MURAKKOPUISTON ASEMAKAAVAMUUTOS SEKÄ SITOVA TONTTIJAKO

Transkriptio

1 MURAKKOPUISTON ASEMAKAAVAMUUTOS SEKÄ SITOVA TONTTIJAKO Kuva 1: Kaavamuutoksen tarkastelualue Asemakaavamuutoksen selostus AKM 898 (ehdotus) Lieksan kaupunginvaltuuston XX.XX.2013 XX hyväksymä LIEKSAN KAUPUNKI Lieksan ja Nurmeksen tekninen virasto Maankäyttö/Kaavoitus /

2 2 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alueen nimi: Kunta: Kaupunginosa: Murakkopuisto Lieksan kaupunki Merilän 10. kaupunginosa Entiset korttelit ym. Murakkopuisto (P), osa tiloista Kauppila 76:57 ja Mäkkeli 76:58 sekä korttelin 20 tontti 1. Uudet korttelit ym. Erillispientalojen korttelialueen (AO) korttelin 109 tontit 1-3 Kaavan nimi: Murakkopuiston asemakaavamuutos sekä sitova tonttijako Lieksassa / Laatijan nimi: Martti Piironen maankäyttöpäällikkö Puh martti.piironen@lieksa.fi Kaavasuunnittelu: Reino Hirvonen kaavasuunnittelija Puh reino.hirvonen@lieksa.fi Käyntiosoite: Pielisentie LIEKSA Postiosoite: PL LIEKSA Vireilletulo: Hyväksyminen: Kaavamuutos on käynnistynyt yksityisten maanomistajien hakemuksesta (Mäkkeli 76:58 omistajien hakemuksesta). Kaavamuutosasia on mukana Kaavoituskatsauksessa Lieksan ja Nurmeksen tekninen lautakunta (yhteislautakunta) Lieksan kaupunginhallitus Lieksan kaupunginvaltuusto

3 3 1.2 Kaava-alueen sijainti Kuva 2: Asemakaavamuutoksen sijainti 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi: Murakkopuiston asemakaavamuutos sekä sitova tonttijako Kaavan päätarkoitus: Voimassaolevassa asemakaavassa alue on rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten korttelialuetta 20 (AR) sekä Murakkopuiston puistoaluetta (P). Puistoalueella sijaitsee 50-luvulla rakennettu omakotitalo ja vuonna 2004 valmistunut talousrakennus. Asuinrakennus on hyväkuntoinen ja asuttu. Vuonna 1976 vahvistetussa asemakaavassa asuinrakennus on jäänyt puistoalueelle. Asemakaavamuutoksella tutkitaan mahdollisuutta muuttaa asemakaavaa siten, että osa puistoalueesta muutetaan erillispientalojen korttelialueeksi sekä osan korttelista 20 muuttamista myös erillispientalojen korttelialueeksi. Kerrosala: Väestö: Laajuus: 1290 ke-m² henkilöä 0,8620ha

4 4 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT TUNNISTETIEDOT KAAVA-ALUEEN SIJAINTI KAAVAN NIMI JA TARKOITUS SELOSTUKSEN SISÄLLYSLUETTELO LUETTELO SELOSTUKSEEN LIITTYVISTÄ ASIAKIRJOISTA LUETTELO MUISTA KAAVAA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA, TAUSTASELVITYKSISTÄ JA LÄHDEMATERIAALISTA Valtakunnalliset selvitykset Maakunnalliset selvitykset Paikalliset selvitykset TIIVISTELMÄ KAAVAPROSESSI ASEMAKAAVAN PERUSTELUT ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN LÄHTÖKOHDAT SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus... 8 UIMARANTA-ALUE JA LEIRINTÄALUE OVAT LIEKSAN KAUPUNGIN OMISTUKSESSA. LEIRINTÄALUE ON VUOKRATTU MATKAILUYRITTÄJÄLLE. RAKENNUSPAIKKA ON YKSITYISESSÄ OMISTUKSESSA SUUNNITTELUTILANNE Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Yleiskaava Voimassa oleva asemakaava Rakennusjärjestys Tonttijako- ja rekisteri Pohjakartta Rakennuskiellot Muut selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ASEMAKAAVAMUUTOKSEN TARVE SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Viranomaisyhteistyö ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET Vaihtoehdot Vaikutusten selvittäminen ja valinta Suunnitteluvaiheiden käsittely ja päätökset ASEMAKAAVAN KUVAUS KAAVAN RAKENNE Mitoitus Palvelut YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 14

