LEMPÄÄLÄN KUNTA SÄÄKSJÄRVEN ASEMAKAAVANMUUTOKSEN SELOSTUS 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Sääksjärven asemakaavanmuutos, Vikkiniitty, asemakaavan numero 1096 28.4.2016 Kunta: Kaava-alue LEMPÄÄLÄ SÄÄKSJÄRVI Asemakaavanmuutos koskee: Osaa kortteleista 52 ja 54 sekä viereisiä virkistys-, katu-, liikenne- ja kevyenliikenteen alueita Asemakaavanmuutoksella muodostuu: Korttelit 54 ja 59 laajenevat ja muodostuu niihin liittyviä katu-, ja kevyenliikenteenalueita sekä suojaviheraluetta. Puisto-, katu- ja liikennealue supistuvat. Vireilletulosta on ilmoitettu: Vireilletulosta on kuulutettu 16.3.2016. Hyväksyminen Kaavoitus- ja rakennusjaosto: Kunnanhallitus: Kunnanvaltuusto: Ilari Rasimus Kaavoituspäällikkö Asemakaavan suunnittelijat: projektipäällikkö Tuomo Penttilä puh. 040 133 7765 sähköposti tuomo.penttila@lempaala.fi kaavoituspäällikkö Ilari Rasimus puh. 050 3833 844 sähköposti ilari.rasimus@lempaala.fi
1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Sääksjärven taajaman pohjoisosassa. Aluetta rajaa idässä moottoritie. Alue on n. 300 pitkä alkaen pohjoisessa likimäärin Taustatien (osin rakentamaton) päästä ja jatkuen etelään Vikkiniityntien päässä sijaitseville Robit Oyj:n kiinteistöille. Lännessä alue ulottuu osin Tampereentielle, Vikinraitille ja Vikkiniityn tielle. Kaava-alueen pinta-ala on noin 2,8 hehtaaria. Suunnittelualue käsittää korttelissa 52 sijaitsevan Sääksjärven-Kuljun Demarit ry:n Sääksjärvi-talon kiinteistön, korttelissa 54 sijaitsevat Robit Oyj:n teollisuuskiinteistöt sekä viereisiä puistoalueita. Pieni osa alueesta on katu-, liikenne- ja kevyenliikenteen aluetta. Suunnittelualueen rajaus käy ilmi oheisesta kuvasta. KUVA 1. Suunnittelualueen sijainti ja likimääräinen rajaus opaskartalla 1.3 Kaavan tarkoitus Asemakaavanmuutos laaditaan Lempäälän kunnan aloitteesta. Kaavahanke sisältyy kunnan talousarvion 2016-2018 yhteydessä hyväksyttyyn kaavoitusohjelmaan. Alueen asemakaavan muuttaminen on tullut ajankohtaiseksi, koska kaava ei ole kaikilta osin toteutunut ja sen katsotaan olevan osin vanhentunut. 2
Asemakaavanmuutoksen tavoitteena on tarkastella alueen puistoalueiden tarkoituksenmukaisuutta ottaen huomioon lähialueiden nykyinen maankäyttö. Kaavahankkeella selvitetään, onko perusteltua muuttaa osa puistoalueesta teollisuusrakentamiseen. Puistoalueet ovat jääneet melko vähälle hoidolle ja käytölle, koska lähialueella on lähinnä teollisuutta ja omakotitontteja ja koska puistot sijaitsevat erittäin voimakkaan liikennemelun alueella, aivan moottoritien kupeessa. 1.4 Sisällysluettelo 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 Tunnistetiedot... 1 1.2 Kaava-alueen sijainti... 2 1.3 Kaavan tarkoitus... 2 1.4 Sisällysluettelo... 3 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 4 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista... 4 2. TIIVISTELMÄ... 5 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 5 2.2 Asemakaava... 5 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 6 3. LÄHTÖKOHDAT... 6 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 6 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 6 3.1.2 Rakennettu ympäristö... 6 3.1.3 Maanomistus... 10 3.2 Suunnittelutilanne... 11 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 11 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 14 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 14 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö... 15 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS... 17 5.1 Kaavan rakenne... 17 5.1.1 Mitoitus... 17 5.2 Aluevaraukset... 17 3
5.2.1 Korttelialueet... 17 5.2.2 Muut alueet... 18 5.3... 19 5.3.1 Vaikutukset maisema- ja taajamakuvaan ja rakennettuun ymäristöön... 19 5.3.2 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen... 19 5.3.3 Vaikutukset elinoloihin ja elinympäristöön (sosiaaliset vaikutukset)... 19 5.3.4 Vaikutukset virkistykseen... 19 5.3.5 Vaikutukset palveluihin... 19 5.3.6 Vaikutukset yhdyskunta- ja energiatalouteen... 19 5.3.7.Vaikutukset liikenneturvallisuuteen ja liikenteen sujuvuuteen... 19 5.3.8 Vaikutukset ympäristöön ja ympäristönsuojeluun ja lunnonoloihin... 20 5.3.9 Vaikutukset kulttuuriperintöön... 20 5.3.10 Vaikutukset elinkeinoihin... 20 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 20 6.1 Toteutuksen ohjaus 20 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus... 20 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Liikennemeluselvitys 3. Ote voimassa olevasta asemakaavasta 4. Asemakaavaluonnoksesta saatu palaute ja kunnan vastineet (kaavan nähtävilläpidon jälkeen) 5. Tilastolomake (kaavaehdotusvaiheessa) Selostukseen kuuluu asemakaavakartta merkintöjen selityksineen ja kaavamääräyksineen 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 4 Sääksjärven aluekokonaisuuden kaavoitukseen liittyen on aiemmin tehty mm. seuraavat selvitykset, joita hyödynnetään asemakaavoituksessa soveltuvin osin: Lempäälän vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys, WSP Finland Oy, 2015 Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, 2014 Pirkanmaan palveluverkko 2040, maakuntakaava, Pirkanmaan liitto 2015
