LIMINKA, KIRKONRANTA Kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus Luonnosvaiheen lausunnot, mielipiteet ja kaavoittajan vastineet 11.4.2016 Valmisteluvaiheen asemakaava-aineisto ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin mielipiteiden kuulemista varten nähtäville 27.1. 27.2.2016 väliseksi ajaksi. Nähtävilläolon aikana kaavaluonnoksesta saatiin kuusi lausuntoa (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Pohjois-Pohjanmaan museo, Oulun seudun ympäristötoimi, Limingan Vesihuolto Oy, Oulun seudun sähkö Oy, Limingan seurakunta) ja kaksi mielipidettä (Anneli Salmela, Alapääntien asukkaat). 1. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus kirjoittaa 26.2.2016 päivätyssä lausunnossaan seuraavaa: Laadittu Kirkonrannan asemakaava sijoittuu kokonaisuudessaan valtakunnallisesti merkittävään Limingan kirkon kulttuuriympäristöön (RKY). Alue rajoittuu pohjoispuolelta Limingan kirkonkylän asemakaavaan ja itäpuolelta Liminganjokeen. Alue on lähes kokonaan rakentamatonta, avointa peltoaluetta. Kaavaluonnoksessa alueelle on sijoitettu 37 uutta omakotitalon rakennuspaikkaa. Alueella on voimassa 8.3.2007 vahvistettu yleispiirteinen Oulun seudun yhteinen yleiskaava. Tällä hetkellä alueella ei ole asemakaavaa. Limingan kunnanvaltuusto hyväksyi 30.3.2000 aluetta koskevan asemakaavan muutoksen ja laajennuksen. Korkein hallinto-oikeus kumosi 31.10.2003 valtuuston päätöksen. Syynä olivat kirkon puoleiseen peltomaisemaan sijoitettu Kirkontien uusi linjaus ja sen pysäköintijärjestelyt sekä kolme uutta rakennuspaikkaa. Nyt laaditun kaavaluonnoksen rakentaminen sijoittuu pääosin kirkon länsipuolelle, jonne ei ole suoraa näkymää kirkon piha-alueelta. Kaavasuunnittelun aloitusvaiheessa on pidetty 17.9.2015 viranomaisneuvottelu. Viranomaisneuvottelussa viranomaiset korostivat alueen kulttuurihistoriallisia ja maisemallisia arvoja ja niiden huomioon ottamista suunnittelussa. Lisäksi ELY-keskus edellytti laajempaa yleiskaavatasoista tarkastelua alueen liittymisestä ympäristöön. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen arvot säilyvät. ELY-keskuksen mielestä kaavaluonnoksessa ei ole riittävästi selvitetty ja arvioitu rakentamisen vaikutuksia ympäristön arvioihin. Ilmakuviin sovitetut tonttipiirustukset eivät anna riittävää kuvaa rakentamisen vaikutuksista kulttuuriympäristöön. Alueen uusi kokoojakatu Kirkonrannantie halkaisee peltomaiseman ja sen maisemallista vaikutusta ei ole tutkittu. Kaavaluonnoksesta puuttuu myös laajempi yleiskaavallinen tarkastelu, jossa voidaan mm. arvioida onko uusi Kirkonrannantie liikenteellisesti tarpeellinen. ELY-keskuksen mielestä avoimiin peltoalueisiin rajautuvat tontit tulisi rajata selkeämmin kaavamääräyksellä esim. istutuksin. Korttelin 700 uudet rakennuspaikat katkaisevat yhtenäisen peltomaiseman kuten myös Pohjois-Pohjanmaan museo on lausunnossaan todennut. Lisäksi Liminganjoen ranta-aluetta olisi voinut hyödyntää laajemminkin yleiseen käyttöön.