5 5 5.3 ALUEVARAUKSET Korttelialueet KAAVAN VAIKUTUKSET KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVAN TOTEUTUS LÄHDELUETTELO KUVALUETTELO LIITTEET Luettelo selostukseen liittyvistä asiakirjoista ASEMAKAAVAN SEURANTALOMAKE MUUT LIITTEET (Ympäristö- ja muut selvitykset) ASEMAKAAVAKARTTA JA MÄÄRÄYKSET POISTUVA KAAVA SITOVA TONTTIJAKO VASTINELUETTELO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (ERILLINEN ASIAKIRJA) 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Valtakunnalliset selvitykset - Alueidenkäytön valtakunnalliset tavoitteet; VN:n päätös (2000) ja VN:n päätös Ekologinen verkosto ja kaupunkien maankäytön suunnittelu; Suomen Ympäristö 780 (2005) - Vaikutusten arviointi kaavoituksessa; Ympäristöhallinnon ohjeita 10 (2006) - Yhdyskuntataloudellisten vaikutusten arviointi kaavoituksessa; Suomen Ympäristö 51 (2006) - Osallistuminen yleis- ja asemakaavoituksessa; Ympäristöhallinnon ohjeita (2007) Maakunnalliset selvitykset Tätä kaavoitusta osittain sivuavia P-K:n maakuntaliiton julkaisuja: Suunnittelualue kuuluu Pohjois-Karjalan maakunta-alueeseen. Maakuntakaavan 1. vaihe on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja vahvistettu valtioneuvostossa. Maakuntavaltuusto on hyväksynyt maakuntakaavan täydennyksen (2. vaihe) ja ympäristöministeriö on vahvistanut sen Maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaavan 3. vaiheen kokouksessaan Maakuntakaava on nyt ympäristöministeriön vahvistettavana. Maakuntakaavan 4. vaihe on käynnistetty. Kohti kilpailukykyistä ja osaavaa Itä-Suomea. Pohjois-Karjalan maakuntakaavan tiivistelmä. Pohjois-Karjalan maakuntasuunnitelma 2025 Pohjois-Karjalan Eurooppa-strategia Maakuntaohjelma POKAT 2006-Pohjois-Karjala hyvästä paremmaksi Pohjois-Karjalan yritys- ja toimipaikkaselvitys

6 Paikalliset selvitykset Lieksan kaupunginvaltuuston hyväksymä oikeusvaikutukseton taajamaosayleiskaava. 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessi Kaavamuutos on käynnistynyt yksityisten maanomistajien hakemuksesta (Mäkkeli 76:58 omistajien hakemuksesta). Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 62 mukainen ilmoitus kaavamuutoksen vireilletulosta on ollut Lieksan Lehdessä sekä ilmoitustaululla ajalla Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), asemakaavaluonnos selostuksineen sekä valmisteluaineisto on pidetty nähtävillä välisenä aikana. Samalla on suoritettu valmisteluvaiheen alustava kuuleminen (MRL 62 ). Asemakaavan muutosehdotus on asetettu julkisesti nähtäville väliseksi ajaksi, sekä kaavaehdotuksesta pyydetään tarpeelliset lausunnot. Kaavamuutos on hyväksytty Lieksan kaupunginvaltuustossa Asemakaavan perustelut Voimassaolevassa asemakaavassa alue on rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten korttelialuetta 20 (AR) sekä Murakkopuiston puistoaluetta (P). Puistoalueella sijaitsee 50-luvulla rakennettu omakotitalo ja vuonna 2004 valmistunut talousrakennus. Asuinrakennus on hyväkuntoinen ja asuttu. Vuonna 1976 vahvistetussa asemakaavassa asuinrakennus on jäänyt puistoalueelle. Asemakaavamuutoksella tutkitaan mahdollisuutta muuttaa asemakaavaa siten, että osa puistoalueesta muutetaan erillispientalojen korttelialueeksi sekä osa korttelista 20 muuttamista myös erillispientalojen korttelialueeksi. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Tämän asemakaavamuutoksen toteuttaminen tapahtuu pääosin yksityisten maanomistajien toimesta. Asemakaavamuutoksen etenemistä seurataan vuosittain kaavoituskatsauksessa.

