NIEMISTÖNMAAN OSAYLEISKAAVA 52 4. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI 4.1. MENETTELY Osayleiskaavan ympäristövaikutuksia on arvioitu viranomaisneuvotteluissa, maankäyttö- ja johtoryhmässä, työneuvotteluissa ja yleisötilaisuuksissa saatujen kannanottojen sekä asukkaiden, maanomistajien ja muiden osallisten muissa yhteyksissä antamien komnttien perusteella. Arvioinnin apuna on käytetty valmistuneita selvityksiä. Arvioinnin pohjana ovat olleet alustavat nnokset ja rakennemallit, joiden esittämiä vaihtoehtoja ja vaikutuksia on tarkasteltu eri sidosryhmien näkökulmasta. 4.2. ALUSTAVA OSAYLEISKAAVALUONNOS 12.05.2003 Kuvassa 18 on esitetty alustava osayleiskaavannos 12.05.2003, jonka perusteella sidosryhmät ovat esittäneet näkökantojaan. Luonnoksessa on hahmoteltu osayleiskaavan sisältöä selostuksen kohdassa 3 esitetyn tavoiteasettelun ja siitä saadun sidosryhmäpalautteen pohjalta. Asuminen Heikkiläntien, Niemistöntien, Auneksentien eteläosan ja Vaasantien varren nykyiset asuntoalueet on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi ja osoitettu pientalovaltaiseen täydennysrakentamiseen. Heikkiläntien ja Niemistöntien varsien rakennettu ympäristö omaa kulttuurihistoriallista arvoa ja on osa valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta, mikä tulisi huomioida alueen täydennysrakentamisessa. Hautalan ja Auneksen kyläalueille on yleiskaavan perusteella mahdollista osoittaa hajaasutusnteista täydennysrakentamista. Asumiseen asemakaavoitettavia laajentumisalueita on osoitettu Niemistöntien pohjoispuolisille tsäalueille Impivaarantien jatkeena toimivan uuden tieyhteyden varaan Auneksentieltä Katilaan. Lisäksi laajentumisalueita on osoitettu Impivaarantien pohjois- ja eteläpuolelle sekä Heikkiläntien itäosan eteläpuolelle. Palvelut Niemistön koulun alueen lisäksi palveluille on varattu alue uuden Auneksentien jatkeen ja Niemistöntien risteysalueelle sekä alueita esitetyn Vaasantien sisääntulotien varteen. Teollisuus Aiemman yleiskaavan varauksia on huomattavasti vähennetty. Laajentuvan teollisuuden tarpeisiin on esitetty alueita Impivaarantien pohjoispuolelta radan varresta. Työpaikka-alueiksi on osoitettu Impivaarantien ja Vaasantien sisääntulotien pohjoispuolta. Virkistys Lähivirkistysalueiksi on osoitettu - Niemistön koulun ja Pakkalankallion välistä tsäaluetta, jonne on myös osoitettu ulkoilureittivaraus, - laskuojan varsi läheisine kallioalueineen Impivaarantien ja Heikkiläntien väliltä, - asemakaavoitettavien alueiden lähi- ja välialueita sekä - liito-oravan elinympäristöihin liittyviä tsäalueita.
NIEMISTÖNMAAN OSAYLEISKAAVA 53 Urheilu- ja virkistysalueiksi on osoitettu nykyiset Kaanaan kenttä ja jalkapallokentät Prunttimäessä. Ulkoilureittirkinnöin on varustettu nykyiset Lakeuden ntopolku ja Paukanevan pitkospuureitti. Erityisalueet Maaperän mahdollisen saastumisen vuoksi Impivaaran ampumarata on osoitettu nykyinen erityisalueeksi. Asemakaavoitettaville rautatien lualueille on osoitettu suojaviheraluetta. Luonnonsuojelu Luonnonsuojelualueeksi on rkitty Etelä-Pohjanmaan nnonsuojeluyhdistyksen hakemuksen mukaisesti Hautalankylän vanha tsä. Maatalousalueet Ilmajoen Alajoen valtakunnallisesti rkittävään maisema-alueeseen lukeutuvat peltoalueet Kyrönjoen ja Seinäjoen varressa pyritään säilyttämään avoimina ja pelkästään viljelykäytössä. Niemistöntien ja Hautalantien varressa sijaitsevat tuotantoyksikköjen alueet lähiympäristöineen sekä Kiikuntien varsi on varattu maataloudelle ja sitä palvelevaan rakentamiseen sekä vähäiseen haja-asutusnteiseen rakentamiseen. Keskeinen teiden väliin jäävä tsäalue pyritään säilyttämään tsäisenä. Suupohjantien varressa sijaitsevat suurten tuotantoyksikköjen alueet on osoitettu kotieläintalouden suuryksikköjen alueeksi. Tiestö Nykyisen Heikkilän - Niemistöntien liikenteen vähentämiseksi alueelle on osoitettu uutena tieyhteytenä kaupungin suunnasta Auneksentien jatke radan vartta keskustaan ja uutena poikittaisyhteytenä Vaasantieltä Impivaarantien jatke Katilaan. 4.2.1. Kaupunginhallitus 12.05.2003 Kaupunginhallitus käsitteli osayleiskaavannosta 12.05.2003 kokouksessaan 12.05.2003. Kokouksen pöytäkirja on esitetty liitteessä 13. Kokouksessa käsiteltiin yleiskaavannoksen asumiseen, maatalouteen, palveluihin, suojelu- ja erityisalueiksi rkityt alueet. 4.2.2. Yleisötilaisuus 11.06.2003 Niemistön koululla järjestettiin yleisötilaisuus 11.06.2003. Tilaisuudessa esiteltiin alustavaa yleiskaavannosta 12.05.2003, nnokseen johtaneita lähtökohtia ja kaavoituksen tulevaa aikataulua. Keskustelua herättivät teollisuuden sijoittaminen alueelle, ampumaradan poistuminen/säilyminen, palvelu- ja virkistysalueet ja rakennussuojelu sekä liikenneverkko. Alueelle toivottiin uusia asuntoalueita. Impivaarantien ja Katilantien yhteys toivottiin siirrettäväksi pohjoisemmaksi. Muistio yleisötilaisuudesta on liitteenä. LIITE 9. YLEISÖTILAISUUS 11.06.2003 4.2.3. Liikuntatoimi ja tekninen toimi 16.06.2003 Yleiskaavaan liittyvistä ulkoilureiteistä ja niiden suunnittelutilanteesta sekä yleiskaavan aluevarauksien ja liikenneverkon tarkistuksista järjestettiin liikunta- ja teknisen toin kanssa neuvottelu 16.06.2003. Niemistön koulun ja Pakkalankallion välille on tarvetta ulkoilureitille, jonka toteuttaminen voisi olla EU-hanke. Alueelle on kaavailtu alustavasti 3,0 3,4 km reittiä. Pakkalankalliolle esitettiin myös pientä hyppyrimäkeä, laavua ja näkötornia. Todettiin tarpeelliseksi osoittaa myös ulkoiluyhteys Auneksen koululle.
876:1:0 21:78 406 Jouppila 21:24 3:29 876:1:0 3:58 7:18 8:23 8:21 3:51 3:83 3:20 3:83 21:38 7:39 3:19 2:30 8:31 2:2 7:196 1:408 8:34 878:1 3:70 7:221 7:525 7:244 3:87 3:74 3:82 7:2447:441 3:22 1:319 1:699 7:38402 Heikkola 404 Ikola 3:57 3:20 7:439 7:7 3:45 7:176 7:518 7:318 7:213 419 Palo 7:37 7:442 3:21 3:73 3:46 3:52 876:1:0 7:312 7:190 7:427 1:700 7:527 3:84 7:451 7:441 7:445 3:65 3:47 24:3 404 Ikola 3:54 3:76 7:531 1:318 24:3 1:98 3:69 7:236 7:252 7:192 3:75 3:48 3:18 7:446 7:530 7:489 OSAYLEISKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET: 1:99 3:64 3:61 3:85 7:325 7:446 9:3 3:68 7:444 3:63 3:50 7:494 7:466 3:88 PIENTALOVALTAINEN ASUNTOALUE. Olemassa oleva alue tai 2:56 3:72 3:49 7:448 7:418 7:490 7:267 3:62 7:190 7:433 palstoitussuunnitelmalla toteutuva asuntoalue. 3:67 7:447 17:0 3:60 3:66 7:410 7:21 3:86 7:260 7:428 7:444 7:192 7:268 3:43 7:496 7:446 7:419 7:393 9:290 7:320 7:421 2:7 7:409 7:446 7:251 145 ILMAJOKI 1:26 28:44 7:243 7:420 PIENTALOVALTAINEN ASUNTOALUE, JOLLE RAKENNETTAESSA ON 7:408 7:270 9:355 7:406 405 Ikola 9:394 7:242 7:445 2:17 9:56 7:457 HUOMIOITAVA KULTTUURIMAISEMAN ARVOT. VALTAKUNNALLISES- 7:444 9:274 11 9:393 9:290 7:505 TI ARVOKKAAN MAISEMA-ALUEEN OSA. Alue varataan 1-2 asuntoisten pientalojen täydennysrakentamiseen. Alue on tarkoi- 9:208 7:479 28:42 7:494 2:45 7:241 28:82 7:494 7:443 28:311 9:59 7:504 7:30 9:289 7:483 7:395 1:228 1:79 7:532 7:513 tettu asemakaavoitettavaksi. 14:39 9:44 7:511 7:396 7:37 28:95 9:276 23:0 7:407 - Alueelle saa sijoittaa asumiseen ja elinkeinoon liittyviä 7:527 9:433 9:246 430 Seinõjoki työtiloja, joista ei aiheudu lua, ilman pilaantumista, raskasta liikennettä tai muuta ympäristöhaittaa. 1:2 9:337 7:426 1:2141:213 1:64 MT-1 1:1 M-1 14:38 Seinõjoki 7:196 1:29 9:441 1:227 7:24 M-1 Peurala 9:361 878:6 14:6 toista ennen rakentamista. 1:129 7:9 28:76 9:277 9:336 7:495 7:425 1:348 9:275 9:340 7:496 6 1:349 1:359 rajoittavat suojavyöhykkeet, kuten esim. eläinsuo- 1:431 1:356 410 Kirkonkylõ 28:207 28:89 28:96 9:72 1:350 61:0 28:83 9:361 7:523 28:205 9:246 9:338 7:498 jien suojavyöhykkeet, luvyöhykkeet ja tulva-alueen 1:357 1:359 1:358 7:23 28:206 8:294 1:76 7:481 1:300 9:58 9:273 9:313 7:39 7:155 rajat. 28:240 1:130 28:204 8:53 9:72 1:207 1:445 4:52 8:56 9:420 1:444 9:329 7:512 9:419 PIENTALOVALTAINEN ASUNTOALUE. Alue varataan 1-2 asuntoisten pientalojen täydennysrakentamiseen. Alue on tarkoi- 1:22 28:289 8:84 9:420 9:338 5:72 9:247 8:54 5 M-1 7:262-2 9:226 1:355 1:22 28:261 28:78 28:310 7:464 tettu asemakaavoitettavaksi. 7:526 1:353 28:171 4:53 7:528 28:17 9:34 7:529 - Alueelle saa sijoittaa asumiseen ja elinkeinoon liittyviä 1:354 1:355 10 9:424 1:414 1:211 28:232 M-1 7 työtiloja, joista ei aiheudu lua, ilman pilaantumista, raskasta liikennettä tai muuta ympäristöhaittaa. 8:82 28:293 2:13 9:362 9:226 1:413 1:212 876:1:0 28:210 8:85 1:442 1:414 1:213 28:309 9:207 rajoittavat suojavyöhykkeet, kuten esim. lu- 28:246 28:225 28:310 8:83 9:32 1:434 876:2:0 28:176 5:75 7:499 9:378 9:247 vyöhykkeet. 1:290 28:271 9:407 7:449 14:34 28:175 1:242 1:289 4:5 14:37 28:1 9:129 7:477 PIENTALOVALTAINEN ASUNTOALUE. Alue varataan väljään pientaloasumiseen. Alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. 28:270 2:40 1:443 28:304 9:130 7:155 5:73 28:262 1:379 28:295 25:8 28:391 5:141 28:301 9:402 14:35 25:6 743 SEIN JOKI 28:392 28:141 28:278 7:135 1:443 MT-1 28:143 9:17 PIENTALOVALTAINEN ASUNTOALUE. Alue varataan väljään pientaloasumiseen. Alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. 9:18 28:306 28:303 9:378 5:315 3:14 8:212 25:7 9:248 28:218 9:35 28:275 28:305 9:409 7:523 - Maankäyttö- ja rakennuslain 43.3 :n nojalla määrätään 51:104 51:104 28:144 2:101 5:311 28:274 8:134 8:228 28:259 AT-2 28:238 ettei alueella enintään viiden vuoden aikana saa rakentaa. 9:295 8:121 28:288 28:262 9:13 5:107 28:258 2:110 KYLÄALUE, JOLLE RAKENNETTAESSA ON HUOMIOITAVA KULT- 51:35 9 410 Kirkonkylõ 51:105 9:272 5:113 AT-1 TUURIMAISEMAN ARVOT. VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAAN MAI- 28:238 28:277 9:400 9:373 9:308 28:253 28:297 28:307 14 SEMA-ALUEEN OSA. Täydennysrakentamisalue, jossa rakentaminen tapahtuu osayleiskaavan perusteella. 28:366 8:134 39 2:82 8:209 28:253 28:38 28:365 28:214 9:147 51:101 51:107 8:211 13 9:331 1:95 - Alueelle saa sijoittaa erillispientaloja, maatilojen talouskeskuksia sekä pienimuotoisia palveluihin ja elinkeinon har- 8:141 8:113 28:255 28:299 10 28:200 28:246 9:384 8:18 AT-2 TP 28:228 9:30 5:329 7:5 8:14 8:112 410 Ruha joittamiseen liittyviä tiloja, joista ei aiheudu lua, ilman 9:30 9:395 2:48 2:115 8:137 9:396 pilaantumista, raskasta liikennettä tai muuta ympäristöhaittaa. 28:200 28:254 28:25228:37 9:383 8:142 28:173 9:397 1:12 8:222 2:10 28:174 9:33 2:98:134 12 145 ILMAJOKI 402 Nurmo 2:196 1:347 toista ennen rakentamista. 1:344 8:96 9:33 9:368 9:1 28:288 8:247 28:69 9:348 9:209 2:56 8:50 8:145 M-1 28:230 9:60 9:301 17:179 rajoittavat suojavyöhykkeet, kuten esim. eläinsuo- 1:346 8:209 1:40 14:36 28:113 10:67 8:96 EA P -2 8:210 9:93 8:50 MY-2 32:11 8:209 5:74 1:352 876:2:0 9:346 9:299 8:183 8:134 402 Nurmo jien suojavyöhykkeet, luvyöhykkeet ja tulva-alueen 8:113 8:28 51:75 28:113 8:182 25:3 9:235 9:315 8:12 3:16 5 410 Ruha M 27:165 3:51 rajat. 4:18 1:251 8:45 7:151 5:209 - Rakennuspaikan vähimmäiskoko on 4000 m2. 410 Kirkonkylõ 406 AT-1 T Peltoniemi 8:175 8:14 9:309 25:3 28:239 107:0 8:176 8:96 8:1 8:119 40:0 9:443 27:152 9:391 9:130 4:37 8:210 TP 8:43 27:294 3:210 8:29 12:128 8:188 8:211 28:239 EV KYLÄALUE. Täydennysrakentamisalue, jossa rakentaminen 8:148 28:275 28:216 9:297 23:0 28:275 9:131 AT-2 tapahtuu osayleiskaavan perusteella. 