Pirkanmaan maakuntakaava, luonnos 16.2.2015, Pirkanmaan liitto, 2015 Pirkanmaan maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt, Pirkanmaan liitto, 2006 Pirkanmaan kiinteät muinaisjäännökset, Pirkanmaan liitto ja Pirkanmaan maakuntamuseo, 2005 Lempäälän arvokkaat luontokohteet -2014, Kari Laamanen ja Sami Soininen, Lempäälän kunta, Ympäristönsuojelu, 2014 Lempäälän kunnan viherympäristöselvitys 2007, viheralueiden inventointi ja hoidon tavoitteet Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2015, Pirkanmaan liitto, 2015 Teiden varsilla ja vesireiteillä, Lempäälän kulttuuriympäristöohjelma, Eija Teivas, 2006 Liikennemeluselvitys, 1096 Sääksjärven asemakaavan muutos, Vikkiniitty, A- Insinöörit Suunnittelu Oy, huhtikuu 2016 2. TIIVISTELMÄ 5 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavatyötä on valmistellut kunnan tekninen toimi. Kaavoitus- ja rakennusjaosto ja kunnanhallitus tekevät esitykset ja päätökset työn välivaiheista. Lopullisen asemakaavanmuutoksen hyväksyy Lempäälän kunnanvaltuusto. Kaavoitushanke on ollut kunnan kaavoitus- ja rakennusjaoston käsittelyssä ensimmäisen kerran 3.3.2016/ 22, jolloin on hyväksytty osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). OAS on asetettu nähtäville 16.3.2016. Asemakaavanmuutosluonnos on hyväksytty kaavoitus- ja rakennusjaoston käsittelyssä 12.5.2016. Kaavaluonnos ja siihen liittyvä valmisteluaineisto on maankäyttö- ja rakennuslain MRL 62 :n mukaisesti nähtävillä 18.5.- 17.6.2016. Tätä osiota täydennetään suunnittelun edetessä. 2.2 Asemakaava Sääksjärvi-talon asuin-, liike- ja toimistorakennusten (52/5, AL-17) tontti muutetaan kaavanmuutoksessa toimitilarakennusten tontiksi (KTY). Tonttia laajennetaan hieman itään päin. Laajennus on noin 200 m2. Tontin rakennusoikeus säilyy nykyisellään. Tontin tehokkuusluku on e=0,40. Maksimikerrosluku on kaksi. Tontille voidaan rakentaa toimistorakennuksia sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia teollisuus- ja varastorakennuksia. Tontille voidaan sijoittaa myös jonkin verran palvelun toimitiloja, jos ne luonteeltaan sopivat muun toiminnan yhteyteen. Tämä käsittää sekä kaupalliset että julkiset palvelut. KTY-tontin ja moottoritien väliin, voimassa olevassa asemakaavassa olevalle katu- ja puistoalueelle muodostetaan uusi, noin 1000 m2:n suuruinen ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten tontti (59/1, TY-8). Tontille voi rakentaa yh-
den kerrosalaltaan 500 m2:n yritysrakennuksen. KTY-tontin ja TY-tontin väliin jää edelleen kevyenliikenteen väylävaraus. Sen sijaan katualuevaraus poistuu tarpeettomana. Myös Robit Oyj:n tontin pohjoispuolelle muodostetaan uusi, noin 1200 m2:n teollisuustontti, jolle voi rakentaa 500 kem2 ympäristöystävällistä teollisuutta (59/4, TY-8). Puistoalue supistuu alueella. Robit Oyj:n tontin vanha TTV- käyttötarkoitusmerkintä muutetaan vastaamaan nykyisin voimassa olevia kaavamerkintöjä. Uusi merkintä on T, joka tarkoittaa teollisuusja varastorakennusten korttelialuetta. Käyttötarkoitus on sama kuin voimassa olevassa asemakaavassa. Kaavatonttia laajennetaan n. 1300 m2:n suuruisella alueella pohjoiseen. Lisäalueelle on mahdollista sijoittaa kiinteistön pysäköintiä. Kaavatontti laajenee hieman myös itään päin, koska moottoritien vanhaa, tarpeettoman leveää liikennealuevarausta supistetaan. Tontin ja tiealueen raja sijoittuu nykyiselle tilarajalle. T-tontin rakennusoikeuden tehokkuusluku (e=0,60) säilyy entisenä. Lisäalueet kasvattavat tontin rakennusoikeutta hieman. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Rakentaminen korttelialueille tapahtuu yksityisten tahojen toimesta. Lempäälän kunta toteuttaa tarvittavan kunnallistekniikan. 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualuetta rajaa idässä moottoritie. Alue on n. 300 m pitkä ja 50-100 m leveä alkaen pohjoisessa likimäärin Taustatie-nimisen katualuevarauksen (rakentamaton) eteläpäästä ja jatkuen etelään Vikkiniityntien päässä sijaitsevalle Robit Oyj:n kiinteistölle. Lännessä alue ulottuu osin Tampereentielle, Vikinraitille ja Vikkiniityntielle. Kaava-alueen pinta-ala on noin 2,8 hehtaaria. Suunnittelualue käsittää korttelissa 52 sijaitsevan Sääksjärven-Kuljun Demarit ry:n omistaman Sääksjärvi-talon kiinteistön ja korttelissa 54 sijaitsevat Robit Oyj:n omistamat kaksi teollisuuskiinteistöä sekä puistoalueita. Pieni osa alueesta on katu-, liikenne- ja kevyenliikenteen aluetta. 3.1.2 Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Suunnittelualue sijaitsee Sääksjärven taajaman pohjoisosassa Lempäälän kuntakeskuksesta n. 13 kilometriä pohjoiseen. Alueen itäpuolella sijaitsee Helsinki-Tampere moottoritie, alueen länsipuolella maantie 130 (Tampereentie) sekä noin 100-150 metrin päässä lännessä junarata. Alueen ympäristössä on sekä omakotiasutusta että teollisuutta. 6