7 7 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Merilän kaupunginosassa, Kalevankadun ja Jussintien kulmauksessa. Ydinkeskustaan on matkaa noin kaksi kilometriä Luonnonympäristö Alue on pääosin rakentunutta. Puistot ovat luonnontilaisia. Puusto on havupuu valtaista. Suunnittelualue ei ole pohjavesialuetta. Kuva 3. Ilmakuva alueesta.

8 Rakennettu ympäristö Suunnittelualue on eri vuosikymmeninä rakentunutta omakotitaloaluetta. Alueen rakennuskanta on lautaverhoilluista rintamamiestaloista tiiliverhoiltuun matalakattoisiin omakotitaloihin. Ajoneuvoliikenne tapahtuu Kalevankatua ja Jussintietä pitkin, kunnossapidosta vastaa Lieksan kaupunki. Vesihuoltoverkoston rakentamisesta ja kunnossapidosta vastaa Lieksan Vesi Oy. Sähkön jakelusta vastaa Pohjois-Karjalan Sähkö Oy. Kuva 6. Tekninen huolto Maanomistus Tontit ovat sekä kaupungin että yksityisessä omistuksessa. Kadut ja osa puistoalueista on Lieksan kaupungin omistuksessa.

9 9 3.2 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön ohjausjärjestelmää. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on VN hyväksynyt ja joita on tarkistettu Maakuntakaava Suunnittelualue kuuluu Pohjois-Karjalan maakunta-alueeseen. Maakuntakaavan 1. vaihe on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja vahvistettu valtioneuvostossa. Maakuntavaltuusto on hyväksynyt maakuntakaavan täydennyksen (2. vaihe) ja ympäristöministeriö on vahvistanut sen Maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaavan 3. vaiheen kokouksessaan Maakuntakaava on nyt ympäristöministeriön vahvistettavana. Maakuntakaavan 4. vaihe on käynnistetty Yleiskaava Lieksan taajamaosayleiskaava on hyväksytty Lieksan kaupunginvaltuustossa Kaava on oikeusvaikutukseton, jota soveltaen noudatetaan ohjeena asemakaavaa muutettaessa Voimassa oleva asemakaava Voimassa oleva asemakaava lääninhallituksen päätöksellä hyväksymä Rakennusjärjestys Lieksan kaupungin nykyinen rakennusjärjestys on tullut voimaan Tonttijako- ja rekisteri Voimassaolevan asemakaavan mukaisesti osassa korttelia 20 on tonttijako Pohjakartta Pohjakarttana on käytetty päivättyä teknisen viraston Maankäytön laatimaa numeerista karttaa. Pohjakartta on KKJ (4-kaista) järjestelmässä. Pohjakarttaa on täydennetty kaavaprosessia varten. Pohjakartta täyttää annetun kaavoitusmittausasetuksen määräykset. Asemakaava on tulostettu mittakaavaan 1: Rakennuskiellot Alueella ei ole maankäyttö- ja rakennuslain 53 mukaista rakennuskieltoa, mutta korttelialueet ovat MRL 81 :n tarkoittamassa rakennusluvan myöntämiskiellossa.

10 Muut selvitykset Suunnittelualueelle ei ole katsottu aiheelliseksi laatia erillisiä selvityksiä. 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavamuutoksen tarve Kaavamuutos on käynnistynyt yksityisten maanomistajien hakemuksesta (Mäkkeli 76:58 omistajien hakemuksesta). Voimassaolevassa asemakaavassa alue on rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten korttelialuetta 20 (AR) sekä Murakkopuiston puistoaluetta (P). Puistoalueella sijaitsee 50-luvulla rakennettu omakotitalo ja vuonna 2004 valmistunut talousrakennus. Asuinrakennus on hyväkuntoinen ja asuttu. Vuonna 1976 vahvistetussa asemakaavassa asuinrakennus on jäänyt puistoalueelle. Asemakaavamuutoksella tutkitaan mahdollisuutta muuttaa asemakaavaa siten, että osa puistoalueesta muutetaan erillispientalojen korttelialueeksi sekä osa korttelista 20 muuttamista myös erillispientalojen korttelialueeksi. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavamuutos on käynnistynyt yksityisen maanomistajan hakemuksesta ja Lieksan kaupungin maankäyttö on käynnistänyt kaavaprosessin. Kaavamuutos on mukana Kaavoituskatsauksessa Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Maankäyttö- ja rakennuslaissa (62 ) edellytetään, että kaavahankkeen osallisille annetaan mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua mielipiteensä asiasta. Osallisilla tarkoitetaan kaavoitettavan alueen ja sen välittömässä vaikutuspiirissä olevan alueen maanomistajia ja myös niitä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä niitä viranomaisia ja yhteisöjä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Keskeisimpinä osallistujina on pidettävä tässä hankkeessa kaavoitettavan alueen omistajien lisäksi rajanaapurikiinteistöjen ja muiden hankkeen vaikutuspiirissä olevien kiinteistöjen omistajia ja yrittäjiä, lähialueelle sijoittuvien palveluiden käyttäjiä sekä Pohjois- Karjalan Maakuntaliittoa, Pohjois- Karjalan ELY -keskusta, PKS Sähkönsiirto Oy:tä ja Lieksan kaupunkia.

