Kh 27.6.2016 S 173 Li itekartta koskien Kiveldn luo nno nsuojel ual uetta Kuva 13. Kiveldn luonnonsuojelualueen rajaus on merkitty vihree I H, E LY-kesku ksen tekemd I i ito-orava n rajauspddtds pu na isella ja osayleiskaava-alueen raja mustalla
Anita Pihala Lähettäjä: Lähetetty: Vastaanottaja: Kopio: Aihe: Liitteet: Rinne Sami (ELY) [sami.rinne@ely -keskus.fi] 13. kesäkuuta 2016 16:20 Keski-Uudenmaan ympäristökeskus ; Anita Pihala ; ymparisto@espoo.fi; Espoon kaupunki marcus.mannerla@circulation.fi; Juha Roivainen Kannanottopyyntö : YVA-tarpeen harkinta, Circulation Oy:n hanke, Nurmijärvi 1_YVA-tarveharkintapyyntökirje_Circulation _Nurmijärvi _.pdf; 2 YVAtarveharkinta _Circulation_Nurmijärvi _selvitys.pdf; 3 täydennys.pdf Keski -Uudenmaan ympäristökeskus Nurmijärven kaavoitus, kiinteistö - ja mittaustoimi / Anita Pihala Espoon ympäristökeskus Espoon kaupunkisuunnittelukeskus tiedoksi: Circulation Oy/Marcus Mannerta, Hannu Salonen Ympäristöpalvelut Oy/Juha Roivainen Hei Circulation Oy on pyytänyt Uudenmaan ELY-keskukselta päätöstä siitä, edellyttääkö yhtiön Nurmijärvelle Espoon rajalle suunnittelema bioterminaali sekä hyötymateriaalien käsittely- ja siirtokuormausasema ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA). Liitteenä asiakirjoja, joissa hanketta on kuvattu. Ennen päätöksen tekemistä ELY-keskus pyytää Keski -Uudenmaan ympäristökeskuksen, Nurmijärven kaavoitus, kiinteistö - ja mittaustoimen, Espoon ympäristökeskuksen ja Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen kannanottoa hankkeen YVA-tarpeesta. Kaavoitusviranomaisten kannanotoissa pyydetään tuomaan esille, mikäli hankkeen arvioidaan aiheuttavan kaavamuutostarpeita tai muita vaikutuksia kaavoitukseen. Mahdollinen kannanotto pyydetään toimittamaan viimeistään 1.7.2016 ELY-keskuksen kirjaamoon ( fi) sekä tiedoksi ja.fi. Kannanotossa pyydetään mainitsemaan asian diaarinumero UUDELY/6518/2016. Ystävällisin terveisin Sami Rinne Kehittämispäällikkö Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ympäristö ja luonnonvarat /Rakennetun ympäristön ohjaus -yksikkö PL 36, 00521 Helsinki Käyntiosoite: Opastinsilta 12 B, Helsinki Puhelin 0295 020 916 www.ely-keskus.fi/uusimaa Säästä ympäristöä, tulosta harkiten Lähettäjä : Rinne Sami (ELY) Lähetetty : 19. helmikuuta 2016 15:34 Vastaanottaja : Vantaan kaupunki < >; Keski-Uudenmaan ympäristökeskus < > Kopio : 'Hiltunen Heli' < > Aihe: Kannanottopyyntö: YVA-tarpeen harkinta, Lemminkäinen Infra Oy, Hanskallio Vantaa
Ystävällisin terveisin Sami Rinne Kehittämispäällikkö Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ympäristö ja luonnonvarat / Rakennetun ympäristön ohjaus -yksikkö PL 36, 00521 Helsinki Käyntiosoite: Opastinsilta 12 B, Helsinki Puhelin 0295 020 916 www.ely-keskus.fi/uusimaa 2
Vastaanottaja Circulation Oy Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 9.5.2016 Työnumero 1510023196 BIOTERMINAALI SEKÄ HYÖTY- MATERIAALIEN KÄSITTELY- JA SIIRTOKUORMAUSASEMA, NURMIJÄRVI SELVITYS HANKKEESTA JA SEN ARVIOIDUISTA YMPÄRISTÖ- VAIKUTUKSISTA
BIOTERMINAALI SEKÄ HYÖTYMATERIAALIEN KÄSITTELY- JA SIIRTOKUORMAUSASEMA, NURMIJÄRVI SELVITYS HANKKEESTA JA SEN ARVIOIDUISTA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA Päivämäärä 9.5.2016 Laatija Tarkastaja Kuvaus Minna Miettinen, Janne Kekkonen, Timo Laitinen, Tarja Ojala, Arttu Ruhanen ja Nathan Gaasenbeek, Ramboll Nathan Gaasenbeek, Ramboll Selvitys hankkeesta ja sen ympäristövaikutuksista Viite 1510023196 Ramboll Niemenkatu 73 15140 LAHTI P +358 20 755 611 F +358 20 755 6201 www.ramboll.fi
SELVITYS HANKKEESTA JA SEN ARVIOIDUISTA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA SISÄLTÖ 1. HANKKEEN KUVAUS 1 1.1 Sijainti 1 1.2 Vastaanotettavat materiaalit 1 1.3 Laitosalueen rakentaminen 2 1.3.1 Louhinta ja louheen murskaus 2 1.3.2 Jätteen hyödyntäminen kenttärakenteissa ja meluvalleissa 2 1.4 Käsittelytoiminnat 3 1.4.1 Biopolttoaineen valmistus 3 1.4.2 Betoni- ja tiilijätteen murskaus 3 1.4.3 Siirtokuormaus 3 1.5 Toiminta-ajat 4 1.6 Polttoaineiden kulutus 4 2. SUUNNITTELUTILANNE JA TOTEUTUSAIKATAULU 4 3. SIJOITUSALUEEN JA YMPÄRISTÖN NYKYTILA 4 3.1 Maankäyttö ja kaavoitus 4 3.2 Maisema ja kulttuuriympäristö 12 3.3 Luonto ja suojelualueet 13 3.4 Liikenne 14 3.5 Melu 14 3.6 Ilmanlaatu 14 3.7 Pintavedet 15 3.8 Maaperä ja pohjavesi 15 4. HANKKEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET 15 4.1 Maankäyttö ja kaavoitus 15 4.2 Maisema ja kulttuuriympäristö 16 4.3 Luonto ja suojelualueet 16 4.4 Liikenne 17 4.5 Melu 17 4.5.1 Rakentamisen aikainen meluvaikutus 17 4.5.2 Toiminnan aikainen meluvaikutus 20 4.6 Tärinä 20 4.7 Ilmanlaatu 20 4.7.1 Haju 20 4.7.2 Pölyäminen 21 4.7.3 Työkoneiden ilmapäästöt 21 4.8 Roskaantuminen 21 4.9 Pintavedet 21 4.10 Maaperä ja pohjavesi 22 5. LÄHTEET 22 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Asemapiirros Meluselvitys Liito-oravaselvitys (Enviro)
1 (23) SELVITYS HANKKEESTA JA SEN ARVIOIDUISTA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA 1. HANKKEEN KUVAUS 1.1 Sijainti Hanke sijaitsee Nurmijärven Klaukkalassa Lahnuksen kylässä, Nurmijärven ja Espoon rajalla kiinteistöllä 543-403-6-217 (Kuva 1). Kiinteistön omistaa Circulation Oy. Kiinteistö on rakentamaton ja sen pinta-ala noin 18 hehtaaria. Kiinteistön eteläpuolella sijaitsee Espoon kaupungin alueelle sijoittuva Lahnuksen ampumarata. Kuva 1. Biopolttoaineterminaali sekä hyötymateriaalien käsittely- ja siirtokuormausasema -hankkeen sijainti. 1.2 Vastaanotettavat materiaalit Hankkeena on perustaa alueelle biopolttoaineiden valmistus- ja välivarastoalue sekä hyötymateriaalien kuten betoni-, tiili- ja asfalttijätteen käsittely-, siirtokuormaus- ja lajitteluasema. Laitokselle vastaanotettavat materiaalit on esitetty taulukossa 1.
