typpilannoitustason koejäsenille typpiliuos, 51 l/ha tähkimisvaiheessa (20 kg N) c) 200 kg /ha typpilannoitustason koejäsenille YaraBela N26, S14, 115 (30 kg N) korrenkasvuvaiheessa + Typpiliuos, 51 l/ha tähkimisvaiheessa (20 kg N) 3. Kasvuston hivenlannoitus Kaikille koejäsenille annettiin kasvinsuojeluruiskutusten yhteydessä mangaanin puutteeseen YaraVita Mantrac Pro 2 x 1 l/ha Kasvustosta teetettiin ravinneanalyysi Tavoitearvot kevätvehnä Arvot näyte Typpi, N g/kg ka Fosfori, P g/kg ka 3,3 6,0 4,7 Kalium, K g/kg ka Kalsium, Magnesium, Ca g/kg ka ,9 Mg g/kg ka 2,0 3,0 2 Rikki, S g/kg ka 1,5 4,0 4,4 Boori, B mg/kg ka ,6 Kupari, Mangaani, Cu mg/kg ka ,9 Mn mg/kg ka Sinkki, Zn mg/kg ka Rauta (Fe) mg/kg Analyysissä havaittiin ravinteiden olevan tavoitearvojen mukaisia 4. Koelohkojen kasvinsuojelu a) T1(pensomisen loppu), 7.kesäkuuta Logran 20 g Plus Oxitril 0,5 l + CCC 0,5 l + Mantrac Pro 1,0 l /ha b) T1+ viikko, 16.kesäkuuta Menara 0,25 l + Moddus M 0,3 l + Axial 0,8 l + Mantrac Pro 1,0 l /ha c) T2 (korrenkasvun loppu), 27.kesäkuuta Moddus 0,15 l + MCPA 1 l /ha (valvatti ja ohdakeongelma) d) T3 (tähkälletulo), 3.heinäkuuta Amistar 0,4 l + Menara 0,25 l + Karate Zeon 0,075 l /ha 5. Koelohkojen puinti 5. syyskuuta Kutakin koealaa puitiin tasan hehtaari puimurin pinta-alamittarin mukaan Kunkin koejäsenen jyväsato punnittiin tilan kuivurilla, johon on asennettu vaakaanturit.

3 Olkisato määritettiin puimalla kultakin koealalta osa oljista karheelle ilman silppuria. Karhe paalattiin, pinta-ala jolta paali tuli mitattiin, paali punnittiin ja punnitustulos laskettiin hehtaarisadoksi. Tulokset 1. Satotaso, jyväkoko, hehtolitrapaino ja valkuaispitoisuus Jyväsadon leipävilja- analyysit tehtiin Fazer- myllyjen laboratoriossa. kilon typpilannoitustasolla meni alhaisen valkuaispitoisuuden vuoksi rehuviljaksi, muut koejäsenet täyttivät leipäviljavaatimukset. Puinti kosteus Sato 14,5 % hlp tjp valk % Sekä satotaso että valkuaispitoisuus nousivat typpilannoitustason kohotessa sako luku KWS kg N/ha 19, ,9 33,4 15,8 282 KWS kg N/ha 19, ,3 34,0 16,1 389 KWS kg N/ha 21, ,2 32,3 16,1 286 kg N/ha 20, ,4 22,8 12,3 354 kg N/ha 18, ,9 28,8 13,5 403 kg N/ha 18, ,8 30,5 14,1 377 kg N/ha 21, ,0 27,5 14, Jyväsato kg/ ha Olkisato kg/ ha valk % Ravinteiden kotiuttaminen Jyvä- ja olkisadon ravinnepitoisuudet määritettiin Viljavuuspalvelun laboratoriossa. Typen kotiuttaminen, kun sekä olki- että jyväsato huomioidaan 170 kg:n typpilannoitustasolla KWS Sciroccolla jäi lannoitustypestä käyttämättä 10 kg / ha, kaikilla muilla koejäsenillä tuli kaikki lannoitetyppi käytettyä minkä lisäksi kasvit irrottivat typpeä vielä maasta. 250,0 230,0 210,0 190,0 170,0 150,0 130,0 110,0 90,0 70,0 50,0 30,0 10,0-10,0-30,0-50,0 Maasta