11 Vireilletulo Kaavamuutos on käynnistynyt yksityisen maanomistajan hakemuksesta ja Lieksan kaupungin maankäyttö on käynnistänyt kaavaprosessin. Kaavamuutos on mukana Kaavoituskatsauksessa Osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä on laadittu myös asemakaavaluonnos sekä kaavaselostus. Kaavamuutoksen vireille tulosta on kuulutettu kuten kunnalliset kuulutukset kunnassa kuulutetaan. Kuulutus on ollut Lieksan Lehdessä Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Osallisille annetaan mahdollisuus osallistua kaavamuutoksen valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta koko kaavamuutostyön aikana huolimatta siitä, että joitain aikarajoja on esitetty (ns. valmisteluvaiheen kuuleminen) Viranomaisyhteistyö Maankäyttö- ja rakennuslain sekä asetuksen 66 :ssä ja 26 :ssä tarkoitettu viranomaisneuvottelu pidetään tarvittaessa Pohjois-Karjalan ELY -keskuksessa. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön ohjausjärjestelmää. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto on hyväksynyt ja joita on tarkistettu Tavoitteet koskevat alue- ja yhdyskuntarakennetta, elinympäristön laatua, yhdysverkostoja, energiahuoltoa, luonto- ja kulttuuriperintöä sekä luonnonvarojen käyttöä Maakuntakaava Suunnittelualue kuuluu Pohjois-Karjalan maakunta-alueeseen. Maakuntakaavan 1. vaihe on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja vahvistettu valtioneuvostossa. Maakuntavaltuusto on hyväksynyt maakuntakaavan täydennyksen (2. vaihe) ja ympäristöministeriö on vahvistanut sen Maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaavan 3. vaiheen kokouksessaan Maakuntakaava on nyt ympäristöministeriön vahvistettavana. Maakuntakaavan 4. vaihe on käynnistetty.

12 12 Kuva 7. Ote maakuntakaavasta. Maakuntakaavamerkinnät ja määräykset Yleiskaavoitus Lieksan taajamaosayleiskaava on hyväksytty Lieksan kaupunginvaltuustossa Kaava on oikeusvaikutukseton, jota soveltaen noudatetaan ohjeena asemakaavaa muutettaessa. Tässä yleiskaavassa alue on pientalovaltaista asuntoaluetta (AP) ja lähivirkistysaluetta (VL). Kuva 8. Ote taajamaosayleiskaavasta

13 Asemakaavoitus Voimassa oleva asemakaava lääninhallituksen päätöksellään hyväksymä. Asemakaavassa alue on rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten korttelialuetta (AR) ja puistoaluetta P. Kuva 9. Ote voimassa olevasta asemakaavasta ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET Vaihtoehdot 0. Tilanne ennallaan eli kaavamuutosta ei tehdä. 1. Asemakaavaa muutetaan kaavaluonnoksen mukaisesti Vaikutusten selvittäminen ja valinta Asemakaavamuutoksen yhteydessä on selvitetty sen eri vaiheissa MRL 9 :n mukaiset ympäristö-, yhdyskuntataloudelliset-, sosiaaliset-, kulttuuriset- ja muut vaikutukset. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ovat vähäiset, koska alue on jo rakentunut. Vaikutukset näkyvät lähinnä vähäisen uudisrakentamisen yhteydessä. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön ovat vähäiset. Suunnittelualue on vesihuoltolain mukaisesti hyväksytyllä vesihuoltolaitoksen toimintaalueella. Suunnittelualue on kunnallisen viemäri- ja vesijohtoverkoston piirissä. Asemakaavan muutoksella vaikutukset yhteiskuntaan ja yksityiseen talouteen ovat vähäiset. Vaihtoehdoksi on valittu vaihtoehto 1.