Taajamakuva Kaava-alueeseen rajoittuva 1990- ja 2000-luvuilla rakennettu yritysalue on yleisilmeeltään varsin yhtenäinen. Myös viereinen asutus sopeutuu hyvin maisemaan. 1940-luvun alussa aivan Tampereentien tuntumaan rakennettu Sääksjärvi-talo on näkyvä ja pitkään vaikuttanut osa maisemaa. Kaava-aluetta noin 2-5 metriä korkeammalla kulkeva moottoritie hallitsee omalta osaltaan alueen taajamakuvaa. Asuminen Sääksjärvi-talossa on kaksi asuinhuoneistoa ja kaksi asukasta. Robit Oyj:n kiinteistöillä on kolme asuntoa ja viisi asukasta. Suunnittelualueen sekä pohjois- että eteläpuolella on omakotitaloja. Palvelut Suunnittelualueelta on noin 800 metrin matka Sääksjärven keskustaan. Keskustassa sijaitsee koulu (esikoulu- 9-luokka), useampi päiväkoti, kirjasto, kaksi päivittäistavarakauppaa, postin palvelupiste, apteekki sekä muutama erikoistavarakauppa. Noin 2,5 kilometrin päässä, suunnittelualueesta etelään sijaitsee terveysasema (Kuljun terveysasema). Sääksjärven keskustassa on nuorisotalo sekä liikuntahalli koulun yhteydessä. Virkistys Kaava-alueesta on suuri osa puistoaluetta, joka on luonnontilassa ja luoteeltaan lähivirkistysaluetta. Lähin urheilukenttä on koulun yhteydessä noin kilometrin päässä. Keskustassa on myös valaistu, noin 1,5 km pituinen pururata/latu. Keskustasta on yhteys Birgitan polun retkeilyreitille sekä Sääksjärven Välimäentieltä Kuljuun, Rantalan saunalle johtavalle valaistulle ulkoilureitille (2,7 km). Lähin, hoidettu kunnan uimaranta on n. 1,5 km päässä Höytämössä (Iso-Kyynärö). Liikenne Liikenne alueelta ja alueelle tapahtuu Vikinraitti- ja Vikkiniityntie- nimisten katujen kautta. Nämä liittyvät Tampereentielle (mt 130). Suunnittelualueelta on hyvät liikenneyhteydet mm. Helsinki-Tampere moottoritielle (1 km). Tampereentietä pitkin pääsee Tampereen Peltolammin/ Multisillan suuntaan sekä Lempäälän Kuljun ja Moision suuntaan. Noin 500 metrin päässä kulkee Ruskontie (mt 309), joka johtaa Hervantaan. Tulevaisuudessa tämä, ns. 2-kehä täydentyy yhteydellä lentokentän suuntaan Pirkkalaan. Moottoritien arkivuorokauden keskimääräinen liikennemäärä oli v. 2015 42 056 ajoneuvoa vuorokaudessa ja Tampereentien 4 202 ajoneuvoa. Raskaan liikenteen osuus moottoritiellä on 9 % ja Tampereentiellä 7 %. Yöajan (22-7) liikenteen osuus on n. 10 % kokonaisliikenteestä. Vuonna 2040 on ennustettu liikennemäärien olevan moottoritiellä 47 464 ja Tampereentiellä 4629 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikenteen kasvu olisi nykyisestä tällöin n. 0,5 % vuodessa. Junarata on kaava-alueen tuntumassa sen länsipuolella. Sääksjärvellä ei nykyisin pysähdy junaliikennettä. Tulevaisuudessa mahdollisesti rakennettavalle Sääksjärven juna-asemalle/seisakkeelle on matkaa noin 700 metriä. 7
Junia kulkee alueen ohi nykyisin päiväaikaan (7-22) 89 junaa vuorokaudessa eli n. 6 kpl tunnissa ja yöaikaan (22-7) 33 junaa eli n. 4 kpl tunnissa. Tavarajunien osuus on päiväaikaan n. 20 % ja yöaikaan n. 50 %. Vuonna 2035 ennustetaan määrien olevan päivällä 116 junaa ja yöllä 41 junaa. Kokonaislisäys vuoden 2015 liikenteeseen olisi n. 30 % eli n. 1,5 % vuodessa. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Suunnittelualueen vanhin rakennus on Sääksjärven- Kuljun työväenyhdistyksen omistama Sääksjärvitalo (kuva 2), joka on rakennettu 1940-luivun alussa. Rakennuksen mitat ovat 9,50 m x 14,50 m. Rakennus on kaksikerroksinen, harjakattoinen puurakennus. Rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa on n. 100 m2 suuruinen kokoontumistila/ keittiöosasto. Toisessa kerroksessa on kaksi kaksiota ja varastotilaa. Rakennuksessa on myös kellaritilaa. Rakennus on alkujaan toiminut päivittäistavarakauppana omistaja Osuusliike Tuotanto. Tuotanto muutti 1960-luvulla kiinteistöstä Sääksjärven keskustaan Osuuspankin liikekeskukseen. Tontilla on myös n. 1950 rakennettu talousrakennus, jossa on sauna ja varastotilaa. Rakennukset ovat tyydyttävässä kunnossa. Aikojen kuluessa Sääksjärven alueella on ollut lukuisia lähikauppoja. Jo 1930-luvun lopulla Sääksjärvellä oli kolme ns. pussikauppaa. Varsinkin sotien jälkeen siirtoväen asuttaminen synnytti paljon uusia kauppoja alueen pääväylien varteen. Uusia kauppoja perustettiin vielä 60-luvun alussa. 1960-luvulta alkaen aina 80-luvulla asti kauppoja on lakkautettu ja rakennukset on purettu tai otettu lähinnä asuinkäyttöön. Sääksjärvitalon kiinteistön on silloinen Sääksjärven Sos.-dem. Yhdistys ry ostanut 8.5.1990. Tästä lähtien se on ollut kokoontumistilana ja asuntokäytössä. Kuva 2. Sääksjärvitalo Lempäälän kunta on julkaisut vuonna 2006 kulttuuriympäristöohjelman Teiden varsilla ja vesireiteillä, jonka on laatinut arkkitehti Eija Teivas. Työtä on ohjannut oh- 8