8:159 28:265 28:104 9:132 28:279 9:139 9:335 9:236 54:198 54:193 8:228 8:95 - Alueelle saa sijoittaa erillispientaloja, maatilojen talouskeskuksia sekä pienimuotoisia palveluihin ja elinkeinon har- 9:343 4:87 8:174 8:141 9:263 28:287 9:330 9:226 3:340 12:127 28:279 9:325 6:24 9:326 9:248 5:199 4:18 544 NURMO joittamiseen liittyviä tiloja, joista ei aiheudu lua, ilman 8:34 12:71 8:118 28:257 54:236 12:126 28:106 8:227 8:173 28:265 28:226 9:350 9:411 9:119 402 Nurmo pilaantumista, raskasta liikennettä tai muuta ympäristöhaittaa. 9:235 28:99 3:275 12:49 8:246 TP -2 9:307 28:279 9:426 9:314 7:19 11:126 8:36 8:100 12:24 28:287 9:401 9:46 12:127 8:228 28:105 9:425 9:295 89:0 8:264 8:147 AM-1 8:214 28:256 28:220 9:47 9:173 9:226 9:86 8:204 9:186 9:438 9:296 54:237-2 9:398 7 toista ennen rakentamista. 7:95 11:97 12:58 12:182 28:226 9:371 7:11 9:437 9:387 54:194 8:109 12:129 9:388 28:226 28:103 28:183 9:246 9:417 12:106 8:146 9:404 9:423 7:13 rajoittavat suojavyöhykkeet, kuten esim. eläinsuo- 28:107 9:403 9:418 9:283 12:57 12:105 8:142 9:312 3:4 8 12:128 11:43 28:219 28:226 28:104 9:415 9:15 12:10 8:108 28:367 9:408 12:11 22:1 28:272 9:362 9:303 9:320 7:12 AT-1 EV 9:374 9:239 9:168 jien suojavyöhykkeet, luvyöhykkeet ja tulva-alueen 8:201 8:154 28:273 28:356 9:170 12:12 9:144 11:114 28:359 9:361 9:436 9:294 rajat. 9:321 54:6 AT-1 12:47 9:416 3:3 23:0 9:432 9:246 9:341 9:329 9:427 12:125 - Rakennuspaikan vähimmäiskoko on 4000 m2. 8:231 12:137 8:161 28:292 9:431 8 9:413 9:293 10:73 46:0 12:37 15 28:356 9:304 9:352 9:424 28:281 9:332 9:242 12:134 9:421 AM-1 8:151 9:376 9:412 9:265 MAATILOJEN TALOUSKESKUSTEN ALUE, JOLLE RAKENNETTAESSA 9:429 12:18-2 9:375 9:335 12:287 28:245 9:322 9:413 12:136 12:39 8:225 12:134 9:391 9:269 9:428 9:374 54:234 12:104 13:93 13:90 12:101 9 AM-1 AM-1 ON HUOMIOITAVA KULTTUURIMAISEMAN ARVOT. VALTAKUNNALLI- 9:199 9:367 9:365 54:54 12:140 12:9 12:139 z SESTI ARVOKKAAN MAISEMA-ALUEEN OSA. 12:120 10:22 8:187 12:117 8:116 13:31 8:235 8:62 VU 9:254 28:132 9:349 9:146 41:0 9:1 8:215 10:158 13:48 13:109 92:0 12:116 3:5 12:102 8:228 AM-1 9:200 AM-1 9:287 9:357 8:224 9:390 9:329 10:219 PALVELUJEN JA HALLINNON ALUE. 12:112 9:253 12:131 28:268 8:254 6 9:440 9:439 9:125 9:127 14:148 14:195 8:155 8:219 8:125 P 4:350 743 SEIN JOKI 9:424 12:21 54:1 16 14:176 9:392 9:407 9:126 51:221 12:78 8:121 20 14:112 2:7 8:117 8:226 8:69 9:328 9:281 1:417 PALVELUJEN JA HALLINNON ALUE, JOLLE RAKENNETTAESSA ON 12:76 8:259 28:132 9:367 9:304 8:167 9:19 15:76 P-1 HUOMIOITAVA 15:84 KULTTUURIMAISEMAN ARVOT. VALTAKUNNALLISESTI 51:130 9:374 9:229 23:0 9 ARVOKKAAN MAISEMA-ALUEEN OSA. 8:206 8:181 12:70 8:162 15:79 15:85 12:39 8:164 28:74 9:255 9:344 2:330 9:248 SL-1 12:125 28:136 2:126 28:82 9:16 12:116 12:119 15:78 12:114 12:79 AM-1 9:389 9:318 9:227 JULKISTEN PALVELUJEN JA HALLINNON ALUE. 12:100 8:40 28:134 12:128 29:50 12:39 10:115 12:137 8:89 8:61 2:2 1:30 12:136 12:122 8:15 PY PY 19 28:234 5:753 10:116 28:66 28:234 41:0 17:1 3:72 8:198 8:63 9:266 28:8 16:105 876:2:0 12:104 12:116 12:135 8:184 4 P-1 9:18 1:108 5:754 12:92 5:703 2:331 10:105 8:221 8:152 8:260 TYÖPAIKKA-ALUE. 12:134 9:20 12:37 8:114 9:432 8:159 8:1498:120 28:134 28:235 8:41 8:266 8:220 9:407 63:0 TP 28:236 6 3:326 12:130 16:104 19:60 9:303 8:57 12:26 12:37 8:265 8:238 8:100 8:241 9:177 9:370 18:1 8:110 12:121 8:258 8:1621 9:17 8:240 18 5:755 5:848 17:39 8:256 8:98 8:257 18:102 28:131 12:103 8:239 28:71 28:9 1:62 3:325 12:98 12:91 8:202 8:243 3:143 12:120 8:95 8:195 AM-1 17:36 8:216 8:224 28:137 1:68 3:71 406 Peltoniemi 28:130 3 18:169 8:222 8:225 3:70 8:255 8:17 9:13 8:143 12:56 8:242 12:69 12:95 12:125 8:233 8:202 19:107 18:234 3:348 z 8:107 18:236 28:31 28:1 1:109 6:3 28:129 7:317 3:349 5:155 28:59 12:97 8:78 5:702 8:122 28:67 12:55 12:110 8:263 8:80 2:845 2:832 8:223 40:3 8:153 7 18:235 8:1630 28:128 8:261 8:165 AM-1 28:192 11:82 8:106 12:133 8:200 2:214 4:143 7:82 8:1192 37:11 4:403 8:186 7:82 8:166 4:83 8:1193 8:248 8:177 8:255 8:131 2:847 9:14 12:54 12:107 8:121 12:96 7:437 12:34 8:1630 12:22 12:138 1:89 2:273 28:121 28:127-1 9:13 8:263 12 8:194 2:427 4:402 8:105 12:91 12:91 8:249 2:887 28:55 8:251 8:214 z 37:3 3:440 5:849 9:12 8:171 8:89 2:846 29:55 12:53 28:126 12:123 1 2 W 1:67 2:938 2:54 12:14 17 8:168 4:390 9:231 20:13 8:250 8:215 8:207 7:1 5:12 8:104 12:82 41:0 3:15 4:401 4:251 12:100 3:114 1:488 29:10 8:95 8:180 8 12:52 28:125 12:95 12:91 12:124 878:9 8:150 2:844 3:140 14 8:253 4:142 8:103 12:86 8:197 3:12 28:122 1 AM-1 8:169 8:252 27:12 1:82 37:3 2:88 12:51 28:179 37:4 2:849 2:803 5:231 4:454 8:219 9:233 12:82 12:34-1 28:124 8:178 11:80 8:102 12:81 3:13 1:466 2:848 2:864 4:472 8:244 8:205 1:45 8:223 3:107 AM-1 z 12:50 2:858 20:10 5:214 28:178 4:288 TEOLLISUUS- JA VARASTOALUE. 8:101 1:89 8:213 8:125 2:109 28:110 9:29 8:35 27:20 3:1 2:108 28:123 3:144 12:89 20:11 8:223 8:69 28:27 1:488 20:14 2:107 T 4:52742:0 20:12 27:10 5:256 3:71 3:10 28:109 28:85 38 8:251 4:410 8:155 8:158 41:0 1:4 12:75 8:190 28:71 28:181 4:302 5:156 3:19 28:108 5:255 9:66 12:34 12:122 20:7 8:136 8:199 8:139 4:261 12:95 42:0 LÄHIVIRKISTYSALUE. 12:34 20:9 8:224 1:3 12:122 5:710 20:4 8:187 3:22 1:3 8:215 8:225 5:638 5:67 4:449 3:18 28:182 27:14 9:27 3:20 12:94 12:132 1:229 z 1:44 4:303 5:711 8:196 4:448 1:50 5:897 4:410 10:8 27:19 4:304 2:124 8:214 z z 27:3 3:23 7:42 1:30 1:466 12:77 4:31 4:29 4:2 LÄHIVIRKISTYSALUE. Alueella on erityisiä nnonarvoja, joiden perusteella alue tulee säilyttää nnontilaisena. 10:57 5:887 4:327 2:122 8:152 405 Palo 2:26 12:90 5:880 5:639 10:437 6:344 4:493 4:323 20:15 6:342 12:152 3:433 12:99 12:91 408 Peltoniemi -1 5:879 7:54 10:109 5:864 4:322 8:295 8:83 W 28:180 - Luonnon- ja maisemanhoidon kannalta tarpeelliset toinpiteet ovat sallittuja. 12:67 8:153 2:310 4:12 20:0 21:0 1:466 4:507 2:246 2:126 10:407 8:281 4:102 5:136 5:308 5:4 4:103 28:286 4:2 4:510 10:366 8:42 4:82 8:283 5:515 5:896 4:97 4:101 7:25 5:126 1:230 3:16 4:81 2:127z 5:888 4:100 4:510 URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN ALUE. 2:78 1:231 2:24 1:86 10:431 10:69 3:17 5:42 1:87 5:878 10:367 27:2 7:378 4:492 5:15 3:52 VU -Alueella sijaitsee jalkapallokenttä. 3:18 5:899 10:441 8:171 1:161 5:900 2:127 4:99 2:835 2:857 3:492 5:636 4:490 1:161 5:898 4:491 2:245 1:403 4:104 17:28 3:83 6:90 3:56 27:12 5:362 1:165 3:493 AMPUMARATA-ALUE. 7:379 1:164 2:248 2:126 6:91 VU 17:66 1:166 4:82 5:65 1:31 1:41 1:453 1:88 EA 4:477 5:66 1:42 1:162 3:366 27:17 4:96 1:26 4:306 18:203 17:148 4:306 4:157 4:306 5:47 1:402 7:408 7:196 405 Palo 17:48 17:123-1 3:426 17:114 4:12 1:513 18:186 4:267 18:162 38:0 17:141 1:104 SUOJAVIHERALUE. 17:141 1:178 17:116 18:193 18:184 4:46 EV 4:93 18:180 18:115 18:122 18:164 3:466 1:177 1:179 17:85 4:1 17:84 3:220 4:14 18:203 18:158 1:111 1:54 4:98 18:115 3:437 17:127 36:5 18:171 1:39 1:36 18:199 1:40 4:91 18:171 1:62 18:208 3:417 1:38 4:493 4:493 18:179 4:92 4:1044:493 18:70 1:39 LUONNONSUOJELUALUE. Hautalankylän vanha tsä. Alueella on 1:88 2:2 4:93 1:37 18:193 18:201 3:461 4:96 1:35 18:202 18:196 4:98 erityisiä nnonarvoja, joiden perusteella alue tulee säilyttää nnontilaisena. 18:164 3:48 SL-1 2:61 17:143 3:50 18:110 1:479 4:104 18:181 3:51 3:47 3:52 1:106 1:88 4:94 4:60 16:16 17:119 18:207 3:49 18:206 17:148 18:191 1:453 1:106 - Liito-oravan esiintymisalue (LsL 49 ). Liito-oravan elinmahdollisuuksien säilyttämiseksi puuston hoitotoinpiteet ovat 1:489 1:492 2:3 4:212 15:128 63:0 36:6 3:220 1:477 44:2 15:55 ME ME 3:438 3:505 3:494 1:466 38:3 2:60 36:1 18:187 16:75 3:4683:462 3:417 sallittuja. 15:149 1:441 16:17 18:10 18:204 18:187 3:426 2:59 15:48 3:504 17:15 18:195 5:11 39:3 18:122 17:16 18:199 18:192 18:194 16:18 17:17 18:70 MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE. 16:89 17:130 17:14 2:3 18:203 18:165 18:188 18:179 17:13 18:183 18:115 18:164 18:158 39:1 15:27 36:7 M 15:52 16:12 31:8 17:43 17:133 16:14 17:123 1 16:17 40:1 17:148 43:5 16:75 45:0 17:119 15:39 16:11 16:11 16:18 17:84 MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE. Alue varataan maa-ja 15:11 46:7 2:6 38:0 16:17 tsätalouden harjoittamiseen ja sitä palvelevien rakennusten rakentamiseen. Rakentaminen tapahtuu osayleiskaavan 43:11 M-1 36:7 15:38 15:153 16:75 15:155 46:9 15:122 perusteella. 16:90 15:116 15:138 46:6 38:0 - Alueelle saa sijoittaa haja-asutusnteista rakentamista 16:83 15:29 15:122 mikäli muut määräykset eivät sitä estä. Rakentaminen tulee 46:12 2:8 16:81 15:152 63:0 15:152 15:159 ohjata olemassa olevien teiden ja rakennusryhmien tuntumaan. Rakennuspaikan vähimmäiskoko on 4000 m2. 15:152 15:158 16:26 2:7 47:2 15:12 15:154 15:159 3:116 15:147 toista ennen rakentamista. 15:57 15:85 15:31 36:14 15:84 rajoittavat suojavyöhykkeet, kuten esim. eläinsuo- 36:7 6:67 36:14 3:117 15:59 15:11 3 15:112 jien suojavyöhykkeet, luvyöhykkeet ja tulva-alueen 6:67 15:43 rajat. 36:14 6:29 15:162 3:118 MAATALOUSALUE. 6:46 15:129 15:148 58:2 15:32 15:41 6:46 36:6 MT 2:56 15:40 15:124 878:8 MAATALOUSALUE. Alueelle saa rakentaa maataloutta palvelevia rakennuksia. 26:4 58:2 58:1 15:10 15:67 MT-1 26:7 27:5 rajoittavat suojavyöhykkeet, kuten esim. tulva- 15:80 alueen rajat. 15:118 27:1 26:7 15:36 26:1 15:127 MAA- JA METSÄTALOUSALUE. Alueelle saa rakentaa maa- ja tsätaloutta palvelevia rakennuksia. 15:126 15:168 26:8 15:134 15:167 15:158 KOTIELÄINTALOUDEN SUURYKSIKÖN ALUE. 15:169 15:82-2 -2-2 SEINÄJOKI NIEMISTÖNMAAN OSAYLEISKAAVA 2015 ME MAISEMALLISESTI ARVOKAS PELTOALUE. VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAAN MAISEMA-ALUEEN YDINALUE. Maisemanhoidon kannalta keskeisimmät, avoina säilytettävät peltoalueet ja jokiranta-alueet. Alueelle annetaan MRL 41.2 :n suojelumää- räys, jonka mukaan alue tulee säilyttää rakentamattomana ja aluetta ei saa tsittää. - Alueelle saa sijoittaa perintäistä rakennustapaa noudat- tavia latoja. - Rantavyöhykkeen kaillisuutta tulisi hoitaa siten, että maiseman avoimuus säilyisi. MY-2 W -2 1 1 MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE, JOLLA ON ERITYISIÄ YMPÄRISTÖARVOJA. VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAAN MAISEMA- ALUEEN OSA tai sitä tukeva maa- ja tsätalousalue. Alue varataan maa- ja tsätalouden harjoittamiseen ja sitä palvelevien rakennusten rakentamiseen. Maisematilaa rajaa- vat reunavyöhykkeet tulee säilyttää eheinä. Rakentaminen tapahtuu osayleiskaavan perusteella. - Alueelle saa sijoittaa haja-asutusnteista rakentamista mikäli muut määräykset eivät sitä estä. Rakentaminen tulee ohjata olemassa olevien teiden ja rakennusryhmien tuntu- maan. Rakennuspaikan vähimmäiskoko on 4000 m2. toista ennen rakentamista. - Uudisrakentamisen sijoittamisessa tulee huomioida raken- tamista rajoittavat suojavyöhykkeet, kuten esim. eläinsuojien suojavyöhykkeet, luvyöhykkeet ja tulva-alueen rajat. MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE, JOLLA ON ERITYISIÄ YMPÄRISTÖARVOJA JA ULKOILUN OHJAAMISTARVETTA. Merkinnällä on osoitettu Paukanevan Natura-alueeseen kiinteästi liittyvä tsäalue. Alue varataan maa- ja tsätalouden har- joittamiseen ja sitä palvelevien rakennusten rakentamiseen. Maisematilaa rajaavat reunavyöhykkeet tulee säilyttää eheinä. rajoittavat suojavyöhykkeet, kuten esim. eläinsuojien suojavyöhykkeet, luvyöhykkeet ja tulva-alueen rajat. VESIALUE. KUNNAN RAJA. YLEISKAAVA-ALUEEN RAJA. ALUEEN RAJA. OSA-ALUEENRAJA. MAISEMALLISESTI ARVOKAS ALUE. Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue, jolle rakennettaessa tulee ottaa huomioon kulttuurimaiseman arvot ja jokilaakson rakennusperinteen säilyttäminen. - Alueella on sellaisia erityisiä maisemallisia arvoja, ettei MRL 43.2 :n perusteella maisemaa muuttavaa toinpidettä saa suorittaa ilman MRL 128 :ssä tarkoitettua maisematyölupaa. - Maisemanhoidossa ja rakentamisessa tulee säilyttää maisematilan avoimuus ja maisematilaa rajaavien reunavyöhykkeiden eheys. - Uudisrakentaminen ja olemassa oleviin rakennuksiin tehtä- vät muutokset on sovitettava kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen rakennuskantaan ja maisemaan. - Uudisrakentamisen sijoittamisessa tulee huomioida kulttuurimaiseman kannalta arvokkaiden rakennusten aseman säilyminen maisemassa. - Rakentamisen sopivuus ja kulttuuriympäristöön ja maise- maan tulee selvittää rakennuslupahakemuksessa. LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ ALUE. LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ ALUE. Liito-oravan esiintymisalue (LsL 49 ). Alueen puusto tulee säilyttää. Liito-oravan elinmahdollisuuksien säilyttämiseksi puuston hoitotoinpiteet ovat sallittuja. LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ ALUE. Seinäjoen ja Pajuman ranta-alueet. Alueilla on erityisiä nnonarvoja, joiden perusteella alueet tulee säilyttää nnontilaisena. Luonnonarvojen säilyttämisen kannalta tarpeelliset nnon- ja maisemanhoidon toinpiteet ovat sal- littuja. Rannan kaillisuutta tulisi hoitaa siten, että maise- man avoimuus säilyy. MELUALUE. Keskimääräinen 55 dba:n ulkoluvyöhyke. Alueella asumiseen liittyvät ja lusta häiriintyvät ulko-oleskeluun tarkoitetut alueet on suojattava liikennelulta. SUOJAVYÖHYKE. SUOJAVYÖHYKE. Tulva-alueen raja. Tulvakorkeus on +40 mpy (N60). Rakentamisen yhteydessä kostuessaan vaurioituvat rakenteet tulee sijoittaa korkeuden +41 mpy (N60) yläpuolelle. MUINAISMUISTOKOHDE. -Kohdenuro viittaa selostuksessa olevaan luetteloon. KULTTUURIHISTORIALLINEN RAKENNUSKOHDE. -Kohdenuro viittaa selostuksessa olevaan luetteloon. VIRKISTYS-/MATKAILUKOHDE. VENESATAMA/VENEVALKAMA. LÄHDE. MELUNTORJUNTATARVE. JOHTO TAI LINJA. -Z = sähkölinja 110, 220 kv tai 400 kv. VALTATIE/KANTATIE. SEUTUTIE/PÄÄKATU. YHDYSTIE/KOKOOJAKATU. RAUTATIE. KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ. UUSI KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ. ULKOILUREITTI. JOKILAIVAVÄYLÄ. NYKYISET TIET JA LINJAT. UUDET TIET JA LINJAT. OSAYLEISKAAVAMÄÄRÄYKSET: JÄTEVESIEN KÄSITTELY -Asutuksen jätevedet on johdettava viemäriverkostoon, milloin se olosuhteiden mukaan on mahdollista. Muussa tapauksessa jätevedet on käsiteltävä kiinteistö- tai kiinteistöryhmäkohtaisesti suodatinkentässä tai pienpuhdistamossa. -Elinkeinotoimintaan, kuten maatiloihin liittyvä jätevesien käsittely ratkaistaan ympäristölupanettelyn yhteydessä. -Jätevesien käsittelyssä tulee noudattaa kunnallisen ympäristönsuojeluviranomaisen antamia ohjeita. SUOJAVYÖHYKKEET -Vesistöjen, purojen ja laskuojien varteen tulee jättää riittävän leveät viljelemättömät suojavyöhykkeet, joiden avulla vähennetään valumavesien haitallista vaikutusta vesien tilaan. -Kotieläintalouksien ympärille on muodostettava riittävä rakentamaton hajusuojavyöhyke, jonka laajuus riippuu mm. eläinyksikkömäärästä, vallitsevasta tuulensuunnasta ja ympäristön peitteisyydestä. KÄSITTELYVAIHEET: Julkinen nähtävilläolo MRA 30 Kaupunginhallitus 0 100 200 400 600 800 1000 SEINÄJOELLA 12.5.2003 ARKKITEHTI- JA INSINÖÖRITOIMISTO KOULUKATU 48 60100 SEINÄJOKI 06-421 5000 KUVA 18 YLEISKAAVALUONNOS 12.05.2003
NIEMISTÖNMAAN OSAYLEISKAAVA 55 Heikkiläntien (länsi) ja Niemistöntien eteläpuolen rakentamisalueita tutkittiin tarkempimittakaavaisen kartan avulla. Todettiin, että teiden eteläpuolella on mahdollista osoittaa vähäistä rakentamista nykyiseen rakennuskantaan liittyen samalla säilyttäen riittävät välialueet, joilla huomioidaan näkymät maisemaan. Mäenpääntien ja Heikkiläntien risteysalueelle radan varteen on tarpeellista osoittaa palvelualuevaraus. Koulun tulevaisuuden laajennukset ja mahdolliset muut julkiset palvelut huomioiden on tarpeen laajentaa kouluun liittyvää julkisten palvelujen aluetta. Impivaarantien pohjoispuoli nähtiin varteen otettavana tulevaisuuden asumisen laajentumissuuntana, joten ampumaradan toiminta tulisi siirtyä tulevaisuudessa muualle. Ampumaradan aluetta ei kuitenkaan voida ottaa käyttöön ennen kuin alueen maaperän saastuneisuus on selvitetty. Uusi poikittaisyhteys Auneksentieltä voidaan linjata Hautalantiehen. Yhteyden rakentaminen on todennäköisesti kaukana tulevaisuudessa. Se voidaan toteuttaa vaiheittain rakentumisen laajentumistarpeiden mukaan. Tieyhteyksiä tulevat palvelemaan myös Auneksentien uusien asuntoalueiden kokoojateiden jatkeet. Tiehallinnolla on suunnitelmia Heikkiläntie (itäpuoli) uudesta liittymästä Vaasantiehen. Samassa kohdassa voidaan osoittaa myös kevyen liikenteen alitus. Luonnoksessa on tarpeen osoittaa uusien asuntoalueiden liittymät. 4.3. OSAYLEISKAAVALUONNOS 02.07.2003 Kuvassa 19 on esitetty yleiskaavannos 02.07.2003, jonka perusteella sidosryhmät ovat esittäneet näkökantojaan. Luonnokseen on tehty aiemman sidosryhmäpalautteen pohjalta tarkennuksia. 4.3.1. Yleiskaava nähtävillä 14.08. 11.09.2003 Yleiskaava on ollut yleisesti nähtävillä 14.08. 11.09.2003 MRA 30 :n mukaisesti. Nähtävilläolon aikana esitettiin 44 mielipidettä ja 12 lausuntoa. Luettelo mielipiteistä on liitteenä. Yksityisten komntit kohdistuivat pääosin omaan asuinympäristöön ja lisärakentamiseen. Lisäksi toivottiin korjauksia viheralueitten laajuuteen ja joihinkin tielinjauksiin. Maatalouden harjoittajat toivoivat ettei uutta asutusta osoitettaisi liian lähelle maatiloja. Suon Viljava Oy epäili myös toimintansa aiheuttavan haittaa eikä toivonut lähiympäristöön asumista. Myös Seinäjoen seudun ampujat kritisoivat ampumaratatoiminnan lopettamista varauksena alueella. 4.3.2. Lausunnot ja viranomaiskannanotot Asukastyöryhmä Asukastyöryhmä toteaa lausunnossaan 31.08.2003, että aiemmat asukastyöryhmän esittämät tavoitteet on pääosin otettu huomioon. Asukastyöryhmä toivoi lisäksi viheralueeksi Seinäjoen uoman ranta-alueita, pienteollisuustoiminnan sallimista asumisen yhteydessä Heikkilän pohjoisosassa. Heikkiläntien ja Niemistöntien eteläpuolelle toivottiin alueellisen rakennusjärjestyksen laatimista. Etelä-Pohjanmaan liitto Liitto toteaa lausunnossaan 22.08.2003, että osayleiskaavannos ottaa hyvin huomioon seutukaavan ja maakuntakaavaehdotuksen suunnitteluperiaatteet. Maaseudun kehittämisen kohdealueen suunnittelumääräyksen mukaan tulee kiinnittää erityistä huomioita laajenevan asutuksen ja tilaa vaativien elinkeinojen, kuten teollisuuden ja suurimuotoisen eläintuotannon, välisten maankäyttötarpeiden yhteensovittamiseen. Avainasemassa on oikeasta kotieläintalouden suuryksiköiden koosta sopiminen.
876:1:0 21:78 406 Jouppila 21:24 3:29 876:1:0 3:58 7:18 8:23 8:21 3:51 3:83 3:20 3:83 21:38 7:39 3:19 2:30 8:31 2:2 7:196 1:408 8:34 878:1 3:70 7:221 7:525 7:244 3:87 3:74 3:82 7:2447:441 3:22 1:319 1:699 7:38402 Heikkola 404 Ikola 3:57 3:20 7:439 7:7 3:45 7:176 7:518 7:318 7:213 419 Palo 7:37 7:442 3:21 3:73 3:46 3:52 876:1:0 7:312 7:190 7:427 1:700 7:527 3:84 7:451 7:441 7:445 3:65 3:47 24:3 OSAYLEISKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET: 404 Ikola 3:54 3:76 7:531 1:318 24:3 1:98 3:69 7:236 7:252 7:192 3:75 3:48 3:18 7:446 7:530 7:489 1:99 3:64 3:61 3:85 7:325 7:446 PIENTALOVALTAINEN ASUNTOALUE. Olemassa oleva alue tai 9:3 3:68 7:444 3:63 3:50 7:494 palstoitussuunnitelmalla toteutuva asuntoalue. 7:466 2:56 3:88 3:72 3:49 7:448 7:418 7:490 7:267 3:62 7:190 7:433 3:67 7:447 17:0 3:60 3:66 7:410 7:21 3:86 7:260 7:428 7:444 7:192 PIENTALOVALTAINEN ASUNTOALUE, JOLLE RAKENNETTAESSA ON 7:268 3:43 7:496 7:446 7:419 7:393 9:290 7:320 7:421 2:7 HUOMIOITAVA KULTTUURIMAISEMAN ARVOT. VALTAKUNNALLISES- 7:409 7:446 7:251 145 ILMAJOKI 1:26 28:44 7:243 7:420 7:408 7:270 TI ARVOKKAAN MAISEMA-ALUEEN OSA. Alue varataan 1-2 asuntoisten pientalojen täydennysrakentamiseen. Alue on tarkoitettu 9:355 7:406 405 Ikola 9:394 7:242 7:445 2:17 9:56 7:457 7:444 9:274 11 9:393 9:290 7:505 M-1 9:208 7:479 28:42 7:494 asemakaavoitettavaksi. 2:45 7:241 28:82 7:494 7:443 28:311 9:59 7:504 - Alueelle saa sijoittaa asumiseen ja elinkeinoon liittyviä työtiloja, joista ei aiheudu lua, ilman pilaantumista, raskasta liiken- 14:39 7:30 9:289 7:483 7:395 1:228 1:79 7:532 7:513 9:44 7:511 7:396 7:37 28:95 9:276 23:0 7:407 7:527 9:433 9:246 nettä tai muuta ympäristöhaittaa. 430 Seinõjoki 1:2141:213 1:2 9:337 7:426 1:64 MT-1 MT-1 1:1 14:38 Seinõjoki 9:441 7:196 1:29 1:227 7:24 M-1 toista ennen rakentamista. Peurala 9:361 878:6 14:6 1:129 7:9 28:76 9:277 9:336 rajoittavat suojavyöhykkeet, kuten esim. eläinsuojien suoja- 7:495 7:425 1:348 6 9:275 9:340 7:496 1:349 1:431 1:359 vyöhykkeet, luvyöhykkeet ja tulva-alueen rajat. 1:356 410 Kirkonkylõ 28:207 28:89 28:96 9:72 1:350 61:0 28:83 9:361 7:523 -Heikkiläntien ja Niemistöntien eteläpuolisten rakennuspaikkojen 28:205 1:357 9:246 1:359 1:358 7:23 28:206 8:294 9:338 7:498 1:76 7:481 koko Vaasantien länsipuolella tulee olla vähintään 4000 m2. Alueella 1:300 9:58 28:240 M-1 9:273 9:313 7:39 7:155 on noudatettava alueellisen rakennusjärjestyksen määräyksiä. 28:204 8:53 9:72 1:207 1:130 1:445 4:52 8:56 9:420 1:444 9:329 7:512 9:419 1:22 28:289 8:84 9:420 9:338 5:72 9:247 8:54 5 M-1 PIENTALOVALTAINEN ASUNTOALUE. Alue varataan 1-2 asuntoisten pientalojen täydennysrakentamiseen. Alue on tarkoitettu 7:262 9:226 1:355 1:22 28:261 28:78 28:310 7:464-2 7:526 1:353 28:171 4:53 asemakaavoitettavaksi. 7:528 28:17 9:34 7:529 1:354 1:355 10 9:424 1:414 1:211 - Alueelle saa sijoittaa asumiseen ja elinkeinoon liittyviä työtiloja, joista ei aiheudu lua, ilman pilaantumista, raskasta liiken- 28:232 7 8:82 28:293 2:13 9:362 9:226 1:413 1:212 876:1:0 28:210 8:85 1:442 1:414 1:213 28:309 9:207 nettä tai muuta ympäristöhaittaa. 28:246 28:225 28:310 rajoittavat suojavyöhykkeet, kuten esim. luvyöhykkeet. 8:83 9:32 1:434 876:2:0 28:176 5:75 7:499 9:378 9:247 1:290 28:271 9:407 7:449 14:34 28:175 1:242 1:289 4:5 14:37 28:1 9:129 7:477 28:270 2:40 PIENTALOVALTAINEN ASUNTOALUE. Alue varataan väljään pientaloasumiseen. Alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. 1:443 28:304 9:130 7:155 5:73 28:262 1:379 28:295 25:8 28:391 9:402 5:141 28:301 14:35 25:6 743 SEIN JOKI 28:392 28:141 28:278 7:135 1:443 MT-1 28:143 9:17 9:18 28:306 28:303 9:378 PIENTALOVALTAINEN ASUNTOALUE. Alue varataan väljään pientaloasumiseen. Alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. 5:315 3:14 8:212 25:7 9:248 28:218 9:35 28:275 28:305 9:409 7:523 - Maankäyttö- ja rakennuslain 43.3 :n nojalla määrätään ettei 51:104 51:104 28:144 2:101 5:311 28:274 8:134 8:228 28:259 AT-2 28:238 alueella enintään viiden vuoden aikana saa rakentaa. 28:288 9:295 8:121 28:262 9:13 5:107 28:258 2:110 51:35 KYLÄALUE, JOLLE RAKENNETTAESSA ON HUOMIOITAVA KULTTUU- 9 410 Kirkonkylõ 51:105 9:272 5:113 28:238 28:277 9:400 AT-1 RIMAISEMAN ARVOT. VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAAN MAISEMA- 9:373 9:308 28:253 28:297 28:307 14 28:366 ALUEEN OSA. Täydennysrakentamisalue, jossa rakentaminen 8:134 39 2:82 8:209 28:253 28:38 28:365 28:214 9:147 tapahtuu osayleiskaavan perusteella. 51:101 51:107 8:211 13 9:331 1:95 - Alueelle saa sijoittaa erillispientaloja, maatilojen talouskeskuksia sekä pienimuotoisia palveluihin ja elinkeinon harjoittami- 8:141 8:113 28:255 28:299 10 28:200 28:246 9:384 8:18 AT-2 TP 28:228 9:30 5:329 7:5 8:14 8:112 410 Ruha 9:30 9:395 2:48 seen liittyviä tiloja, joista ei aiheudu lua, ilman pilaantumista, 2:115 8:137 9:396 raskasta liikennettä tai muuta ympäristöhaittaa. 