14 Suunnitteluvaiheiden käsittely ja päätökset Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on laadittu ja siihen liittyvä päivätty asemakaavaluonnos selostuksineen. Vireille tulosta on ilmoitettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä Lieksan Lehdessä ja kuulutus on ollut nähtävänä kaupungin ilmoitustaululla ajalla Samaan aikaan on suoritettu ns. valmisteluvaiheen kuuleminen (MRL 62 ). Asemakaavan muutosehdotus on asetettu julkisesti nähtäville väliseksi ajaksi, sekä kaavaehdotuksesta on pyydetty tarpeelliset lausunnot. Kaavamuutos on hyväksytty Lieksan kaupunginvaltuustossa ASEMAKAAVAN KUVAUS Asemakaavamuutosaluetta on yhteensä 0,8620 ha, joka voimassa olevassa asemakaavassa on rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten korttelialuetta (AR) ja puistoaluetta P. 5.1 Kaavan rakenne Mitoitus Erillispientalojen korttelialueiden pinta-ala on 0,8620 ha, tehokkuusluvun ollessa e=0,15, yhteenlaskettu rakennusoikeus on noin 1290 kem² ja suurin sallittu kerrosluku on II Palvelut Kaavamuutoksen alueelle ei sijoitu palveluita, vaan ne on haettava keskustasta. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Alue on jo rakentunut, joten lisärakentaminenkaan ei vaikeuta ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutumista. Kaavan mukainen puistoalue pienenee noin 0,3763 ha. 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet Kaavamuutosaluetta on yhteensä 0,8620 ha. Tontti 1 on 3763 m², rakennusoikeuden ollessa 565 kem² Tontti 2 on 2377 m², rakennusoikeuden ollessa 355 kem² Tontti 3 on 2480 m², rakennusoikeuden ollessa 370 kem²

15 Kaavan vaikutukset Kaavan laadinnan yhteydessä MRL 9 :n ja MRA 1 :n vaikutuksia on arvioitu koko kaavoitustyön ajan. Lisäksi asemakaavamuutosta laadittaessa ja vaikutuksia arvioitaessa on otettu huomioon maankäyttö- ja rakennuslain 39 :n tarkoittamat yleiskaavan sisältövaatimukset. * työpaikkoihin ja elinkeinotoimintaan vaikutukset arvioidaan jäävän vähäisiksi, joskin rakentamisen aikana rakentaminen työllistää jonkin verran väkeä. * liikenneverkkoon vaikutukset ovat vähäiset * rakennettuun kulttuuriympäristöön ja muinaismuistoihin ei vaikutuksia. * tekniseen huoltoon ei ole olennaisia vaikutuksia. * ympäristönsuojeluun ja ympäristöhäiriöihin vaikutukset jäävät vähäisiksi. * vesistöihin ja vesitalouteen sekä luonnonsuojeluun ei erityisiä vaikutuksia 5.6 kaavamerkinnät ja määräykset

16 16 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavan toteutumista ohjaa asemakaavakartan lisäksi tämä kaavaselostus. Asemakaavamuutoksen toteutumista seurataan vuosittain kaavoituskatsauksen yhteydessä. 7. LÄHDELUETTELO Pohjois-Karjalan Maakuntaliiton nettisivut Pohjois-Karjalan ELY -keskuksen nettisivut 8. KUVALUETTELO KUVA 1: KAAVAMUUTOKSEN TARKASTELUALUE... 1 KUVA 2: ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SIJAINTI... 3 KUVA 3. LUONNONMAISEMAA UIMARANTA-ALUEELLE (VV) PÄIN.... VIRHE. KIRJANMERKKIÄ EI OLE MÄÄRITETTY. KUVA 4. ILMAKUVA ALUEESTA KUVA 5. KUVASSA VUOKRAMÖKKEJÄ, RANNASSA ASUNTOVAUNUALUE, TAUSTALLA NÄKYY LIEKSANJOKI.... VIRHE. KIRJANMERKKIÄ EI OLE MÄÄRITETTY. KUVA 6. TEKNINEN HUOLTO KUVA 7. OTE MAAKUNTAKAAVASTA KUVA 8. OTE TAAJAMAOSAYLEISKAAVASTA.... VIRHE. KIRJANMERKKIÄ EI OLE MÄÄRITETTY. KUVA 9. OTE VOIMASSA OLEVASTA ASEMAKAAVASTA LIITTEET ASEMAKAAVAN SEURANTALOMAKE (liitetään kaavaehdotukseen) ASEMAKAAVAKARTTA JA MÄÄRÄYKSET POISTUVA KAAVA VASTINELUETTELO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (ERILLINEN ASIAKIRJA)