ELY-keskuksen vesistöyksikkö on antanut 22.2.2016 lausunnon alimmasta rakentamiskorkeudesta Kirkonrannan asemakaava-alueella. Lausunnon mukaan kosteudelle alttiiden rakenteiden alin rakentamiskorkeus mittausalueella on välillä +4,22 m - +4,52 m (N2000). Keskimäärin kerran viidessäkymmenessä vuodessa esiintyvä ylin tulvakorkeus Liminganjoessa on lausunnon mukaan välillä +2,91 - +3,22 (N2000). Asemakaavaluonnoksen pohjakartasta ei käy ilmi missä korkeusjärjestelmässä se on laadittu. Jatkosuunnittelussa tulee selvittää tulva-alueiden laajuus kaava-alueella ja sen vaikutukset rakentamiseen. Pohjois-Pohjanmaan museo on antanut 25.2.2016 lausunnon kaavaluonnoksesta. ELY-keskuksen mielestä lausunto tulee ottaa huomioon jatkosuunnittelussa. Ennen kaavaehdotuksen nähtäville asettamista tulee tarvittaessa järjestää viranomaisneuvottelu. Kaavaluonnoksen puutteellista vaikutusten arviointia täydennetään kaavaehdotusaineistoon. Uudisrakentamisen ja Kirkonrannantien vaikutuksia kulttuuriympäristöön ja maisemaan kuvataan kirjallisesti ja havainnollistetaan yleispiirteisillä 3D havainnekuvilla. Asemakaavaa varten on laadittu yleispiirteinen asemakaavarunko ja liikenteen yleissuunnitelma, jotka liitetään osaksi kaavaselostusta. Kaavaehdotuksessa peltoon rajautuvien tonttien rajalle osoitetaan istutettava alueen osa. Tonttien rakentamista ja istutuksia ohjaamaan laaditaan lisäksi rakentamistapaohje, jossa huomioidaan peltoalueisiin rajautuvien tonttien rajaaminen esim. istutuksin. Asemakaavaan lisätään kosteudelle alttiiden rakenteiden alinta rakentamiskorkeutta koskeva kaavamääräys. Tulva-alueen vaikutuksen rakentamiseen arvioidaan. Korttelista 700 poistetaan tontteja maisemavaikutusten vähentämiseksi. Rakentamisen vaikutuksia havainnollistetaan 3D havainnekuvan avulla. Liminganjokivarren yhteiset virkistysalueet on katsottu riittäviksi. 2. Pohjois-Pohjanmaan museo kirjoittaa 25.2.2016 päivätyssä lausunnossaan seuraavaa: Limingan Kirkonrannan asemakaavaluonnoksen suunnittelualue sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaalla Limingan lakeuden maisema-alueella (Maisema-aluetyöryhmän mietintö 66/1992: Arvokkaat maisema-alueet). Alueelle tunnusomaista on Limingan kirkon sekä läheisten Puodinmäen, Ranta-Hirvelän ja Mäki-Hirvelän tilojen sijoittuminen lakeudesta kohoaville kumpareille ja näin ollen niiden selkeä erottuminen laaja-alaisessa peltomaisemassa. Kirkonrannan kaava-alue sijoittuu kokonaisuudessaan myös Valtioneuvoston vahvistamaan Limingan kirkon ympäristön valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY 2009). Limingan kirkonseudun historiallisen maiseman keskeisinä elementteinä ovat rakennustaiteellisesti arvokas, 1800-luvun alkupuolen klassillisia ihanteita kuvastava kirkko, vanhassa kirkkotarhassa oleva pohjalainen renessanssitapuli sekä havupuita kasvava puistomainen hautausmaaympäristö. Mäki, jolla Limingan kirkko sijaitsee, muodostaa Limingan lakeuden tasaisessa luonnonympäristössä maisemallisen solmukohdan. Mäen valinta 1500-luvun lopussa Pohjois-Pohjanmaan suuren kirkkopitäjän emäkirkon rakennuspaikaksi on kohottanut sen lakeuden viljelymaisemaa jäsentäväksi hierarkkiseksi pisteeksi. Kirkonmäki liittyy peltomaisemaan, jota reunustavat vanhoilla alkuperäisillä paikoillaan säilyneiden maatilojen muodostama kokonaisuus ja jota halkovat vain historialliselle viljelymaisemalle ja sen mittakaavalle alisteiset hiekkatiet. Peltomaiseman länsilaidalla kulkevan joen varrella ovat mm. Härmän, Arvonollin, Alatalon ja Rapakon talojen rakennusryhmät.
