Projektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta YM 24/48/2011
|
|
- Topi Järvinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Projektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta YM 24/48/2011 Typpilannoituksen vaikutus sadon määrään ja laatuun, typen kotiuttamiseen sadossa ja ravinteiden huuhtoutumiseen Martti Yli-Kleemola, Hankkija Oy Projektin kuvaus Projektin aikana oli tarkoitus tutkia typpilannoituksen lisäämisen vaikutusta sadon määrään, laatuun ja ravinteitten hyväksikäyttöön. Projekti suoritettiin yhteistyössä mv. Lauri Hantulan ja Agrimarket-ketjun toimesta Seinäjoella Hantulan peltolohkolla vuosina Lohko ei sijaitse pohjavesialueella. Lohkoa viljeltiin perinteisesti kyntö kylvömuokkaus kylvö menetelmällä. Projektin tavoite Projektin tavoite oli selvittää suuremmilla kuin nykyisillä ympäristötukien sallimilla typpimäärillä lannoitettujen kasvustojen tuottaman sadon laatu ja määrä sekä ravinteiden hyväksikäyttö. Projektin koejäsenet Epos kevätvehnä 100 kg N/ha lannoitustasolla 2. Epos kevätvehnä 150 kg N/ha lannoitustasolla 3. Epos kevätvehnä 170 kg N/ha lannoitustasolla 4. Epos kevätvehnä 200 kg N/ha lannoitustasolla 5. Epos kevätvehnä 250 kgn/ha lannoitustasolla 6. Epos kevätvehnä 150 kg N/ha lannoitustasolla ilman kasvitautitorjuntaa 7. Wappu kevätvehnä 150 kg N/ha lannoitustasolla 8. Wappu kevätvehnä 170 kg N/ha lannoitustasolla 9. Wappu kevätvehnä 200 kg N/ha lannoitustasolla Projektin eteneminen Kylvö Lohkolle kylvettiin m leveitä, noin 1,5 hehtaarin suuruisia koealoja Epos- ja Wappu kevätvehniä. Kylvölannoitus tehtiin SuomensalpietariSe+- lannoitteella molemmilla lajikkeilla seuraavasti: a) YaraBela Suomensalpietari Se+ 370 kg/ha (100 kg N/ha taso) b) YaraBela Suomensalpietari Se+ 481 kg/ha (150 kg N/ha taso) c) YaraBela Suomensalpietari Se+ 556 kg/ha (150, 170, 200 ja 250 kg N/ha tasot)
2 2. Kasvukauden aikainen lisälannoitus a) 150 kg /ha typpilannoitustason koejäsenille typpiliuos 51 l/ha tähkimisvaiheessa (20 kg N) b) 170 kg /ha typpilannoitustason koejäsenille typpiliuos, 51 l/ha tähkimisvaiheessa (20 kg N) c) 200 kg /ha typpilannoitustason koejäsenille Yara Bela Sulfan N 26 S kg/ha (30 kg N) korrenkasvuvaiheessa Typpiliuos, 51 l/ha tähkimisvaiheessa (20 kg N) d) 250 kg /ha typpilannoitustason koejäsenille Typpiliuos 51 l/ha korrenkasvun alussa (20 kg N/ha) Typpiliuos 51 l/ha korrenkasvun aikana (20 kg N/ha) Yara Bela Sulfan N 26 S kg/ha (40 kg N) korrenkasvun lopulla Typpiliuos, 51 l/ha tähkimisvaiheessa (20 kg N) Rakeinen Yara Bela Sulfan levitettiin täsmälannoituksena Yara N-Sensor menetelmällä - kasvustomassa- ja lannoitteenlevityskartat liitteenä 3. Kasvuston hivenlannoitus Kaikille koejäsenille annettiin hivenravinteiden puutteeseen rikkakasviruiskutusten ruiskutusten yhteydessä YaraVita Gramitrel 1 l/ha ja Yara Vita Mantrac Pro 0,5 l/ha korrensääderuiskutusten yhteydessä Yara Vita Gramitrel 1,5 l/ha. Kasvustoista otettiin kasvustonäytteet , ja teetettiin ravinneanalyysit. Ravinneanalyyseissä ei todettu hivenravinnepuutoksia. - Kasvianalyysitulokset ja lannoitesuositukset liitteenä 4. Koelohkojen kasvinsuojelu T1(pensomisen loppu) (Zadoks 30-34) Attribut SG 60 g/ha + Sekator OD 0,1 l/ha + Stabilan (Hankkijan CCC) 0,3 l/ha + YaraVita MantracPro 0,5 l/ha + YaraVita Gramitrel 1 l/ha T1+ viikko (Zadoks 34-37) Moddus 0,25 l/ha + Menara 0,25 l/ha +YaraVita Gramitrel 1,5 l/ha T2 (korrenkasvun loppu), (Zadoks 37 40) (valvatti ja ohdakeongelma Moddus 0,15 l/ha + MCPA 1 l/ha T3 (tähkälletulo), (Zadoks 50-59) Amistar 0,3 l/ha + Armure 0,3 l/ha + Karate Zeon 75 ml/ha 5. Koelohkojen puinti Wappu sekä Epos 100 kg N/ha ja 150 kg N/ha ilman kasvitautitorjuntaa Epos muut koejäsenet 10. syyskuuta 100 kg N/ha lannoitustason ja ilman kasvitautitorjuntaa olleet koejäsenet valmistuivat virallisten koetulosten mukaisessa kasvuajassa, mutta kasvupäivinä kertyi lämpösummaa merkittävästi yli koetuloksissa olevan lämpösummatarpeen. Runsaammin typpilannoitetut ja kasvitautitorjutut koejäsenet tarvitsivat puintikuntoon valmistuakseen merkittävästi enemmän sekä kasvupäiviä että lämpösummakertymää kuin mitä virallisten lajikekoetulosten keskimääräiset arvot ovat.