28:200 28:254 28:25228:37 9:383 8:142 28:173 9:397 1:12 8:222 2:10 28:174 9:33 2:98:134 12 145 ILMAJOKI 402 Nurmo 2:196 1:347 1:344 8:96 9:33 9:368 9:1 28:288 8:247 28:69 9:348 9:209 2:56 toista ennen rakentamista. 8:50 8:145 M-1 28:230 9:60 1:346 9:301 17:179 8:209 1:40 14:36 28:113 10:67 8:96 E-1 P -2 8:210 9:93 8:50 MY-2 rajoittavat suojavyöhykkeet, kuten esim. eläinsuojien suojavyöhykkeet, luvyöhykkeet ja tulva-alueen rajat. 32:11 8:209 5:74 1:352 876:2:0 9:346 9:299 8:183 8:134 402 Nurmo 8:113 8:28 51:75 28:113 8:182 25:3 9:235 9:315 8:12 3:16 5 410 Ruha M 27:165 3:51 - Rakennuspaikan vähimmäiskoko on 4000 m2. 4:18 1:251 410 Kirkonkylõ 8:45 7:151 5:209 406 AT-1 Peltoniemi 8:175 8:14 9:309 25:3 28:239 107:0 8:176 8:96 8:1 KYLÄALUE. Täydennysrakentamisalue, jossa rakentaminen tapahtuu osayleiskaavan perusteella. 8:119 40:0 9:443 27:152 9:391 9:130 4:37 8:210 TP 8:43 27:294 3:210 8:29 12:128 8:211 28:239 8:148 8:188 28:275 EV AT-2 28:216 9:297 23:0 - Alueelle saa sijoittaa erillispientaloja, maatilojen talouskeskuksia sekä pienimuotoisia palveluihin ja elinkeinon harjoittami- 28:275 9:131 8:159 28:265 28:104 9:132 28:279 9:139 9:335 9:236 54:198 54:193 8:228 8:95 9:343 4:87 seen liittyviä tiloja, joista ei aiheudu lua, ilman pilaantumista, 8:174 8:141 9:263 12:127 28:287 9:330 9:226 3:340 28:279 9:325 6:24 9:326 9:248 5:199 4:18 544 NURMO raskasta liikennettä tai muuta ympäristöhaittaa. 8:34 12:71 8:118 28:257 54:236 12:126 28:106 8:227 8:173 28:265 28:226 9:350 9:411 9:119 402 Nurmo 9:235 28:99 3:275 12:49 8:246 TP -2 9:307 28:279 9:426 9:314 7:19 11:126 8:36 8:100 12:24 28:287 9:401 9:46 12:127 8:228 28:105 9:425 9:295 89:0 8:264 8:147 AM-1 toista ennen rakentamista. 8:214 28:256 28:220 9:47 9:173 9:226 9:86 9:186 8:204 9:438 9:296 54:237-2 9:398 7 7:95 11:97 12:58 12:182 28:226 9:371 7:11 rajoittavat suojavyöhykkeet, kuten esim. eläinsuojien suojavyöhykkeet, luvyöhykkeet ja tulva-alueen rajat. 9:437 9:387 54:194 8:109 12:106 12:129 9:388 28:226 28:103 28:183 9:246 9:417 8:146 9:404 9:423 7:13 28:107 9:403 9:418 9:283 12:57 12:105 8:142 9:312 3:4 8 12:128 11:43 - Rakennuspaikan vähimmäiskoko on 4000 m2. 28:219 28:226 28:104 9:415 9:15 12:10 8:108 28:367 9:408 12:11 22:1 28:272 9:362 9:303 9:320 7:12 AT-1 EV 9:374 9:239 9:168 8:201 8:154 28:273 28:356 9:170 12:12 9:144 11:114 28:359 9:361 9:436 9:294 9:321 54:6 9:416 3:3 AT-1 12:47 23:0 9:432 9:246 MAATILOJEN TALOUSKESKUSTEN ALUE, JOLLE RAKENNETTAESSA 9:341 9:329 8:231 9:427 12:125 12:137 8:161 28:292 9:431 8 9:413 9:293 10:73 46:0 12:37 15 AM-1 ON HUOMIOITAVA KULTTUURIMAISEMAN ARVOT. VALTAKUNNALLI- 28:356 9:304 9:352 9:424 28:281 9:332 9:242 12:134 9:421 AM-1 8:151 9:376 9:412 9:265 SESTI ARVOKKAAN MAISEMA-ALUEEN OSA. 9:429 12:18-2 9:375 9:335 12:287 28:245 9:322 9:413 12:136 12:39 8:225 12:134 9:391 9:269 9:428 9:374 54:234 12:104 13:93 13:90 12:101 9 9:199 9:367 9:365 54:54 12:140 12:9 12:139 AM-1 z 12:120 10:22 PALVELUJEN JA HALLINNON ALUE. 8:187 12:117 8:116 13:31 8:235 8:62 VU 9:254 28:132 9:349 9:146 41:0 9:1 P 8:215 10:158 13:48 13:109 92:0 3:5 12:116 12:102 8:228 AM-1 AM-1 9:200 9:287 9:357 8:224 9:390 9:329 10:219 12:112 9:253 12:131 28:268 8:254 6 9:440 9:439 9:125 9:127 14:148 14:195 PALVELUJEN JA HALLINNON ALUE, JOLLE RAKENNETTAESSA ON 8:155 8:219 8:125 4:350 743 SEIN JOKI 9:424 12:21 54:1 16 14:176 9:392 9:407 9:126 51:221 12:78 8:121 20 P-1 HUOMIOITAVA KULTTUURIMAISEMAN ARVOT. VALTAKUNNALLISESTI 14:112 2:7 8:117 8:226 ARVOKKAAN MAISEMA-ALUEEN OSA. W 8:69 9:328 9:281 1:417 12:76 P-1 8:259 28:132 9:367 9:304 8:167 9:19 15:76 JULKISTEN 15:84 PALVELUJEN JA HALLINNON ALUE. 51:130 9:374 9:229 23:0 9 8:206 8:181 12:70 8:162 15:79 15:85 12:39 8:164 28:74 9:255 9:344 PY 2:330 9:248 SL-1 12:125 28:136 2:126 28:82 9:16 12:116 12:119 15:78 12:114 12:79 9:389 9:318 9:227 12:100 8:40 28:134 12:128 29:50 12:39 10:115 12:137 8:89 8:61 2:2 1:30 12:136 12:122 PY TYÖPAIKKA-ALUE. 8:15 19 28:234 5:753 10:116 28:66 28:234 41:0 17:1 3:72 8:198 8:63 9:266 28:8 16:105 876:2:0 12:104 12:116 12:135 8:184 4 P-1 TP 9:18 1:108 5:754 12:92 5:703 2:331 10:105 8:221 8:152 8:260 12:134 9:20 12:37 8:114 9:432 8:159 8:1498:120 28:134 28:235 8:41 8:266 8:220 9:407 63:0 28:236 6 3:326 12:130 16:104 19:60 9:303 8:57 12:26 12:37 TEOLLISUUS- JA VARASTOALUE. 8:265 8:238 8:100 8:241 9:177 9:370 18:1 8:110 12:121 T 8:258 8:1621 9:17 8:240 18 5:755 5:848 17:39 8:256 8:98 18:102 28:131 12:103 8:257 8:239 28:71 28:9 1:62 3:325 12:98 12:91 8:202 8:243 3:143 12:120 AM-1 8:95 8:195 17:36 3 8:216 8:224 28:137 1:68 3:71 406 Peltoniemi 28:130 18:169 8:222 8:225 3:70 8:255 8:17 9:13 8:143 12:56 8:242 12:69 12:95 12:125 8:233 8:202 19:107 18:234 3:348 z 8:107 18:236 28:31 28:1 1:109 6:3 28:129 7:317 3:349 5:155 28:59 12:97 8:78 5:702 8:122 28:67 12:55 12:110 8:263 8:80 2:845 2:832 8:223 40:3 8:153 7 18:235 8:1630 28:128 28:192 8:261 8:165 AM-1 11:82 8:106 12:133 8:200 2:214 4:143 7:82 8:1192 37:11 4:403 8:186 7:82 8:166 4:83 8:1193 8:248 8:177 8:255 8:131 2:847 9:14 12:54 12:107 8:121 12:96 7:437 12:34 8:1630 12:22 12:138 1:89 2:273 28:121 28:127-1 9:13 8:263 12 8:194 2:427 4:402 8:105 12:91 12:91 8:249 2:887 28:55 8:251 8:214 z 37:3 3:440 5:849 9:12 8:171 8:89 2:846 29:55 12:53 28:126 12:123 1 2 W 1:67 2:938 2:54 12:14 17 8:168 4:390 9:231 20:13 8:250 8:215 8:207 7:1 5:12 8:104 12:82 41:0 3:15 4:401 4:251 12:100 3:114 1:488 29:10 8:95 8:180 8 12:52 28:125 12:95 12:91 12:124 878:9 8:150 2:844 3:140 14 AM-1 8:253 4:142 8:103 12:86 8:197 3:12 28:122 1 8:169 8:252 27:12 1:82 37:3 2:88 12:51 28:179 37:4 2:849 2:803 5:231 4:454 8:219 9:233 12:82 12:34-1 28:124 8:178 11:80 8:102 12:81 3:13 1:466 2:848 2:864 4:472 8:244 8:205 1:45 8:223 3:107 AM-1 z 12:50 2:858 20:10 5:214 28:178 4:288 LÄHIVIRKISTYSALUE. 8:101 1:89 8:213 8:125 2:109 28:110 9:29 8:35 27:20 3:1 2:108 28:123 3:144 12:89 20:11 8:223 8:69 28:27 1:488 20:14 2:107 4:52742:0 20:12 27:10 5:256 3:71 3:10 28:109 28:85 38 8:251 4:410 8:155 8:158 41:0 1:4 12:75 8:190 28:71 28:181 4:302 5:156 3:19 28:108 M 5:255 9:66 12:34 12:122 20:7 8:136 8:199 8:139 4:261 W 12:95 42:0 LÄHIVIRKISTYSALUE. Alueella on erityisiä nnonarvoja, joiden perusteella alue tulee säilyttää nnontilaisena. 12:34 20:9 8:224 1:3 12:122 5:710 20:4 8:187-1 3:22 1:3 8:215 8:225 5:638 5:67 4:449 3:18 28:182 27:14 9:27 3:20 12:94 12:132 z - Luonnon- ja maisemanhoidon kannalta tarpeelliset toinpiteet ovat sallittuja. 1:229 1:44 4:303 5:711 8:196 4:448 1:50 5:897 4:410 10:8 27:19 4:304 2:124 8:214 z z 27:3 3:23 7:42 1:30 1:466 12:77 4:31 4:29 4:2 10:57 5:887 4:327 2:122 8:152 405 Palo 2:26 12:90 5:880 5:639 10:437 6:344 4:493 4:323 20:15 6:342 12:152 3:433 12:99 12:91 408 Peltoniemi URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN ALUE. 5:879 7:54 10:109 5:864 4:322 8:295 8:83 W 28:180 12:67 8:153 2:310 4:12 20:0 VU -Alueella sijaitsee jalkapallokenttä. 21:0 1:466 4:507 2:246 2:126 10:407 8:281 4:102 5:136 5:308 5:4 4:103 28:286 4:2 4:510 10:366 8:42 4:82 8:283 5:515 5:896 4:97 4:101 7:25 5:126 1:230 3:16 4:81 2:127z 5:888 4:100 4:510 ERITYISALUE. 2:78 1:231 2:24 1:86 10:431 10:69 3:17 5:42 1:87 5:878 10:367 27:2 7:378 4:492 E-1 Käytöstä poistettava ampumarata-alue. Maaperän soveltuvuus 5:15 3:52 3:18 5:899 10:441 8:171 1:161 5:900 virkistykseen tai rakentamiseen tulee tutkia. Alueen käyttötarkoitus määritellään asemakaavassa. 2:127 4:99 2:835 2:857 3:492 5:636 4:490 1:161 5:898 4:491 2:245 1:403 4:104 17:28 3:83 6:90 3:56 27:12 5:362 1:165 3:493 7:379 1:164 2:248 2:126 6:91 VU 17:66 1:166 4:82 5:65 1:31 1:41 1:453 1:88 4:477 5:66 1:42 1:162 3:366 27:17 4:96 1:26 4:306 SUOJAVIHERALUE. 18:203 17:148 4:306 4:157 4:306 5:47 1:402 7:408 7:196 405 Palo 17:48 17:123-1 3:426 EV 17:114 4:12 1:513 18:186 4:267 18:162 38:0 17:141 1:104 17:141 1:178 17:116 18:193 18:184 4:46 4:93 18:180 18:115 18:122 18:164 3:466 1:177 1:179 17:85 LUONNONSUOJELUALUE. Hautalankylän vanha tsä. Alueella on 4:1 17:84 3:220 4:14 18:203 18:158 1:111 1:54 4:98 erityisiä nnonarvoja, joiden perusteella alue tulee säilyttää nnontilaisena. 18:115 3:437 17:127 36:5 18:171 1:39 1:36 SL-1 18:199 1:40 4:91 18:171 1:62 18:208 3:417 1:38 4:493 4:493 18:179 4:92 4:1044:493 18:70 1:39 1:88 2:2 4:93 1:37 18:193 18:201 3:461 4:96 - Liito-oravan esiintymisalue (LsL 49 ). Liito-oravan elinmahdollisuuksien säilyttämiseksi puuston hoitotoinpiteet ovat 1:35 18:202 18:196 4:98 18:164 3:48 2:61 17:143 3:50 18:110 1:479 4:104 18:181 3:51 3:47 3:52 1:106 1:88 4:94 4:60 16:16 17:119 18:207 3:49 18:206 17:148 18:191 1:453 sallittuja. 1:106 1:489 1:492 2:3 4:212 15:128 63:0 36:6 3:220 1:477 44:2 15:55 ME ME 3:438 3:505 3:494 1:466 38:3 2:60 36:1 18:187 MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE. 16:75 3:4683:462 3:417 15:149 1:441 16:17 18:10 18:204 18:187 3:426 2:59 15:48 3:504 M 5:11 17:15 18:195 39:3 18:122 17:16 18:199 18:192 18:194 16:18 17:17 18:70 16:89 17:130 17:14 2:3 18:203 18:165 18:188 18:179 17:13 18:183 18:115 18:164 18:158 39:1 15:27 36:7 MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE. Alue varataan maa-ja 15:52 16:12 31:8 17:43 17:133 16:14 17:123 1 16:17 M-1 tsätalouden harjoittamiseen ja sitä palvelevien rakennusten rakentamiseen. Rakentaminen tapahtuu osayleiskaavan 40:1 17:148 43:5 16:75 45:0 17:119 15:39 16:11 16:11 16:18 17:84 15:11 46:7 2:6 38:0 16:17 perusteella. 43:11 36:7 15:38 15:153 - Alueelle saa sijoittaa haja-asutusnteista rakentamista 16:75 15:155 mikäli muut määräykset eivät sitä estä. Rakentaminen tulee 46:9 15:122 16:90 15:116 15:138 ohjata olemassa olevien teiden ja rakennusryhmien tuntumaan. Rakennuspaikan vähimmäiskoko on 4000 m2. 46:6 38:0 16:83 15:29 15:122 46:12 2:8 16:81 15:152 63:0 15:152 15:159 15:152 15:158 toista ennen rakentamista. 16:26 2:7 47:2 15:12 15:154 15:159 rajoittavat suojavyöhykkeet, kuten esim. eläinsuo- 3:116 15:147 15:57 15:85 15:31 jien suojavyöhykkeet, luvyöhykkeet ja tulva-alueen 36:14 15:84 rajat. 36:7 6:67 36:14 3:117 15:59 15:11 3 15:112 6:67 15:43 MAATALOUSALUE. 36:14 6:29 MT 15:162 3:118 6:46 15:129 15:148 58:2 15:32 15:41 6:46 36:6 MAATALOUSALUE. Alueelle saa rakentaa maataloutta palvelevia rakennuksia. 2:56 15:40 MT-1 15:124 878:8 26:4 58:2 58:1 rajoittavat suojavyöhykkeet, kuten esim. tulva- 15:10 15:67 26:7 alueen rajat. 27:5 15:80 MAA- JA METSÄTALOUSALUE. Alueelle saa rakentaa maa- ja 15:118 27:1 tsätaloutta palvelevia rakennuksia. 