BRÄNDÖÖN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS 15.11.2013

BRÄNDÖÖN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS 15.11.2013 Kaavatunnus 484AKAM32013

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot KIRKONSEUTU ASEMAKAAVAN MUUTOS Asemakaavan muutos koskee: Merikarvian kunnan Pappilan kylän tiloja: 1:12, 3:90, 3:116, 3:119, 3:153, 3:154, 3:155, 3:156, 3:160 Kaavatunnus 484AKAM12013 Asemakaavalla ja -kaavan muutoksella muodostuu: Merikarvian kunnan Pappilan kylän korttelit 376, 377, 378 ja M-, VR-, VL-, LV-, ja katualueet Kaavamuutosalueen pinta-ala on 16.46 ha Asemakaavan päiväys 15.11.2013 Laatija: Kankaanpään kaupunki Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila PL 36 38701 Kankaanpää p. 044-577 2726 www.kankaanpaa.fi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä: Luonnos nähtävillä: 15.8-16.9.2013 Kaavaehdotus nähtävillä: Hyväksymispäivämäärät: Kunnanhallitus Virallisesti nähtävillä Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

1.2 Kaava-alueen sijainti Asemakaava-alue sijaitsee Merikarvian 1,8km keskustan länsipuolella Krookanlahdella Brändöön alueella. Tietä pitkin etäisyys keskustan palveluihin on 2.3km

1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus BRÄNDÖÖN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kirkonseudun asemakaavan ja - muutoksen tarkoituksena on osoittaa yleiskaavan mukaisesti asemakaavassa Brändöön pohjoisosan nykyinen asuntorakentaminen ja täydentää aluetta uudella asuntorakentamisella. 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Asemakaavan muutos 1:2000 2. Asemakaavan havainnekuva 3. Tilastolomake / Seurantalomake 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista - Maisema-analyysi - Kaavan havainnekuva - Kaavakartta - Kaavamääräykset Näkymä kaava-alueelle Krookanlahden ylittävältä pengertieltä.

2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos olivat nähtävinä kunnantalolla 15.8-16.9.2013 välisen ajan. Kunnanhallitus on päättänyt asettaa kaavamuutoksen ehdotuksena nähtäville väliseksi ajaksi. 2.2 Asemakaava Asemakaavalla muodostuu kolme pientalorakentamisen korttelialuetta, joille on osoitettu yhdeksän omakotitalotonttia ja kolme rivitalotonttia. Lisäksi kaavassa on osoitettu venevalkama-alueita, kalastusmatkailua palveleva alue, maa- ja metsätalousaluetta ja isot virkistysalueet. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Maanomistajat toteuttavat asemakaavan. Retkeily- ja ulkoilualueeksi osoitettua keskellä sijaitsevaa kallioselännettä.