3 Kutakin koealaa puitiin edestakainen 7,2 metrin puintileveys koekaistalla. Jyväsato punnittiin tilan kuivurilla, johon on asennettu vaaka- anturit. Puitu satomäärä muutettiin hehtaarisadoksi. Olkisato määritettiin puimalla koealalta osa oljista karheelle ilman silppuria. Karhe paalattiin, pintaala jolta paali kertyi mitattiin, paali punnittiin ja punnitustulos laskettiin hehtaarisadoksi. Tulokset 1. Satotaso ja valkuaispitoisuus Jyväsadon leipävilja- analyysit tehtiin Viljavuuspalvelun laboratoriossa. Kaikkien koejäsenten sato täytti kasvukaudella 2013 myllyvehnä- vaatimukset. Sekä satotaso että valkuaispitoisuus nousivat molemmilla lajikkeilla typpilannoitustason lisääntyessä. Jyväsato on muunnettu 14,5 %:n kosteuteen. Lajike ja N kg/ha Jyväato kg/ha Olkisato kg/ha valk % sl. Wappu ,8 350 Wappu ,6 315 Wappu ,4 347 Epos 250 kg N/ha ,2 395 Epos 200 kg N/ha ,8 388 Epos 170 kg N/ha ,0 428 Epos 150 kg N/ha ,8 399 Epos 100 kg N/ha ,4 379 Epos 150, EI kasvitaututorj , Ravinteiden kotiuttaminen Jyvä- ja olkisadon ravinnepitoisuudet määritettiin Viljavuuspalvelun laboratoriossa. Typen kotiuttaminen jyväsadossa
4 Lannoitteena annettu typpi saatiin jyväsadossa talteen hyvin, sillä Kasvuohjelmatutkimuksen ja sitä edeltäneen ISO-VILJA tutkimuksen mukaa typestä jää suomalaisessa viljanviljelyssä keskimäärin lähes kolmannes hyödyntämättä sadon muodostukseen. Typen kotiuttaminen, kun sekä olki- että jyväsato huomioidaan Olkisadon määrä punnittiin kaikilta koejäseniltä. Ravinnearvoina käytettiin Viljavuuspalvelun analysoimia ravinnemääriä g / kg.
5 Fosforin kotiuttaminen Maan fosforitila oli viljavuustutkimuksen mukaan hyvällä / korkealla tasolla. Fosforilannoitusta ei koejäsenille annettu. Typpilannoituksen lisääntyessä sadon mukana maasta otettu fosfori lisääntyi.
6 Kaliumin kotiuttaminen Maan kaliumtila on viljavuustutkimuksen mukaan tyydyttävällä / hyvällä tasolla. Varsinaista kaliumlannoitusta ei koejäsenille annettu. Keväällä 2013 levitettiin koealalle Biotiittia 7 tn /ha, mistä kertyi kaliumia noin 350 kg/ha. Biotiitti näytti vaikuttavan myös muiden ravinteiden käyttöön, sillä sekä silmämääräisesti arvioiden että kasvustomassasta punniten biotiittia saanut koeala kehittyi nopeammin kuin verranteena ollut alue johon Biotiittia ei levitetty. Typpilannoituksen lisääntyessä kaliumin otto maasta lisääntyi. Heikoimmin kaliumia otti maasta koeala jolla kasvitauteja ei torjuttu. Koejäsenten taloudellinen kannattavuus Sadon arvo Kaikkien koejäsenten sato täytti laadultaan leipäviljavaatimukset Lajike ja N kg/ha kosteuskorj. 14,5 % sato kg/ha hlp valk % sl. Perushinta valkuaislisä Hinta / tn Sadon arvo /ha alv 0 % Wappu ,1 17, Wappu ,8 15, Wappu ,1 15, Epos 250 kg N/ha ,9 15, Epos 200 kg N/ha ,7 14, Epos 170 kg N/ha , Epos 150 kg N/ha ,6 13, Epos 100 kg N/ha ,7 12, Epos 150 kg N/ha ilman kasvitautitorjuntaa 64, Viljan hinta Fazer Oululainen hinnasto Sadon arvo lannoitekustannus
7 Sadon arvo /ha alv 0 % SS kg Bela kg Typpiliuos SS Bela Typpil Lannoitekust. yht. alv 0% Sadon arvo - lannoitekust. Lajike ja N kg/ha Wappu Wappu Wappu Epos 250 kg N/ha Epos 200 kg N/ha Epos 170 kg N/ha Epos 150 kg N/ha Epos 100 kg N/ha Epos 150 ilman kasvitautitorj Viljan hinta Fazer Oululainen hinnasto , lannoitekustannus helmikuu 2013 Taloudellinen kannattavuus parani typpilannoitustason kohotessa. Laskelmissa käytetty viljelijän tilalla kasvukaudella 2013 toteutuneita kustannuksia ja sadon arvossa Fazer Oululaisen päivitetyn hinnaston hintoja.. Kasvukauden sääolosuhteet Kasvukaudella 2013 lämpösummaa alkoi kertymään noin viikon myöhemmin kuin kokeen muina vuosina 2011 ja Toukokuun loppu sekä kesä- ja heinäkuu olivat keskimääräistä lämpimämpiä. Kun tuo sadonmuodostuksen kannalta tärkeä ajanjakso oli kesällä 2013 myös sateetonta, kasvustot kärsivät kuivuudesta ja satotaso jäi odotettua alhaisemmaksi.