17 ASEMAKAAVA (ei mittakaavassa) 17

18 18

19 19

20 20 POISTUVA KAAVA KAAVOITTAJAN VASTINEET (valmisteluvaiheen) Muistutuksia ei ole jätetty määräaikaan mennessä. Lausunnot pyydettiin seuraavilta viranomaisilta: Pohjois-Karjalan Maakuntaliitolta, Pohjois-Karjalan ELY-keskukselta, PKS Sähkönsiirrolta, sekä Lieksan kaupungin rakennusvalvonta-, ympäristönsuojelu- ja/tai terveydensuojeluviranomaisilta. PKS Sähkönsiirto esittää lausunnossaan pylväsmuuntamon ja ilmajohtojen sijainnit, jotka tulee esittää kaavakartassa: Kaavoittajan vastine: Kyseinen lausunto on otettu huomioon kaavaehdotusta laadittaessa sellaisenaan. Rakennustarkastuspäälliköllä ei ole huomautettavaa asemakaavaluonnoksesta. Muut viranomaistahot eivät ole antaneet lausuntoa.

21 21 KAAVOITTAJAN VASTINEET (ehdotusvaiheen) Muistutuksia ei ole jätetty määräaikaan mennessä. Lausunnot pyydettiin seuraavilta viranomaisilta: Pohjois-Karjalan ELY-keskukselta ja Lieksan kaupungin rakennusvalvontaviranomaiselta. Rakennustarkastuspäälliköllä ei ole huomautettavaa asemakaavaehdotuksesta. POK ELY-keskus toteaa lausunnossaan seuraavaa: Kaavaselostuksen mukaan OAS ja kaavaluonnos ovat olleet nähtävillä välisenä aikana. ELY-keskukselta ei kuitenkaan ole pyydetty lausuntoa, vaikka kaavaselostuksessa niin sanotaan. Suunnittelualue on osoitettu vuonna 1976 vahvistetussa asemakaavassa rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten korttelialueeksi (AR) sekä puistoalueeksi (P). Puistoalueella sijaitsee 1950-luvulla rakennettu asuinrakennus ja vuonna 2004 rakennettu talousrakennus. Asemakaavassa asuinrakennus on jäänyt puistoalueelle. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on muuttaa kaavaa siten, että osa puistoalueesta ja korttelin 20 AR-alueesta muutetaan erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Kaavan tavoitteen asettelu huomioiden asemakaavatyön yhteydessä tulee tutkia luvulla rakennetun asuinrakennuksen suojeluarvo ja tarvittaessa osoittaa se kaavaan rakennussuojelu merkinnällä (sr). Lisäksi ELY-keskus esittää, että kaavaselostukseen liitetään valokuvien kera tarkempi arvio rakennuksen kunnosta. Tonttiliittymien paikat pyydetään osoittamaan kaavakartalle. Tontin 1 olemassa oleva liittymä sijaitsee kaava-alueen ulkopuolella kiinteistöllä 878:22. Onko liittymän paikka tarkoitus siirtää? Kaavoittajan vastine: Postikirjan mukaan lausuntopyyntö kaavaluonnoksesta on postitettu POK ELY-keskukselle. Miksi posti ei ole ollut tullut perille, siitä ei voi kun arvailla luvulla rakennetun asuinrakennuksella ei ole erityistä suojeluarvoa. Rakennus on peruskorjattu uudenveroiseksi. Tonttiliittymien paikat on osoitettu kaavakartalle. Liittymän siirrosta päättää kiinteistön omistaja.