26:7 15:36 26:1 15:127 15:126 15:168 26:8 15:134 15:167 15:158 15:82 15:169-2 -2-2 SEINÄJOKI NIEMISTÖNMAAN OSAYLEISKAAVA 2020 ME KOTIELÄINTALOUDEN SUURYKSIKÖN ALUE. MAISEMALLISESTI ARVOKAS PELTOALUE. VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAAN MAISEMA-ALUEEN YDINALUE. Maisemanhoidon kannalta keskeisimmät, avoina säilytettävät peltoalueet ja jokiranta-alueet. Alueelle annetaan MRL 41.2 :n suojelumää- räys, jonka mukaan alue tulee säilyttää rakentamattomana ja aluetta ei saa tsittää. - Alueelle saa sijoittaa perintäistä rakennustapaa noudat- tavia latoja. - Rantavyöhykkeen kaillisuutta tulisi hoitaa siten, että maiseman avoimuus säilyisi. MY-2 W -2 1 1 MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE, JOLLA ON ERITYISIÄ YMPÄRISTÖARVOJA. VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAAN MAISEMA- ALUEEN OSA tai sitä tukeva maa- ja tsätalousalue. Alue varataan maa- ja tsätalouden harjoittamiseen ja sitä palvelevien rakennusten rakentamiseen. Maisematilaa rajaa- vat reunavyöhykkeet tulee säilyttää eheinä. Rakentaminen tapahtuu osayleiskaavan perusteella. - Alueelle saa sijoittaa haja-asutusnteista rakentamista mikäli muut määräykset eivät sitä estä. Rakentaminen tulee ohjata olemassa olevien teiden ja rakennusryhmien tuntu- maan. Rakennuspaikan vähimmäiskoko on 4000 m2. toista ennen rakentamista. - Uudisrakentamisen sijoittamisessa tulee huomioida raken- tamista rajoittavat suojavyöhykkeet, kuten esim. eläinsuojien suojavyöhykkeet, luvyöhykkeet ja tulva-alueen rajat. MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE, JOLLA ON ERITYISIÄ YMPÄRISTÖARVOJA JA ULKOILUN OHJAAMISTARVETTA. Merkinnällä on osoitettu Paukanevan Natura-alueeseen kiinteästi liittyvä tsäalue. Alue varataan maa- ja tsätalouden har- joittamiseen ja sitä palvelevien rakennusten rakentamiseen. Maisematilaa rajaavat reunavyöhykkeet tulee säilyttää eheinä. rajoittavat suojavyöhykkeet, kuten esim. eläinsuojien suojavyöhykkeet, luvyöhykkeet ja tulva-alueen rajat. VESIALUE. KUNNAN RAJA. YLEISKAAVA-ALUEEN RAJA. ALUEEN RAJA. OSA-ALUEENRAJA. MAISEMALLISESTI ARVOKAS ALUE. Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue, jolle rakennettaessa tulee ottaa huomioon kulttuurimaiseman arvot ja jokilaakson rakennusperinteen säilyttäminen. - Alueella on sellaisia erityisiä maisemallisia arvoja, ettei MRL 43.2 :n perusteella maisemaa muuttavaa toinpidettä saa suorittaa ilman MRL 128 :ssä tarkoitettua maisematyölupaa. - Maisemanhoidossa ja rakentamisessa tulee säilyttää maisematilan avoimuus ja maisematilaa rajaavien reunavyöhykkeiden eheys. - Uudisrakentaminen ja olemassa oleviin rakennuksiin tehtä- vät muutokset on sovitettava kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen rakennuskantaan ja maisemaan. - Uudisrakentamisen sijoittamisessa tulee huomioida kulttuurimaiseman kannalta arvokkaiden rakennusten aseman säilyminen maisemassa. - Rakentamisen sopivuus ja kulttuuriympäristöön ja maise- maan tulee selvittää rakennuslupahakemuksessa. LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ ALUE. LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ ALUE. Liito-oravan esiintymisalue (LsL 49 ). Alueen puusto tulee säilyttää. Liito-oravan elinmahdollisuuksien säilyttämiseksi puuston hoitotoinpiteet ovat sallittuja. LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ ALUE. Seinäjoen ja Pajuman ranta-alueet. Alueilla on erityisiä nnonarvoja, joiden perusteella alueet tulee säilyttää nnontilaisena. Luonnonarvojen säilyttämisen kannalta tarpeelliset nnon- ja maisemanhoidon toinpiteet ovat sal- littuja. Rannan kaillisuutta tulisi hoitaa siten, että maise- man avoimuus säilyy. MELUALUE. Keskimääräinen 55 dba:n ulkoluvyöhyke. Alueella asumiseen liittyvät ja lusta häiriintyvät ulko-oleskeluun tarkoitetut alueet on suojattava liikennelulta. SUOJAVYÖHYKE. SUOJAVYÖHYKE. Tulva-alueen raja. Tulvakorkeus on +40 mpy (N60). Rakentamisen yhteydessä kostuessaan vaurioituvat rakenteet tulee sijoittaa korkeuden +41 mpy (N60) yläpuolelle. MUINAISMUISTOKOHDE. -Kohdenuro viittaa selostuksessa olevaan luetteloon. KULTTUURIHISTORIALLINEN RAKENNUSKOHDE. -Kohdenuro viittaa selostuksessa olevaan luetteloon. VIRKISTYS-/MATKAILUKOHDE. VENESATAMA/VENEVALKAMA. LÄHDE. MELUNTORJUNTATARVE. JOHTO TAI LINJA. -Z = sähkölinja 110, 220 kv tai 400 kv. VALTATIE/KANTATIE. SEUTUTIE/PÄÄKATU. YHDYSTIE/KOKOOJAKATU. RAUTATIE. KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ. UUSI KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ. ULKOILUREITTI. JOKILAIVAVÄYLÄ. NYKYISET TIET JA LINJAT. UUDET TIET JA LINJAT. OSAYLEISKAAVAMÄÄRÄYKSET: JÄTEVESIEN KÄSITTELY -Asutuksen jätevedet on johdettava viemäriverkostoon, milloin se olosuhteiden mukaan on mahdollista. Muussa tapauksessa jätevedet on käsiteltävä kiinteistö- tai kiinteistöryhmäkohtaisesti suodatinkentässä tai pienpuhdistamossa. -Elinkeinotoimintaan, kuten maatiloihin liittyvä jätevesien käsittely ratkaistaan ympäristölupanettelyn yhteydessä. -Jätevesien käsittelyssä tulee noudattaa kunnallisen ympäristönsuojeluviranomaisen antamia ohjeita. SUOJAVYÖHYKKEET -Vesistöjen, purojen ja laskuojien varteen tulee jättää riittävän leveät viljelemättömät suojavyöhykkeet, joiden avulla vähennetään valumavesien haitallista vaikutusta vesien tilaan. -Kotieläintalouksien ympärille on muodostettava riittävä rakentamaton hajusuojavyöhyke, jonka laajuus riippuu mm. eläinyksikkömäärästä, vallitsevasta tuulensuunnasta ja ympäristön peitteisyydestä. KÄSITTELYVAIHEET: Julkinen nähtävilläolo MRA 30 Kaupunginhallitus 0 100 200 400 600 800 1000 SEINÄJOELLA 02.07.2003 ARKKITEHTI- JA INSINÖÖRITOIMISTO KOULUKATU 48 60100 SEINÄJOKI 06-421 5000 KUVA 19 YLEISKAAVALUONNOS 02.07.2003
NIEMISTÖNMAAN OSAYLEISKAAVA 57 Etelä-Pohjanmaan Voima Oy Etelä-Pohjanmaan Voima Oy toteaa lausunnossaan 25.08.2003, että osayleiskaavannos voidaan toteuttaa suunnitellulla tavalla 110 kv:n johtolinjan kohdalla. Etelä-Pohjanmaan TE -keskuksen maaseutuosasto Maaseutuosasto (08.09.2003) katsoo tärkeäksi, että peltoalueet säilyvät avoimina ja viljelykäytössä ja että olemassa olevien maatilojen ympärille rajataan riittävät suoja-alueet, joille ei muuta rakentamista sallita. Osasto katsoo, että maatilojen talouskeskusten AM-1 -alueet jäävät pientalovaltaisten alueiden puristukseen ja esirkiksi viljatiloilla jopa uusien kuivaajien rakentaminen vaikeutuu. Etelä-Pohjanmaan nnonsuojeluyhdistys ry Luonnonsuojeluyhdistys (04.09.2003) katsoo osayleiskaavannoksen huomioivan pääpiirteissään Niemistönmaan arvokkaat nto- ja maisemakohteiden säilymisen. Yhdistys toivoo rkinnän ulottamista jokivarressa jokiuoman suuosaan saakka, Vittiskorven ntokohteen osalta käyttörajoituksia ja täsnnyksiä SL-1 rkinnän määräyksiin. Yhdistys katsoo, että yleiskaavannos huomioi Ilmajoen Alajoen maisema-alueen arvot hyvin. Yhdistys kantaa huolta kuitenkin peltolakeuden reunoille sijoittuvasta rakentamisesta ja toivoo tarkemmassa kaavoituksessa puutalorakentamisen suosimista. Yhdistys toivoo uudelleenharkintaa poikittaisen tieyhteyden liittymisestä Niemistöntiehen. Museovirasto Museovirasto (19.11.2003) huomautti yhden kiinteän muinaisjäännöskohteen puuttumisesta ja siitä, että irtolöytöpaikat eivät ole muinaismuistolain rauhoittamia eikä niitä tarvitse rkitä kartalle. Museovirasto antoi myös suosituksia muinaisjäännöskohteille annettavista määräyksistä. Museovirasto huomautti, että muinaisjäännöstiedot ovat vanhentuneita ja että alueella on tehtävä uusi inventointi. Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristölautakunta Ympäristölautakunnan (04.09.2003) mukaan kaavamääräyksissä tulisi olla maininta eläinmääristä eli mitä tarkoitetaan kotieläintalouden suuryksiköllä ja muulla kotieläintalouden yksiköllä. Lautakunnan mukaan kotieläintalouden yksiköiden ympärille tulee jäädä suojavyöhyke, mihin ei kaavoiteta omakotitontteja. Hyvä suunnittelun lähtökohta on 300 trin suojaetäisyys 1000 eläinyksikön eläinsuojasta. Lautakunnan mukaan ampumaradan ympäristöön ei tule kaavoittaa asuntoalueita siten, että asuntoalueilla syntyy luhaittoja tai ympäristön viihtyisyys kärsii. Lautakunta esittää viemäröinnin suunnittelun ja toteutuksen aloittamista välittömästi ja toteaa, että Heikkilänmäen asutuksen läpi virtaava avoviemäri tulisi pikaisesti poistaa. Lautakunnan mukaan alueella ei ole rakentamiselle esteitä. Asutusta voidaan edelleen sijoittaa lähelle ympäristöluvan vaatimia tai vastaavia toimintoja. Uusi asutus tulee kuitenkin vaikeuttamaan uuden toiminnan sijoittamista tai laajentamista. Lautakunta ehdottaa rakennuskiellon määräämistä alueelle ympäristöluvan vaatimien toimintojen turvaamiseksi ja jatkumiseksi. Ratahallintokeskus Ratahallintokeskus (03.09.2003) huomauttaa 55 db:n lualueen puuttumisesta radan läheisyydessä. Ratahallintokeskus (RHK) huomauttaa myös, että liikennelu tulisi hoitaa ensisijaisesti kaavoituksella ja että luesteet ovat vasta toissijainen ratkaisu. Tasoristeysten korvaaminen eritasoratkaisuilla vastaa RHK:n ta-
NIEMISTÖNMAAN OSAYLEISKAAVA 58 voitteita. RHK pitää myös Hipintien tasoristeyksen muuttamista vain kevyen liikenteen käyttöön liikenneturvallisuuden kannalta parempana ratkaisuna. RHK katsoo myös ettei radan varteen tulisi osoittaa mitään kevyen liikenteen yhteyksiä. Tiehallinto, Vaasan tiepiiri Seinäjoen kaupungintalolla 01.09.2003 järjestetyn neuvottelun ja 03.09.2003 antaman lausunnon perusteella Vaasan tiepiirin esitti kantanaan Niemistönmaan osayleiskaavasta seuraavaa: - Valtatien 18 uusi suunta on laaditun tiesuunnitelman mukainen. Osayleiskaavannoksessa suunnitelmasta poikkeavaa yhteyttä valtatielle tiehallinto pyytää vielä harkitsemaan ja pitää tiesuunnitelmassa esitettyä sopivampana. Yhdystielle on pyritty hakemaan paikka tiesuunnitelmassa esitettyä pohjoisempaa, koska tiesuunnitelman linjauksen molemmin puolin on liito-oravareviirit. - Nykyisen ja uuden valtatien yhtymäkohta tulisi esittää kokonaisuudessaan, vaikka osa jää kaava-alueen ulkopuolelle. Syrjään jäävä nykyinen valtatie tulee rkintä kokoojakaduksi. - Nykyiselle Vaasantielle on esitetty suunniteltu Heikkiläntien uusi liittymä. - Uusien liittymien rakentaminen valtatielle ei ole mahdollista ennen uuden valtatielinjan rakentumista (, P ja TP-alueet). - Vaasantien ja rautatien tasoristeys luetaan vaarallisiin risteyksiin. - Pultran järjestelyjen muuttaminen edellyttää tieverkon laajempaa tarkastelua Pultran ympäristössä. Länsi-Suon ympäristökeskus Niemistönmaan osayleiskaavasta järjestettiin neuvottelu Länsi-Suon ympäristökeskuksen ja Seinäjoen seudun terveysyhtymän kanssa Seinäjoella 20.10.2003 ja Vaasassa 05.11.2003. Länsi-Suon ympäristökeskus antoi lausunnon yleiskaavasta 16.02.2004. Liikenne - Tiehallinnon mukaan taloudellisempi yhteys ohikulkutieltä Vaasantielle olisi tiesuunnitelmassa esitetty, mutta alueella esiintyy liito-oravia. Alueilla on rkitystä myös uuden tielinjauksen lopulliseen sijaintiin. Tiesuunnitelmat ovat vanhentuneet. - Alueen liikenneverkon liittyminen kaupungin muuhun liikenneverkkoon tulee tutkia yleiskaavassa. Yleiskaavassa osoitetusta valtatiekkaisesta tiestä ei ole olemassa lainvoimaista tiesuunnitelmaa, minkä vuoksi tielinjaus ja valtatiekäytöstä poistuva tielinjaus tulee erikseen tutkia yleiskaavassa. - VR huomauttaa, että rata aiheuttaa lua ja toivoo, ettei radan varteen sijoiteta uutta asutusta eikä kevyen liikenteen väyliä. Luonnonympäristö - Luonnonsuojesaston kannan mukaan suunnittelualueella esiintyvien liitooravien elinympäristöt ja muut rkittävät ntokohteet on otettu yleiskaavassa hyvin huomioon. - Seinäjoen ja Pajuman ranta-alueiden osalta suoja-alueen osoittaminen on tarpeen. - Luo- rkinnällä osoitettujen alueiden taso tulee turvata kaavamääräyksin. - Virkistysalueiden osalta tulee ottaa huomioon valtakunnallisen maisemaalueen suojelutason ylläpitäminen suotuisana, nnon kestokyky ja alueiden sopeutuminen yhdyskuntarakenteeseen ja liikenneverkkoon. Virkistysalueet tulee olla tulvasuojelurajan yläpuolella. - Yleiskaavannoksessa suojelualueeksi osoitetun tsäalueen muodostaminen suojelualueeksi tulee tutkia nnoshuojelulain mukaisesti ja antaa suojelualueen rkintään asiantilaa koskeva varauma.