2 (23) SELVITYS HANKKEESTA JA SEN ARVIOIDUISTA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA Taulukko 1. Laitokselle vastaanotettavat ja alueella välivarastoitavat materiaalit. Jätenumerot ovat ohjeellisia. Materiaali Jätenumero Vastaanotto (t/a) Puujäte, risut, kannot, ym. 170201, 200138 150 000 Betoni- ja tiilijäte 170101, 170107 70 000 Asfalttijäte 170302 5 000 Rakennus- ja purkutoiminnan jätteet Teollisuuden ja kaupan pakkausjätteet 170101 03, 170107, 170802 170201 03, 170904,191209 200101, 200138, 200139 40 000 030101, 030105, 030199, 030301, 030308 150101-03, 150106 160119, 160122, 160199, 160304, 200139 Hevosen kuivikelanta 02 01 06 10 000 Yhteensä 275 000 t/a 1.3 Laitosalueen rakentaminen 1.3.1 Louhinta ja louheen murskaus Hankealueen tasaaminen ja rakennusten rakentaminen suunnitelmien mukaiselle tasolle (+57 +45 m laskien etelästä pohjoiseen) edellyttää kallion louhintaa kiinteistön lounaisosassa. Kyseisellä alueella kallio on nykyisin noin tasolla +67 m. Kokonaislouhintamäärä on 500 000 kuutiometriä. Louhittu kallio murskataan paikan päällä ja murske hyödynnetään laitoksen rakentamisessa. Murskattavan kiviaineksen määrä on 200 000 tonnia vuodessa, jolloin louhittavan kiven murskaamiseen kuluu noin kolme vuotta. Aggregaatilla toimivan kivenmurskaamon polttoöljykulutus on noin 0,4 litraa tuotettua kiviainestonnia kohti. Työkoneiden kevyen polttoöljyn kulutus on noin 0,42 litraa tuotettua kiviainestonnia kohden. 1.3.2 Jätteen hyödyntäminen kenttärakenteissa ja meluvalleissa Laitoksen kenttäalueiden ja meluvallien rakentamisessa hyödynnetään betoni- ja tiilimursketta. Kenttä ja meluvallit rakennetaan vaiheittain. Murskeista rakennettavan täyttö- ja rakennekerroksen paksuus on enimmillään noin kuusi metriä. Kerros toimii sekä rakennekerroksena, että maaperän heikon kantavuuden parantamiseksi esipengerrys- ja vastapengerrakenteena. Meluvallien korkeudeksi on suunniteltu noin 15 20 metriä, koska hankealue sijaitsee lähimpiin häiriintyviin kohteisiin nähden notkelmassa. Betoni- ja tiilimursketta käytetään kentän ja meluvallien rakentamisessa yhteensä noin 1 000 000 kuutiometriä. Vuosittain käsiteltävän betonijätteen määrä on 70 000 tonnia. Betonimurskeesta rakennettavat meluvallit päällystetään maa-aineksilla, jotka saadaan alueen pintamaiden kuorimisesta. Tarvittaessa tuodaan maavallien peittämiseen maa-ainesta ulkopuolelta. Kenttärakenteissa hyödynnettävän betonimurskeen päälle tulee asfaltti tai vähintään 0,1 metrin paksuinen sorakerros. Asfaltoitavien kentänosien rakentamisessa käytetään jäteasfalttia, joka murskataan paikanpäällä alueelle tuotavasta asfalttijätteestä ja hyödynnetään uuden asfalttiker-
3 (23) SELVITYS HANKKEESTA JA SEN ARVIOIDUISTA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA roksen valmistuksessa. Vaihtoehtoisesti asfalttijätemursketta tuodaan valmiiksi murskattuna, kun päällystekerrosta rakennetaan. Kentän rakentamisessa käytettävä betonimurske murskataan alueelle tuotavista betoni- ja tiilijätteistä tai vaihtoehtoisesti tuodaan valmiiksi murskattuna. Alueelle tuotavista betonimurskeista on tehty laadunvalvontatestaus etukäteen. Alueella murskattavista jäte-eristä tehdään laadunhallintajärjestelmän mukaiset testit ennen betonimurskeen käyttöä kenttärakenteissa. Asemapiirros on liitteenä 1. 1.4 Käsittelytoiminnat 1.4.1 Biopolttoaineen valmistus Puun murskaus ja välivarastointi Laitokselle otetaan vastaan puhtaita puumateriaaleja, kuten metsätähteitä (puu, risut, kannot), teollisuudesta tulevaa puhdasta puuainesta ja rakennusjätepuuta, joista valmistetaan murskaamalla ja/tai hakettamalla biopolttoainetta. Laitokselle ei oteta vastaan kyllästettyä puuta. Kuormien mukana tuleva mahdollinen kestopuu lajitellaan erilleen ja toimitetaan laitokseen, jolla on ympäristölupa ottaa vastaan kestopuuta. Varastointimäärät vaihtelevat vuodenajan mukaisesti. hakevarastot ovat huhtikuussa pienimmillään ja suurimmillaan marraskuussa. Puumateriaalien siirtelyssä käytetään pyöräkuormaajia. Laitoksella valmistettu biopolttoaine kuljetetaan alueelta pois täysperävaunuautoilla. Kuljetusten määrä ja ajoittuminen riippuvat voimalaitosten polttoainetarpeesta. Laitokselle ei oteta vastaan kyllästettyä puuta. Kuormien mukana tuleva mahdollinen kestopuu lajitellaan erilleen ja toimitetaan laitokseen, jolla on ympäristölupa ottaa vastaan kestopuuta. Hevosen kuivikelannan käsittely Laitoksella otetaan vastaan hevosen kuivikelantaa, josta valmistetaan seospolttoainetta. Seulottua puumateriaalia murskataan yhdessä hevosen kuivikelannan kanssa. Murskaus poistaa materiaalista haittaavia palakokoja ja sekoittaa lannan tehokkaasti pääpolttoaineeseen. Lantaa varastoidaan hallissa sekä ulkona. Murskaus tapahtuu ulkona. 1.4.2 Betoni- ja tiilijätteen murskaus Laitoksella otetaan vastaan ja käsitellään betoni- ja tiilijätettä enintään 70 000 t/a. Ennen murskausta betonista erotellaan magneettierottimella raudat. Murskaus suoritetaan siirrettävällä murskaimella. Lisäksi käytetään seulaa, kaivinkonetta ja kaivinkoneeseen liitettävää paloittelijaa (pulveroija). Betonimurskeen raekoko on #0..150 mm ja soveltuvin osin #0..300 mm. Murskattu betoni- ja tiilijäte hyödynnetään toiminnan alkuvaiheessa laitosalueen kenttien rakenteissa. Kenttien valmistuttua betoni- ja tiilimurske toimitetaan asiakkaille laitoksen ulkopuolisiin hyötykäyttökohteisiin. 1.4.3 Siirtokuormaus Laitoksella siirtokuormataan kaupan- ja teollisuuden jätteitä (pakkausjätteitä) sekä rakennus- ja purkujätteitä. Siirtokuormausasemalle ei oteta vastaan kotitalouksien jätteitä eikä vaarallisia jätteitä. Siirtokuormaus tapahtuu hallissa, jossa vastaanotettavat kuormat lajitellaan karkeasti kahmarikoneella ja kuormataan 30 40 kuutiometrin kontteihin. Kontit kuljetetaan rekkakuljetuksena jatkojalostettaviksi jätteenkäsittelylaitokseen, jolla on ympäristölupa ao. jätteen edelleen käsittelyyn materiaali- ja energiahyötykäyttöön. Siirtokuormauksen yhteydessä suurikokoiset puu- ja metallikappaleet sekä hyödyntämiskelvottomat kappaleet lajitellaan omille lavoilleen. Lajiteltu materiaali toimitetaan materiaali- tai energiahyötykäyttöön. Kuormien mukana tuleva mahdollinen kestopuu lajitellaan erilleen ja toimitetaan laitokseen, jolla on ympäristölupa ottaa vastaan kestopuuta.