Limingan kirkonseudun kaavallista ratkaisua liikennejärjestelyjen ja lisärakentamismahdollisuuksien osalta on pohdittu edellisen kerran vuonna 1998 Limingan kirkonseudun rakennuskaavan muutos- ja laajennusehdotuksessa. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi vuonna 2000 kunnanvaltuuston hyväksymän kaavan. Hylkäämisen syynä oli aukeaan, maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen peltomaisemaan sijoitetut Kirkkotien uusi linjaus pysäköintijärjestelyineen sekä kortteliin 101 esitetyt kolme uutta rakennuspaikkaa. Vuoden 1998 Limingan kirkonseudun rakennuskaavan muutos- ja laajennusehdotuksessa ei esitetty uusia rakennuspaikkoja peltoalueelle Liminganjoen varteen. Arvokkaat maisema-alueet ja rakennettu kulttuuriympäristö Lausunnolla olevassa Limingan Kirkonrannan asemakaavaluonnoksessa on pyritty huomioimaan suunnittelualueen valtakunnallisesti merkittävät maisema-arvot ja kulttuurihistorialliset arvot. Valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön alueelle esitetyt uudet rakennuspaikat on suurimmalta osin sijoitettu alueelle perinteistä tyyliä mukaillen nauhamaisesti jokivarteen yhden kadun molemmin puolin. Sen sijaan Puodinmäentien eteläpuolelle kaavaluonnoksessa esitetyt viisi uutta pientalotonttia rikkovat kiilamaisesti peltomaisemaa. Valtakunnallisesti arvokkaalta Limingan kirkon piha-alueelta tai hautausmaalta ei ole selkeitä näkymiä suunnittelualueelle hautausmaan ja sen takaisen metsäalueen läpi. Asemakaavaluonnoksessa on Limingan kirkkoa ympäröivät peltoalueet merkitty suojelun kannalta riittämättömällä kaavamerkinnällä MT, Maatalousalue. Pohjois-Pohjanmaan museo vaatii kaavaan Ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaisesti valtakunnallisesti merkittävässä rakennetussa kulttuuriympäristössä sijaitsevan peltoalueen merkittäväksi kaavamerkinnällä MA, Maisemallisesti arvokas peltoalue. Sen kaavamääräyksen tulee olla: Kulttuurihistoriallisesti arvokas viljelymaisemakokonaisuus, joka tulee säilyttää. Arkeologinen kulttuuriperintö Kirkonrannan asemakaava-alue on alavaa peltoa ja niittyä, jonka korkeus nykyisestä merenpinnasta on noin 3,5-5 metriä. Maannousun perusteella kaava-alue on ollut kuivaa maata keskiajan lopulla tai viimeistään 1600-luvulla. Esihistoriallisia kohteita ei alueella tästä syystä ole. Samasta syystä on epätodennäköistä, että asutusta alueella olisi ollut ennen 1600-lukua. Keskiajalla ja historiallisella ajalla asutus on keskittynyt Liminganjoen varteen. Historiallisten muinaisjäännösten kattavaa inventointia Limingassa ei ole tehty, joskin muutamia kohteita tunnetaan ja on tutkittukin ylempänä jokivarressa. Ei kuitenkaan kaava-alueelta. Vuoden 1707 maakirjakartan (KA f18: 4/1) mukaan suunnittelualueella on sijainnut yksi talonpaikka. Karttatarkastelun perusteella se on varsin luotettavasti paikannettavissa noin 450 metriä länsiluoteeseen Limingan nykyisestä kirkosta, jokseenkin alueelle 7188930/423800 (ETRS-TM35FIN). Paikalle on karttaan merkitty noin 30x50 metrinen joen ja peltoalueiden ympäröimä talotontti. Talo on merkitty vielä 1800-luvun alkupuolelta olevaan pitäjänkarttaan. Vuoden 1953 peruskartassa alue on jo kokonaan viljelyksessä. On todennäköistä, että paikalla olleet rakennusrauniot on raivattu viljelyn yhteydessä. Kaavaluonnoksessa alue on osoitettu erillispientalojen korttelialueeksi (AO) ja paikalla ovat korttelin 703 tontit 1 ja 2. Tämäntapaiset 1600 1700-lukujen kartoilla esiintyvät talonpaikat eli kylätontit ovat niin kutsuttuja mahdollisia muinaisjäännöksiä, joiden tarkempi luonne selviää paikan maastotarkastuksessa. Kun kyseessä on yksittäinen kaava-alueella sijaitseva kohde ja kun kaava-alue on luonteeltaan sellainen, että muiden muinaisjäännösten esiintyminen alueella on epätodennäköistä, ei kaavoituksen yhteydessä ole syytä tehdä laajempaa muinaisjäännösselvitystä. Pohjois-Pohjanmaan museo tulee kuitenkin tekemään edellä mainitun talonpaikan maastotarkistuksen viimeistään kenttäkauden 2016 alussa. Tässä