NIEMISTÖNMAAN OSAYLEISKAAVA 59 Kotieläintalous ja asutus - TE-keskus puoltaa lausunnossaan alueella harjoitettavaa tuotantoa ja kannattaa uudisrakentamisen väistymistä alueelta. - Kaupungin maapoliittisessa ohjelmassa alue on asumisen laajentumisaluetta. Tervajoen itäpuoli on nteeltaan täydennysrakentamista. - Niemistöntien ja Heikkiläntien varsi on jo nykyisellään niin tiheään rakennettua, että asutus todennäköisesti estää karjatilojen laajentamisen nykyisestä. Tulee selvittää immisiohaitan tason laskun mahdollisuus niin, että eläinsuojien käyttäminen on mahdollista jatkossakin asuinalueiden sisään jäävillä AM-1 alueilla. - Ympäristökeskus katsoi, ettei osayleiskaavan eteläosissa Suupohjantien varrella sijaitseviin eläisuojiin kohdisteta lakisääteistä ympäristövaikutusten arviointinettelyä, koska tiedossa ei ole suunniteltuja laajennuksia tai muita olennaisia muutoksia. Voi olla tarpeen rajata alue osayleiskaavan ulkopuolelle tai laatia alueen kaava oikeuaikutuksettomana. Selvitystilanne - Luontoselvitys, rakennusten inventointi ja liikenneselvitys SESELI 2002 sekä vesihuollon kehittämis- ja yleissuunnitelma on tehty. - Sosiaalisten vaikutusten arviointia ei ole tehty. Kylätoimikunta on antanut hyvin lausuntoja. - Palvelujen saatavuudesta, liikenneturvallisuudesta ja valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista tulisi olla maininta. Tulva- ja luselvitysten lisäksi olisi hyvä olla hajuselvityksiä. Maatalouden tuotantoyksiköiden aiheuttamat ympäristö- ja muut vaikutukset alueen muulle maankäytölle tulee selvittää riittävässä määrin. - Alueella olevat muinaismuistot ja kulttuurihistorialliset kohteet tulee selvittää ja arvottaa asianmukaisesti sekä huolehtia ettei yleiskaava heikennä niiden arvoa ja suojelua. - Raideliikenteen aiheuttama tärinä kulkeutuu savimailla, jota asutuilla alueilla ei ole. Tavoitteet - Kaupungin tavoitteet ovat selkiytyneet työn aikana. Tavoite asutuksen suunnitteluun on ollut Tervaojan, Niemistöntien, Heikkilänkylän ja Vaasantien rajaamalla alueella. Vuorovaikutteisuus - Jos suunnitelmat muuttuvat, tulee järjestää yleisölle tilaisuus. Alueen asukkaat ovat olleet aktiivisia kaavan laatimisen aikana. Aiempi yleiskaava on sisällöltään samansuuntainen. Kaavan rkinnöistä käy ilmi vaiheittaisuus ja maanomistajat ovat tietoisia siitä. Oikeuaikutukset - Kyläalueilla on tarkoitus sallia rakentaminen yleiskaavan perusteella. Rakennusjärjestyksen suunnittelutarvealueilla edellytetään 4000 m 2 tonttia ja muualla 1 ha tonttia. Määräykset ja rkinnät - -rkinnällä osoitettujen alueiden asemakaavoittaminen on tarpeen. - -2 alueella tulisi määrittää missä ja minkä tyyppisiä työtiloja asuinalueille on mahdollista osoittaa. - Maksimieläinmäärät tulisi rkitä AT-alueilla. M-1 alueiden eläinlupien raja on määriteltävä. Kaavassa tulee antaa määräyksiä maatalouden tuotantoyksiköiden aiheuttamien haitallisten ympäristävikutusten estämiseksi. Määräykset eivät saa olla omistajien kannalta kohtuuttomia. - Maisema-alueella saisi olla tsittämiskielto. Maanomistajia tulisi houkutella rakentamaan latoja, ei suuria.
NIEMISTÖNMAAN OSAYLEISKAAVA 60 - Kiikun alueella on yritystoimintaa. Alue voitaisiin rkitä AT-alueeksi M- rkinnän sijaan. LIITE 10. LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS 20.10.2003 LIITE 11. LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS 05.11.2003 LIITE 12. LUETTELO MIELIPITEISTÄ 25.02.2004 4.4. VAIKUTUKSET LUONNONOLOIHIN 4.4.1. Vaikutukset vesioloihin Pintavedet Vesiensuojelun parantamiseksi pellon ja joen väliin tulee jättää riittävän leveät viljelemättömät suojavyöhykkeet. Valumavesien mukana kulkeutuva hieno maa-aines sekä lannoite- ja torjunta-aineet estyisivät näin kulkeutumasta vesistöön. Myös peltoalueiden valtaojien varsien suojakaistat ovat tarpeen. Rantatörmien peitteisyys sekä kulun ohjaaminen estävät sortumia. Tulva-alueet Alueen tulvakorkeudet on selvitetty muun suunnittelun yhteydessä aiemmin kaupungin toista. Kyrönjoen ja Seinäjoen kerran 50 vuodessa toistuvat tulvakorkeudet Alajoella ovat +40,00 mpy (N60). Alimmaksi rakentamiskorkeudeksi on määritelty +41,00 mpy (N60). Alin rakentamiskorkeus tarkoittaa sitä ylintä korkeutta, jolle vesi voi nousta ilman, että se vahingoittaa rakenteita. Käytännössä tämä tarkoittaa kapillaarisen veden nousun katkaisevan kerroksen korkeustasoa. Länsi- Suon ympäristökeskuksen ilmoituksen mukaan kerran 100 vuodessa tapahtuva tulvakorkeus on sama. Rakennuslupavaiheessa tuleekin selvittää rakennuspaikan korkeustaso, perustamisolosuhteet ja hankkeen tarkempi sijoitus. Alavilla tulva-alueilla maanvaraisen alapohjan rakentamista yhdessä tarvittavan maanpinnan noston kanssa ei voida pitää tarkoituksenmukaisena rakenteena. Jos rakennukset ovat vielä ajoittain lämmittämättömiä, on ryömintätilaisen alapohjan rakentaminen suositeltavaa. 4.4.2. Vaikutukset kaillisuuteen Alueen keskeinen tsäalue säilyy pääosin tsäisenä ja rakentamisen ulkopuolella. Luontoselvityksen yhteydessä määritellyt ja säilyneet nnonympäristöltään arvokkaat ntokohteet tai alueet on säilytetty kaavamääräyksin ( ja -2) nnontilaisina mm. Seinäjoen ja Pajuman ranta-alueet ja Vittiskorpi. Heikkiläntie ja Niemistöntien asutuksen taustatsikköjen säilyttäminen virkistysaluejärjestelmän pohjana on tärkeätä. Kallioalueen ohut maakerros ei kestä kulutusta. Kallioalueet tulisikin jättää virkistyskäyttöön ja liikkuminen alueilla ohjata rkityille ntopoluille ja kävelyreiteille. 4.4.3. Vaikutukset eläimistöön Seinäjoen rantatörmien kausto edellytykset monipuoliselle lajistolle. Seinäjoen Ilmajoen Alajoki on sisämaan rkittäviä muuttolintujen levähdysalueita. Etelä-Pohjanmaan nnonsuojeluyhdistys on todennut lausunnossaan Seinäjoen suuosan olevan kaillisuuden lisäksi linnustoltaan arvokasta. Alueen rantakaillisuutta tulee em. syystä suojella. Liito-oravaa esiintyy Niemistönmaalla ja pääosin Heikkilän, Katilan, Hautalan ja Auneksen kylien jokilaakson lehtipuustoisissa pellonreunustsissä. Alueet on
NIEMISTÖNMAAN OSAYLEISKAAVA 61 huomioitu kaavamääräyksin ja säilyvät rakentamisen ulkopuolella. Pohjoisen ohikulkutien tiesuunnitelmassa on esitetty yhdystie Heikkilään Eläinten hautausmaan ympäristön liito-oravareviirien välistä. Yhdystie on yleiskaavannoksessa esitetty pohjoisemmaksi. 4.4.4. Vaikutukset maisemaan Suunnittelualueen maiseman yleisil säilyy pääosin ennallaan. Asumisen ja työpaikka-alueiden laajennusalueet sekä uudet tielinjaukset sijoittuvat maisemaan sopeutuen tsävyöhykkeille tai nykyisiin rakenteisiin tukeutuen. Avoimien peltoalueiden massiivinen rakentaminen rikkoisi kulttuurimaiseman kannalta valtakunnallisesti arvokkaan alueen suurmaisemakuvaa. Laajat yhtenäiset peltoalueet on pyritty säilyttämään ainoastaan viljelykäytössä. Vain kulttuurimaisemaan sopivien latojen rakentaminen on sallittu. Maisematilaa halkovan Seinäjoen jokiuoman kaillisuutta tulisi hoitaa myös siten, että maiseman avoimuus säilyisi. Arvokkaiden kulttuuriympäristön kohteiden läheisyydessä tapahtuvalle uudisrakentamiselle asetetaan kaavamääräyksissä laatuvaatimuksia. Kaavamääräyksissä rakentamisen laatua ohjataan yleispiirteisellä tasolla. Rakentamisen sopivuus kulttuuriympäristöön ja maisemaan tulee selvittää rakennuslupahakemuksessa ja rakennushistoriallisten kohteiden osalta tulee pyytää hankkeesta museoviranomaisen lausunto. Kulttuurimaisemassa tapahtuvaa rakennuspaikan muodostamista ja rakentamisen laatua on tarpeen ohjata yksityiskohtaisemmin esim. kulttuurimaisemaaluetta koskevan rakennusjärjestyksen tai rakennustapaohjeiston avulla. 4.4.5. Vaikutukset pienilmastoon Asuntorakentamisen laajennusalueet sijaitsevat pääosin pienilmastollisesti edullisesti tsäisillä alueilla. Avoille peltoalueelle sijoittuvat alueet ovat pienilmastonsa suhteen epäedullisempia ja niille rakennettaessa tulisi tukeutua nykyiseen rakennuskantaan tai olemassa oleviin tsäsaarekkeisiin. 4.4.6. Vaikutukset maaperään Osa rakentamisesta sijoittuu savea ja silttiä sisältäville petoalueille, joilla perustamisolosuhteet tulee selvittää tarkemmin maaperätutkimuksin. Pääsääntöisesti kallioalueet on jätetty rakentamisen ulkopuolelle säilyttämällä niitä maa- ja tsätalousalueina tai osana virkistysaluejärjestelmää. Asumisen laajentumisalueille sijoittuvia kallioalueita tulisi asemakaavoituksen yhteydessä jättää rakentamisen ulkopuolelle. Tiestön ja kunnallistekniikan rakentaminen aiheuttaa louhintaa ja on kustannuksiltaan kallista. Maastomuutokset maisemassa ja louhinnan jäljet eivät korjaannu itsellään vaan vaativat viherrakentamista ettei ympäristö jäisi keskeneräisen näköiseksi.
NIEMISTÖNMAAN OSAYLEISKAAVA 62 4.5. VAIKUTUKSET YHDYSKUNTAKEHITYKSEEN JA MAANKÄYT- TÖÖN 4.5.1. Vaikutukset yhdyskunnan rakenteeseen ja toimintoihin Kaupunkirakenne Niemistönmaata erottaa kaupungin keskustasta noin 2,5 km levyinen laaja peltoalue, joka on myös tulva-aluetta. Niemistönmaasta ei ole muodostunut asutuksellisesti rkittävää kaupunginosaa osaksi nnonympäristön muodostamien estevaikutusten ja osaksi kaupungin maanomistustilanteen vuoksi. Tiiviimmin rakennettua ympäristöä on pellon ja tsän reunavyöhykkeellä Heikkiläntien ja Niemistöntien varressa. Osayleiskaavan maankäyttöratkaisut tukevat kaupunkiseudun kehitystä. Alue muodostaa tulevaisuudessa tärkeän asutuksen laajenemissuunnan. Taajamarakenteen kannalta edullisinta on nykyisen rakenteen täydentäminen. Taloudellisimmat laajennusalueet liittyvät välittömästi nykyiseen tiiviimmin rakennettuun ympäristöön. Liikenneverkon ratkaisuilla pyritään vähentämään nnonympäristön estevaikutusta ja kytkemään aluetta tiiviimmin muuhun kaupunkirakenteeseen. Asuminen Osayleiskaavan toteutuessa asutuksen ensivaiheen laajennusalueille on mahdollista muodostua noin 1100 uuden asukkaan asuntoalueet. Osayleiskaava mahdollistaa Niemistönmaalle kaikkiaan noin 3400 uuden asukaan sijoittumisen, mistä osa toteutunee vasta yleiskaavakauden jälkeen. Asumisen laajennusalueiden osalta on pyritty vaiheistukseen. Väestömäärän lisääntyessä liian nopeasti syntyy palvelujen osalta mm. koulupuolelle tilaongelmia. Jos koulua laajennetaan nopean väestönkaun vuoksi, voi osa tiloista jäädä jonkin ajan kuluttua tyhjilleen. Palvelurakenne Ostovoima ja ostovoiman siirtymä Selvitysten (Elinkeinokeskus 2001, EP:n liitto/entrecon 2001) päivittäistavarakaupan (pt-kauppa) ostovoima kaaa vuotuisella 1,2 %:n kaulla ja erikoiskaupan (et-kauppa) ostovoima kaaa vuotuisella 2...5 %:n kaulla vuodesta 2000 vuoteen 2020 kaupunkiseudulla seuraavasti: Pt-kauppa/kau 2000-2020 Et-kauppa/kau 2000-2020 Kaupunkiseutu 176,7 Mmk (29,7 M ) 329,0 Mmk (55,3 M ) Seinäjoki 115,9 Mmk (19,5 M ) 226,2 Mmk (38,0 M ) Nurmo 60,8 Mmk (10,2 M ) 102,8 Mmk (17,3 M ) Selvitysten mukaan Seinäjoen pt-kaupan markkina-alueella ostovoimaa virtaa naapurikunnista kaupunkiseudulle. Päivittäistavarakaupan ostovoiman siirtymä oli vuonna 1999 Seinäjoen kaupungin ja Nurmon kunnan alueella positiivinen. Seinäjoki 113,5 Mmk (19,1 M ) Nurmo 39,5 Mmk (6,6 M ) Kaupunkiseudun sisällä postinuroalueittain pt-ostovoiman siirtymä oli vuonna 1999 Seinäjoen keskuksen ja Hyllykallion alueen osalta positiivinen. Niemistönmaan (Impivaara) ja muiden postinuroalueiden osalta ostovoiman siirtymät olivat negatiivisia.
NIEMISTÖNMAAN OSAYLEISKAAVA 63 Seinäjoki keskus (60100) Hyllykallio (60510) Impivaara (60420) 269,4 Mmk (45,3 M ) 87,9 Mmk (14,8 M ) -7,0 Mmk (1,2 M ) Palveluverkko Kaupunkiseudun palvelurakennetta on esitetty kuvassa 20. - Niemistönmaan väestömäärä on pysynyt jokseenkin vähäisenä, mistä syystä alueen palvelut on vähentyneet ja osin kokonaan poistuneet. - Yleiskaavaratkaisussa Niemistönmaalle ei ole osoitettu vähittäiskaupan suuryksikköjen laajennusalueita. Jo läheisen sijainnin vuoksi alue tukeutuu vähittäiskaupan osalta Seinäjoen-Nurmon kaupunkiseudun kaupalliseen palveluakseliin Seinäjoen Jouppi - Seinäjoen keskusta - Nurmon Hyllykallio / Kivisaari. Akselille on sijoittunut rkittävästi myös erikoiskauppaa mm. autokauppaa. Palveluakseli sijaitsee kaupunkirakenteen pohjoislaidalla. - Muu kaupunkiseudun päivittäistavarakauppa on pienempiä lähikauppoja, asuntoaluemarketteja ja elintarvikekioskeja. Yleiskaavaratkaisussa on varauduttu aluevarauksin Heikkiläntien, radan ja Auneksentien risteysalueen ympäristössä pienimuotoiseen vähittäiskaupan muodostumiseen alueelle. - Maakunnallisena kaupallisena palvelukeskuksena kaupunkiseudun palvelukeskittymä sijaitsee pääliikennevirtojen suhteen edullisesti sekä on liikenteellisesti hyvin saavutettavissa valtatien 19 varrella sekä valtatien 18 (Vaasa- Jyväskylä) läheisyydessä. Uudet liikennejärjestelyt (Pultran eritasoliittymä) parantavat alueen liikenteellistä saavutettavuutta. Keskusten väliset suhteet - Niemistönmaan osalta palvelurakenne ei muutu juurikaan nykytilanteesta. Vähäistä palvelurakenteen kehitystä voi tapahtua Heikkilän-Niemistöntien varressa sekä pidemmällä aikavälillä pohjoisen ohikulkutien uusien tiejärjestelyjen johdosta Vaasantien varressa. - Kaupunkiseudulla kaupan keskittyminen tapahtuu edelleen valtatien 19 ja Suupohjantien varrelle akselille Seinäjoen Jouppi - Seinäjoen keskusta - Nurmon Hyllykallio/Kivisaari. - Palvelujen keskittyminen akselille tukee kaupunkiseudun toimintaa maakunnallisena kaupallisena keskuksena. Seinäjoki - Nurmo -kaupunkiseutu muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden, joka vastaa suurelta osin maakunta- ja seutukuntatason palveluista. Teollisuus Aiemman yleiskaavan laajat teollisuusaluevaraukset radan, Impivaarantien ja ohikulkutien sisääntulotien varresta on poistettu. Työpaikat Työpaikka-alueet keskittyvät Impivaarantien ja Vaasantien varteen. Alueelle on mahdollista sijoittaa monipuolisia työpaikka-alueita, joissa voi olla toimisto- ja palvelutyöpaikkoja, ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta teollisuutta ja siihen liittyvää myymälätilaa sekä varastointia, ei kuitenkaan vähittäiskaupan suuryksikköä. Maa- ja tsätalous Maatalousalueet keskittyvät Seinäjoen ja Kyrönjoen varren peltoalueille ja Hautalantien, Auneksentien ja Hipintien varteen. Valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen kuuluva peltoalue pyritään säilyttämään rakentamattomana, avoina ja viljelykäytössä.