4 (23) SELVITYS HANKKEESTA JA SEN ARVIOIDUISTA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA 1.5 Toiminta-ajat Jätteiden ja puun murskausta tehdään maanantaista perjantaihin klo 7.00-21.00 välisenä aikana. Jätteiden vastaanottoa ja käsiteltyjen jätteiden poiskuljetusta tehdään pääsääntöisesti arkisin klo 6.00-22.00 välisenä aikana. Biopolttoainetta kuljetetaan laitokselta asiakkaille lämmityskautena ympäri vuorokauden kaikkina viikonpäivinä. Lauantaisin materiaalien vastaanottoa tehdään klo 7.00 16.00 välisenä aikana tarvittaessa. Poikkeustapauksissa kuljetuksia on myös sunnuntaisin. Murskausta suoritetaan keskimäärin 40 h/kk. 1.6 Polttoaineiden kulutus Polttoainesäiliössä (noin 2 m 3 ) on kaksoispohjarakenne. Betonimurskain käyttää polttoöljyä noin 20 000 l/a, mobiili puumurskain noin 10 000 l/a, materiaalinkäsittelykone (kaivinkone) noin 7 000 l/a ja pyöräkone noin 3 000 l/a. Polttoaineen kulutus on yhteensä noin 40 kuutiometriä vuodessa. 2. SUUNNITTELUTILANNE JA TOTEUTUSAIKATAULU Laitosalueen suunnittelua tehdään samanaikaisesti laitoksen lupa-asiakirjojen laadinnan kanssa. Tavoitteena on käynnistää laitosalueen rakentaminen heti, kun tarvittavat luvat on saatu. Laitosalueen rakentamisen suunnitelmien mukaiseen I-vaiheen laajuuteen arvioidaan kestävän noin 3 vuotta. Kokonaisuudessa alueen rakentaminen vaatii noin kymmenen vuotta. 3. SIJOITUSALUEEN JA YMPÄRISTÖN NYKYTILA 3.1 Maankäyttö ja kaavoitus Maankäyttö Hanke sijaitsee Nurmijärven Klaukkalassa Lahnuksen kylässä. Yhdestä kiinteistöstä muodostuva hankealue rajautuu eteläosastaan Nurmijärven ja Espoon väliseen kuntarajaan. Klaukkalan Harjulan taajama-asutus sijoittuu lähimmillään noin kilometrin etäisyydelle koilliseen. Espoon puolella lähin tiiviimpi asutus sijaitsee Ketunkorvessa noin kilometrin etäisyydellä. Kaksi asuinrakennusta sijaitsee välittömästi kiinteistön pohjoispuolella. Muutoin lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 250 metrin etäisyydellä hankealueen länsi- ja itäpuolella. Lähimmät lomarakennukset sijaitsevat pohjoisessa noin 400-500 metrin etäisyydellä Lepsämänjoen rannoilla. Noin 18 hehtaarin kiinteistö on ollut aiemmin metsätalouskäytössä. Rakentamattoman kiinteistön puusto on pääosin kaadettu. Keskellä kiinteistöä on pienialainen hiekan kotitarveottoalue. Hankealueen aivan lähiympäristö on metsää. Hankealueesta pohjoiseen sijaitsee peltoalueita. Lahnuksen ampumarata-alue sijoittuu suunnittelualueen eteläpuolelle Espoon kaupungin puolelle.
5 (23) SELVITYS HANKKEESTA JA SEN ARVIOIDUISTA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA Kuva 2. Hankealueen lähiympäristön nykyinen asutus ja maankäyttö.
6 (23) SELVITYS HANKKEESTA JA SEN ARVIOIDUISTA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA Kuva 3. Ilmakuva hankealueelta. Maakuntakaava Hankealueella tai sen tuntumassa on voimassa Uudenmaan maakuntakaava (vahvistettu marraskuussa 2006), Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava (vahvistettu kesäkuussa 2010) ja Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava (vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014). Hankealueelle ei ole esitetty varauksia voimassa olevissa maakuntakaavoissa. Hankealueen ympäristössä kilometrin säteellä sijaitsevat maakuntakaavamerkinnät: Ulkoilureitti Merkinnällä osoitetaan taajamatoimintojen alueiden, luonnonsuojelualueiden ja virkistysalueiden ulkopuoliset maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät ulkoilureitit. Merkintä on ohjeellinen ja linjaus osoittaa ensisijaisesti yhteystarpeen. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisessa reittisuunnittelussa on pyrittävä hyödyntämään olemassa olevan tiestön ja poluston käyttömahdollisuuksia. Taajamissa ja virkistysalueilla ulkoilureitit on johdettava alueiden sisäisille ulkoilun ja kevyen liikenteen väylille. Vedenhankinnan kannalta arvokas pintavesialue Merkinnällä osoitetaan pintavesialueet, jotka ovat ominaisuuksiltaan arvokkaita ja jotka voivat olla tai ovat yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta tärkeitä. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on vesiensuojelunäkökohdat otettava huomioon siten, ettei vesialueen käyttöä vedenhankintaan vaaranneta.
7 (23) SELVITYS HANKKEESTA JA SEN ARVIOIDUISTA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA Taajamatoimintojen tai työpaikka-alueiden reservialue Merkintä on kehittämisperiaatemerkintä. Merkinnällä osoitetaan pitkällä aikavälillä toteutettavat taajama-toimintojen alueet tai työpaikka-alueet. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa toteuttaminen on ajoitettava pääsääntöisesti maakuntakaavan suunnittelukauden loppupuolelle. Kunta määrittelee alueen toteuttamisen tarkoituksenmukaisen ajoituksen suhteessa kyseisen taajaman tai kunnan osa-alueen muihin käytettävissä oleviin taajamatoimintojen alueisiin ja työpaikkojen osalta suhteessa kunnan muihin käytettävissä oleviin työpaikkatoimintojen alueisiin. Taajamatoimintojen alue Merkinnällä osoitetaan yksityiskohtaista suunnittelua edellyttävät asumiseen, palvelu- ja työpaikka- sekä muihin taajamatoimintoihin varattavat rakentamisalueet. Merkintä sisältää taajamien sisäiset liikenneväylät sekä liikenteen tarvitsemat satama-, huolto-, varikko-, terminaali-, ratapiha- ja muut vastaavat alueet, ulkoilureitit, pyöräily- ja jalankulkureitit, paikalliskeskukset, yhdyskuntateknisen huollon alueet, muut erityisalueet, paikalliset suojelualueet sekä virkistys- ja puistoalueet. Taajamatoimintojen alue merkintä ei estä maa- ja metsätalouskäytössä olevien alueiden säilyttämistä tarvittaessa nykyisessä käytössään. Osa suunnittelumääräyksestä: Aluetta suunnitellaan asumisen, ympäristöönsä soveltuvien työpaikkatoimintojen sekä näihin liittyvien palveluiden ja toimintojen alueena. Luonnonsuojelualue Merkinnällä osoitetaan luonnon-suojelulain nojalla suojeltuja tai suojeltaviksi tarkoitettuja alueita. Niitä ovat kansallispuistot, luonnonpuistot ja muut luonnon-suojelualueet. Suojelualueiksi on osoitettu myös suojeluohjelmien alueita sekä Natura 2000 -ohjelman alueita siltä osin kuin päätösten yhteydessä on toteuttamiskeinoksi esitetty luonnonsuojelulaki. Merkintään liittyy MRL 33 :n 1.momentin nojalla rakentamisrajoitus. Suunnittelumääräys: Suojelualueiksi osoitetuille alueille ei saa suunnitella toimenpiteitä, jotka vaarantavat tai heikentävät niitä luonto- ja ympäristöarvoja, joiden perusteella alueesta on muodostettu luonnonsuojelualue tai tavoitteena on perustaa siitä sellainen. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on osoitettava maakuntakaavakartalle merkittyjen ulkoilureittien jatkuvuus. Natura 2000 verkostoon kuuluva tai ehdotettu alue Ominaisuusmerkinnällä osoitetaan valtioneuvoston päätöksien mukaiset sekä valtioneuvoston tekemän ohjelman täydennysehdotuksen mukaiset Natura 2000 -ohjelman alueet. Maa- ja vesialueet osoitetaan rasterimerkinnällä ja jokikohteet viivamerkinnällä. Luonnonsuojelulain perusteella alueelle tai sen läheisyyteen ei saa suunnitella toimenpiteitä, jotka merkittävästi heikentävät niitä lintudirektiivin tai luontodirektiivin mukaisia luonnonarvoja, joiden perusteella alue on otettu ohjelmaan. Arvokas harjualue tai muu geologinen muodostuma Ominaisuusmerkinnällä osoitetut geologiset muodostumat sisältävät merkittäviä maisemallisia ja luonnontieteellisiä arvoja.
