Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset. 1/2012 Anne Kerminen

Transkriptio

1 Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset 1/2012 Anne Kerminen

2 Sadon määrällä on merkitystä kotieläintilalla 3500 kg hehtaarisadolla 5500 kg hehtaarisadolla Panostamalla peltoviljelyyn hehtaarin sadolla ruokkii useamman eläimen

3 Rehuvehnässä pitää olla myös valkuaista 3500 kilon sadossa/ha, 12 % valkuaista = 357 kg valkuaista/ha Tehokkaasti viljelty 5500 kilon sadossa/ha, 13 % valkuaista = 608 kg valkuaista/ha 1 hehtaarin sato sisältää kotoista valkuaista 251 kiloa enemmän. Huolellisesti viljellyn rehun edut Suuri sato Paljon energiaa Sopivasti valkuaista Seleeni Kivennäiset tasapainossa Helppo täydentää eläimen tarpeisiin Hyvä tulos

4 Valitse sopiva lajike Sato kg/ha Kevätvehnät 160 kg typpeä Valk. % Kotkaniemen tutkimusasema

5 Kotoista valkuaista rehuvehnästä kg valk. Sadon sisältämä valkuainen Kotkaniemen tutkimusasema

6 Kotoisesta viljasta halutaan Mikä vaikututtaa Millä voi vaikuttaa Energiaa Suuri hehtolitran paino Lajikkeella Lannoituksella Kasvinsuojelulla Kalkituksella Valkuaista Aminohappoja Kivennäisiä Typpilannoitus Lajike Vuosi Typen määrä Rikkipitoisten ah osuus Pellonviljavuus Lannoitus Tarpeen mukainen lannoitus Rehuksi sopiva lajike Viljelytekniikka Typpi ja rikkilannoitus Täydennä puuttuvat ravinteet Kasvulannoitteet YaraVita ym.

7 Kevätvehnän ravinteiden tarve, 13 % valkuaista, jyvät + oljet kg/ha Typpi N Fosfori P Kalium K Rikki S sadolle sadolle sadolle sadolle Satotaso vaikuttaa lannoitustarpeeseen Muista riittävä fosforilannoitus, satotasokorjaus on tarpeen Iso osa kaliumista jää peltoon, jos olkia ei korjata Lisärikkilannoitus korkeilla sadoilla ja kun viljavuus on punaisella on tarpeen

8 Suuri sato tarvitsee runsaasti myös hiveniä Esimerkiksi vilja keskimäärin: g/ha Boori B Kupari Cu Sinkki Zn Mangaani Mn sadolle sadolle sadolle sadolle Ilman hivenlannoitusta pelto köyhtyy Sadot alkavat laskea huomaamatta Viljavuustutkimus paljastaa alkavat hivenpuutteet

9 Kevätvehnän lannoitus ympäristötuen mukaan Etelä- ja Keski-Suomi Typpeä kg/ha Savi- ja hiesumaat Karkeat kiv. maat Eloperäiset maat 4000 kg/ha Typpilannoitustarve lisääntyy satotason noustessa Suuren ja laadukkaan sadon saamiseksi on tarpeen käyttää typen satotasokorjauksia Tavoiteltu sato pitää olla saavutettu lohkolla jonain viimeisen 5 vuoden aikana kyseiseltä kasvilta.

10 Kevätvehnän lannoitus ympäristötuen mukaan Fosforia kg/ha/v Huono Huononl. Välttävä Tyydyttävä Hyvä 4000 kg/ha Fosforilannoituksen tasaus aika 5 vuotta. Fosforin tarve lisääntyy satotason noustessa Pellon hyvä rakenne ja kalkitus parantavat kasvin fosforin ottoa. Tyydyttävällä fosforitasolla fosforilannoitus on tarpeen jottei viljavuus putoaisi punaiselle Punaisella oleva fosforileima alentaa kasvin satoa 15 kg saa käyttää Hyvässä tai sitä paremmissa luokissa voidaan hyödyntää maan fosforivarantoja satotason laskematta

11 Kevätvehnän lannoitus Kaliumia kg/ha/v Huono Huononl. Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea Oljet peltoon Oljet korjattu Suojavilja Rikkiä kg/ha/v Huono Huononl. Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea Rikkiluku maassa alle Viljat