8 Lämpösummakertymä kylvöpäivästä sadonkorjuuseen koevuosina Sadekertymä kylvöpäivästä sadonkorjuuseen koevuosina Arviointia kasvukaudelta 2013 Kesän kuivuus ja nopea lämpösummakertymä vaikuttivat satotasoon Lannoituksena annettu typpi saatiin kotiutetuksi sadossa ja satomäärä nousi selvästi jokaisella typpiportaalla. Sadon nettoarvo, lannoitekustannukset sadon arvosta vähennettynä, nousi lannoitustason kohotessa Olosuhteissa, joissa kasvutekijät ovat kunnossa, edes 250 kg N /ha lannoitustaso ei näyttänyt ainakaan vuonna 2013 olevan vielä lannoituksen kannattavuuskattona. Typpilannoituksen avulla kasvatettu sato imi tehokkaasti maasta fosforia.
9 Pohdintaa ja arviointia koko koeajalta kasvukausilta Satotaso ja valkuaispitoisuus nousivat typpilannoituksen lisääntyessä kaikkina koevuosina kaikilla lajikkeilla. Vuoden 2013 koetuloksiin vaikutti sääolosuhteiden lisäksi heikentävästi myös se että Pohjanmaalla erinomaisesti menestynyt Trappe- lajike jouduttiin vaihtamaan siementilanteesta johtuen satopotentiaaliltaan heikompaan Epokseen. Kasvitautitorjunta on oleellinen viljelytoimenpide lannoitetypen kotiuttamisessa satoon. Kasvuston kärsiessä kuivuudesta ja helteistä ravinteiden kotiuttaminen on haastavampaa. Ravinteiden anto jaettuna kasvukauden aikana saattaa edesauttaa ravinteiden kotiuttamista satoon.
10 TYPPI Laskettaessa kaikkien koejäsenten kolmen vuoden keskiarvot olki- ja jyväsatoon saatiin kaikilla lannoitustasoilla keskimäärin enemmän typpeä sadossa talteen kuin mitä sitä koejäsenille lannoitteena annettiin. FOSFORI Typpilannoituksen lisääntyessä myös maasta jyviin otettu fosfori lisääntyi kaikkina koevuosina ja kaikilla kokeessa mukana olleilla lajikkeilla. Ympäristön ja maatalouden fosforipäästöjen kannalta
11 typpilannoitus näyttääkin olevan fosforipäästöjä pienentävä tekijä silloin kun samanaikaisesti pidetään kasvustot tautivapaina ja hyväkuntoisina. Laskettaessa kaikkien koejäsenten kolmen vuoden keskiarvot nähdään kasvien maasta ottaman fosforin määrän lisääntyneen typpilannoitusta kasvatettaessa.
12 KALIUM Kaliumin otto maasta lisääntyi typpilannoituksen määrän kasvaessa. TALOUDELLINEN KANNATTAVUUS Taloudellinen kannattavuus parani kaikkina koevuosina ja kaikilla koelajikkeilla typpilannoitustason kasvaessa.
13 LIITTEINÄ: - Kasvianalyysit ja lehtilannoitusohjeet - Yara N-Sensor kasvustomassa- ja lannoitteenlevityskartat - Satokartat puimurin tietojärjestelmistä
14 Wappu kasvianalyysi ja lehtilannoitusohjeet
15 Epos kasvianalyysit ja lehtilannoitusohjeet
16
17
18 Yara N-Sensor kasvustomassa- ja lannoitteenlevityskartat Wappu 200 kg N/ha kasvustomassa lannoitteenlevitys Epos 200 kg N/ha kasvustomassa lannoitteenlevitys
19 Epos 250 kg N/ha kasvustomassa lannoitteenlevitys
20 Puimurin tietojärjestelmistä tulostetut satokartat koealoilta kasvukaudelta 2013 Wappu 200 kg N / ha Wappu 170 kg N / ha
21 Wappu 150 kg N / ha EPOS 100 kg N / ha
22 EPOS 150 kg N / ha EPOS 170 kg N / ha
23 EPOS 200 kg N / ha EPOS 250 kg N / ha
24 EPOS 150 kg N / ha EI TAUTITORJUNTAA
Projektin väliraportti kasvukaudelta 2011 YM 24/48/2011
Projektin väliraportti kasvukaudelta 2011 YM 24/48/2011 Typpilannoituksen vaikutus sadon määrään ja laatuun, typen kotiuttamiseen sadossa ja ravinteiden huuhtoutumiseen Martti Yli-Kleemola, Hankkija-Maatalous
LisätiedotProjektin väliraportti kasvukaudelta 2012 YM 24/48/2011
Projektin väliraportti kasvukaudelta 2012 YM 24/48/2011 Typpilannoituksen vaikutus sadon määrään ja laatuun, typen kotiuttamiseen sadossa ja ravinteiden huuhtoutumiseen Martti Yli-Kleemola, Hankkija-Maatalous
LisätiedotProjektiraportti kasvukaudelta 2014 ja yhteenvetoa koevuosilta YM 24/48/2011
Projektiraportti kasvukaudelta 2014 ja yhteenvetoa koevuosilta 2011-2014 YM 24/48/2011 Typpilannoituksen vaikutus sadon määrään ja laatuun, typen kotiuttamiseen sadossa ja ravinteiden huuhtoutumiseen Martti
LisätiedotYmpäristöystävällistä tehoviljelyä?
Ympäristöystävällistä tehoviljelyä? Kasvinsuojeluseuran ja PesticideLife-hankkeen SYYSPUINTI 2011 Martti Yli-Kleemola Koelohko Koejäsenet KWS Scirocco ja Trappe kevätvehnät 100 kg N /ha typpitasolla lannoitettuna
LisätiedotKasvuohjelma- tutkimus 2013
Kasvuohjelma- tutkimus 2013 ISO- VILJA - sopimusten ennakkonäytetulokset Havaintolohkot Typpilannoituskoe Seinäjoella Kasvuohjelma- koetuloksia Kotkaniemen tutkimusasemalta 2 Johdanto Nyt Itämerta suojelemaan
LisätiedotSatoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!
Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon! Hyvinkää 17.3.2011 Raimo Kauppila Kotkaniemen tutkimusasema Yara Suomi Oy Tasapainoinen lannoitus Viljelykasville
LisätiedotKasvinviljelyseminaari
Kasvinviljelyseminaari Kemiö Agrimarket 13.02.2012 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Uudistetut Kasvuohjelmat viljelijöiden työkaluina Kasvuohjelmatoiminta, yhteistyötä
LisätiedotLannoituksen tarkentaminen Lahti 6.10.2014 Anne Kerminen
Lannoituksen tarkentaminen Lahti 6.10.2014 Anne Kerminen Sato kg/ha 7000 Muokkaustavan vaikutus viljan satoon 6000 5000 4000 3000 Vehnä ohra kaura 2000 1000 0 Kyntö Sänkimuokkaus Suorakylvö Lähde: Yara
LisätiedotRukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila
Rukiiseen kannattaa panostaa Simo Ylä-Uotila Syysviljojen ravinteidenotto syksyllä 2014 30.10.2014 30.10.2014 30.10.2014 Syysohra 868 kg ka/ha BBCH 22-23 Ruis 788 kg ka/ha BBCH 24-25 Syysvehnä 600 kg ka/ha
LisätiedotVINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN
VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225
LisätiedotKaura vaatii ravinteita
Knowledge grows Kaura vaatii ravinteita Anne Kerminen, Yara Suomi Näin kauraa viljellään Suomessa Viljelijäkysely syksyllä 2016 (320 vastausta) Rehukauraa 55 % ja elintarvikekauraa 54 % Viljelyala 23 ha/tila
LisätiedotKasvuohjelmatutkimus 2014
Kasvuohjelmatutkimus 2014 Viljasopimusten ennakkonäytetulokset Havaintokaistat Typpilannoituskoe Seinäjoella Kasvuohjelma koetuloksia Kotkaniemen tutkimusasemalta Juha Salopelto, Hankkija Oy juha.salopelto@agrimarket.fi
LisätiedotMiten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi
Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Typpilannoitus, kevät 2015 Lohkon multavuus määrää lähtötason Satotasokorjaukset aiempaa korkeampia, uusi
LisätiedotMiten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus. Yara Suomi
Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Typpilannoitus, kevät 2015 Lohkon multavuus määrää lähtötason Satotasokorjaukset aiempaa korkeampia, uusi
LisätiedotTasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen
Tasapainoinen lannoitus viljat ja öljykasvit 2/2012 A Kerminen Typpi lisää satoa ja valkuaista 9000 8000 7000 6000 5000 Kevätvehnän typpilannoitus sato ja valkuais-% 14 13 12 11 Typen puutteessa kasvi
LisätiedotMyllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK
Myllyvehnän lannoitus Vehnän valkuaispitoisuuteen vaikuttavat mm. Lajike Annettu typpilannoitus kg/ha Lannoituksen ajoitus Satotaso Maalaji Kasvukausi Eri lajiketyyppien sadot ja valkuaispitoisuudet Seuraavissa
LisätiedotLisälannoitus kasvukaudella
Lisälannoitus kasvukaudella Kuivina kasvukausina typen hyötysuhde jää alhaiseksi. Rehevinä kasvukausina typenpuute voi rajoittaa satoa ja valkuaista. Liika typpi altistaa laolle. Yleisen kasvukunnon kannalta
LisätiedotKasvuohjelmaseminaari
Kasvuohjelmaseminaari Hämeenlinna Pekka Lipsanen Kevätvehnän typpilannoitusoptimit Rapsin lannoitusoptimi Pelkkä typpi ei riitä hyvään satoon Tasapainoisesti lannoitettu rapsi : Tuotti 800 kg suuremman
LisätiedotSokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula
Sokerijuurikkaan lannoitus Aleksi Simula Sisältö: Sokerijuurikkaan lannoitusohjelmat Kevätlannoitus Lehtilannoitus Muut kasvukauden täydennykset Yara Megalab kasvianalyysi Lannoitustarve juurikkaalla Typpi:
LisätiedotILMASE-hanke 18.4.2012. Juha Salopelto Kasvuohjelmatutkimus
ILMASE-hanke 18.4.2012 Juha Salopelto Kasvuohjelmatutkimus Tuloksia ISO-VILJA sopimuksilta 2011 -Ohra -Kaura -Vehnä -Ruis 42110 Analyysiä 1 342 Karjatilojen vilja analyysiä Lämpösumma Kasvukausi josta
LisätiedotLannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen
Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä Anne Kerminen Fosfori on punaisella puolessa Suomen pelloista Fosfori (P) prosenttiosuus 5 2 2 12 13 31 35 Huono Huononlainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea
LisätiedotKokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta
Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta Jaakko Laurinen Huippufarmari Haussa -kilpailu Tavoitteena hyvä sato, hyvä taloudellinen tulos ja pieni ympäristövaikutus Tulokset kolmen osa-alueen summana
LisätiedotVINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN
VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viime vuosina ollut n. 210 000 ha, tästä alasta kevätvehnää 189 000 ha (89
LisätiedotJuha Salopelto Hankkija OY Sijoitusvinkit kasvukaudelle 2017 Koetoiminta Lajikekokeet Havaintokaistat -Vilja + nurmi Sopimusviljelyn tulokset
Juha Salopelto Hankkija OY Sijoitusvinkit kasvukaudelle 2017 Koetoiminta Lajikekokeet Havaintokaistat -Vilja + nurmi Sopimusviljelyn tulokset Kasvuohjelma kokeet - Siemen nurmi Viljan laatutulokset -TJP
LisätiedotTUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN
1(6) Ympäristöministeriö Viite: Luonnos valtioneuvoston asetukseksi eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (ns. nitraattiasetus), YM028:00/2011. Lausuntopyyntö päätöksenteon
LisätiedotLannoitusratkaisut, ravinteiden merkitys. Ilkka Suur-Uski