8 (23) SELVITYS HANKKEESTA JA SEN ARVIOIDUISTA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA Merkinnällä osoitetaan harjujensuojeluohjelman mukaiset valtakunnallisesti arvokkaat harjualueet, vahvistettujen seutukaavojen arvokkaat harjualueet, valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat kalliomaisema-alueet sekä maakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat. Alueilla, joille on aluevarausmerkinnällä osoitettu käyttötarkoitus, ensisijaisen maankäyttömuodon määrittelee aluevarausmerkintä. Suunnittelumääräys: Alueidenkäyttö on suunniteltava niin, ettei aiheuteta maa-aineslaissa tarkoitettua kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista tai laajalle ulottuvia vahingollisia ominaisuuksia luontosuhteissa. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on arvioitava ja sovitettava yhteen maakuntakaavassa osoitetun käyttötarkoituksen mukainen maankäyttö ja geologiset arvot. Virkistysalue Merkinnällä osoitetaan yleiseen virkistykseen ja ulkoiluun tarkoitetut alueet. Merkintä sisältää virkistysalueella olemassa olevat sekä yhdyskuntarakenteen eheyttämisen kannalta tarpeelliset kokoojakadut ja vastaavat yhdystiet. Merkintään liittyy MRL 33 :n 1. momentin nojalla rakentamisrajoitus. Suunnittelumääräys: Alue varataan yleiseen virkistykseen ja ulkoiluun. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on turvattava virkistyskäyttöedellytyksien säilyminen, alueen saavutettavuus, riittävä palvelu- ja varustetaso sekä ympäristöarvot ja osoitettava maakuntakaavakartalle merkittyjen ulkoilureittien jatkuvuus virkistysalueella. Virkistysalueiden suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota alueiden ominaisuuksiin ekologisen verkoston osana sekä merkitykseen luonnon monimuotoisuuden kannalta. Virkistysalueelle voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa vaikutusten arvioinnin perusteella yhdyskuntarakenteen eheyttämisen kannalta tarpeellisia paikallisia väyliä ja yhdyskuntateknisen huollon laitteita ja rakenteita. Välttämättömien väylien suunnittelussa on turvattava virkistysyhteyksien mahdollisimman esteetön ja turvallinen jatkuminen. Hankealue sijoittuu Uudenmaan maakuntakaavan ja Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan valkoiselle alueelle. Helsingin seudun, johon Nurmijärvi kuuluu, valkoisia alueita koskevan suunnittelumääräyksen mukaan: alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa voidaan alueelle osoittaa muutakin vaikutuksiltaan paikallisesti merkittävää maankäyttöä kuin ensisijaista maa- ja metsätalouden ja niitä tukevien sivuelinkeinojen käyttöä. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on selvitettävä ja otettava huomioon maiseman ja kulttuuriympäristön ominaispiirteet, sekä maaja metsätaloudellisesti, ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät pelto-, metsä ja muut luontoalueet ja vältettävä niiden tarpeetonta pirstomista.
9 (23) SELVITYS HANKKEESTA JA SEN ARVIOIDUISTA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA Kuva 4. Ote voimassa olevien maakuntakaavojen yhdistelmästä, johon hankealueen rajaus on lisätty punaisella viivalla. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan valmistelu on käynnistetty. Kaavaluonnos oli nähtävillä alkuvuodesta 2015 ja kaavaehdotus on tulossa nähtäville vuonna 2016. Vaihemaakuntakaavan ehdotus on ollut lausunnoilla helmikuun loppuun 2016 saakka. Kaavassa määritellään suuret yhteiset kehittämislinjat seuraavien teemojen osalta: elinkeinot ja innovaatiotoiminta, logistiikka, tuulivoima, viherrakenne ja kulttuuriympäristöt. Kaava tulee kattamaan koko maakunnan alueen. Sen avulla täydennetään ja tarkistetaan jo voimassa olevia maakuntakaavoja. Hankealueelle ei ole 4. vaihemaakuntakaavassa osoitettu kaavamerkintöjä. Hankealueen itäpuolelle on osoitettu luonnonsuojelualue, jota ei ole voimassa olevissa maakuntakaavoissa.
10 (23) SELVITYS HANKKEESTA JA SEN ARVIOIDUISTA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA Kuva 5. Ote 4. vaihemaakuntakaavanehdotuksen lausuntovaiheen kaavakartasta, johon hankealueen rajaus on lisätty punaisella viivalla. Yleiskaava Hankealueella on voimassa Nurmijärven koko kunnan yleiskaava vuodelta 1989. Koko kunnan yleiskaava ei ole oikeusvaikutteinen. Nurmijärven kunnanvaltuusto on 27.1.2016 6 hyväksynyt Klaukkalan osayleiskaavan. Valtuuston päätöksestä on valitettu Helsingin hallinto-oikeuteen. Klaukkalan osayleiskaavan alueella on ollut rakennuskielto 31.12.2015 saakka. Hankealue sijoittuu Klaukkalan osayleiskaavassa maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle (M-4). Hankealueen itäpuolella on luonnonsuojelualue (SL-1). Lepsämänjoki on hankealueesta pohjoiseen merkitty arvokkaaksi pintavesialueeksi (av-1). Osayleiskaavassa on osoitettu muinaisjäännösrekisterin mukaiset muinaisjäännökset. Maa- ja metsätalousvaltainen alue Merkinnällä on osoitettu maaseutumaiset alueet, joille sijoittuu vähäisessä määrin ns. hajarakentamista. Alue varataan pääasiassa maa- ja metsätalouden harjoittamiseen. Alueella sallitaan maa- ja metsätaloutta palveleva rakentaminen sekä ns. haja-asutusluonteinen asuinrakentaminen. Rakennuspaikan vähimmäiskoko on 5000 m2. Rakentaminen tulee sijoittaa siten, että avoimet peltoalueet säilyvät avoimina. Lisäksi tulee ottaa huomioon rakentamisessa ja sen sijoittamisessa alueen rakennusperintökohteet. Klaukkalan radan mahdollisen jatkeen toteuttamisedellytykset tulee turvata. Hajarakentaminen ei saa vaikeuttaa viheryhteystarpeiden säilymistä.
11 (23) SELVITYS HANKKEESTA JA SEN ARVIOIDUISTA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA Luonnonsuojelualue Merkinnällä on osoitettu luonnonsuojelualueet tai alueet, jotka on tarkoitus perustaa luonnonsuojelualueiksi. Alue on suojeltu luonnonsuojelulain nojalla. Vedenhankinnan kannalta arvokas pintavesialue Merkinnällä osoitetaan maakuntakaavan mukainen arvokas pintavesialue. Merkinnällä osoitetaan pintavesialueet, jotka ovat ominaisuuksiltaan arvokkaita ja jotka voivat olla tai ovat yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta tärkeitä. Kuva 6. Ote Klaukkalan osayleiskaavasta (valitettu), johon hankealueen rajaus on merkitty punaisella viivalla. Hankealueesta etelään Espoon puolella on voimassa Espoon pohjoisosien yleiskaava, osa I. Hankealuetta lähimmät alueet on osoitettu Maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Espoossa alkaa pohjois- ja keskiosien yleiskaavan luonnoksen valmistelu vuonna 2016. Yleiskaava tulee kattamaan hankealueen eteläpuolella sijaitsevan Lahnuksen ampumaradan alueen, jolla ei ole voimassa yleiskaavaa.