4 Käyttämätön KWS 164,4 22,6-25 KWS 149,4 26,9 10 KWS 196,7 26, ,5 19, ,0 20, ,8 26, ,0 41,0-34 Typen kotiuttaminen jyväsadossa Kun huomioidaan vain jyväsato, 4 koejäsentä otti lannoitetypen lisäksi vielä maasta typpeä. Kolmella koejäsenellä jäi pieniä määriä typpeä olkisadon mukana peltoon. Tulosta voidaan pitää hyvänä, sillä Kasvuohjelmatutkimuksen ja sitä edeltäneen ISO- VILJA tutkimuksen mukaa typestä jää suomalaisessa viljanviljelyssä keskimäärin lähes kolmannes hyödyntämättä sadon muodostukseen. Käyttämätön KWS KWS KWS Maasta Käyttämätön Fosforin kotiuttaminen Maan fosforitila oli viljavuustutkimuksen mukaan hyvällä / korkealla tasolla. Fosforilannoitusta ei koejäsenille annettu. Typpilannoituksen lisääntyessä fosforin otto maasta lisääntyi. Fosfori yht/ha KWS 27,1 3,8 31 KWS 21,6 4,1 26 KWS 28,7 3, ,5 2, ,4 2, ,9 3, ,9 5, ,0 30,0 20,0 10,0 0,0-10,0-20,0-30,0-40,0 MAASTA Kaliumin kotiuttaminen Maan kaliumtila on viljavuustutkimuksen mukaan tyydyttävällä / hyvällä tasolla.

5 perus hinta valkuais lisä /tn hinta /tn Sadon arvo Lannoite kustannus Sadon arvo - lann. kust. Kaliumlannoitusta ei koejäsenille annettu. Typpilannoituksen lisääntyessä kaliumin otto maasta lisääntyi. Kalium yht KWS 28,9 29,8 59 KWS 31,2 45,7 77 KWS 32,1 52, ,9 45, ,6 38, ,1 60, ,9 69, ,0 30,0-20,0-70,0-120,0 MAASTA Koejäsenten taloudellinen kannattavuus Taloudellinen kannattavuus parani molemmilla koejäsenillä typpilannoitustason kohotessa. Laskelmassa käytetty lannoitekustannuksena huhtikuun 2011 hintaa ja sadon arvona marraskuun 2011 hintaa Sadon arvo Sato 14,5 % hlp tjp valk % sakoluku KWS kg N ,9 33,4 15, ,5 190, KWS kg N ,3 34,0 16, ,5 190, KWS kg N ,2 32,3 16, ,5 190, kg N/ha ,4 22,8 12, kg N/ha ,9 28,8 13, kg N/ha ,8 30,5 14, ,5 185, kg N/ha ,0 27,5 14, Lannoitekustannus Sadon arvo - lann. kust KWS kg N/ha KWS kg N/ha KWS kg N/ha kg N/ha kg N/ha kg N/ha kg N/ha Kasvukauden sääolosuhteet Kasvukausi 2011 oli ennätyslämmin. Jyvän täyttymisjakso koelajikkeilla kesti vain runsaat 30 päivää kun se keskimääräisesti on runsas 50 päivää.

6 1600 Lämpösummakertymä esimerkkinä Tampere pv pv vv v.2002 v.2008 v.2009 v.2010 v.2011 v ºC 49 pv Kesä- heinäkuussa oli pitkiä hellejaksoja ja kasvukaudella koettiin myös muutama rankka sadekuuro. Pohdinta ja arviointi Kesä- heinäkuun hellejaksot ja kuivuus saattoivat rajoittaa sadon muodostumista. Lannoituksena annettu typpi saatiin kotiutetuksi sadossa ja satomäärä nousi selvästi jokaisella typpiportaalla. Sadon nettoarvo, lannoitekustannukset sadon arvosta vähennettynä, nousi joka askelmalla merkittävästi.

7 Olosuhteissa, joissa kasvutekijät ovat kunnossa, edes 200 kg N /ha lannoitustaso ei näyttänyt ainakaan vuonna 2011olevan vielä lannoituksen kannattavuuskattona. Typpilannoituksen avulla kasvatettu sato imi tehokkaasti maasta fosforia ja kalia. Kesän 2011 tuloksista jäi arveluttamaan oliko sadon muodostumista eniten rajoittava tekijä sää vai loppuiko jokin ravinne sittenkin kesken.