RANTA-ASEMAKAAVAN JA RANTA- ASEMAKAAVA- MUUTOKSEN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 16.10

INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY RANTA-ASEMAKAAVAN JA RANTA- ASEMAKAAVA- MUUTOKSEN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 16.10.2015 PÄIVÄTTYÄ KAAVAKARTTAA KEURUUN KAUPUNGIN KEURUSSELÄN, HEPOLAMMEN JA PAJULAMMEN RANTA-ALUEILLA KAAVAEHDOTUS / 16.10.2015 Tilat: 249-411-2-229, 249-411-2-169, 249-411-2-247, 249-411-2-170, 249-411-2-171, 249-411-2-249, 249-411-21-0, 249-411-2-172, 249-411-2-175, 249-411-2-248, 249-411-6-81, 249-411-6-126, 249-411-6-94, 249-411-6-149, 249-411-6-168 ja 249-411-2-225. Laatija: INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY Juha Poutanen, dipl.ins., YKS 361 Linnankatu 9, 13100 Hämeenlinna puh/fax 03-612 2552 sähköposti: juha.poutanen(at)poutanenoy.fi Kaavan käsittelyt: Kaupunginhallitus: 25.11.2013, 31.3.2014, 16.2.2015 Kaupunginvaltuusto: 1

Sisällys 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT...3 1.2 Kaava-alueen sijainti...3 1.3 Kaavan ja kaavamuutoksen tavoitteet...3 1.4 Liiteasiakirjat...3 1.5 Muu käytetty lähdemateriaali...3 2. LÄHTÖKOHDAT...3 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista...3 2.1.1 Alueen yleiskuvaus...4 2.1.2 Luonnonympäristö ja selvitetyt luontoarvot...4 2.1.3 Rakennettu ympäristö...6 2.1.4 Maanomistus...6 2.1.5 Palvelut...7 2.1.6 Vesistö...7 2.2 Suunnittelutilanne...7 2.2.1 Aluetta koskevat suunnitelmat ja muut kaavat...7 3. KAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET...8 3.1 Kaavan suunnittelun tarve...8 3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja päätökset...8 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö...8 3.3.1 Osallisluettelo...8 3.3.2 Vireilletulo...9 3.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutuksen järjestäminen...9 4. RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS...10 4.1 Yleistä...10 4.1.1 Emätilaselvitys ja mitoitus...10 4.2 Aluevaraukset...11 4.2.1 Loma-asuntojen korttelialueet (RA)...11 4.2.2 Maatilan talouskeskuksen alue (AM)...12 4.2.3 Metsätalousalue, jolla erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU)...12 4.2.4 Metsätalousalue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja ( MY )...12 4.2.5 Maa- ja metsätalousalue (M)...12 4.2.6 Muinaismuistoalue (SM)...12 4.2.7 Veneilyn ja ulkoilun käyttöön osoitettu virkistysalue (VR/v/k), Sikoniemi kaakkoiskulma..13 4.2.8 Veneilyn ja ulkoilun käyttöön osoitettu virkistysalue (VR/v ), Hinkankannas...13 4.2.9 Energiahuollon alue ( EN )...13 4.2.10 Luonnontilainen sammutusvedenottoalue ( ET / sv )...13 4.2.11 Tekninen huolto...13 4.2.12 Tiealueet...13 5. KAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI...14 5.1 Eri kaavatasojen huomiointi...14 5.1.1 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomiointi...14 5.1.2 Maakuntakaavan huomiointi...14 5.1.3 Yleiskaavan sisältövaatimusten huomiointi...14 5.3 Ympäristö- ja maisemavaikutukset...16 5.4 Muut vaikutukset (sosiaaliset ja kulttuuriset)...16 5.5 Kaavamerkinnät ja -määräykset...16 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS...17 6.1. Toteuttaminen ja sen ajoitus...17 6.2 Toteutuksen seuranta...17 2