12 (23) SELVITYS HANKKEESTA JA SEN ARVIOIDUISTA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA Asemakaava Hankealueella ei ole voimassa tai vireillä olevaa asemakaavaa. Hankealueen eteläpuolella Espoossa on vireillä Ketunkorven asemakaava. Asemakaavan tavoitteena on olemassa olevan väljän pientaloalueen maltillinen täydennysrakentaminen. Osallistumisja arviointisuunnitelma on päivätty 27.4.2011 ja valmisteluaineisto on ollut nähtävillä 28.5. 27.6.2012. 3.2 Maisema ja kulttuuriympäristö Valtakunnallisessa maisemamaakuntajaossa hankealue kuuluu eteläiseen rantamaahan ja tarkemmin eteläiseen viljelyseutuun (Ympäristöministeriö 1993). Eteläinen viljelyseutu on maastonmuodoiltaan vaihtelevaa, jonka savialueet ovat pääosin viljelykäytössä. Hankealue on rakentamatonta pääosin aukkohakattua metsätalousaluetta, joka on maisemarakenteeltaan pääasiassa muokkaamatonta lukuun ottamatta hankealueella sijaitsevaa maa-ainesten kotitarveottoa. Hankealue rajautuu metsäiseen maisemaan lukuun ottamatta aivan eteläisintä osaa, josta alkaa ampumarata-alue. Hankealueella ei sijaitse asutusta. Hankealueen lähiasutusta on kuvattu luvussa 3.1. Hankealueella tai sen läheisyydessä ei sijaitse tunnettuja muinaisjäännöksiä, merkittäviä rakennetun kulttuuriympäristön kohteita eikä arvokkaita maisema-alueita. Lähin valtakunnallisesti merkittävä rakennetun kulttuuriympäristön (RKY) alue on lähimmillään noin 5,7 kilometrin etäisyydellä hankealueen eteläpuolella sijaitseva Snettans-Rödskogin kylä- ja viljelymaisema. Lähin valtakunnallisesti arvokas maisema-alue on lähimmillään noin 3,4 kilometrin etäisyydellä idässä sijaitseva Vantaanjokilaakso. Uudellamaalla on tehty valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden maisemien päivitysinventoinnit. Kyseisten inventointien ja 4. vaihemaakuntakaavaehdotuksen perusteella hankealueen lähialueelle ei ehdoteta uusia valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita tai rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Lähimmät Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaiset tunnetut kiinteät muinaisjäännökset sijaitsevat hankealueen pohjoispuolella noin 140 500 metrin etäisyydellä. Kiiala (543010010), Ahola 1 (543010024) ja Ahola 2 (543010025) ovat kivikautisia asuinpaikkoja.
13 (23) SELVITYS HANKKEESTA JA SEN ARVIOIDUISTA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA Kuva 7. Hankealueen lähiympäristössä sijaitsevat kiinteät muinaisjäännökset. 3.3 Luonto ja suojelualueet Hankealueen itäpuolella hankealueeseen rajautuen sijaitsee 17,4 hehtaarin suuruinen Kivelän luonnonsuojelualue (YSA205377). Alue on valtion omistuksessa ja alueella on aikaisemmin tehty kaksi liito-oravien (NT, silmällä pidettävä laji) elinympäristöjen rajauspäätöstä. Alue on pääasiassa tuoretta ja lehtomaista kuusikkoa, jonka puusto on hakkuukypsyyden saavuttanutta. Alueen pohjois- ja itäosassa on nuorempaa puustoa ja alueen kallioilla kasvaa männiköitä. Hankealueen länsipuolella noin 700 metrin etäisyydellä sijaitsee Nuuksion kansallispuisto (KPU010030), josta osa kuuluu myös Naturaverkostoon (FI0100040). Etäisyyttä luonto- ja lintudirektiivin (SAC & SPA) perusteella suojellulle Natura-alueelle on noin kilometri. Hankealueella tehtiin keväällä 2015 liito-oravaselvitys (liite 3), jonka yhteydessä tarkastettiin myös luonnonsuojelualueella sijaitsevat, Uudenmaan ELY-keskuksen aikaisemmin rajaamat elinympäristöt. Hankealueelta ei löydetty liito-oravien elinympäristöjä, mutta alueella oli lajille ruokailupuustoksi soveltuva haavikko. Muita huomionarvoisia elinympäristöjä olivat vähäpuustoiset kalliomännikkö ja isovarpuräme. Haavikon arvioitiin suojattomuutensa vuoksi olevan liitooraville ruokailualueeksi kelpaamaton ja muiden kohteiden arvioitiin olevan enintään paikallisesti arvokkaita. Selvityksen valmistumisen jälkeen alueella on tehty hakkuu, jossa on säästynyt ainoastaan isovarpuräme.
14 (23) SELVITYS HANKKEESTA JA SEN ARVIOIDUISTA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA Kesällä 2015 tehdyn selvityksen yhteydessä havaittiin yksi liito-oravan käyttämä haapa luonnonsuojelualueella noin 50 metrin päässä tilanrajasta. Luonnonsuojelualueeseen rajoittuva osa on pääosin nuorta koivikkoa, joka ei sovellu liito-oravan lisääntymisympäristöksi. Toiseksi lähin tiedossa oleva liito-orava-alue on noin 250 metrin päässä Lepsämänjoen varrella, josta on löytynyt liito-oravan jätöksiä viimeksi vuonna 2005. Pohjoisempana Harjulanrannasta jätöksiä on löytynyt mm. vuonna 2012. Espoon puolella lähimmät liito-oravahavainnot on tehty noin 500 metrin päässä Hirvikallion tilasta. Kuva 8. Vuonna 2015 tehdyn liito-oravaselvityksen tulokset (Enviro 2015). 3.4 Liikenne Aikaisemmin liikennöinti kiinteistölle on tapahtunut kiinteistön pohjoispuolelta Hirvikalliontietä pitkin. Liikenne on ollut vähäistä ja se on koskenut lähinnä metsän hoitoa ja sorakuopan kotitarveottoa. Alueelle on tehty uusi tieyhteys Lahnuksen ampumaradan kautta Lahnuksentielle. Uuden tieyhteyden kautta alueella on tehty rakentamista valmistelevia toimintoja. 3.5 Melu Nykyisin hankealueen ympäristössä melua aiheutuu Lahnuksen ampumaradan toiminnasta. Lisäksi melua aiheutuu Lahnuksen tien liikenteestä sekä Helsinki-Vantaan lentoaseman lentoliikenteestä. 3.6 Ilmanlaatu Uudenmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus seuraa ilmanlaatua Uudellamaalla. Uudellamaalla merkittävimmät ilman epäpuhtauksien päästölähteet ovat liikenne, energiantuotanto, teollisuus ja puun pienpoltto. Lisäksi kaukokulkeuma vaikuttaa huomattavasti sekä pienhiukkasten että otsonin pitoisuuksiin. Vuonna 2014 jatkuvatoimiset mittausasemat sijaitsivat liikenneympäristöön sijoitetulla mittausasemalla Hyvinkäällä ja kaupunkitaustaa edustavalla asemalla Lohjalla. Nurmijärvellä sijaitsi yksi passiivikeräimistä. Ilmanlaatuindeksin perusteella arvioituna ilmanlaatu oli vuonna 2014 Hyvinkäällä ja Lohjalla enimmäkseen hyvä tai tyydyttävä. Hengitettäville hiukkasille annetut raja-arvot eivät vuonna 2014 ylittyneet. Pienhiukkaspitoisuuksien vuosi-