jausryhmä, jossa on ollut edustus mm. Pirkanmaan ympäristökeskuksesta, Pirkanmaan maakuntamuseosta, Pirkanmaan liitosta ja Lempäälä-Seurasta. Em. selvitystä varten on aiemmin mm. 1970-luvulla tehtyjä paikallisesti merkittävien rakennusten inventointeja täydennetty. Uusia kohteita on selvityksessä jäänyt inventoinnin ulkopuolelle, ja ne on merkitty selvitykseen inventoitavina kohteina. Em. selvityksessä Sääksjärvitaloa ei ole merkitty kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi rakennukseksi tai rakennusryhmäksi eikä myöskään todennäköisesti arvokkaaksi rakennuskohteeksi, joka tulisi inventoida. Alueen teollisuusrakennukset ovat rakentuneet 1970-90- luvuilla. Lähialueen asutus on muodostunut pääosin 1950-80- luvuilla. Tekninen huolto Melu Suunnittelualueella ei ole tiedossa muinaismuistoja. Suunnittelualueella on valmiit ulkoiset teknisen huollon verkostot. Suunnittelualueen merkittävin häiriötekijä on moottoritiellä kulkevan liikenteen aiheuttama, erittäin voimakas melu. Melun arvioinnin ohjearvoina käytetään valtioneuvoston päätöksen ( VNp 993/92 ) mukaisia ohjearvoja, jotka on esitetty seuraavassa taulukossa Melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso), LAeq, enintään Päivällä klo 7-22 Yöllä klo 22-7 ULKONA Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, virkistysalueet taajamien ulkopuolella ja luonnonsuojelualueet SISÄLLÄ Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet 35 db 30 db Opetus- ja kokoontumistilat 35 db - Liike- ja toimistohuoneet 45 db - 55 db 50dB, uusilla alueilla 45 db Oppilaitosten alueella ei sovelleta yöohjearvoa 45 db 40 db Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä 9
Suunnittelutoimisto A-Insinöörit Suunnittelu Oy on laatinut huhtikuussa 2016 valmistuneen meluselvityksen, jossa on tutkittu melun leviämistä kaava-alueella ja sen lähiympäristössä. Meluselvitys on selostuksen liitteenä 2. Selvityksen mukaan päiväaikainen (7-22) melutaso on tällä hetkellä kaava-alueella pääosin välillä 60-70 db. Teollisuusrakennusten ja moottoritien välisellä alueella melutaso ylittää 70 db. Aivan Robit Oyj:n rakennusten länsipuolella on pieniä alueita, jossa melutaso on alle 60 db. Yöaikainen (22-7) melutaso on tällä hetkellä pääosin välillä 55-65 db. Teollisuusrakennusten ja moottoritien välisellä alueella melutaso ylittää 60 db ja joiltain osin 65 db. Robit Oyj:n rakennusten länsipuolella melutaso on alimmillaan 50-55 db. Laaditussa meluselvityksessä todetaan, että äänitasot ylittävät kaavanmuutosalueen kortteleissa valtioneuvoston päätöksen mukaiset ohjearvot yö- että päiväaikaan jopa 10 db verran. Koska äänitasot ovat erittäin korkeita ja melua tuottavat liikenneväylät sijaitsevat alueen molemmilla puolilla, tavanomaisilla meluesteillä ei pystytä tuottamaan riittävää vaimennusta, jotta asetetut ohjearvot täyttyisivät piha-alueilla. Asumiskäyttöön tarkoitettua oleskelupihaa ei voi sijoittaa kaava-alueelle siten, että ohjearvot täyttyisivät. Pihan meluntorjunnan järjestäminen on mahdollista ainoastaan huomattavalla rakennusmassojen uudelleenjärjestelyllä. Meluselvityksessä on myös määritetty, millainen tulee ääneneristävyyden olla uusissa rakennuksissa, jotta rakennusten sisätilojen äänitaso pysyy ohjearvojen alapuolella. 3.1.3 Maanomistus Kaavanmuutosalue on korttelialueiden osalta yksityisomistuksessa. Puisto- ja katualueet omistaa Lempäälän kunta lukuun ottamatta pientä puistoaluetta alueen eteläosassa, jonka omistaa Lempäälän seurakunta. Alueen kiinteistöt ja niiden omistaja ovat: kiinteistötunnus tilan nimi omistaja 418-425-11-195 Tuotanto Sääksjärven-Kuljun Demarit ry. 418-425-11-197 Tilavikki Lempäälän kunta 418-425-11-196 Vikinraitti Lempäälän kunta 418-444-19-30 Akropolis Robit Oyj 418-444-24-2 Koskenkorva Robit Oyj 418-444-19-6 Sääksjärven keskus Elisa Oyj 418-444-1-79 Pappila Lempäälän seurakunta 10
3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Voimassa oleva maakuntakaava Valtioneuvosto on vahvistanut Pirkanmaan 1. maakuntakaavan 29.3.2007. Maakuntakaavassa suunnittelualue on Taajamatoimintojen aluetta, A. Merkinnällä on osoitettu asumisen ja muiden taajamatoimintojen alueita. Merkintä sisältää kaupan, palvelujen ja hallinnon ja työpaikkatoimintojen alueita sekä pienehköjä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattoman teollisuuden alueita. Samoin siihen sisältyy virkistys-, puistoja erityisalueita sekä pääväyliä pienempiä liikennealueita. Suunnittelualue sijoittuu myös Tampereen seudun kehä-ii kehittämiskäytävä, kk1 - otsikolla rajatulle alueelle, joka käsittää vyöhykkeen Ruskontien vaikutusalueella Tampereen Ruskosta Sääksjärven Sipilän alueelle saakka. Kaavamääräyksen sisältämässä kehittämissuosituksessa todetaan, että aluetta hyödynnetään liikenteellisesti edullisena laajenevan tutkimus- ja yritystoiminnan sijoittumisalueena. Ote Pirkanmaan 1. maakuntakaavasta ohessa. KUVA 3. Ote Pirkanmaan 1. maakuntakaavasta (2007). Maakuntakaava uudistaminen Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 laadinta on parhaillaan käynnissä. Erityisinä tavoitteina kaavassa on vahvistaa maakunnan kilpailukykyä ja kehittää vastuullista ja kestävää yhdyskuntarakennetta. Maakuntakaavan luonnos on ollut nähtävillä keväällä 2015. Kaavaehdotus tullee nähtäville kesän/syksyn 2016 aikana. 11