3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Brändöön pohjoisosa on rakentunut läntisiltä ja pohjoisilta rannoiltaan. Alueella on tällä hetkellä vakituista ja loma-asutusta. Maastonmuodoltaan alue on itäosastaan melko jyrkkää rinnettä. Pohjois- ja länsiosa ovat maastonmuodoiltaan melko tasaisia. Alueen keskellä on kallioselänteitä. Alue on puustoinen ja peitteinen. 3.1.2 Luonnonympäristö Alue on maaperältään kallioisia. Pääasiallisena puustona ovat havupuut ja ranta-alueiden lepikot ja koivut. Yleiskaavan luontokartoituksessa alueelta ei alueelta löytynyt LS-lain tarkoittamia luontotyyppejä/kohteita eikä vesilain tarkoittamia kohteita. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Väestö Asemakaava-alueella on kolme vakituista asuinrakennusta ja kaksi loma-asuntoa. Palvelut Kaupan palvelut ovat keskustassa noin 2,3km etäisyydellä. Työpaikat Suunnittelualue tukeutuu Merikarvian keskustan työpaikkatarjontaan. Virkistys Brändöönniemen eteläpäässä 900m etäisyydellä on kunnan uimaranta ja matkailualue siihen liittyvine opastus ja kahviopalveluineen. Kunnan tarjoamat liikuntapalvelut, uimahalli ja urheilukenttä sijaitsevat 2,3 km etäisyydellä suunnittelualueesta. Liikenne Liikenne keskustasta Brändöön alueelle tapahtuu Satamatien ja Palosaarentien kautta. Alueelta on hyvät liikenneyhteydet keskustaan ja Rantatielle. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Krookan lahti on kulttuuriympäristöllisesti merkittävä kohde. Alueen kulttuuriympäristö on muodostunut kalastustoiminnan, satamatoiminnan ja näihin liittyvän asumisen seurauksena. Tyypillistä Krookanlahdelle ovat rantavyöhykkeellä sijaitsevat rantahuoneet, jotka muodostavat keskeisen osan alueen taajamakuvasta mereltä katsottaessa. Ylempään vyöhykkeeseen on perinteisesti sijoittunut asuntorakentaminen. Krookan alueella on jäljellä huomattavan paljon vanhaa rakennuskantaa. Krookan alueella tapahtuvassa uudisrakentamisessa tulee huomioida alueen rakentamisen ominaispiirteet (rakennusten sijainti, muoto, väritys ja sijainti toisiinsa nähden).

Alueella ei ole kiinteitä muinaisjäännöksiä. Tekninen huolto Alueella on kunnan vesi ja viemäriverkko. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Alueella ei häiriötekijöitä. 3.1.4 Maanomistus Alueella on pääosin yksityisiä maanomistajia. Alueen itäreuna on seurakunnan omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset tavoitteet Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttö-tavoitteista 30.11.2000. Päätöksessä tavoitteet on jaettu kuuteen asiakokonaisuuteen: 1) toimiva aluerakenne, 2) eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu, 3) kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat, 4) toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto, 5) Helsingin seudun erityiskysymykset ja 6) luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. - asemakaava sopeutuu valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin hyvin erityisesti seuraavien kohtien osalta: - asemakaava vahvistaa toimivaa aluerakennetta hyödyntämällä olevia rakenteita ja tiivistämällä suositun Krookanlahden aluerakennetta. Maakuntakaava Ympäristöministeriö on hyväksynyt Satakunnan maakuntakaavan 31.11.2011. Kaava-alueen pohjoisosa on osoitettu maakuntakaavassa taajamatoimintojen alueeksi A. Kaava-alue rajautuu lännestä kh-2 alueeseen.

Yleiskaava Alueella on voimassa Merikarvian Kirkonkylän - Tuorilan osayleiskaavan muutos, joka on hyväksytty 14.6.2010. Asemakaava on osayleiskaavamuutoksen mukainen.

Asemakaava Asemakaava, joka on vahvistunut 28.4.1970. Vanhassa asemakaavassa alueelle osoitettu varaukset maa- ja metsätalousalueeksi, uimaranta-alueeksi ja loma-asunoille. Poistuva kaava Rakennusjärjestys Merikarvian rakennusjärjestys on hyväksytty 30.1.2002. Suunniteltu hanke ei ole ristiriidassa rakennusjärjestyksen kanssa. Pohjakartta Kaavoituksen uusi pohjakartta on hyväksytty Maanmittauslaitoksessa 2010.

Maisemaselvitys Krookan maisemahistoriallinen selvitys, joka on laadittu 2010. Ote maisemahistoriallisesta selvityksestä. 3.3 Rakennuskiellot Alueelle ei ole rakennuskieltoa.