15 (23) SELVITYS HANKKEESTA JA SEN ARVIOIDUISTA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA keskiarvo oli selvästi alle vuosiraja-arvon. Typpidioksidipitoisuudet olivat selvästi raja-arvojen alapuolella niin jatkuvatoimisilla asemilla kuin passiivikeräimillä varustetuilla asemillakin. Bioindikaatioseurannassa uudenmaan ja Itä-Uudenmaan ilmanlaatua on seurattu käyttäen ilmentäjinä havupuita ja niiden rungoilla kasvavia jäkäliä 1980-luvulta lähtien. Vuonna 2014 toteutetussa bioindikaatioseurannassa todettiin, että jäkälälajisto oli taantunut ja jäkälien kunto huonontunut lähes koko tutkimusalueella edellisiin tutkimusvuosiin 2000 ja 2009 verrattuna. Raportin mukaan lajiston köyhtyminen johtuu mahdollisesti siitä, että Uudenmaan alueen rikkidioksidipäästöt ovat eivät ole vähentyneet vuoden 2008 jälkeen. 3.7 Pintavedet Hankealueen vedet purkautuvat ojia pitkin alueen pohjoispuolella virtaavaan Lepsämänjokeen, joka laskee Vantaanjokeen noin kuusi kilometriä hankealueesta itään. Lepsämänjoki on pieni savimaiden joki, joka kuuluu Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueeseen. Joki on luokiteltu vesienhoidon toisen suunnittelukauden yhteydessä kemialliselta tilaltaan luokkaan hyvä ja ekologiselta tilaltaan luokkaan tyydyttävä. Lepsämänjoen vedenlaadusta oli käytettävissä ajantasaista vedenlaatutietoa Ympäristöhallinnon HERTTA-tietokannassa havaintopisteestä Lepsämänjoki 16,9, joka sijaitsee noin 2,5 kilometriä virtaussuunnassa hankealueen yläpuolella. Havaintopisteen vedenlaadun voidaan olettaa vastaavan varsin hyvin jokivedenlaatua hankealueen kohdalla. Vuodesta 2000 helmikuuhun 2016 olevien havaintojen perusteella joen vesi on sameaa, keskimäärin 53 FNU (n = 162). Jokiveden havaintojakson keskimääräiset typpi- ja fosforipitoisuudet ilmentävät reheviä olosuhteita. Kokonaistyppipitoisuus on ollut keskimäärin 2 034 µg/l (n = 179) ja kokonaisfosfori 109 µg/l (n = 178). Vesi on usein myös varsin kiintoainepitoista pitoisuuden vaihdellessa välillä 3,8 190 mg/l ollen keskimäärin havaintojaksolla 36,7 mg/l (n = 181). 3.8 Maaperä ja pohjavesi Maaperä hankealueella vaihtelee. Alueella tehtyjen geoteknisten maaperätutkimusten perusteella maan pintakerroksessa on kuivakuorisavi, jonka alla on pehmeää savea. Savikerroksen paksuus on useita metrejä. Savikerroksen alla ohut silttinen kerros, jonka alla on hiekasta ja moreenista koostuva kerros ennen kalliota. Alueella on paikoin myös kalliopaljastumia. Hankealueen länsiosassa on kalliomäkien välissä pienialainen räme. Hankealue ei sijaitse ympäristöhallinnon luokittelemalla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue (Lahnus, vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue) sijaitsee hankealueesta noin kolme kilometriä etelään. Maaperä hankealueella on heikosti vettä johtavaa. Hankealueella muodostuva pohjavesi purkautuu alueen ojiin ja Lepsämänjokeen. 4. HANKKEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET 4.1 Maankäyttö ja kaavoitus Hankealueella maankäyttö muuttuu hankkeen toiminnan aikana ja nykyinen metsätalous ja mahdollinen virkistyskäyttö estyvät. Hankealueella ei ole merkittäviä virkistys- tai luontokohteita, joihin hankkeella olisi vaikutuksia. Hanke ei estä lähialueiden maankäyttöä. Hankealueen pohjoispuolella sijaitsevat asuinrakennukset tulee huomioida hankkeen jatkosuunnittelussa. Hankkeella ja sen toiminnalla ei ole nykyiseen Lahnuksen ampumaratatoimintaan kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia. Hankkeen rakentamisen ja toiminnan aikainen liikennöinti on tarkoitus tapahtua ampumarata-alueen kautta. Tieyhteyden liikennevaikutuksia on käsitelty luvussa 4.4.
16 (23) SELVITYS HANKKEESTA JA SEN ARVIOIDUISTA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA Maakuntakaava Hankealueen kohdalle ei ole osoitettu voimassa- tai vireillä olevissa maakuntakaavoissa aluevarauksia. Hankealueen itäpuolelle on osoitettu vireillä olevassa 4. vaihemaakuntakaavassa luonnonsuojelualue. Kyseiseen alueeseen ja muihin hankealueen läheisiin luonnonsuojelualueisiin kohdistuvia vaikutuksia on käsitelty luvussa 4.3. Hankealueesta noin 300 metrin etäisyydellä lännessä sijaitsee ohjeellinen ulkoilureitti, jonka toteuttamiseen ei etäisyydestä johtuen kohdistu vaikutuksia. Valkoista aluetta koskevat suunnittelumääräykset tulee ottaa huomioon hankkeen tarkemmassa suunnittelussa ja lupamenettelyssä. Hankkeen toiminta on kooltaan ja vaikutuksiltaan paikallista ja suunnittelumääräykset ottamalla huomioon hanke ja sen toiminta ei ole maakuntakaavan vastaista. Yleis- ja asemakaava Hankealueen kohdalla Klaukkalan osayleiskaavassa on Maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M- 4). Hankealueella ei ole voimassa tai vireillä olevaa asemakaavaa. Nurmijärven kunta päättää hankkeen kaavoitustarpeesta. Hankealueen eteläpuolella Espoossa on vireillä Ketunkorven asemakaava. Kaavan valmisteluaineiston kaavakartassa täydennysrakentamista ei suunnitella hankealueen läheisyyteen. Suunnitellulla hankkeella ei ole vaikutuksia asemakaavan toteuttamisen edellytyksiin. 4.2 Maisema ja kulttuuriympäristö Hankealueella tai sen läheisyydessä ei sijaitse tunnettuja muinaisjäännöksiä, merkittäviä rakennetun kulttuuriympäristön kohteita eikä arvokkaita maisema-alueita, joihin hankkeen toteuttamisella olisi heikentäviä vaikutuksia. Hankkeen toteuttaminen muuttaa hankealueen sisäistä maisemakuvaa ja rakennetta, mutta ei vaikuta juuri lähiympäristöä kauemmaksi. Hankealueelle rakennettavat meluvallit voivat vaikuttaa lähimpien hankealueen pohjoispuolisten asuinrakennusten maisemakuvaan, mutta muutoin meluvallit eivät juuri vaikuta lähiympäristöä laajemmalle alueelle. 4.3 Luonto ja suojelualueet Hankealueelle ei sijoitu valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittäviä luontoarvoja. Tämän vuoksi hankealueen luonnonolosuhteisiin kohdistuvat vaikutukset jäävät vähäisiksi. Etäisyydestä johtuen hankkeella ei arvioida olevan vaikutusta Nuuksion kansallispuiston tai Natura-alueen luontoarvoihin. Hankealueen rakentaminen kestää 1-2 vuotta ja tänä aikana luonnonsuojelualueille annettu melun ohjearvo (45 db) ylittyy viereisellä luonnonsuojelualueella. Toiminnan käynnistyttyä alueen ympärillä on meluvallit, jotka estävät meluvaikutukset luonnonsuojelualueelle. Liito-oravan reviiri sijaitsee noin 50 metrin etäisyydellä hankealueesta, mutta tiedossa ei ole, onko kyseessä uroksen vai naaraan reviiri. Mikäli alueella havaitulla reviirillä on poikaspesä, haitallisia vaikutuksia voidaan lieventää välttämällä räjäytyksiä poikasaikana keväällä ja alkukesällä. Liito-oravat eivät kuitenkaan ole erityisen herkkiä melulle ja ne hakeutuvat pesimään myös rakennuksiin ja muihin rakennelmiin. Rakentamisen ja toiminnan aikana syntyy pölyä, josta valtaosa laskeutuu hankealueelle. Pienemmät hiukkaset kulkeutuvat myös luonnonsuojelualueelle. Liito-oravalle soveltuvan vanhan kuusikon ja hankealueen välissä on noin 50 metriä leveä vyöhyke nuorta koivikkoa, joka estää hienojakoisemman pölyn kulkeutumisen liito-oravametsään. Tämän vuoksi pölyn vaikutuksen arvioidaan jäävän vähäiseksi.