Osayleiskaava Suunnittelualueella on voimassa Sääksjärven osayleiskaava, jonka kunnanvaltuusto on hyväksynyt 25.8.1993 ja se on vahvistunut 13.12.1995. Osayleiskaavassa suunnittelualue on pääosin Palvelun ja hallinnon aluetta, P. Kaavaalueen keskiosassa on Ympäristöhäiriöitä aiheuttamattoman teollisuuden alue, TY. Ote osayleiskaavasta on ohessa. KUVA 4. Ote Sääksjärven osayleiskaavasta (1995) Asemakaava Suunnittelualueen voimassa oleva asemakaava muodostuu eri aikoina vahvistuneista osa-alueista. Alueella on tehty vuosien saatossa useita asemakaavanmuutoksia. Suurin osa alueen asemakaavasta on vahvistunut 23.10.1990. Lisäksi alueella on 23.10.1967, 3.5.1973, 15.4.1976 ja 16.1.1986 vahvistuneita asemakaavoja. Asemakaavassa Sääksjärvi-talon kiinteistö on Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta, AL. Rakennusoikeus on e=0,40 ja sallittu maksimikerrosluku kaksi. Tontin itäpuolella on katuvaraus pohjoiseen, joka jatkuu kevyenliikenteen väylävarauksena jonkin matkaa yhtyen katualuevaraukseen (Taustatie). Nämä yhteydet mukaan lukien Taustatie ovat edelleen rakentamatta. 12
Sääksjärvi-talon ja moottoritien välissä on kaavassa Puistoalue, VP, joka jatkuu hieman kapeampana (8 m) väylänä moottoritien reunaa teollisuuskorttelin 59 (TY) sivuitse etelään laajeten runsaan 4000 m2 suuruiseksi puistoksi Vikinraitin ja Vikkiniityntien risteyksen tuntumassa. Puiston eteläpuolella sijaitsevat Robit Oyj:n teollisuusrakennukset kahdella tontilla ( yht. n. 12200 m2 ). Tonttien asemakaavamerkintä on teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue (TTV). Tonttien rakennusoikeus on e=0,60 (peittoala 30 %). TTValueelle sijoittuu myös Elisa Oyj:n omistama kiinteistö (n. 700 m2). Kyseisen TTVkorttelin 54 kohdalla moottoritien liikennealuevaraus (LT) ulottuu viereisille Robit Oyj:n kiinteistöille. Aluevaraus on leveämpi kuin varaus myöhemmin laaditussa asemakaavanmuutoksessa alueen pohjoispuolella. Ote asemakaavasta on ohessa. KUVA 5. Ote voimassa olevasta asemakaavasta. Suunnittelualue on rajattu punaisella. 13
Muut aluetta koskevat suunnitelmat ja selvitykset Sääksjärven aluekokonaisuuden kaavoitukseen liittyen on tehty mm. seuraavat selvitykset, joita hyödynnetään asemakaavoituksessa soveltuvin osin: Lempäälän vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys, WSP Finland Oy, 2015 Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, 2014 Pirkanmaan palveluverkko 2040, maakuntakaava, Pirkanmaan liitto 2015 Pirkanmaan maakuntakaava, luonnos 16.2.2015, Pirkanmaan liitto, 2015 Pirkanmaan kiinteät muinaisjäännökset, Pirkanmaan liitto, Pirkanmaan maakuntamuseo, 2005 Pirkanmaan maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt, Pirkanmaan liitto, 2006 Teiden varsilla ja vesireiteillä, Lempäälän kulttuuriympäristöohjelma, E.Teivas, Lempäälän kunta, 2006 Lempäälän kunnan viherympäristöselvitys 2007, viheralueiden inventointi ja hoidon tavoitteet Lempäälän arvokkaat luontokohteet -2014, K.Laamanen ja S.Soininen, Lempäälän kunta, Ympäristönsuojelu, 2014 Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2015, Pirkanmaan liitto, 2015 Liikennemeluselvitys, 1096 Sääksjärven asemakaavan muutos, Vikkiniitty, A- Insinöörit Suunnittelu Oy, 13.4.2016 Edellä mainittuja selvityksiä täydennetään tarvittaessa. Rakennusjärjestys Kunnanvaltuusto on hyväksynyt Lempäälän rakennusjärjestyksen 10.4.2002 ja se on tullut voimaan 3.6.2002. Pohjakartta ja kiinteistörekisteri Kaavoituksen pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54 a :n vaatimukset. Koordinaattijärjestelmä on ETRS-GK24 ja korkeusjärjestelmä N2000. Pohjakartta on ajantasaistettu v.2016. Kiinteistöraja-aineisto on Lempäälän kunnan ylläpitämä. Suunnittelualueen kiinteistöt kuuluvat valtion kiinteistörekisteriin. 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavanmuutos laaditaan Lempäälän kunnan aloitteesta. Kaavahanke sisältyy kunnan talousarvion yhteydessä hyväksyttyyn kaavoitusohjelmaan. Alueen asemakaavan muuttaminen on tullut ajankohtaiseksi, koska kaava ei ole kaikilta osin toteutunut ja se on osin vanhentunut. 14