vaiheessa Pohjois-Pohjanmaan museo esittää varautumista siihen, että kyseinen alue osoitetaan puistoalueeksi sitten, kunhan kohteen luonne ja sen tarkempi sijainti selviävät maastokäynnin yhteydessä. Puodinmäentien korttelista 700 poistetaan tontteja maisemavaikutusten vähentämiseksi. Rakentamisen vaikutuksia havainnollistetaan 3D havainnekuvan avulla. Kaava-alueen pellot merkitään Pohjois- Pohjanmaan museon vaatimuksen mukaisesti maisemallisesti arvokkaiksi peltoalueiksi (MA). Alueelle sijoittuva mahdollinen muinaisjäännös tarkistetaan maastossa ennen asemakaavan hyväksymistä. 3. Oulun seudun ympäristötoimi kirjoittaa 25.2.2016 päivätyssä lausunnossaan seuraavaa: Oulun seudun ympäristötoimen mielestä kaavassa tulee huomioida kaava-alueen kohdalla Liminganjoen länsipuolella olevan hevostilan toimintaedellytykset. Asutuksen tullessa lähemmäksi hevostallia voi toiminta tulla ympäristölupavelvolliseksi, mikäli siitä saattaa aiheutua kohtuutonta haittaa naapureille. Kaavoituksessa hevostallien suojavyöhykkeet määritellään tapauskohtaisesti. Suuremman hevostallin suojavyöhykkeen tulisi olla noin 100-200 metriä. Aluetta halkaisevan voimalinjan jännitetasoa ei ole esitetty. Uudet asuinrakennukset on sijoitettava riittävän etäälle voimajohdoista eikä voimajohtojen alle voi kaavoittaa asuintontteja. Fingridin ohjeen mukaan 110 kv:n voimajohtoa varten kaavassa suositellaan varattavan rakennusrajoituksen mukaisesti 46 metriä leveyttä. STUK suosittelee noudattamaan järkevää varovaisuutta ja välttämään pysyvään oleskeluun tarkoitettua rakentamista alueilla, joissa magneettivuon tiheys ylittää jatkuvasti 0,4 µt tason. 110 kv:n johtopylväästä tämä taso alitetaan todennäköisesti aina 40 m etäisyydessä. Jokivarrentien itäpuolen uudet asuintontit rajoittuvat suoraan MT-alueeseen. Suunnittelussa on hyvä huomioida, että peltojen pölyämisestä, kasvinsuojeluaineiden ja lannan levityksestä saattaa aiheutua haittaa asutukselle. Kaavassa tulee myös selvittää tulvariskialue. Asuinrakennukset tulisi sijoittaa vähintään niin korkealle, että tulva nousee alueelle keskimäärin vain kerran sadassa vuodessa (harvinainen tulva). Liminganjoessa esiintyy Suomessa silmälläpidettävää jokipajua. Tämä erikoisuus tulee huomioida kaavoituksessa. Mikäli alueelle rakennetaan ulkosaunoja, myös ne tulee liittää jätevesiviemäriin. Asemakaava-alue tulee hyväksyä vesihuoltolain mukaiseksi toiminta-alueeksi asianmukaisessa menettelyssä. Liminganjokivarsi on merkitty virkistysalueeksi (V) oikeusvaikutteisessa Oulun seudun yleiskaavan muutoksessa ja laajennuksessa. Koska jokivarsi on tärkeä osa seudullista virkistys- ja vapaa-ajan alueverkostoa, tulee selvittää ovatko kaavaan merkityt lähivirkistysalueet (VL) riittävät. Asemakaavaehdotuksen suunnittelussa varmistetaan riittävät suojaetäisyydet asuinrakentamisen ja hevostallin välillä. Asuinrakentamisen vaikutuksia hevostallin toimintaan arvioidaan kaavaselostuksessa. Kaava-aluetta halkaisevan voimalinjan jännitetaso on 20 kv. Oulun seudun sähkö suunnittelee ilmajohdon korvaamista maakaapelilla Kirkonrannan alueen rakentamisen yhteydessä. Voimalinjalla ei siten ole vaikutusta alueen suunnitteluun.