POHJANMAAN RATA VT19 MINIMANI PRISMA MAKUMANI CITYMARKET SOPURAHA S-MARKET ALAKYLÄ ABC-MYYMÄLÄ A.LEHTINEN LIDL S-MARKET SEINÄJOKI AULIN KAUPPA ANTTILA HALPA-HALLI K-MARKET PATRUUNA SPAR-MARKET UPPA K-MARKET HUHTATORI SIWA KOULUKATU SIWA KOTOTIE S-MARKET KIVISTÖ K-MARKET KYMPPI PT-Marketit ja -kaupat Liikevaihtokka: yli 20 M 10-20 M 2-10 M 1-2 M 0.4-1 M Vireillä oleva vähittäiskaupan suurmyymälähanke SIWA Liikepaikka-alueet ELINTARV.KIOSKI 200 0 800 400 600 1000 m KUVA 20 KAUPUNKISEUDUN PALVELUVERKKO
NIEMISTÖNMAAN OSAYLEISKAAVA 65 Uusia kotieläintalouden yksiköitä ei todennäköisesti ole mahdollista perustaa Heikkiläntien ja Niemistöntien varteen alueen tiiviin asutuksen vuoksi. Alueelle voidaan perustaa uusia viljelykseen keskittyviä maatiloja. Nykyisten eläintilojen toiminta pyritään turvaamaan siten, että tuotantosuunta on rajattu ympäristölupakäytännön mukaisesti vaikutuksiltaan vähäisempiin karja- ja hevostiloihin. Maksimieläinmäärä on määritelty siten, että vaikutusalue olisi enintään 200m. Kotieläintalouden yksiköiden kokoa on myös rajattu tiiviimmillä kyläkeskusten asutusalueilla. Kotieläintalouden suuryksiköiden (> 1000 lihasikaa tai vastaava / Yleiskaavarkinnät ja määräykset, opas 11, YM) perustamista osayleiskaava-alueelle ei ole sallittu laajentuvien vaikutusalueiden vuoksi. Kuvassa 21 on esitetty suunnittelualueella sijaitsevien kotieläintilojen nykytilanteen mukaiset ja osayleiskaavaratkaisun sallimat eläinmäärät vaikutusalueineen. Vaikutusalueen muodostamisessa on käytetty ympäristöministeriön ympäristölupaohjeen liitteen 3 esittämiä uusien eläinsuojien vähimmäisetäisyyssuosituksia. Liikenne Radan varteen sijoittuvalla uudella sisääntulotiellä kaupungin suunnasta pyritään vähentämään nnonympäristön estevaikutusta ja kytkemään aluetta tiiviimmin muuhun kaupunkirakenteeseen. Virkistys Alueen nykyisten ulkoilureittien asema (Lakeuden ntopolku, Paukanevan pitkospuut) on säilytetty. Reitit yhdessä Heikkiläntien ja Niemistöntien maisematien kanssa muodostavat jatkuvan reittiyhteyden Kyrönjoelta Paukanevalle. Luonnonarvoltaan arvokkaita kohteita sekä Pakkalankallion ja koulun välistä keskeistä tsäaluetta on pyritty säilyttämään ja kehittämään osana virkistysjärjestelmää ja - reitistöä. 4.5.2. Vaikutukset maankäyttöön Tärkeimmät maankäyttövaikutukset kaavannoksessa liittyvät taajama-asumisen laajentumiseen Niemistöntien pohjoispuolelle Hautalantiehen saakka ja Impivaarantien varteen. Asemakaavoitettavien alueiden ulkopuolella on vähäinen täydennysrakentaminen sallittua. Aiemmassa yleiskaavan teollisuusalueita on osoitettu asumiskäyttöön. Osayleiskaavassa tarjotaan uusia maankäytöllisiä vaihtoehtoja työpaikka- ja palvelualueiden sijoittamisella Impivaarantien ja Vaasantien varteen. 4.5.3. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioiminen Valtioneuvoston päätöksellä ovat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulleet voimaan 26.11.2001. Kunnissa yleiskaava on keskeinen kaavataso tavoitteiden esiin tuomisessa. Aluetta koskevat tärkeimpinä seuraavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: Toimiva aluerakenne - Tuetaan kaupunkiseudun ja maakuntakeskuksen toimivaa aluerakennetta hyödyntämällä olemassa olevia rakenteita, verkostoja ja keskinäisiä suhteita. - Elinkeinotoimintoja edistetään ja monipuolistetaan asutuksen lomassa. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu - Yhdyskuntarakennetta eheytetään osoittamalla osayleiskaavan laajennusalueet olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen liittyen.
9:3 3:63 3:50 7:494 7:466 2:56 3:88 3:72 3:49 7:448 7:418 7:490 7:267 3:62 7:190 7:433 3:67 7:447 17:0 3:60 3:66 7:410 7:21 3:86 7:260 7:428 7:444 7:192 7:268 3:43 7:496 7:446 7:419 7:393 9:290 7:320 HANNULA AKI 7:421 2:7 7:409 7:446 7:251 145 ILMAJOKI 1:26 7:243 7:420 28:44 7:408 7:270 9:355 7:406 405 Ikola 9:394 7:242 7:445 2:17 9:56 7:457 7:444 9:274 9:393 9:290 7:505 7:479 7:494 28:42 9:208 2:45 7:241 HANTULA JUSSI 28:82 7:443 9:59 7:504 7:30 7:395 28:311 9:289 7:494 7:483 1:228 1:79 7:532 7:513 14:39 9:44 7:511 7:396 7:37 28:95 9:276 23:0 7:407 7:527 9:433 9:246 430 Seinõjoki 1:2 9:337 7:426 1:2141:213 1:64 HANTULA LAURI 14:38 Seinõjoki 7:196 1:29 9:441 Peurala 1:227 7:24 9:361 878:6 14:6 Uimonen 1:129 7:9 28:76 9:277 9:336 7:425 1:348 9:275 7:495 9:340 7:496 1:349 1:359 68 yksikköä / 500 yksikköä 1:431 HEIKKILÄ ESA 1:356 410 Kirkonkylõ 28:207 28:89 28:96 9:72 1:350 61:0 28:83 (10 lypsyl.) / (70 lypsyl.) 7:523 9:361 1:357 1:359 1:358 28:205 7:23 28:206 8:294 9:246 7:498 1:76 9:338 7:481 1:300 9:58 28:240 9:273 9:313 7:39 7:155 1:130 28:204 8:53 9:72 1:207 1:445 HEIKKILÄ MATTI H 4:52 8:56 9:420 1:444 9:329 7:512 1:22 28:289 9:419 9:420 9:338 5:72 8:84 9:247 7:262 1:355 1:22 8:54 28:261 9:226 28:78 28:310 7:464 7:526 1:353 28:171 HIETAKANGAS ESA 4:53 7:528 1:354 1:355 28:17 9:34 7:529 1:414 1:211 9:424 28:232 2:13 1:413 8:82 28:293 9:226 1:212 9:362 876:1:0 28:210 8:85 1:442 1:414 28:309 9:207 KORKONEN SEPPO 1:213 28:246 28:225 28:310 1:434 876:2:0 28:176 8:83 9:32 5:75 7:499 1:290 9:378 9:247 28:271 7:449 14:34 9:407 1:289 28:175 1:242 9:129 KORTESMÄKI JUHA 4:5 14:37 28:1 7:477 28:270 2:40 1:443 28:304 9:130 7:155 1:379 5:73 28:262 28:295 25:8 5:141 28:301 28:391 9:402 14:35 25:6 743 SEIN JOKI JA YRJÖ 28:141 28:278 28:392 7:135 1:443 28:143 9:17 9:18 28:306 28:303 9:378 5:315 3:14 8:212 25:7 9:248 28:275 28:218 9:35 Uusitalo Jorma 28:305 51:104 9:409 7:523 2:101 5:311 LÄHDESMÄKI LIISA 51:104 28:274 28:144 8:134 8:228 28:259 28:288 28:238 9:295 102 yksikköä / 1000 yksikköä 8:121 28:262 9:13 5:107 28:258 2:110 51:35 (30 emolehmää) / (200 emolehmää) 410 Kirkonkylõ 51:105 9:272 5:113 NIEMISTÖ ERKKI 28:277 9:400 9:373 9:308 28:253 28:297 28:307 28:238 28:366 2:82 8:209 8:134 51:101 28:253 28:38 9:147 51:107 8:211 28:365 28:214 Heikkilä 9:331 Esa 1:95 8:141 8:113 28:255 28:299 PAGANUS VESA 28:200 28:246 9:384 8:18 9:30 5:329 7:5 8:14 8:112 28:228 255 yksikköä / 1000 yksikköä 410 Ruha 9:30 9:395 2:48 2:115 8:137 9:396 28:200 28:254 28:25228:37 9:383 (15 lypsyl./45 emol.) / (75 lypsyl. tai 200 emol.) 8:142 28:173 UUSITALO JORMA 9:397 1:12 8:222 2:10 9:33 145 ILMAJOKI 2:9 8:134 28:174 402 Nurmo 2:196 1:347 1:344 8:96 9:1 28:288 9:33 9:368 8:247 28:69 9:348 2:56 9:209 8:50 8:145 28:230 9:60 1:346 9:301 17:179 8:209 1:40 10:67 14:36 28:113 8:210 8:96 9:93 32:11 8:209 8:50 5:74 1:352 876:2:0 9:346 9:299 402 Nurmo 51:75 8:183 8:134 8:113 8:28 9:235 9:315 8:12 3:16 28:113 410 Ruha 8:182 25:3 27:165 3:51 4:18 1:251 410 Kirkonkylõ 8:45 Ravihevoset 7:151 5:209 406 Peltoniemi 8:175 8:14 9:309 107:0 8:176 8:96 8:1 25:3 28:239 / 500 8:119 yksikköä 40:0 9:443 27:152 4:37 8:210 9:391 9:130 8:43 27:294 3:210 8:29 12:128 8:211 28:239 8:148 8:188 (100 hevosta) 28:275 28:216 9:297 23:0 28:275 9:131 9:236 54:198 54:193 8:228 8:95 8:159 28:265 28:104 28:279 Lähdesmäki 9:139 Liisa 9:132 9:335 9:343 4:87 12:127 8:174 8:141 9:263 Ravihevoset 28:287 9:330 9:226 3:340 876:1:0 6:24 5:199 4:18 544 NURMO 28:279 8:34 Ravihevoset 9:325 9:326 9:248 12:71 54:236 12:126 8:118 28:257 28:106 402 Nurmo 8:227 8:173 / 1000 yksikköä 28:265 9:235 3:275 12:49 28:226 9:411 9:119 8:246 9:350 28:99 / 500 yksikköä 9:307 28:279 9:426 9:314 7:19 11:126 8:36 8:100 12:24 12:127 89:0 28:287 9:401 9:46 8:228 28:105 9:425 9:295 8:264 8:147 8:214 (200 hevosta) 28:256 28:220 9:47 9:173 9:226 9:86 8:204 9:186 54:237 (100 hevosta) 9:438 9:296 9:398 7:95 11:97 12:58 12:182 7:11 28:226 9:371 54:194 8:109 9:437 9:387 12:106 12:129 28:226 28:103 28:183 9:388 9:246 9:417 7:13 9:283 12:57 12:105 8:142 8:146 9:404 9:423 3:4 12:128 28:107 9:403 9:312 9:418 11:43 9:15 12:10 8:108 28:219 28:226 28:104 9:415 12:11 22:1 28:367 9:408 7:12 28:272 9:362 9:303 9:320 9:374 9:239 9:168 8:201 8:154 28:273 28:356 9:170 12:12 9:144 11:114 54:6 12:47 3:3 23:0 Niemistö Erkki 28:359 9:436 9:294 9:361 9:321 9:416 9:432 9:246 9:427 12:125 12:137 9:341 9:329 8:231 8:161 28:292 9:413 9:293 10:73 46:0 12:37 900 yksikköä / 1000 yksikköä 9:431 28:356 9:304 9:352 9:424 28:281 9:332 9:242 12:134 9:421 8:151 9:376 9:412 9:265 9:429 12:18 (45 000 broileria) 12:287 12:136 12:39 8:225 / (60 000 br.) 9:375 12:134 28:245 9:322 9:413 9:335 9:391 9:374 54:234 9:269 9:428 12:104 13:93 13:90 12:101 Heikkilä Matti H 12:140 54:54 12:9 12:139 9:199 9:367 9:365 12:120 10:22 12:117 8:116 8:187 13:31 8:62 9:254 9:146 41:0 9:1 10:158 13:48 13:109 92:0 3:5 12:116 12:102 8:235 28:132 9:349 150 yksikköä / 500 yksikköä 8:215 8:228 9:200 9:287 9:357 9:329 10:219 8:224 9:390 (25 lypsyl.) / (70 lypsyl.) 12:112 9:253 12:131 28:268 8:254 9:440 9:125 9:127 14:148 14:195 9:439 4:350 743 SEIN JOKI 8:155 8:219 8:125 9:424 12:21 14:176 54:1 9:126 51:221 9:392 9:407 12:78 8:121 14:112 2:7 8:117 8:226 8:69 9:328 9:281 1:417 12:76 9:367 9:304 8:167 8:259 28:132 9:19 15:76 15:84 51:130 9:374 9:229 23:0 9 12:70 8:162 8:206 8:181 15:79 15:85 12:39 9:344 2:330 8:164 28:74 9:255 9:248 12:125 28:136 2:126 9:16 12:116 12:119 28:82 15:78 12:114 12:79 9:318 9:227 12:100 Paganus Vesa 9:389 12:128 29:50 12:39 8:40 28:134 10:115 12:137 1:30 12:136 12:122 8:89 8:61 2:2 8:15 28:234 5:753 10:116 28:66 28:234 41:0 3:72 9:266 16:105 876:2:0 12:104 12:116 12:135 8:184 500 8:198 yksikköä / 500 yksikköä Hannula Aki 8:63 28:8 9:18 1:108 5:754 12:92 5:703 2:331 8:221 9:20 12:37 12:134 (150 nautaa) / (150 nautaa) 138 yksikköä / 500 yksikköä 8:152 9:432 Hietakangas Esa 8:260 8:114 63:0 6 3:326 12:130 8:159 12:26 8:149 8:120 28:134 28:235 16:104 9:303 8:57 12:37 8:41 8:266 8:220 9:407 28:236 (20 lypsyl.) / (70 lypsyl.) 8:238 8:100 9:177 18:1 8:110 Ravihevoset 12:121 8:265 8:258 8:241 9:370 8:16 9:17 5:755 5:848 17:39 8:256 8:240 8:98 28:131 12:103 8:257 8:239 1:62 3:325 28:71 28:9 / 1000 yksikköä 12:98 12:91 8:202 3:143 12:120 8:243 8:95 8:195 17:36 8:216 1:68 3:71 406 Peltoniemi (200 hevosta) 28:130 8:224 28:137 18:169 8:222 3:70 8:225 9:13 8:143 12:56 12:69 12:95 8:255 8:17 8:242 19:107 18:234 3:348 8:107 12:125 8:233 18:236 1:109 6:3 28:129 8:202 7:317 3:349 5:155 28:31 28:1 28:59 5:702 12:97 8:78 28:67 12:55 12:110 2:845 2:832 8:263 8:80 8:122 8:223 40:3 7 18:235 8:1630 28:128 11:82 8:106 8:261 8:165 8:153 12:133 28:192 8:200 2:214 4:143 7:82 8:1192 37:11 4:403 7:82 4:83 8:1193 8:186 2:847 9:14 12:54 12:107 8:166 8:131 12:96 8:248 8:177 8:255 8:121 7:437 8:1630 2:273 28:121 28:127 9:13 12:34 2:427 4:402 8:105 12:22 12:138 1:89 12:91 12:91 8:263 8:249 8:194 2:887 28:55 5:849 9:12 8:251 8:214 37:3 3:440 8:89 2:846 29:55 12:53 28:126 1:67 2:938 2:54 12:123 8:171 12:14 4:390 9:231 8:168 5:12 8:104 20:13 8:250 8:215 8:207 7:1 12:82 41:0 4:401 4:251 29:10 8 12:52 28:125 12:100 3:114 3:15 12:95 12:91 8:95 8:180 1:488 2:844 3:140 12:124 878:9 8:150 4:142 8:103 3:12 28:122 12:86 8:253 8:197 8:169 8:252 1:82 37:3 2:88 12:51 27:12 2:849 2:803 5:231 4:454 8:219 9:233 12:82 12:34 28:179 37:4 28:124 11:80 8:102 12:81 8:178 3:13 1:466 2:848 2:864 4:472 8:223 3:107 8:244 1:45 12:50 2:858 20:10 Korkonen 8:205 Seppo 5:214 28:178 Ravihevoset 4:288 8:101 1:89 2:109 28:110 9:29 8:213 8:125 3:1 2:108 28:123 8:35 27:20 3:144 12:89 20:11 102 yksikköä 8:223 / 500 8:69 28:27yksikköä 1:488 20:14 2:107 4:527 42:0 20:12 27:10 5:256 3:71 3:10 28:109 28:85 8:251 4:410 8:155 8:158 41:0 1:4 12:75 Ravihevoset (15 4:302 5:156 3:19 8:190 lypsyl.) / (70 28:71lypsyl.) 