Kaavoitukselta edellytettävät melutasojen ohjearvot ovat tulleet kaavoituskäytäntöön alueen voimassa olevan kaavan vahvistumisen jälkeen. Myös melun lähde eli liikenne on lisääntynyt huomattavasti alueella, varsinkin moottoritiellä. Suuri melunlähde on myös alueen länsipuolella n. 100-150 m päässä sijaitseva junarata. Näistä syistä varsinkin moottoritien tuntumassa olevia asemakaavoja on tarpeellista tarkastella uudelta pohjalta huomioiden liikenteestä aiheutuva melu. Suurimman sallitun melutason ohjearvot koskevat myös virkistysalueita eikä pelkästään asumista ja työpaikkoja. 15 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Vireilletulo sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavahankkeen vireilletulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolosta on tiedotettu 16.3.2016 Lempäälän - Vesilahden Sanomissa, kunnan virallisten kuulutusten ilmoitustaululla sekä kunnan internet-sivuilla (www.lempaala.fi/ asuminen ja rakentaminen). Lisäksi suunnittelualueen kiinteistönomistajille on tiedotettu vireilletulosta kirjeitse. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa (OAS) on asetettu nähtäville 16.3.2016 kunnan palvelupisteeseen ja kunnan internet-sivuille. Mahdolliset huomautukset osallistumisja arviointisuunnitelman sisällöstä tulee tehdä ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville. Arvioitu kaavaehdotuksen nähtäville asettaminen on alkusyksy 2016. Huomautukset OAS:sta voi postittaa osoitteeseen Lempäälän kunta, Tekninen toimi, PL 36, 37501 Lempäälä tai toimittaa kunnan palvelupisteeseen osoitteessa Tampereentie 8. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täsmennetään ja täydennetään suunnittelun edetessä tarpeen mukaan. Asemakaavaluonnos Asemakaavaluonnoksen nähtäville asettamisesta ja mahdollisuudesta mielipiteen esittämiseen tiedotetaan kunnan virallisten kuulutusten ilmoitustaululla, kunnan Internet-sivuilla ja Lempäälän-Vesilahden Sanomissa julkaistavalla ilmoituksella. Asemakaavaluonnos ja selvitykset ovat nähtävillä vähintään kahden viikon ajan kunnan palvelupisteessä osoitteessa Tampereentie 8. Luonnos on nähtävissä myös kunnan internet-sivuilla. Nähtävilläoloaikana osalliset voivat olla mukana asemakaavan valmistelussa, arvioida kaavan vaikutuksia ja lausua sekä kirjallisesti että suullisesti mielipiteensä asiasta. Osallisluettelossa mainituille viranomaisille lähetetään kaavaluonnoksesta lausuntopyyntö. Mielipiteet ja lausunnot käsitellään kunnan kaavoitus- ja rakennusjaostossa sekä kunnanhallituksessa. Saadun palautteen pohjalta kaavaluonnoksesta muokataan asemakaavaehdotus.
Asemakaavanmuutosluonnos on tarkoitus asettaa nähtäville touko-kesäkuussa 2016. Asemakaavaehdotus Asemakaavaehdotuksen julkisesti nähtäville asettamisesta ja oikeudesta muistutuksen tekemiseen tiedotetaan kunnan virallisten kuulutusten ilmoitustaululla, kunnan internet-sivuilla ja Lempäälän-Vesilahden Sanomissa julkaistavalla ilmoituksella. Lisäksi asemakaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta tiedotetaan tavallisella kirjeellä niille asemakaavoitettavaan alueeseen kuuluvan maan omistajille ja kunnan tiedossa oleville maan haltijoille, joiden kotikunta on toisella paikkakunnalla sekä niille, jotka ovat sitä pyytäneet. Asemakaavaehdotus on vähintään 30 päivän ajan julkisesti nähtävänä kunnan palvelupisteessä ja kunnan internet-sivuilla. Tänä aikana on kunnan jäsenillä ja osallisilla oikeus tehdä kirjallinen muistutus kaavaehdotuksesta. Muistutus on toimitettava kuntaan ennen nähtävänäoloajan päätymistä. Muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, ilmoitetaan kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen. Tavoitteena on, että kaavaehdotus olisi nähtävillä alkusyksystä 2016. Osallisluettelossa mainituilta viranomaisilta pyydetään asemakaavaehdotuksesta tarpeen mukaan lausunnot. Lausunnot ja mahdolliset muistutukset sekä kaavaehdotus käsitellään kaavoitus- ja rakennusjaostossa sekä kunnanhallituksessa. Mikäli kaavaan ei ole tarvetta tehdä merkittäviä muutoksia tai lisäyksiä, kaavanmuutos viedään kunnanvaltuuston käsittelyyn. Asemakaavanmuutoksen hyväksyminen Asemakaavanmuutos on tarkoitus hyväksyä kunnanvaltuustossa vuoden 2017 alussa. Viranomaisyhteistyö Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetetään Pirkanmaan ELY-keskukselle ja osallisluettelossa mainituille viranomaisille. Asemakaavaluonnoksista pyydetään osallisviranomaisilta lausunnot ja asemakaavaehdotuksesta tarpeen mukaan vielä uusi lausunto. Valitusoikeus Asianosaisilla ja kunnan jäsenillä on oikeus jättää Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle valitus kaavan hyväksymispäätöksestä. Valitus on tehtävä 30 vuorokautta kaavan hyväksymispäätöksen julkaisemisesta. Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksestä voi tietyin ehdoin valittaa edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Osallistumisesta ja vuorovaikutusmenettelystä on kerrottu myös osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, joka on selostuksen liitteenä 1. 16