4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan tarve Voimassa oleva asemakaava ei vastaa alueen nykyistä käyttöä ja kunnan tavoitteita alueen käytöstä. Asemakaavalla järjestellään alueen maankäyttöä vastaamaan maanomistajien ja kunnan tavoitteita alueen tulevasta maankäytöstä. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavamuutos on toteutettu hallituksen hyväksymän kaavoitusohjelman mukaisesti. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Kuulutus oli esillä kunnan ilmoitustaululla ja Merikarvia-lehdessä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä asemakaavamuutosluonnos on ollut nähtävänä ----- --------välisen ajan, jolloin osalliset voivat esittää mielipiteensä suullisesti tai kirjallisesti. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä ----------- välisen ajan, jolloin on ollut mahdollisuus esittää kirjalliset muistutukset. Lausunnot on pyydetty maakunnan liitolta, ympäristökeskukselta ja Satakunnan museolta. Kaavasta järjestetään viranomaisneuvottelu 12.8.2013. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Merikarvian kunta näkee Brändöön pohjois-osan hyvin asuinrakentamiseen soveltuvana alueena. Koska alueella on jo nykyisin vakituista asutusta ja alue sijaitsee vain 2,3km etäisyydellä keskustan palveluista nähdään se hyvänä asuntorakentamisen kehittämisalueena. Asemakaavan tavoitteena on osoittaa alueen nykyinen asuntorakentaminen ja täydentää sitä uudella asuin- ja rivitalorakentamisella. Merikarvian kunta haluaa kehittää ja palauttaa Krookan lahden ympäristön roolin asuttuna, elävänä ja vilkkaana satamalahtena. 4.5 Asemakaavan ratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Asemakaavasta ei ole laadittu vaihtoehtoisia versioita. Rivitaloalue Rannasta

5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Asemakaavaratkaisu perustuu neljään alueelliseen vyöhykkeeseen: Alueen keskellä, pohjois-osassa ja Palosaarentien länsipuolella on laaja yhtenäinen virkistyskäyttöön osoitettu alue. Kaava-alueen länsi- ja pohjoisosaan nykyisen rakentamisen alueelle ja sen läheisyyteen on osoitettu erillispientalojen korttelialueet. Nykyistä rakentamista on täydennetty neljällä uudella erillispientalotontilla, joista mikään ei ole omarantainen. Alueen itäosaan Palosaarentien itäpuolelle on osoitettu uuden typpinen rivitaloalue. Rivitaloalue tukeutuu Palosaarentiehen ja asuinrakennukset sijoittuisivat tien läheisyyteen. Rivitaloalueelle on osoitettu rannasta venevalkama-alue, jonka ranta-alueelle on mahdollista rakentaa rivitaloasuntoihin liittyviä rantahuoneita. Tällä ratkaisulla pyritään elvyttämään ja jatkamaan Krookanlahden perinteistä ja vilkasta rantahuoneisiin liittyvää rantaelämää. Kaava-alueen luoteisosaan on osoitettu maa- ja metsätalousalue, josta osa on osoitettu Merikarvian kunnan kannalta tärkeän kalastusmatkailun tarpeisiin. Näkymä rivitaloalueelta

5.2 Mitoitus Kaavamuutosalueen pinta-ala on 16,5 ha = 199 000m2, Alueelle on osoitettu 9 omakotitonttia. Rakennusoikeus yhteensä 3470k-m2. Osalle tonteista osoitetut isot rakennusoikeudet perustuvat jo olemassa olevaan rakentamiseen. Rivitalorakentamiseen on kaavassa osoitettu rakennusoikeutta 2150k-m2. Tälle alueelle voisi rakentua 24 rivitaloasuntoa. Kaava-alueen asukasmääräksi on arvioitu noin 80 henkeä. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaava-alueen rakentamista ohjataan hyvin tarkkaan määritellyillä kaavamääräyksillä rakennusaloilla. Keskeisenä seikkana on ollut uuden rakentamisen sopeuttaminen rantamaisemaan ja kulttuuriympäristöön. Alueen virkistyskäytön turvaaminen ja väljyys on varmistettu kaavassa osoitetuilla laajoilla lähivirkistysalueilla. Rivitalokorttelin osalta on kaavassa annettu hyvin tarkat rakennusalat ja määräykset rakentamistavasta. Venevalkama-alueiden osalta on vesialueen täyttö maamassoilla kielletty. Rantahuoneiden ja rivitalorakentamisen osalta tullaan laatimaan rakentamistapaohje. VR aluetta rannasta alueen luoteisosassa