28:181 28:108 5:255 9:66 12:34 4:261 20:7 8:136 8:199 8:139 12:95 12:122 42:0 12:122 12:34 20:9 8:224 1:3 5:710 20:4 8:187 3:22 1:3 8:215 8:225 5:638 5:67 4:449 3:18 9:27 3:20 12:94 12:132 1:229 28:182 27:14 1:44 4:303 5:711 8:196 4:448 5:897 4:410 1:50 10:8 27:19 4:304 8:214 7:42 27:3 3:23 1:30 1:466 4:31 4:29 4:2 5:887 4:327 8:152 405 Palo 12:77 2:124 10:57 2:26 12:90 2:122 5:880 5:639 4:493 4:323 12:99 12:91 10:437 6:344 408 Peltoniemi Hantula Lauri 5:879 7:54 20:15 6:342 12:152 3:433 10:109 5:864 4:322 12:67 8:153 8:295 8:83 28:180 2:310 4:12 1500 yksikköä 4:507 2:246 2:126 20:0 21:0 1:466 4:102 5:136 10:407 8:281 5:308 5:4 4:103 28:286 4:2 4:510 8:42 4:82 10:366 5:515 5:896 4:97 4:101 7:25 5:126 8:283 1:230 3:16 4:81 (75 000 broileria) 5:888 4:100 4:510 2:78 1:231 2:127 2:24 10:69 1:86 10:431 5:42 5:878 3:17 1:87 7:378 4:492 5:15 3:52 10:367 27:2 5:899 3:18 10:441 5:900 2:127 8:171 4:99 2:835 1:161 2:857 3:492 5:636 4:490 1:161 5:898 4:491 2:245 4:104 17:28 3:83 6:90 3:56 1:403 5:362 27:12 7:379 2:126 6:91 1:165 3:493 1:164 2:248 17:66 4:82 5:65 1:166 1:31 1:41 1:453 1:88 4:477 4:96 5:66 1:42 1:162 1:26 3:366 27:17 4:306 18:203 17:148 4:306 4:157 4:306 7:408 7:196 405 Palo 17:48 5:47 1:402 17:123 Hantula Jussi 3:426 17:114 4:12 1:513 4:267 18:162 18:186 38:0 17:141 1:104 1800 yksikköä 17:141 1:178 17:116 4:46 4:93 18:193 18:184 18:180 18:115 18:122 18:164 3:466 4:1 17:84 1:177 1:179 17:85 3:220 4:14 18:203 4:98 17:127 36:5 18:158 (60 000 broileria/600 18:115 3:437 lihasikaa) 1:111 1:54 18:171 1:36 18:199 1:39 4:91 18:171 1:40 1:62 18:208 3:417 1:38 4:493 4:493 4:92 4:104 4:493 18:70 18:179 1:39 1:88 2:2 4:93 18:193 18:201 3:461 1:37 4:96 1:35 4:98 18:196 2:61 18:202 18:164 3:48 18:110 17:143 1:479 4:104 3:50 4:94 4:60 18:181 3:51 3:47 3:52 1:106 1:88 16:16 17:119 18:207 3:49 18:206 17:148 18:191 1:453 1:106 0 200m 500m 1000m 1:492 2:3 4:212 15:128 63:0 1:489 36:6 44:2 15:55 1:477 3:220 38:3 2:60 3:505 36:1 18:187 3:438 3:494 1:466 Kortesmäki Juha ja Yrjö 16:75 3:468 3:462 3:417 15:149 1:441 16:17 18:10 18:204 18:187 3:426 2:59 15:48 3:504 5:11 17:15 18:195 39:3 18:122 1800 yksikköä 17:16 18:199 18:192 18:194 16:18 17:17 18:70 16:89 17:130 17:14 2:3 18:203 18:165 18:188 18:179 17:13 18:183 18:115 18:164 18:158 39:1 15:27 36:7 (90 000 broileria) 15:52 16:12 31:8 17:43 17:133 16:14 17:123 1 16:17 40:1 17:148 43:5 16:75 45:0 17:119 15:39 16:11 16:11 16:18 17:84 15:11 16:17 ELÄINSUOJA 500 46:7 2:6 38:0 LIHASIKAYKSIKKÖ TAI SITÄ 43:11 36:7 15:38 15:153 16:75 15:155 46:9 15:122 16:90 15:116 15:138 46:6 ELÄINSUOJAN VAIKUTUSALUE / NYKYTILANNE VASTAAVA ELÄINYKSIKKÖ- 38:0 16:83 15:29 15:122 46:12 2:8 16:81 15:152 63:0 15:152 15:159 KERTOIMEN AVULLA 15:152 15:158 16:26 ELÄINSUOJAN VAIKUTUSALUE / YLEISKAAVA 2:7 47:2 15:12 15:154 15:159 LASKETTU MUU ELÄINMÄÄRÄ 3:116 15:147 15:57 15:85 15:31 ELÄINTILAN ASUINRAKENNUS NYKYTILANNE / YLEISKAAVA 36:14 15:84 36:7 6:67 36:14 3:117 15:59 15:11 3 15:112 6:67 15:43 MUU ASUINRAKENNUS 36:14 6:29 15:162 3:118 6:46 15:129 17:1 10:105 19:60 18:102 1:1 KUVA 21 ELÄINTILAT, ASUTUS JA MAANOMISTUS/ NYKYTILANNE JA YLEISKAAVA
NIEMISTÖNMAAN OSAYLEISKAAVA 67 - Elinympäristön laatua turvataan tukemalla alueen omaleimaisuutta, parantamalla alueen palvelutarjontaa, osoittamalla riittävästi viher- ja virkistysalueita sekä ohjaamalla kotieläintalouden yksikköjen kokoa ja sijaintia turvaten kuitenkin elinkeinon toimintaedellytykset nykyisten yksiköiden osalta. Kulttuuri- ja nnonperintö, virkistyskäyttö ja nnonvarat - Kulttuuri- ja nnonperintö on huomioitu osoittamalla nnonympäristöltään, kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaita alueita tai kohteita mm. - Valtakunnallisesti arvokkaan Alajoen maisema-alueen pellot pyritään säilyttämään rakentamattomina ja viljelykäytössä. Maisema-alueeseen kuuluvilla rakennetun ympäristön alueilla pyritään huomioimaan kulttuurihistoriallisen rakennuskannan rakennusperinnön säilyminen ja täydennysrakentamisen sopeuttaminen. - Havaitut liito-oravien elinympäristöt ja muut rkittävät ntokohteet pyritään säilyttämään. - Luonnon virkistyskäyttöä pyritään edistämään osoittamalla alueita virkistykseen sekä osoittamalla virkistysalueisiin ja nnonympäristöltään rkittäviin alueisiin liittyvät yhteystarpeet. Toimivat yhteyerkostot ja energiahuolto - Yhteyerkkojen toimivuutta kehitetään ottamalla huomioon nykyiset liikenneyhteydet ja energiahuollon verkostot sekä tiedossa olevat suunnitelmat. Toimivuutta parantavat uudet liikenteelliset yhteydet, poikittaisyhteys Impivaarasta Katilaan sekä Auneksentien jatke kaupungin keskustaan. 4.5.4. Vaikutukset suunnitelmiin ja kaavoitukseen Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavaehdotus on huomioitu yleiskaavaa laadittaessa. Maakuntakaava esittää suunnittehjeita mm. kulttuuriympäristön ja maiseman osalta sekä uusia seudullisesti tärkeitä tieyhteyksiä. Yleiskaava edellytykset asemakaavoitukselle. Nykyinen Niemistön-Heikkilän taajama-alue sekä siihen liittyvät asumisen laajennusalueet on edellytetty asemakaavoitettavaksi. Kulttuuriympäristön ja maiseman säilyttämiseksi Heikkiläntien ja Niemistöntien lähiaikojen rakentamista tulisi ohjata ennen asemakaavoitusta alueellisella rakennusjärjestyksellä tai rakentamistapaohjeilla. Hautalan, Auneksen ja Kiikun kyläalueilla haja-asutusnteinen täydennysrakentaminen voi tapahtua osayleiskaavan perusteella. 4.6. VAIKUTUKSET YKSILÖÖN JA YHTEISÖÖN 4.6.1. Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Uusien aluekokonaisuuksien käyttöönottoa ja nykyisten alueiden täydentämistä tutkittiin laskemalla käyttöönottokustannuksia, joissa huomioitiin vesi- ja viemäröintitekniikka liitettynä nykyisiin verkostoihin sekä liikenne ja kevyen liikenteen tarpeet. Kynnyskustannukset arvioitiin rakennemallin Ve 1 ( maisematie / 07.01.2003) ja kunnallisteknisen mitoituksen (17.02.2003) esittämille lähitulevaisuuden rakentamisen alueille (kts. kohdat 3.3.1-3.3.4 / taulukko Osa-aluekohtainen kunnallistekninen mitoitus). Kunnallistekniikan kynnyskustannusten perusteella realistisimmat ja edullisimmat asumisen laajentumisalueet liittyvät Heikkiläntien, Niemistöntien, Auneksentien ja Impivaarantien nykyisiin rakennettuihin alueisiin (A, G, H, J ja K).
NIEMISTÖNMAAN OSAYLEISKAAVA 68 Osa- Kunnallistekniikan Edellytykset alue kynnyskust.(ei sisällä sisäisiä verkostokust.) A 40 000. B 90 000 A+B:n kunnallistekn. rakennettu C 140 000 A+B+C:n kunnallistekn. rakennettu D 140 000 E+F:n kunnallistekn. rakennettu E 80 000 F 50 000 G 0 (syntyy vain sisäisiä verkostokust.). H 0 (syntyy vain sisäisiä verkostokust.). I 80 000 J 0 (pääosa valmiina). K 0 (syntyy vain sisäisiä verkostokust.). L 210 000 M 210 000 N 275 000 L+M:n kunnallistekn. rakennettu Taulukko. Kynnyskustannukset 4.6.2. Sosiaaliset vaikutukset Elinolosuhteet - Heikkiläntien ja Niemistöntien varren kotieläintalouden yksiköitä varten osoitetut alueet (AM-1 ja ) aiheuttivat vastustusta alueen asukkaiden keskuudessa maatalouden hajuhaittojen sekä rakentamisrajoitusten vuoksi. Toisaalta asumiseen varatut alueet eläinyksiköiden läheisyydessä aiheuttivat vastustusta tuottajien keskuudessa mahdollisten tuotannon laajentumisen rajoitusten vuoksi. Kotieläintalouden suuryksikköjen tuotantolaitoksia ei alueella tulla sallimaan niiden aiheuttamien laajojen suojaetäisyyksien vuoksi. Nykyisten yksiköiden toiminnalle daan edellytykset määrittämällä eläinyksiköiden maksimikoot ja osalla aluetta tuotantosuunta. - Yleiskaava tarjoaa toteutuessaan vaihtoehtoja erilaisille asumistoiveille. Se mahdollistaa asumisen kauniin kulttuurimaiseman äärellä, väljemmillä tonteilla ja kuitenkin lähellä kaupunkia. - Selvitysten mukaan pohjoisen ohikulkutien toteuduttuakin Vaasantien liikennemäärät säilyvät tulevaisuudessa lähes nykyisellään. Asemakaavoituksen yhteydessä tulee huomioida liikennelun vaikutukset. Liikenneturvallisuus - Auneksentien ja Impivaarantien jatkeet vähentävät toteutuessaan ajoneuvoliikennettä Heikkiläntiellä ja Niemistöntiellä. - Radan ja ajoneuvoliikenteen uudet eritasoliittymät ja nykyisten tasoristeysten muuttaminen ainoastaan kevyen liikenteen käyttöön parantavat liikenneturvallisuutta. - Uudet kevyen liikenteen väylät parantavat kevyen liikenteen liikenneturvallisuutta. Heikkilän alueen lisärakentaminen ja Vaasantielle jäävä liikenteen määrä saattavat johtaa kevyen liikenteen alikulun rakentamistarpeeseen Vaasantien liittymässä (koululaiset). - Osalla ulkoilureiteistä voidaan muodostaa kevyen liikenteen yhteyksiä uusien asuntoalueiden ja koulun välille.
NIEMISTÖNMAAN OSAYLEISKAAVA 69 Virkistys - Pakkalankallion ja koulun välinen viheryhteys ulkoilureitteineen parantaa alueen ulkoilumahdollisuuksia. - Ulkoilureittiyhteydet Lakeuden ntopolulle ja Nurmon Paukanevan pitkospuureitille säilyvät. Palvelujen saatavuus - Joupin ja kaupungin keskustan liikealueet sijaitsevat Niemistönmaahan nähden lähellä. Pääosa 800 henkilön asutuksesta on keskittynyt Heikkiläntien ja Niemistöntien varteen noin 2 3 km etäisyydelle Joupin ja keskustan palveluista. - Kaupunkiseudun väestö on ikärakenteeltaan nuorta. Lasten ja työikäisten osuus väestöstä on selvästi korkeampi kuin maakunnassa ja koko maassa keskimäärin. Vastaavasti yli 65-vuotiaita on muuta maakuntaa ja maata vähemmän. Vanhuäestön osuus (yli 65v.) väestöstä on Seinäjoella 13,6 % eli 4229 henkilöä. Niemistönmaa vanhuäestöä on 109 henkilöä eli 13,3 % alueen väestöstä, mikä noudattelee Seinäjoen kaupungin keskiarvoa ja on kaupunginosista kolmanneksi eniten Upan (26,6%) ja Keskustan (21,1%) jälkeen. Seinäjoella vanhuäestöstä noin puolet asuu keskustan alueella, missä kaupalliset palvelut tulevat säilymään ja palvelujen saatavuus on hyvä. Pientä palvelualueiden varausta on esitetty myös Heikkiläntien varteen, mikä osaltaan parantaa palvelujen saatavuutta alueella. Palvelutarjonnan lisäys on todennäköisesti alkuvaiheessa elintarvikekioski tai vastaava. - Joukkoliikenneyhteys toimii Hautalan ja matkakeskuksen välillä. - Kevyen liikenteen yhteyksiä on olemassa keskustan suuntaan Vaasantien varressa. Yhteyksiä keskustaan ja palvelujen saavutettavuutta parantaa nykyisen radan ja Auneksentien jatkeen varteen kaavailtu kevyen liikenteen yhteys.