Maatalousalueisiin rajoittuvien tonttien rajaamista esim. istutuksin ja piharakennusten avulla tullaan ohjeistamaan alueelle laadittavassa rakentamistapaohjeessa. Kaavaehdotusta täydennetään kosteudelle alttiiden rakenteiden alinta rakentamiskorkeutta koskevalla kaavamääräyksellä ELY-keskuksen lausunnon mukaisesti. Kaavaehdotukseen lisätään myös kaavamääräys ulkosaunojen liittämisestä jätevesiviemäriin. Kaavoittajan ja kunnan näkemyksen mukaan Liminganjokivarren virkistysalueet ovat riittävät. Asemakaavan katujen toteuttamisen myötä kulkeminen Liminganjokivarressa helpottuu. Jokipajun esiintyminen asemakaava-alueella varmistetaan alueelle aikaisemmin laadituista selvityksistä. 4. Limingan vesihuolto Oy kirjoittaa 27.2.2016 päivätyssä lausunnossaan seuraavaa: Kaava-alueen läpi kulkee jokirannassa paineviemärin päärunkoputki PEH-200 ja runkovesijohto 110. Putkille on varattava rasitealue tonttien läpi, mikäli tonttien raja on jokirannassa. Rasitealue noin 8 m putkilinjojen molemmin puolin (leveys noin 16 m). Rasitealueelle ei voi istuttaa isompia puita tai asentaa maalämpöputkia, pensaita voi istuttaa, mutta mahdollisen kaivamisen yhteydessä istutuksia ei korvata. (Liitteenä karttaliitteet 3 kpl joissa merkinnät ja kommentit johdoista). Muut pienemmät paineviemärin ja vesijohdon runkolinjat on siirrettävissä tarvittaessa tonttien väliin jätettävälle puistokaistalle tai rasitealueelle. Tulevassa kaavoituksessa on uudet kaava-alueen johtolinjat otettava huomioon, jotka sijoittuvat tonttien rajan ja tiealueen väliin. Liminganjoen rannassa kulkeva paineviemäri ja runkovesijohto merkitään rasitealueineen asemakaavaehdotukseen. Uusille johdoille varataan tilaa katualueelle. 5. Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy kirjoittaa 26.2.2016 päivätyssä lausunnossaan seuraavaa: Alueen sähköistäminen vaatii, että alueelle rakennetaan muuntoasema. Suunnittelemme alueella 20 kv:n ilmajohtojen korvaamista maakaapelilla. Pyydämme, että lisäätte kaavakarttaan reitin maanalaiselle kaapelille liitteessä esitettyyn sijaintiin. Toivomme, että huomioisitte Liminganjoen ylityksen liitteessä kuvatulla tavalla. Puistomuuntamolle tulee huomioida suojavyöhyke, jolle ei voi rakentaa. Suojavyöhykkeen säde on 8 m. Pyydämme, että lisäätte tämän kaavakarttaan. Puistomuuntamo merkitään kaavaehdotukseen lausunnon liitekartan mukaisesti. Uudelle maanalaiselle sähkökaapelille varataan tila katualueelle, eikä sitä näiltä osin merkitä erikseen asemakaavakartalle. Niiltä osin kuin kaapeli kulkee tontilla tai puistoalueella, johto merkitään kaavakarttaan rasitteena. Liminganjoen ylitystä ei valitettavasti voida huomioida Oulun seudun sähkön toivomalla tavalla.