17 (23) SELVITYS HANKKEESTA JA SEN ARVIOIDUISTA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA 4.4 Liikenne Kiinteistön nykyinen tieyhteys pohjoisesta tullaan säilyttämään varatieyhteytenä. Rakentamisen aikainen ja toiminnan aikainen liikennöinti tapahtuu uuden Lahnuksen ampuradan kautta kulkevan tieyhteyden kautta Lahnuksentielle. Liikenneviraston tietojen mukaan keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä (KVL) Lahnuksentiellä vuonna 2013 oli 4 601 ajoneuvoa vuorokaudessa, josta raskaanliikenteen osuus oli 302 ajoneuvoa vuorokaudessa. Rakentamisen aikainen liikennemäärä Kentän rakentamiseen liittyen murskattavan kalliokiven määrän arvioidaan olevan 200 000 t/a (n. 3 vuotta), joka vastaa keskimäärin noin 26 raskasta ajoneuvoa vuorokaudessa. Lisäksi työmatkaliikenne on muutamia henkilöajoneuvoja vuorokaudessa. Liikenne jakautuu päiväajalle (klo 7-22). Liikenteen lisäys Lahnuksentiellä rakentamisen aikana on siten arviolta noin 1 % ja raskaan liikenteen osalta noin 9 %. Toiminnan aikainen liikennemäärä Biopolttoaineen valmistuksen raaka-aineiden määräksi on arvioitu 150 000 t/a puuta ja 10 000 t/a hevosen kuivikelantaa. Tämä vastaa noin 20 autoa/pv. Saman verran kuormia haettaisiin myös valmista biopolttoainetta, jolloin kokonaisajoneuvoliikenne olisi 40 autoa/pv. Biopolttoainekuljetukset jakautuvat koko vuorokauden ajalle (24 h). Käsittely- ja siirtokuormausaseman muun liikenteen (betoni, tiili, asfaltti, rakennus- ja purkutoiminnan jäte, teollisuuden ja kaupan pakkausjätteet) osuudeksi arvioidaan 46 autoa/pv. Muu liikenne jakautuu päiväajalle (klo 7-22). Lisäksi työmatkaliikenne on muutamia henkilöajoneuvoja vuorokaudessa. Liikenteen lisäys Lahnuksentiellä toiminnan aikana on siten arviolta noin 2 % ja raskaan liikenteen osalta noin 28 %. 4.5 Melu Hankkeesta on tehty kattava meluselvitys, jossa meluvaikutukset on arvioitu mallintamalla. Meluselvitys (Ramboll 2016) on liitteenä 2. Selvitys koskee toimintoja, joille Circulation Oy aikoo hakea ympäristölupaa. Rakentamisen aikaista meluvaikutusarviota varten on tehty mallinnus, jonka melukartat on esitetty tässä selvityksessä. 4.5.1 Rakentamisen aikainen meluvaikutus Meluvaikutukset ovat suurimmillaan rakentamisen aikana, kun louhinta on alkuvaiheessa. Mallinnuksen mukaan melutasot lähimpien asuintalojen kohdalla ovat 45 db tai alle ja muualla ympäristön asutuksella enimmillään 50 db (hankealueelta koilliseen ja kaakkoon). Viereisen luonnonsuojelualueen suunnalla melutasot ovat suurella osaa aluetta yli 45 db ja enimmillään lounaiskulmassa pienellä alueella yli 60 db. Meluntorjuntatoimilla voidaan melun leviämistä estää entisestään asutuksen suuntaan, vaikkakin maastonmuodot ja etäisyys antavat hyvää suojaa asutuksille päin. Luonnonsuojelualueen suuntaan meluntorjuntaa on maastonmuodoista johtuen vaikea toteuttaa ja keinoina ovat lähinnä vaimennetun poravaunun käyttö ja päivittäisen toiminta-ajan supistaminen. Kun louhinta etenee, käydään myös louhinnassa syntyvää kiviainesta murskaamaan. Murskauksen ja rikotuksen melua voidaan estää esim. meluvallilla (mallinnuksessa huomioitu meluvalli murskaimen ja rikottimen itäpuolella), mutta porausmelun vähentämiseksi keinoina ovat vaimennetun poravaunun käyttö ja päivittäisen työajan lyhentäminen. Louhinnan edetessä melutasot pienenevät asutuksella ja luonnonsuojelualueella. Kahden asuintalon kohdalla melutaso on
18 (23) SELVITYS HANKKEESTA JA SEN ARVIOIDUISTA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA noin 45 db ja muun asutuksen kohdalla alle 45 db. Luonnonsuojelualueella melutaso ylittää osittain 45 db ja on luoteiskulmassa enimmillään 54-55 db. Kuva 9. Melun leviäminen louhinnan alkuvaiheessa.
19 (23) SELVITYS HANKKEESTA JA SEN ARVIOIDUISTA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA Kuva 10. Melun leviäminen louhinnan loppuvaiheessa, kun kiviaineksen murskaus on käynnissä.
20 (23) SELVITYS HANKKEESTA JA SEN ARVIOIDUISTA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA 4.5.2 Toiminnan aikainen meluvaikutus Toimintaan liittyvän biopolttoaineen valmistuksen, betoni- ja tiilijätteen murskauksen sekä siirtokuormauksen meluvaikutus on mallinnettu. Mallinnuksessa huomioitiin puun ja betonin sekä alueen rakentamisessa louhitun kiviaineksen murskaus sekä toimintoihin liittyvät pyöräkuormaajat ja kuljetukset. Vaiheittaisen rakentamisen myötä vaikutuksia arvioitiin toiminnan alkuvaiheessa ja kentän ollessa valmis. Kenttä alkuvaiheessa: Mallinnustilanteessa louhittava alue on tasattu ja kenttä myös tasattu sisääntulotien alueelta. Puu- ja betonimurskauskenttien pohjoispuolelle suunniteltiin meluvalli, kuten myös kiviainesmurskan itäpuolelle. Puun ja betonin murskaus ei tapahdu yhtäaikaisesti kiviaineksen murskauksen kanssa. Puun ja betonin murskausten ja toimintoihin liittyvien työkoneiden ja kuljetusten melutasot asutuksella ovat selvästi alle ohjearvon 55 db. Yöaikaisten toimintojen melu on asutuksella myös alle ohjearvon 50 db. Kivelän luonnonsuojelualueella melutaso on enimmillään 50 db, mutta suurelta osin ohjearvon 45 db tasalla tai alle. Kiviaineksen murskauksen ja kaikkiin toimintoihin liittyvien työkoneiden sekä kuljetusten melutasot asutuksella ovat alle ohjearvon 55 db. Kivelän luonnonsuojelualueen luoteisosassa melutaso on ohjearvon 45 tasalla ja lounaiskulmassa pieneltä osin yli ohjearvon. Kenttä valmis: Puun ja betonin murskausten ja toimintoihin liittyvien työkoneiden ja kuljetusten melutasot alittavat ohjearvon 55 db. Yöaikaisten toimintojen melu on asutuksella alle ohjearvon 50 db. Luonnonsuojelualueen luoteisosassa melutaso on ohjearvon 45 tasalla ja lounaiskulmassa pieneltä osin yli ohjearvon. 4.6 Tärinä Rakentamisen aikana kallion räjäytykset aiheuttavat tärinää. Tärinää ja sen ympäristöhaittoja voidaan lieventää louhinnan hyvällä suunnittelulla. Louhinnan aikaisia tärinävaikutuksia seurataan tärinämittausten avulla. Kiven murskaukseen käytettävästä laitteistosta ja muusta toiminnasta kuten porauksista aiheutuvan tärinän vaikutusalue on käytännössä niin pieni, etteivät vaikutukset ulotu hankealueen ulkopuolelle. Toiminnasta aiheutuvan tärinän vaikutusalue on käytännössä niin pieni, etteivät vaikutukset ulotu hankealueen ulkopuolelle. 4.7 Ilmanlaatu 4.7.1 Haju Biopolttoaineiden valmistuksessa hajua voi aiheutua hevosen kuivikelannan käsittelystä, kun osa lannan sisältämästä typestä haihtuu ammoniakkina ilmaan. Hajua esiintyy silloin, kun kuormia puretaan ja lantaa käsitellään. Kuivikkeena käytetty puru kuivattaa lantaa ja sitoo pääosan hajuista. Sekoittaminen puumateriaaleihin vähentää edelleen hajua. Hajun leviämiseen vaikuttaa mm. ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen suunta ja voimakkuus. Epäsuotuisissa olosuhteissa hajupäästöt voivat levitä toiminta-alueen ulkopuolelle ja aiheuttaa lyhytaikaista hajuhaittaa. Kuivikelannan hajun arvioidaan kuitenkin olevan vähäistä ja rajoittuvan pääosin laitoksen alueelle.