Lannoitusratkaisut, ravinteiden merkitys Ilkka Suur-Uski 27.3.2017 MAAN FOSFORIPITOISUUS Nyt on aika kääntää fosforin suunta Lähde: Eurofins ja Suomen ympäristökeskus 3 Satokomponentit muodostavat sadon
LisätiedotAgrimarketin VILJAILTA Hiitteenharju, Harjavalta YaraVita- hivenravinneratkaisut kasvukaudelle
Agrimarketin VILJAILTA Hiitteenharju, Harjavalta 13.3.2013 YaraVita- hivenravinneratkaisut kasvukaudelle Yara Suomi Oy Antti Pakkanen 18.3.2013 Kasvuohjelma 1 YaraVita TM Gramitrel Ravinnesisältö: Typpi
LisätiedotKasvintuotanto kannattaa
Kasvintuotanto kannattaa Loppuseminaari Havaintokoetoiminnan satoa vuosilta 2011-2013 Pirjo Kivijärvi ja Kari Narinen MTT Kasvintuotannon tutkimus, Mikkeli Puh. 040 828 8254 pirjo.kivijarvi@mtt.fi Havaintokoetoiminta
LisätiedotLannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen. Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy
Lannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy Keskimääräinen tilakoko Suomessa 42 ha Sato 8 700 kg/ha = 9 rekkaa Kotkaniemi koe YaraMila Y25 130 kg N/ha (lisää
LisätiedotKesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat
Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla Havaintokaistat Kevätvehnälajikkeet havaintoruuduilla Lajike Sato Kasvu pv. Lämpös. Lako-% Tjp Hlp Valk.% Sako 1 Sako
LisätiedotTyppi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)
Typpi porraskokeen tuloksia 213-216 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Mihin juurikas tarvitsee typpeä? - Lehtivihreän määrä kasvaa - Lehtiala kasvaa - Kasvin yleinen elinvoima / lehtialan kesto kasvaa
LisätiedotTasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset. 1/2012 Anne Kerminen
Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset 1/2012 Anne Kerminen Sadon määrällä on merkitystä kotieläintilalla 3500 kg hehtaarisadolla 5500 kg hehtaarisadolla Panostamalla peltoviljelyyn hehtaarin sadolla
LisätiedotVarautuminen kasvukauteen Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen
Varautuminen kasvukauteen 2018 12.2.2018 Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen Kasvi ja maa tarvitsevat vuosittain fosforia YaraMilalla ravitset kasvia sekä ylläpidät helposti käyttökelpoista fosforia, jonka
LisätiedotOhrakoelohkon havainnointia koekentällä. Ylä-Savon ammattiopisto, Peltosalmi Kesä 2017
Ohrakoelohkon havainnointia koekentällä Ylä-Savon ammattiopisto, Peltosalmi Kesä 2017 Lietteen levitys ohran oraalle Viljan lannoituksessa lietelannan typpi annetaan yleensä yhdellä kertaa ennen kylvöä.
LisätiedotMTK Rokua Ilkka Mustonen puh Yara Suomi Oy
MTK Rokua 8.10.2018 Ilkka Mustonen puh. 0500-387724 Yara Suomi Oy Sisältö Yara lyhyesti Yara Suomessa Katsaus erilaisiin kasvukausiin ja lannoituksen merkitys YaraVita lehtilannoitus My Yara työkalut ja
LisätiedotMegaLab tuloksia 2017
MegaLab tuloksia 2017 Näytteet Kesällä 2017 Sucros ja Yara tarjosivat juurikkaan viljelijöille mahdollisuuden toimittaa analysoitavaksi yhden lehtinäytteen Näytteet kerättiin kesä heinäkuun vaihteessa.
LisätiedotSadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa
Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä Aki Finér Kestävän kehityksen asiantuntija Raisio-konserni Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa Energia- ja ympäristöindeksit luotiin
LisätiedotAgrimarket-ketjun yhteistyötä viljelijöiden kanssa
Agrimarket-ketjun yhteistyötä viljelijöiden kanssa Havaintokaistoja uusimmista lajikkeista Lannoitekoetoimintaa Käy tutustumassa pellonpiennartilaisuuksissa tai oman aikataulusi mukaan Lohkot on merkitty
LisätiedotKASVUOHJELMATUTKIMUS 2015
KASVUOHJELMATUTKIMUS 2015 Viljasopimusten ennakkonäytetulokset Havaintokaistat Typpilannoituskoe Seinäjoella Kasvuohjelma koetuloksia Kotkaniemen tutkimusasemalta Juha Salopelto, Hankkija Oy juha.salopelto@hankkija.fi
LisätiedotMiten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen
Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen Mikä on viljalla hyvä satotaso? Miten satotasoa voi nostaa? 2 Guinness record Vehnää 16 791 kg/ha 3 1. Maximizing yield potential. 2. Protecting yield potential.
Lisätiedot12.2.2014. -Tukes -Viljan laatu -Havaintokaistat -ISO-VILJA tulokset -DON -NOS -BSAG
12.2.2014 -Tukes -Viljan laatu -Havaintokaistat -ISO-VILJA tulokset -DON -NOS -BSAG Koulutus ja tutkinto kasvinsuojeluaineiden ammattikäyttäjille Tutkintovelvoite, mutta koulutus vapaaehtoinen Laki kasvinsuojeluaineista
LisätiedotViljan ja öljykasvien lisälannoitus kasvukaudella
Viljan ja öljykasvien lisälannoitus kasvukaudella Miten saan lannoituksesta parhaan hyödyn? Kasvuohjelma info tilaisuus 16.2.2012 Siuntion Hyvinvointikeskus Juha Liespuu, Yara Suomi Oy Sadon rakentumisen
LisätiedotREJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013
REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013 2 1 JOHDANTO Kasvatuskoe on osa Satafood Kehittämisyhdistys ry:n - hanketta. Kokeen tarkoituksena oli selvittää biokaasulaitoksen rejektiveden arvo ohran
LisätiedotKM SATOKILPAILU ANNALEENA YLHÄINEN. #Kaura8000. Knowledge grows
Knowledge grows KM SATOKILPAILU ANNALEENA YLHÄINEN Miten kasitonnari tehdään? Millaisia satoja kauralla satokisoissa on saatu? Miten suuret sadot tehdään? Millaisia satoja muualla maailmassa kauralla saadaan?