12 amino g/kg Broilerivehnä 2011 AMINOHAPPOKOOSTUMUS Rikkipitoisten aminohappojen (g/kg) yhteys jyvän rikkipitoisuuteen (g/kg) S-pitoiset aminohapot voimakkaasti kytköksissä jyvän rikkipitoisuuteen 4 3 Thr Lys CySS Met ,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 Peltonen-Sainio & Rajala, MTT Jyvä S g/kg Satafood, broilervehnä hanke

13 Lannoituksen vaikutus Trappe rehuvehnän satoon Vehnälle sallittu typen määrä 150 kg/ha Yara Kotkaniemen tutkimusasema

14 Kevätlannoitus antoi parhaan tuloksen rehuvehnällä Sato kg/ha 6500 Trappe rehuvehnän lannoitus Valk. % 16, , ,0 13,0 12, , YaraMila Pellon Y kg N/ha YaraMila Pellon Y kg N/ha YaraMila Pellon Y kg N/ha + Suomensalpietari 30 kg N/ha YaraMila Pellon Y kg N/ha + Suomensalpietari 50 kg N/ha 10,0

15 Marble kevätvehnän lannoitus Marble kevätvehnän biologinen lannoitusoptimi on n. 150 kg typpeä/ha.

16 Marble kevätvehnän lannoitus Marblen valkuainen on ollut 13 % noin 150 kilon typpitasolla Sadon valkuaispitoisuuteen vaikuttavat lajike, lannoitustaso ja kasvukausi. Marble on satoisa lajike,jonka tarvitsee satoisina vuosina korkean lannoitustason. Varminta on jakaa lannoitus kahteen osaan ja antaa toinen typpi-rikkilannoitus kasvuston maitotuleentumisvaiheessa. Erittäin reheville kasvustoille kannattaa antaa lisätyppeä myös tähkälletulovaiheessa Kasvitaudit on torjuttu koeaineistosta

17 Annettujen ravinteiden määrä näkyy kasvuston rehevyydessä. Lannoitus suunnitellaan lohkon ja lajikkeen satopotentiaalin mukaan kg/ha 5910 kg/ha 6380 kg/ha 6960 kg/ha 7400 kg/ha 8300 kg/ha 10,2 % 9,5 % 9,6 % 10,2 % 10,7 % 12,2 % 0 kg N/ha 60 N/ha 90 N/ha 120 N/ha 150 N/ha 220 N/ha Lähde: Kotkaniemen tutkimusasema 2009

18 Mangaani Kana Entsyymiaktivaattori hiilihydraatti-, proteiini- ja rasva-aineenvaihdunnassa. Tärkeä osa rustojen ja luun kasvussa. Puute voi aiheuttaa Luuston kehityshäiriöitä Liikkumisongelmia Hedelmällisyyshäiriöitä Rehuviljan pitoisuudet usein alle taulukkoarvojen

19 Kuparin merkitys eläimille Eläimet tarvitsevat kuparia erilaisissa entsyymitoiminnoissa, energiaaineenvaihdunnassa ja karvojen, villan ja luiden kasvuun. Erityisesti naudoilla kuparin saanti perusrehuista on riittämätöntä. Eläimet voivat tasapainottaa jonkin verran kuparin saantia mobilisoimalla sitä maksasta, johon kupari varastoituu. Kuparin hyväksikäyttöön vaikuttavat mm. molybdeeni, rauta, rikki ja sinkki. Näkyvimpiä oireita kuparin puutoksessa on erilaiset lisääntymishäiriöt. Kuparin puute voi aiheuttaa myös anemiaa, luuston heikkoutta ja karvan kasvuhäiriöitä. Kuparin saanti on perusrehuista usein riittämätöntä, mutta esimerkiksi nurmen kuparipitoisuuteen voidaan vaikuttaa lannoituksella

20 Sinkin merkitys eläimille Sinkki on tärkeä eläimille Sinkki osallistuu eri tavoin mm. luiden ja veren muodostumiseen, kasvuun, lisääntymistoimintoihin, valkuaisen, hiilihydraattien sekä rasvojen aineenvaihduntaan. Koska sinkki vaikuttaa lähes kaikkiin elintoimintoihin, myös puutosoireet ovat moninaisia. Näistä tyypillisimpiä ovat ruokahalun heikkeneminen, erilaiset ihovauriot ja kasvun heikkeneminen. Sinkin puute voi heikentää myös hedelmällisyyttä. Perusrehut eivät sisällä riittävästi sinkkiä, mutta esimerkiksi nurmen sinkkipitoisuuteen voidaan vaikuttaa lannoituksella.