21 (23) SELVITYS HANKKEESTA JA SEN ARVIOIDUISTA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA 4.7.2 Pölyäminen Toiminnasta aiheutuu pölyämistä rakentamisen aikana kiviaineksen murskaamisesta ja toiminnan aikana betoni- ja tiilijätteen murskaamisesta. Murskauslaitoksen pääasiallisia pölyäviä kohteita ovat kuljettimien päät, seulastot, murskaimet sekä murskattavan aineksen pudotus syöttimelle. Pölyä syntyy lisäksi kiviaineksen ja betoni- ja tiilijätteen käsittelyssä ja varastoinnissa, kuormauksessa sekä liikennöinnissä alueella. Pölyleijuman määrään vaikuttavat murskattavan raakaaineen kosteus sekä ympäristöolosuhteet, kuten säätila, ilman suhteellinen kosteus, alueen tuuliolot ja vuodenaika. Pölyämistä estetään käyttämällä parasta käyttökelpoista tekniikkaa murskauslaitoksissa, koteloinnein ja tarvittaessa kastelulla. Porauslaitteistot varustetaan pölyn talteenottojärjestelmin. Kiviaineksen käsittelyssä vältetään korkealta tapahtuvaa pudotusta. Teiden pölyämistä torjutaan tarvittaessa kastelulla sekä teiden säännöllisellä kunnostuksella. Lisäksi aluetta ympäröivä puusto ja meluvallit estävät pölyn leviämistä. Raskaimmat pölypartikkelit laskeutuvat toiminta-alueelle. Hienompi aines (pienhiukkaset) voi kantautua toiminta-alueen ulkopuolelle. Etäisyys hankealueen rajasta lähimpiin asuinrakennuksiin on noin 100 metriä. Pölyävimmät toiminnot sijoitetaan mahdollisimman etäälle asutuksesta. Mikäli pölyhaittaa epäillään aiheutuvan, hiukkaspäästöt voidaan mitata ja pölyntorjuntaa tehostaa. 4.7.3 Työkoneiden ilmapäästöt Työkoneiden ilmapäästöjen vaikutukset ovat suurimmillaan pakkasilla kylmäkäynnistysten yhteydessä. Työkoneet heikentävät ilmanlaatua lähinnä hankealueella. Liikenteen päästöt lisääntyvät suhteessa liikennemäärän lisääntymiseen ja vaikutukset ulottuvat kuljetusreiteille. Työkoneiden ja liikenteen päästöt eivät oleellisesti lisää vaikutuksia ilmastoon. Jos hanke ei toteudu suunnitellulla alueella, se toteutunee jossain muualla. 4.8 Roskaantuminen Kaupan- ja teollisuuden jätteiden (pakkausjätteitä) sekä rakennus- ja purkujätteiden siirtokuormaus tapahtuu hallissa. Tämä ehkäisee tehokkaasti roskaantumista. Alueen ympärille rakennettavat meluvallit estävät myös mahdollisesti ulos kulkeutuvien roskien leviämistä ympäristöön. Hallia ja ulkoliikennealueita puhdistetaan tarvittaessa. 4.9 Pintavedet Louhinnan yhteydessä ympäristöön vapautuu räjähdysaineiden sisältämiä typpiyhdisteitä, jotka kulkeutuvat sadeveden mukana hulevesiin. Louheen, betonin ja tiilen murskauksesta sekä biopolttoaineiden valmistuksesta aiheutuu hulevesiin kiintoainepäästöjä. Biopolttoaineiden valmistuksessa käytettävä hevosen kuivikelanta sisältää ravinteita (fosfori, typpi, kalium), joista osa päätyy hulevesiin. Ravinnepäästöt arvioidaan pieniksi, koska kuivikelannan varastointi tapahtuu osittain hallissa. Kuivikelannassa jo mukana oleva puru ja siihen sekoitettava biopolttoaine kuivaavat ja pidättävät ravinteita. Kenttäalueiden hulevedet johdetaan viemäreiden kautta hulevesialaisiin. Hulevesialtaiden tehtävänä on tasata virtaamia ja laskeuttaa hulevesien sisältämää kiintoainetta. Kentällä käsiteltävästä ja varastoitavista materiaaleista ei irtoa vesieliöille tai vesiympäristölle vaarallisia aineita hulevesiin. Vastaanottavana vesistönä toimivan Lepsämänjoen vesi on jo entuudestaan ravinteikasta, sameaa ja kiintoainepitoista, joten hankealueelta hulevesien mukana tulevilla ravinteilla ja kiintoaineella ei ole joen vedenlaadun kannalta merkityksellistä vaikutusta. Hankealueen kenttien osit-
22 (23) SELVITYS HANKKEESTA JA SEN ARVIOIDUISTA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA tainen päällystäminen ja hulevesiviemäröinti eivät tasausaltaiden virtaamaa tasaavan vaikutuksen ansiosta olennaisesti lisää hetkellisiä virtaamia Lepsämänjoessa hankealueen alapuolella. Vaikutuksia pintavesiin seurataan ottamalla pintavesinäytteitä laskeutusaltaasta lähtevästä vedestä. Tarkkailuohjelma laaditaan ympäristölupahakemuksen liitteeksi. 4.10 Maaperä ja pohjavesi Alueen rakentamisen seurauksena maaperä hankealueella muuttuu pysyvästi. Louhinta ei ulotu ympäröivän maanpinnan alapuolelle. Kenttärakenteet suunnitellaan ja mitoitetaan geoteknisesti siten, että alueen maaperä kykenee kantamaan sen päälle tulevat rakenteet. Hankealueen rakentamisessa hyötykäytettävästä betoni- ja tiilimurskeesta ei irtoa haitallisia aineita siinä määrin, että niistä aiheutuisi merkittäviä haitallisia vaikutuksia hyötykäyttökerroksen alapuolisen maaperän laatuun tai pohjaveteen. Pohjaveden muodostuminen alueella on vähäistä ja pohjavesi purkautuu Lepsämänjokeen hankealueen pohjoispuolella. Alueen rakentamisella tai suunnitellulla toiminnalla ei ole vaikutuksia maaperän tai pohjaveden laatuun hankealueen ulkopuolella. 5. LÄHTEET Aarnio, p. & Loukola, K. 2015. Ilmanlaatu Uudellamaalla vuonna 2014. Uudenmaan elinkeinoliikenne ja ympäristökeskus. Raportteja 74/2015. Espoon kaupunki. 1997. Espoon pohjoisosien yleiskaava, osa 1. Yleiskaavakartta, kaavamerkinnät ja määräykset. Keskitalo, T. et al.2015. Uudenmaan ilmanlaadun bioindikaatioseuranta vuonna 2014. Uudenmaan elinkeino- liikenne ja ympäristökeskus. Raportteja 109/2015. Liikenneviraston extranet-palvelu. Liikennemääräkartat. Laskentatiedot vuodelta 2013. 8.3.2016. Liukko, U-M., Henttonen, H., Hanski, I. K., Kauhala, K., Kojola, I., Kyheröinen, E-M. & Pitkänen, J. 2016: Suomen nisäkkäiden uhanalaisuus 2015 The 2015 Red List of Finnish Mammal Species. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. 34 s. Museovirasto. 2016. Muinaisjäännösrekisteri. Ramboll. 2016. Circulation Oy. Meluselvitys. Roivainen, J. 2015. Hannu Salonen Ympäristöpalvelut Oy. Circulation Oy. Siirtokuormaus- ja lajitteluaseman kuvaus. Lahnus. Klaukkala. Luonnos 22.1.2015. Routasuo, P. 2015. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy. Liito-oravaselvitys Hirvikallion tilan alueella. 2.4.2015 Uudenmaan liitto. 2012. Missä maat on mainiommat. Uudenmaan kulttuuriympäristöt. Uudenmaan liiton julkaisuja E 114. Uudenmaan liitto. 2013. Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava. Kaavakartta, merkinnät ja määräykset. Uudenmaan liitto. 2013. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava. Kaavakartta, merkinnät ja määräykset. Uudenmaan liitto. 2015. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavaehdotuksen lausuntoaineistot. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009). Museovirasto 2009. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt. Museovirasto, rakennushistorianosasto, julkaisu 16, 1993.