LisätiedotLannoiteopas 2016 2017
Lannoiteopas 2016 2017 Suomen oloihin suunniteltu valikoima Yara Suomen lannoitevalikoima on vuosien ajan kehitetty vastaamaan suomalaisten peltojen ja viljelykasvien ravinnetarpeita. Laadultaan ja määrältään
LisätiedotHyödynnä tarjolla oleva uusi teknologia - Yara satelliittipalvelu. Ilkka Mustonen Oulunsalo
Hyödynnä tarjolla oleva uusi teknologia - Yara satelliittipalvelu Ilkka Mustonen Oulunsalo 28.1.2018 Viljojen satopotentiaali on noussut merkittävästi muutamassa vuodessa Suomen keskisadot eivät ole juurikaan
LisätiedotVilja- ja öljykasvikokeiden tuloksia 2015
Vilja- ja öljykasvikokeiden tuloksia 215 Luonnonvarakeskus, Ruukki Miika Hartikainen Sisältö Säätiedot Taustatietoa lajikekokeista Ohran lajikekokeet Kevätvehnän lajikekokeet Kauran lajikekokeet Kevätrypsin
LisätiedotRavinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT
Ravinne ja lannoitusasiaa Tapio Salo MTT Makroravinteet Useiden vihanneslajien makroravinteiden tarve on korkea Ravinteita sekä korjattavassa sadossa että peltoon jäävissä kasvinosissa Ravinnetarpeen ajankohta
Lisätiedot5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita
5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita Sade kesällä 2014 Heinäkuun 2014 sateet Sade elokuu Sadesumma 2014 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Pori Lappeenranta
LisätiedotKierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Kierrätysravinteiden kannattavuus Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto 9.12.2016 Mikä on lannoituskustannuksen osuus viljelyn muuttuvista kustannuksista? Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2016 Lannoituskustannus
LisätiedotProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö
Ravinnetaseeterilaiset taseet, tuloksia ja tulkintaa TEHOPlus neuvojakoulutuspilotti Ahlman Tampere 7.3.2013 Kaisa Riiko, projektikoordinaattori BSAG/Järki-Lanta hanke ProAgria lohkotietopankki 1 Esityksen
LisätiedotTerra Preta kasvatuskoe Pilkon pellolla 2012-2013
Terra Preta kasvatuskoe Pilkon pellolla 2012-2013 Karelia ammattikorkeakoulu Biotalouden keskus Simo Paukkunen Lokakuu 2013 Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Aineisto ja menetelmät... 1 3 Tulokset... 6 3.1 Oraiden
LisätiedotRikinpuute AK
Rikkilannoitus Rikinpuute Rikin puutosoireet näkyvät ensimmäisenä nuorimmissa lehdissä. Ne ovat normaalia vaaleampia vähentyneen lehtivihreän muodostumisen takia. Rikin puute vaikeuttaa kasvin typen ottoa.
LisätiedotYmpäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008
Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008 Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Uuden sitoumuksen piirissä oleva viljelijä: Peruslannoituksesta viljavuustutkimuksen mukaiseen
LisätiedotPellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi
Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön Anne Kerminen Yara Suomi Maan rakenteen merkitys - kasvi on kasvupaikkansa vanki Hyvän sadon tekijät on pinnan alla Maaperän Rakenteelliset ominaisuudet
LisätiedotYmpäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009
Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Risto Jokela Kasvinviljelyneuvonnan vastaava ProAgria Oulu Valvonnoissa havaittua P-tasaus lohkokorteille asianmukaisesti Karjanlantapoikkeuksen käyttö
LisätiedotViljan analyysit 2012 ISO-VILJA Homemyrkyt 6268
Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA 33 016 Kotielän asiakkaat 1150 Homemyrkyt 6268 Havaintokaistat 8 paikkaa Homemyrkyt kaura DON Alueittain Analyysejä KPL Alle 18 1,8 g /K Kg %Yli 1,8 g / Kg % Suurin arvo
LisätiedotKasvinsuojelu 2011. Katri Haavikko p. 050 555 4693
Kasvinsuojelu 2011 Katri Haavikko p. 050 555 4693 Esitykseni sisältö tänään Lahdessa R E S I S T E S S I Rypsin ajankohtaiset Uutuustuote viljan rikkakasvien torjuntaan: Logran Plus Oxitril Päivitystä
LisätiedotRavinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa
Ravinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus -hanke Ympäristötuen kehittäminen, Ravinteet -alatyöryhmä 24.2.1012 Ravinnetaseiden ja ravinteiden hyväksikäytön
LisätiedotTähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010
Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010 Maanparannuskalkin valmistus Kalkkikivi irrotetaan kalliosta louhimalla. Louhe murskataan ja seulotaan, jolloin syntyvä maanparannuskalkkirouheet ja
LisätiedotPOLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.
ENTSYYMIMALLASOHRA BOR Boreal Kasvinjalostus Oy www.boreal.fi Lajike-edustaja: Peltosiemen Oy Polartop on satoisa monitahoinen entsyymimallas- ja rehuohra. Sen korrenlujuus on hyvä eri maalajeilla ja viljelyolosuhteissa.