5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus Kaavanmuutosalueen pinta-alat ja rakennusoikeudet ovat käyttötarkoituksittain seuraavat: Kaavamerkintä Käyttötarkoitus Pinta-ala/ha Rakennusoikeus/kem² KTY-4 T TY-8 Toimitilarakennusten korttelialue Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue Ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialue 0,2317 927 1,4015 8409 0,2199 1000 VP Puisto 0,2090 - EV Suojaviheralue 0,1861 - Katu 0,1285 - LT Yleisen tien alue 0,3671 - pp/h Kevyen liikenteenväylä 0,0202 - Yhteensä 2,7641 10.336 Tarkemmat tilastotiedot ovat kaavoituksen seurantalomakkeessa, joka on kaavaselostuksen liitteenä 4 (ehdotusvaihe). 5.2 Aluevaraukset 17 5.2.1 Korttelialueet KTY-tontti Laaditun meluselvityksen mukaan päiväaikainen (7-22) melutaso on tällä hetkellä kaava-alueella pääosin välillä 60-70 db. Yöaikainen melutaso on tällä hetkellä pääosin välillä 55-65 db. Koska melutaso kaava-alueella ylittää selvästi asuinrakentamiselle asetetut ohjearvot, Sääksjärvi-talon asuin-, liike- ja toimistorakennusten (52/5, AL-17) tontti muutetaan toimitilarakennusten tontiksi (KTY). Tontille sallitaan ainoastaan ns. talonmiehen asunnon rakentaminen. Tonttia laajennetaan hieman itään päin. Laajennus on noin 200 m2. Tontin rakennusoikeus säilyy nykyisellään. Tontin tehokkuusluku on e=0,40. Maksimikerrosluku on kaksi. Tontille voidaan rakentaa toimistorakennuksia sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia teollisuus- ja varasto-
rakennuksia. Tontille voidaan sijoittaa myös jonkin verran palvelun toimitiloja, jos ne luonteeltaan sopivat muun toiminnan yhteyteen. Tämä käsittää sekä kaupalliset että julkiset palvelut. T-tontit KTY-tontin ja moottoritien väliin, voimassa olevassa asemakaavassa olevalle katu- ja puistoalueelle on muodostettu uusi, noin 1000 m2:n suuruinen ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten tontti (59/1, TY-8). Tontille on mahdollista rakentaa yksi kerrosalaltaan 500 kem2:n teollisuusrakennus. Tontille saa rakentaa ns. talonmiehen asunnon. Kaavamääräys TY-8 on yhteneväisyyden säilyttämiseksi sama kuin viereisten samassa korttelissa 59 sijaitsevien tonttien kaavamääräys. Laadittaessa 1980-luvun lopulla Vikkiniityn nykyistä yritysalueen kaavaa oli em. TYtontti jo silloin suunnitelmissa tälle paikalle, mutta se jätettiin tuolloin vahvistamatta lähinnä silloisen työväenyhdistyksen kielteisestä kannasta johtuen. Samoin jätettiin vahvistamatta toinen TY-tontti AL-tontin itäreunaan, joka nyt kaavoitetaan osaksi KTY-korttelia. Myös Robit Oyj:n tontin pohjoispuolelle, nykyiselle puistoalueelle on muodostettu uusi, noin 1200 m2:n suuruinen teollisuustontti, jolle on mahdollista rakentaa 500 kem2 ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta teollisuutta (59/4,TY-8). Robit Oyj:n tontin vanha TTV- käyttötarkoitusmerkintä muutetaan vastaamaan nykyisin voimassa olevia kaavamerkintöjä. Uusi merkintä on T, joka tarkoittaa teollisuusja varastorakennusten korttelialuetta. Käyttötarkoitus on sama kuin voimassa olevassa asemakaavassa. Lisäksi kaavatonttia laajennetaan n. 1300 m2:llä pohjoiseen. Lisäalueelle on mahdollista sijoittaa kiinteistön pysäköintiä. Kaavatontti laajenee hieman myös itään päin, koska moottoritien vanhaa, tarpeettoman leveää liikennealuevarausta supistetaan. Kaavatontin raja yhtyy nykyiseen kiinteistörajaan. T-tontin rakennusoikeuden tehokkuusluku (e=0,60) säilyy entisenä. Rakennusten peittoalaprosentti nostetaan nykyisestä 30 %:sta 60 %:iin. Viime vuosien rakentamiskäytäntö on osoittanut tarpeen nostaa em. peittoalaprosenttia. Lisäalueet kasvattavat tontin rakennusoikeutta hieman. 5.2.2 Muut alueet Puisto (VP) Rakennuskortteleiden ohella myös virkistysalueiden melutasoja koskevat ohjearvot ovat tulleet kaavoituskäytäntöön kaavanmuutosalueen voimassa olevan kaavan vahvistumisen jälkeen. Melun määrä on myös lisääntynyt huomattavasti 90-luvun jälkeen alueella liikenteen lisääntymisen takia. Lisäksi puiston tarve alueella vähentyy Sääksjärvi-talon asuinliiketontin (AL) muuttuessa KTY-tontiksi. Näistä syistä johtuen katsotaan, että on perusteltua muuttaa osa puistoalueesta rakentamiskäyttöön. Lisäksi lähimpänä moottoritietä oleva puistoalueen osa muutetaan voimakkaasta melusta johtuen suojaviheralueeksi (EV). EV-alue jatkuu kaavanmuutosalueen koko pituudelta etelään Robit Oyj:n tontille asti noin 8 metriä leveänä vyöhykkeenä. 18