21 Kivennäispitoisuudet Satafood hankkeen vehnissä olivat alhaisia Mangaani Sinkki Rauta Olivat alle ruokintataulukoiden arvojen Lisäseleenisalpietari Kasvu Hiven Y YaraVita

22 Lehtilannoitteet peltokasveille Pitoisuus g/l N Cu Mn Zn B Muut ravinteet YaraVita Gramitrel YaraVita Mantrac Pro YaraVita Bortrac 150 YaraVita Brassitrel FL YaraVita Thiotrac Mg Mg, Ca Mo 200 S 500

23 Tasapainoinen lannoitus on tärkein 9 % ilmoitti viljelevänsä pelkällä lannalla!!! Viljan sekä eläimen tarve jää huomioimatta 1. Kasvu ei käynnisty ilman starttityppeä keväällä 2. Mangaani ja boori eivät riitä Huono kasvusto-> lannan ravinteet jäävät hyödyntämättä -> kuormittavat ympäristöä Rehun laatu ei täytä eläimen vaatimuksia 1. Valkuainen jää alhaiseksi 2. Ei ole seleeniä eikä muita kivennäisiä

24 Kanan kuivikelanta täydennyslannoitus (4,5-3,74-4,5 kg/m3) N P K S kg/ha Tarve Kanan kuivikelanta m3 Täydennystarve Suomensalpietari Se kg/ha 2. YaraMila NK kg/ha YaraVita Mn B Zn Saadaan ympäristötuen sallima fosforilannoitus lannasta Starttilannoitus varmistaa ravinteet keväästä asti Riittävä rikkilannoitus Seleeni Hivenet varmistavat kasvun tarvittaessa

25 YaraMila lannoitteissa on seleeniä Edut viljelijälle ja kuluttajalle Lannoite seleeni on turvallista ja helppoa käyttää Lannoite seleeni on edullista Lannoiteseleeni muuttuu kasvissa tehokkaasti orgaaniseksi seleeniksi Lannoiteseleeni varmistaa eläinten ja ihmisen seleenin saannin Se on antioksidantti, joka suojaa sydäntä ja soluja. Se estää mm. utaretulehduksia, lihasrappeumaa ja jälkeisten kiinnijäännin riskiä

26 Karjanlannan seleeni Keskimääräinen pitoisuus naudan lietelannassa 1.05 mg/kg ka (Mäkelä- Kurtto 2007) Vaihteluväli mg/kg ka Lietelannan käyttö esim. 25 t/ha Kuiva-aine 5.5 % -> 1375 kg ka/ha Lietelannassa seleeniä peltoon 1400 mg/ha = 1.4 g/ha Karjanlannan mukana seleeniä tulee viljelymaihin selvästi vähemmän kuin moniravinteisten lannoitteiden kautta (3-7 g/ha) Seleenin kemiallisia muotoja lannassa ei ole tutkittu. On todennäköistä, että se ei ole kasveille käyttökelpoisessa muodossa.

27 Typpilannoitteissa on valinnan varaa Lisäseleenisalpietari Kasvu Hivensalpietari Suomensalpietari Se + Sisältää 25 mg seleeniä Kotieläintiloille ja lantaa vastaanottaville tiloille Karjanlannan täydennykseen Lisänä monipuolinen hivensisältö, Mangaani!!! Suomensalpietari Se + Monipuolinen typpilannoite kotieläintiloille ja korkean laadun tuottamiseen (N, Mg; K, B, S, Se) Sisältää seleeniä Myös 40 kilon säkeissä Varastointi, käsittely ja kuljetus ei vaadi mitään erityisjärjestelyjä Puhtaus- ja laatutakuu, Kotimainen Can 27+ Mg Edullinen vaihtoehto kaikkien kasvien typpilannoitukseen Tasapainoinen typen lähde; ammoniumnitraatti Ei haihdu kuten urea Rae lujempi kuin urealla ja ammoniumnitraatilla Turvallinen kuljettaa, varastoida ja käyttää Puhtaus- ja laatutakuu

28 Lannan täydennykseen sopivat YaraMila tuotteet Lannan täydennyslannoituksen edut Nopea kasvuun lähtö Seleeni Tasainen ravinnepeitto lohkolle Kasvin tarpeen mukainen lannoitus Lisäseleenisalpietari Kasvu Hivensalpietari Suomensalpietari Se+ (Can 27+ Mg) YaraMila NK 1 YaraMila Hiven Y YaraVita Ravinnesarjan tuotteet