LisätiedotNurmen lannoitusohjelmat
Laadukas nurmi hevostalouden perusta - Näin onnistut Yaran resepteillä Minna Toivakka, MMM Kehityspäällikkö Yara Suomi Nurmen lannoitusohjelmat Minna Toivakka Celebration Hoss Nurmen merkitys hevostaloudelle
LisätiedotRavinnetaseet. Ympäristötuen lisätoimenpide lannoituksen ja sadon ravinnemäärien seurantaan MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUKI
MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUKI Ravinnetaseet Ympäristötuen lisätoimenpide lannoituksen ja sadon ravinnemäärien seurantaan 2008 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin.
LisätiedotCalciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013
Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013 Merja Högnäsbacka MTT Ylistaro Alapääntie 104 61400 Ylistaro +358 29 531 7247 merja.hognasbacka@mtt.fi
LisätiedotNurmikasvituottajapäivä Nurmikasvien viljelytekniikka
Nurmikasvituottajapäivä 12.3.215 Nurmikasvien viljelytekniikka Tutkija Markku Niskanen, Seinäjoki Luonnonvarakeskus Luonnonvarat ja Biotalous/Tuotantojärjestelmät Nurmikasvien siementuotantokokeet Erikoiskasvihanke
LisätiedotKasvuohjelma-seminaari. 9.3.2011 Sannaisten kartano, Porvoo
Kasvuohjelma-seminaari 9.3.2011 Sannaisten kartano, Porvoo Sisältö YaraVita N-Sensor YaraVita on tärkeä osa kasvinravitsemusta Huomio yksityiskohtiin Aivan kuin ihmisillä, myös kasveilla pieni määrä ravintoainetta
LisätiedotLANNOITEOPAS 2015 2016
LANNOITEOPAS 2015 2016 Hyvä sato on viljelijän ja ympäristön etu Hyvä sato on niin viljelijän, ympäristön kuin kuluttajienkin etu. Hyvä sato käyttää tarkkaan ravinteet hyväkseen, eikä turhia päästöjä ilmaan
LisätiedotLietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013
Lietelannan käytön strategiat ja täydennys Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 x 1000 ha Nurmiala maakunnittain v. 2011 100 Nurmiala (x 1000 ha) 90 80 70 60 50 40 30 20 10
LisätiedotRavinteiden käytöntehokkuus kasvintuotannossa
Ravinteiden käytöntehokkuus kasvintuotannossa Ari Rajala Luke, Luonnonvarakeskus Luonnonvarat ja biotuotanto-yksikkö Tuotantojärjestelmät Ravinteiden käytöntehokkuus: tuloksia eri kokeista Ohralajikkeiden
LisätiedotModduksen vaikutus kasviin
Modduksen vaikutus kasviin T0 T1 T2 T3 Sivuversojen ja juurten kasvu alkaa Juuret kasvavat Korren tyvi tukevoituu Korsi ja lehdet kasvavat Yhteyttämistuotteita varastoituu kasviin Kasvi siirtää yhteyttämistuotteet
LisätiedotKasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia. Berner Oy, ViljelijänBerner, Viljelijän Avena Berner
1 Kasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia Berner Oy, ViljelijänBerner, Viljelijän Avena Berner VILJELIJÄN AVENA BERNER -toimipisteet. 2 Kasvinsuojeluratkaisut vuodelle 2019 on haettu vuodesta 2006
LisätiedotTimotein ja natojen viljelytekniikka kokemuksia koekentiltä ja käytännöstä
25.2.213 Timotein ja natojen viljelytekniikka kokemuksia koekentiltä ja käytännöstä Huittinen 22.2.213 Markku Niskanen MTT Kasvintuotannon tutkimus 25.2.213 Erikoiskasvihanke (Vipu) Nurmikasvien siementuotanto
LisätiedotSIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS
Miten lannoitan ensi keväänä? PINTALEVITYS SIJOITTAMINEN MAAHAN UREA AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS sade sade sade siemenlannoite ammoniumnitraatti kalsium NPKS
LisätiedotAMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä
Ammattilaisen kevätvehnä Amaretto on myöhäinen, huippusatoisa lajike, jolle suositellaan jaettua typpilannoitusta, jotta valkuainen saadaan myllykelpoiseksi. Sakoluku ei ole korkea, mutta melko kestävä.