KTY-tontin ja TY-tontin pohjoispuolinen puistoalue säilyy entisellään lukuun ottamatta aivan moottoritien reunaa, jossa puistoaluemerkintä muutetaan suojaviheraluemerkinnäksi. Kevytväylä, katualue KTY-tontin ja uuden teollisuustontin väliin tulee nykyisen katualuevarauksen sijaan kevyenliikenteen väylä, jolla sallitaan huoltoajo. Väylä yhdistää Vikinraitin ja Taustatien. Taustatien ja Vikkiniityntien päähän tehdään varaukset kääntöpaikalle. 19 5.3 Kaavan vaikutukset 5.3.1 Vaikutukset maisemaan ja taajamakuvaan Kaava-alueen keski- ja pohjoisosaan sijoittuvat uudet TY-tontit täydentävät ja yhtenäistävät moottoritien varren yritysaluetta. Myös Sääksjärvi-talon tontin mahdollinen lisärakentaminen hoidettuine pihoineen parantaa taajaman ilmettä. 5.3.2 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Suunnittelualue tiivistää Lempäälän nauhataajaman yhdyskuntarakennetta. 5.3.3 Vaikutukset elinoloihin ja elinympäristöön, sosiaaliset vaikutukset Suunnittelualueen lisärakentaminen ei vaikuta oleellisesti lähialueen asukkaiden viihtyvyyteen. Liikenne ja sen aiheuttamat melu- ja muut päästöt nykyasutuksen tuntumassa eivät lisäänny juurikaan. Vaikka täydennysrakentaminen poistaa puustoa alueelta, se toimii omalta osaltaan melusuojana moottoritieltä kantautuvaa liikennemelua vastaan. Ympäristö alueella siistiytyy uudisrakentamisen myötä. 5.3.4 Vaikutukset virkistykseen Huolimatta siitä, että puistoaluevaraus supistuu alueella, se ei sulje pois mahdollisuutta tarvittaessa rakentaa alueelle asianmukaista leikki/oleskelupaikkaa, jollainen alueelta tällä hetkellä puuttuu. Vaikeutena tällaisen toteuttamiselle on kuitenkin alueen sijainti erittäin voimakkaan liikennemelun alueella. 5.3.5 Vaikutukset palveluihin Suunnittelualueelle on mahdollista sijoittua uusia palvelutoimintoja Sääksjärvi-talon KTY-tontille ja myös uusille TY-tonteille. 5.3.6 Vaikutukset yhdyskunta- ja energiatalouteen Vesihuoltoverkon rakentamiskustannuksia ei kaavanmuutos aiheuta. Kevyenliikenteenväylän rakentaminen sen sijaan tulee kunnan kustannettavaksi. Kunta saa tuloja TY-tonttien myynnistä, vesihuolto- ja energiamaksuista sekä verotuloina. Uusien työpaikkojen sijoittaminen joukkoliikennereitin varrelle on yhdyskunta- ja energiataloudellisesti kannattavaa. 5.3.7. Vaikutukset liikenneturvallisuuteen ja liikenteen sujuvuuteen Kevyenliikenteen määrät Vikinraitilla ja osalla Vikkiniityntietä ovat varsin pieniä, koska kadut palvelevat lähes yksinomaan yrityskiinteistöjä. Tästä syystä, ja koska liikenteen kasvu alueella tulee olemaan suhteellisen vähäistä, ei lisärakentamisen katsota
heikentävän ympäristön liikenneturvallisuutta. Myös näkemät molempien katujen ja Tampereentien risteyksissä ovat hyvät, eivätkä edellytä korjaustoimenpiteitä liikenteen kasvun takia. 5.3.8 Vaikutukset ympäristöön, ympäristönsuojeluun ja luonnonoloihin Suunnittelualueelle tulee uuden rakentamisen myötä lisää vettä läpäisemättömiä pintoja, mikä edellyttää rakentajilta toimenpiteitä hulevesien hallinnalle. Joissakin tapauksissa on mahdollista edellyttää hulevesien viivyttämistä korttelialueilla ennen niiden johtamista sadevesiviemäriin. Lisärakentaminen kasvattaa autoliikenteen aiheuttamaa melua ja lisää muita päästöjä. Ottaen huomioon, että kaavanmuutosalue on moottoritien ja maantien välissä ja junaradan tuntumassa, on lisärakentamisen synnyttämän liikenteen vaikutus alueen nykyiseen, jo erittäin korkeaan melutasoon hyvin vähäinen. Puistoalueen supistaminen vähentää kasvillisuutta varsinkin alueen pohjoisosassa. Jäljelle jäävä puistoalue ja suojaviheralue mahdollistavat kuitenkin kasvillisuuden lisäämisen uusilla puu- ja pensasistutuksilla. 5.3.9 Vaikutukset kulttuuriperintöön Sääksjärven-Kuljun Demarit ry:n omistamaa Sääksjärvi-taloa ei ole luokiteltu Lempäälän kulttuuriympäristöohjemassa (Teiden varsilla ja vesireiteillä, Eija Teivas, 2006) kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi rakennukseksi eikä liioin todennäköisesti arvokkaaksi rakennuskohteeksi. Suunniteltaessa täydennysrakentamista tontille tulee pyrkiä rakennuksen massoittelussa, värityksessä ja korkeudessa ym. huomioimaan viereisen Sääksjärvi-talon ilme. 5.3.10 Vaikutukset elinkeinoihin Alueelle sijoittuviin yrityksiin syntyvät uudet työpaikat vaikuttavat määränsä mukaisesti alueen elinkeinojen kehitykseen. Alueelle voi sijoittua 5-25 uutta työpaikkaa. Työpaikkojen lisäys vahvistaa myös palveluelinkeinoja, lähinnä kaupallisia palveluja muualla Sääksjärvellä. 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 20 6.1 Toteutuksen ohjaus Asemakaavan toteutuksessa on kiinnitettävä huomiota melu- ja päästöhaittojen ehkäisemiseen ja torjuntaan. Suunnittelussa tulee huomioida taajamakuvalliset tekijät erityisesti suunniteltaessa rakennuksia Sääksjärvi-talon tuntumaan. Uudet teollisuushallit tulee suunnitella ulkoasultaan yhteneväisiksi viereisten teollisuushallien kanssa. Hulevesien käsittely tulee toteuttaa suunnitelmallisesti. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan toteutus alkanee pian kaavan voimaantulon jälkeen (2017-18). Asemakaavan toteutusta valvotaan lähinnä rakennuslupamenettelyn yhteydessä. Y:\Tekninen\4a Kaavoitus_Maankaytto\1KAAVAT\Asema_kesken\01096_Vikkiniityntie\Kaavaselostus\kaavaluonnos1.doc