5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet Alueelle muodostuu 3 korttelialuetta. AO-9 Erillispientalojen korttelialue. Rakentaminen tulee sopeuttaa luonnonympäristöön. Korttelialueille voi rakentaa 1 2/3 kerroksisia enintään kaksiasuntoisia erillispientaloja. Rakennusoikeus on määritelty tonttikohtaisesti. AR-5 Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue. Rakennusten tulee olla harjakattoisia ja pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää puuta. Tontilla saa tehdä maaston muokkauksia vain pysäköinti- ja kulkuväylillä. Tontti tulee jättää pääosin luonnontilaan. Korttelialueille voi rakentaa 1 2/3 kerroksisia rivitaloja. Rakennusoikeus on määritelty tonttikohtaisesti. 5.3.2 Muut alueet Virkistysalueet VL Lähivirkistysalue VL-5 Lähivirkistysalue Korttelin 377 virkistysalue. Rakennusalalle saa rakentaa yhteisen saunan. VR Retkeily- ja ulkoilualue 5.3.3 Maa- ja metsätalousalueet M-7 Maa- ja metsätalousalue Maisemallisesti merkittävä pääosin luonnontilaisena säilytettävä alue. M-8 Maa- ja metsätalousalue Kalastusmatkailua palveleva alue. Alueelle saa rakentaa veneensäilytystiloja

110k-m2 ja matkailutoimintaa palvelevan saunan 70k-m2. Rakennusten tulee olla 1-kerroksisia, harjakattoisia ja puuverhottuja. 5.3.4 Liikennealueet 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Asemakaava täydentää Merikarvian keskustaan tiivisti liittyvän Krookanlahden asumisen, loma-asumisen ja matkailun keskittymää. Alueen kulttuurihistorialliset arvot on pyritty varmistamaan tarkalla rakentamisen ohjaamisella. Kaavassa osoitettu lisärakentaminen on osoitettu alueen perinteistä rakentamisen sijoittumista noudattaen. Uusilla rantahuoneilla jatketaan alueelle soveltuvaa perinteistä rakentamistapaa. Rantahuoneiden soveltuvuus maisemaan ja kulttuuriympäristöön varmistetaan rakennustapaohjeilla. 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Rakentamisen tarkalla ohjaamisella ja laajoilla virkistysalueilla on varmistettu luonnonympäristö kannalta keskeisten alueiden säilyminen. Kaavalla ei ole huomioitavia vaikutuksia luonnonympäristöön 5.4.3. Vaikutukset ihmisten elinolosuhteisiin ja ympäristöön Kaavalla tarjotaan mahdollisuus merenrantaan liittyvään asumiseen. Asumisen vahvistaminen Krookan alueella luo edellytyksiä palvelujen säilymiselle ja kehittymiselle Krookan alueella. 5.4.4. Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Alueen kaavoitusta voidaan pitää Merikarvian merenrantaan suuntautuvan matkailun ja asumisen täydentämisenä. Merikarvian taajamarakenne on jo aiemmin laajentunut Krookan lahden alueelle. Merikarvian kunta näkee Krookan lahden osana sen keskustaajamaa. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Läheisyydessä ei häiriötekijöitä. 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset liitteenä Kaavamerkinnät ja määräykset ovat asetuksen ja ministeriön määräysten mukaiset.

6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Alueen toteutus käynnistyy maanomistajien toimesta kaavan vahvistamisen jälkeen. Kankaanpäässä 15.11.2013 Ilmari Mattila, aluearkkitehti Liitteet Ote yleiskaavan Taajama-analyysistä Ote yleiskaavaan liittyvästä arviosta Krookanlahden taajamakuvasta ja -rakenteesta Ote yleiskaavasta: Maankäyttö 2010 Havainnekuvat Ote peruskartasta Ilmakuva Krookanlahdesta