LisätiedotKASVUKAUSI 2008 Millä keinoilla onnistuttiin. Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä
KASVUKAUSI 2008 Millä keinoilla onnistuttiin Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 36 165 näytettä Mallasohra sato 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 5286 4792 4537 4170 3970 4080 4000 4279 3813 Saana
LisätiedotPellon peruskunnon työkalut, ravinteet. Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy
Pellon peruskunnon työkalut, ravinteet Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy Ympäristötukiehtojen ravinnesuositukset kannattaa hyödyntää maksimaalisesti Typpilannoitussuositukset Fosforilannoitusmahdollisuuden
LisätiedotEila Turtola, Tapio Salo, Lauri Jauhiainen, Antti Miettinen MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari
Ravinnetaseilla typpitalous kuntoon (Typpitaselaskuri) Eila Turtola, Tapio Salo, Lauri Jauhiainen, Antti Miettinen MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari 13.3.2019 Tavoite Mitä uutta tietoa? Kehitetään
LisätiedotTARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari
TARKKUUTTA TILATASOLLA Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen - TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toiminta-alue: Varsinais-Suomi ja Satakunta
LisätiedotPalkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria
Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012 Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet
LisätiedotViljan ja öljykasvien sadonmuodostus; lannoituksen vaikutus satokomponentteihin
Viljan ja öljykasvien sadonmuodostus; lannoituksen vaikutus satokomponentteihin Miten saan lannoituksesta parhaan hyödyn? Hankkija - Maatalous Oy:n siemensopimustuottajien koulutuspäivä 26.1.2012 Kotkaniemi
LisätiedotKasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia Asmo Saarinen
1 Kasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia Asmo Saarinen VILJELIJÄN AVENA BERNER -toimipisteet. 2 Kasvinsuojeluratkaisut vuodelle 2019 on haettu vuodesta 2006 lähtien Rikkakasviaineita on nykyään hyvin
LisätiedotLannoitus ja Laatu. Susanna Muurinen Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus
Lannoitus ja Laatu Susanna Muurinen Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus Miten hyödynnät laatutietoja lannoituksessa? Puhtaus Sokeri K Na Amino-N % % 91.5 16.3 4.77.32 12 93.1 17.5 4.48.26 8 lannoite typen
LisätiedotMaatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä
LisätiedotKasvianalyysin tuloksia. Kesä/2013
Kasvianalyysin tuloksia Kesä/2013 Tasapainoinen lannoitus? Kasvi tuottaa satoa vain sen verran kuin vähiten tarjolla olevaa ravinnetta (kasvutekijää) riittää sadon muodostukseen Kasvi ottaa ravinteet maasta
LisätiedotISO-VILJA Viljatutkimus 2007
ISO-VILJA Viljatutkimus 2007 Raportin laatinut Juha Salopelto 1 Viljatutkimus 2007 Johdanto Tämän vuotinen tutkimus on koottu runsaan 10 000 tuhannen hehtaarin viljelytiedoista. Suurin kiitos tulee antaa
LisätiedotViljelyohjelmalla lisää puhtia
Knowledge grows Viljelyohjelmalla lisää puhtia Juho Urkko K-maatalous Viljelen kauraa A. Eläinten rehuksi kun täytyy B. Huonoilla lohkoilla, minne ei ohraa / vehnää voi kylvää C. Kannattavana viljelykasvina
LisätiedotAgrimarket- ketjun yhteistyötä viljelijöiden kanssa
Agrimarket- ketjun yhteistyötä viljelijöiden kanssa Havaintokaistoja uusimista lajikkeista Lannoitekoetoimintaa Käy tutustumassa tilaisuuksissa tai oman aikataulusi mukaan Lohkot on merkitty Havaintolohko-
LisätiedotKAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 6
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS KAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 6 Martti Vuorinen Rehuviljan ja perunan lannoituskokeiden tuloksia turvemaalta VAALA 1982 ISSN 0357-895X SISÄLLYSLUETTELO sivu REHUVILJOJEN LANNOITUSTARVE
LisätiedotPeltohavaintohanke. Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen. Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla
Peltohavaintohanke Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla TULOKSIA LUKE MIKKELIN LUOMUKOKEELTA ja TAVANOMAISEN TILAKOKEILTA
LisätiedotJuha Salopelto. Tonni lisää satoa - 3,7 => 9 - NOS kokeet - Havainnointikaistat
Juha Salopelto Tonni lisää satoa - 3,7 => 9 - NOS kokeet - Havainnointikaistat 9 300 Kg /ha NOS kokeiden ka sato 3700-4000 Kg /ha Ohra keskisato 9 300 Kg /ha NOS kokeiden ka sato 200-1000 Kg /ha 3700-4000
LisätiedotTilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset tavoitteet ja valinnat: - miten panostan viljelyyn? - miten hyvä sato ja taloudellinen
LisätiedotKannattavuutta ravinnetaseiden avulla
Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Sarka Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toteutus Rahoitus Valtakunnallinen hanke, jonka
LisätiedotLOHKO-hanke. Viljelijäaineisto
LOHKO-hanke Viljelijäaineisto Nitrogen loading from forested catchments Markus Huttunen ja Inese Huttunen SYKE/Vesikeskus 8/12/2016 Marie Korppoo VEMALA catchment meeting, 25/09/2012 Hankkeen päämäärät
LisätiedotViljo -lannoitteet Hämeenlinna Jukka Kivelä. Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi
Viljo -lannoitteet 9.12.2016 Hämeenlinna Jukka Kivelä Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi Viljo lannoituksesta Lanta lannoitteena Viljon raaka-aineet Lihaluujauhon käytön ehdot
LisätiedotNURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012. Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli
NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012 Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli 29.5.2012 Nurmen tiheys 50%. Neljännen vuoden nurmi. Tiheys on kasvuston osuus % pinta-alasta. Kuva MTT Mikkeli.
Lisätiedot12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita
12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita Sade kesällä 2014 Heinäkuun 2014 sateet Sade elokuu 5.5. 10.5. 15.5. 20.5. 25.5. 30.5. 4.6. 9.6. 14.6. 19.6.
LisätiedotKasvinravitsemushanke Ruokaperunan lannoitusohjelmat. Perunatutkimuksen talvipäivät 11.2.2015 Anna Sipilä Petla
Kasvinravitsemushanke Ruokaperunan lannoitusohjelmat Perunatutkimuksen talvipäivät 11.2.2015 Anna Sipilä Petla Kasvinravitsemushanke 2012-2014, Ruokaperunan lannoitusohjelmat Perinteisen rakeisen NPK sijoituslannoituksen
LisätiedotHAVAINTOKAISTAT 2018 VÄHÄKYRÖ
HAVAINTOKAISTAT 2018 VÄHÄKYRÖ Vanhala Jokivarsitie 385, VÄHÄKYRÖ KAISTAT JA LAJIKKEET 2018 Kylvöpäivä 11.5.2018 Lannoitus: Liete 20 m 3 + YaraBela Suomensalpietari N 82 kg/ha Ravinteet yhteensä kg/ha N
LisätiedotUutuuksia kasvinsuojeluun Katri Haavikko Hankkijan siementuottajat, Tampere
Uutuuksia kasvinsuojeluun 2016 Katri Haavikko Hankkijan siementuottajat, Tampere 9.2.2016 SISÄLTÖ TÄNÄÄN: KASVINSUOJELUN UUDET RATKAISUT Peittaus Korrensääde Rikkatorjunta Tautitorjunta Ruiskutusohjelmat
Lisätiedot