6. Limingan seurakunta kirjoittaa 16.2.2016 päivätyssä lausunnossaan seuraavaa: Limingan seurakunta esittää seuraavaa otettavaksi huomioon asemakaavaluonnoksessa kirkon ja vanhan hautausmaan ympärillä: Vanhan hautausmaan ja kirkkopuiston välissä oleva kulkuväylä tulee säilyttää kaavan mukaisesti vain kevyelle liikenteelle ja merkitä se selvin ajoneuvoliikenteen kieltävin merkein. Mikäli väylälle ohjautuu ajoneuvoliikennettä, se aiheuttaa tärinää ha lisää hautausmaan muurin sortumavaaraa. Kirkkotie Tapulintien risteyksestä Puodinmäentielle tulee rauhoittaa raskaalta liikenteeltä samoin perustein. Seurakunta edellyttää, että Kirkonrannantie tehdään ennen asuntoalueen kunnallisteknisten töiden aloittamista. Muutoin seurakunnalla ei ole huomautettavaa vireillä olevaan kaavaan. Kaavoittajan vastine mielipiteeseen: Vanhan kirkkopuiston ja hautausmaan välissä sijaitseva kulkuväylä ei kuulu asemakaava-alueeseen, joten sen merkintä säilyy edelleen kevyen liikenteen väylänä. Liikenteen ohjaaminen liikennemerkein ei varsinaisesti ole asemakaavassa ratkaistava asia, mutta asia on lausunnon myötä tullut kunnan tietoon. Kirkonrannantie on tarkoituksena toteuttaa ennen uuden asuinalueen rakentamista. Raskas liikenne uudelle alueelle ohjataan kulkemaan Kirkonrannantietä pitkin siten, että liikenteen haitat eivät kohdistu Puodinmäentielle. 7. Anneli Salmela kirjoittaa 25.2.2016 päivätyssä mielipiteessään seuraavaa: 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.1.2016 Aloitettaessa yleis- tai asemakaavan laatimista valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamalle alueelle on syytä kiinnittää erityistä huomiota kaavojen lähtötietojen ja perusselvitysten riittävyyteen ja ajantasaisuuteen (RKY 2009). Luonnoksena oleva kaava-alue on suurelta osin aluetta, jolle 2000-luvun alussa tehdyn asemakaavan hallinto-oikeudet kumosivat, mikä tulisi tuoda esiin. Tilanne on pysynyt muuttumattomana maiseman ja kulttuuriympäristön suhteen, joten kumoamisperusteet lienevät edelleen voimassa. 2. Asemakaavan muutosluonnos 13.1.2016 Limingan kirkko ympäristöineen on valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö, on ollut jo pitkään ja toivoisi sen säilyvän sellaisena myös jälkipolville. Alapään alueelle on ominaista, että Liminganjokivarren asutus harvenee lähestyttäessä jokisuuta, maan muuttuessa alavammaksi. Siinä mielessä kaava on liian tiivis eikä kunnioita alueen ominaispiirteitä. Nykyisen kaavaluonnoksen mukaan liikenne alueelle kulkisi Alapääntien, Kirkkotien ja Puodinmäentien kautta, sekä luonnoksessa esitettyä uutta kokoojatietä pitkin, joka johtaa Karintieltä Liminganjokivarteen peltojen poikki Hirveläntieltä lähtien. Alapääntiestä todettiin jo 20 vuotta sitten, ettei se ole oikein turvallinen, eikä liikenne voi sillä paljon lisääntyä ilman, että liikenneturvallisuus huononee (Limingan Kirkonkylän osayleiskaavan ympäristövaikutusten arviointi, Kela & Strömmer 1995). Sama on todettu tänäkin talvena, ja etenkin rakennusaikaisen raskaan liikenteen kanssa voisi tulla ongelmia. Alapääntien ja Sunilantien varrella on monia jo
1980-luvun rakennuskaavassa suojeltuja rakennuksia, joiden perustukset ovat vaarassa, mikäli raskas liikenne lisääntyy. Tie on myös kapea ja ohituksissa voi tulla vaaratilanteita. Kaavoittajan vastine mielipiteeseen: 2000-luvun alussa laadittu hallinto-oikeuden kumoama asemakaava ei koske Kirkonrannan asemakaava-aluetta. Nyt suunniteltu rakentaminen sijoittuu kirkon itäpuolelle, jonne ei ole näkymiä kirkolta. Kumotussa asemakaavassa uudisrakentamista oli sijoitettu kirkon koillispuoliselle peltoaukealle. Kirkonrannan asemakaavalla laajennetaan Limingan taajama-asutusta nykyisen taajaman pohjoispuolelle. Alueen sijainti on yhdyskuntarakenteellisesti erinomainen, minkä vuoksi alueelle on haluttu osoittaa mahdollisimman tiivistä rakentamista, kuitenkin kulttuuriympäristön ja maiseman arvot huomioiden. Kirkonrannantie tulee rakennettavaksi ennen tonttien luovuttamista. Kirkonrannan rakennusaikainen raskas liikenne ohjataan kulkemaan uutta Kirkonrannantietä pitkin, eikä raskaasta liikenteestä näin ollen koidu haittaa Alapääntien liikenneturvallisuudelle tai suojelluille rakennuksille. Tarvittaessa liikenne Alapääntieltä uudelle alueelle voidaan katkaista kokonaan rakentamisen ajaksi. Kirkonrannan asuinalueen päivittäisestä liikenteestä noin puolet tulee kulkemaan Alapääntietä pitkin, ja puolet uutta Kirkonrannantietä pitkin. Alapääntien liikenteen lisääntymisen vuoksi tie kunnostetaan ja sen varrelle rakennetaan korotettu jalkakäytävä. 7. Alapääntien varren asukkaat kirjoittavat 26.2.2016 päivätyssä mielipiteessään seuraavaa: Kaavaluonnoksessa Kirkonrannantielle johtava Jokivarrentie on suunniteltu jatkuvaksi suoraan Alapääntieltä. Kaavaselostuksen sivulle 17 on kirjoitettu: Uudelle asuinalueelle voi kulkea nykyistä Alapääntietä tai kirkon ohi Puodinmäentietä. Sen jälkeen mainitaan, että alueelle on suunniteltu uusi kokoojakatu Karintieltä. Uusi asuntoalue on alavalla pellolla, joten painopenkkojen lisäksi tonteille tullaan todennäköisesti ajamaan runsaasti täyttömaata. Alapääntie on kapea idyllinen tie, jonka liikennemääriä ei voi lisätä. Mm. urheilukentälle ja nuorisotalolle kulku tapahtuu Alapääntieltä. Aivan tien alkupäässä asuinrakennuksen ja joenpenkan välisessä kapeikossa on tiessä mutka, jossa on vaikeuksia henkilöauton ja suuren ajoneuvon kohdatessa. Tien varrella on myös kyläkuvan kannalta suojeltuja vanhoja rakennuksia, jotka jo nykyisin kärsivät raskaiden ajoneuvojen aiheuttamasta tärinästä. Nykyisten Alapääntien varren asukkaiden sekä urheilukenttää ja nuorisotaloa käyttävien turvallisuuden ja viihtyisyyden vuoksi Kirkonrannan tonteille ei voi aloittaa maansiirtotöitä ennen kuin Kirkonrannantie on rakennettu ja kaikki raskas liikenne ohjattu sitä kautta Tupoksentielle. Alapääntien ja Jokirannantien välinen ajonauvoliikenne on katkaistava Tuomikosken sillan kohdalta, jolloin vain viiden uuden tontin liikenne tulisi Alapääntien kautta. Kaavoittajan vastine mielipiteeseen: Kirkonrannantie tulee rakennettavaksi ennen Jokivarrentien tonttien luovuttamista. Kirkonrannan rakennusaikainen raskas liikenne ohjataan kulkemaan uutta Kirkonrannantietä pitkin, eikä raskaasta liikenteestä näin ollen koidu haittaa Alapääntien liikenneturvallisuudelle tai suojelluille rakennuksille. Tarvittaessa liikenne Alapääntieltä uudelle alueelle voidaan katkaista kokonaan rakentamisen ajaksi. Kirkonrannan asuinalueen päivittäisestä liikenteestä noin puolet tulee kulkemaan Alapääntietä pitkin, ja puolet uutta Kirkonrannantietä pitkin. Alapääntien liikenteen lisääntymisen vuoksi tie kunnostetaan
ja sen varrelle rakennetaan korotettu jalkakäytävä. Liikenteen katkaisemista Tuomikosken sillan kohdalta ei nähdä tarkoituksenmukaiseksi.