1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaava-alueet sijoittuvat Keurusselän länsirannalle sekä Hepo-, Pajulammen alueille hotelli Keurusselän länsi- ja pohjoispuolella noin 7 km:n päässä maanteitse Keuruun kaupungin keskustasta. Liitekartta. 1.3 Kaavan ja kaavamuutoksen tavoitteet 1.4 Liiteasiakirjat Kaavan tavoitteena on osoittaa suunnitelmallisesti kaava-alueen tilojen ranta-alueille mitoituksen mukainen määrä uutta loma-asuntorakentamista omarantaisina rakennuspaikkoina. Kaavamuutoksella muutetaan myös voimassaolevan hotellialueen ranta-asemakaavan osa (kortteli 14 RA2) omarantaisiksi rakennuspaikoiksi muualle kaava-alueelle tavoitteena jättää vapaaksi Hinkanlahden ranta-alueet. Kaavalla tuetaan myös Keurusselän hotellialueen, läheisen kaupungin liikuntapuiston ja niihin liittyvien matkailua tukevien ja virkistystoimintojen kehittämistä. Maakuntakaavan aluevarauksia tarkennetaan detaljikaavoituksella varaamalla Sikoniemestä ja Hinkankannakselta maakuntakaavan mukaan seudulliset veneulkoiluun soveltuvat tukikohta-alueet ja osoittamalla ulkoilureittejä alueelle. - yleiskartta kaava-aluerajaukset - ote maakuntakaava - ote rantayleiskaava (ei oikeusvaikutteinen) - voimassaoleva ranta-asemakaava, ote, pienennös - kaava-alueen maisemallisesti tärkeät kohteet, kartta - mitoituslaskelmataulukko - emätilaselvitys ja emätilakartta - seurantalomake - luontoselvitykset 2013 ja täydennykset 2014 ja 2015, Suomen Luontotieto Oy - arkeologinen selvitys 2013, Mikroliitti Oy - kaavakartta 1:2000 määräyksineen. 1.5 Muu käytetty lähdemateriaali - Keski-Suomen Liiton maakuntakaavojen aineistot - Rantayleiskaavan v. 1981 aineistot (ei oikeusvaikutteinen kaava) - Hotellialueen voimassaolevan ranta-asemakaavan v. 1983 aineistot - Keuruun rakennusinventointiraportti, K-S Museo, Sini Saarilahti 2012-2014 - Keuruun kaupungin rakennusinventoinnit 1989-1992, K-S Museo 2. LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Kaava-alueen rajauksen tiloille on rakennettu aiemmin 2 kpl loma-asuntorakennuksia yksittäisille tonteille, kaava-alueella sijaitsee Seppälän maatilan (emätila) vanha talouskeskus Pajulammen palstalla. Kaava-alueen tilojen alueilla on vesistöissä luonnollista rantaviivaa yhteensä noin 7.8 km. 3

2.1.1 Alueen yleiskuvaus Kaava-alue muodostuu kolmesta laajasta niemialueesta, Mustaniemi, Hinkanniemi ja Sikoniemi, Mustalahden alueesta sekä Paju- ja Hepolampien ranta-alueista. Kaava-alueet ovat pääosin normaalia talousmetsää, joissa on tehty vuosien varrella laajoja hakkuita ja alueet ovat tällä hetkellä sekä täysikasvuisen että eri-ikäisissä taimikko- ja nuoren metsän vaiheissa. Paju- ja Hepolammen alueilla on myös peltoalueita. Kaava-alueen rannat on pääosin kovapohjaisia. Osalla rantoja on vanhoista vesijätöistä muodostettuja kapeita (n. 10-30 m) rantatiloja, jotka omistaa eri maanomistaja kuin niiden takana olevat alueet. Kaavalla on tarkoitus osoittaa maankäyttö rantaan saakka koko kaava-alueella. Kaava-aluetta käsitellään siten yhtenä kokonaisuutena. Eri maanomistusyksikköjen mitoitus määräytyy kullekin tilalle lasketun emätilalaskelman perusteella. 2.1.2 Luonnonympäristö ja selvitetyt luontoarvot Kaava-alueelta on tehty luontoselvityksiä kesällä 2013 sekä täydennetty selvityksiä vielä OAS ja luonnosvaiheen lausuntojen perusteella kesällä 2014 sekä edelleen 1. ehdotusvaiheen lausunnon (paikalliset luontoyhdistykset) perusteella kesällä 2015. Seuraavassa otteet selvitysten yhteenvedoista: Vuoden 2013 selvitys: Inventoidulla suunnittelualueella ei ole Luonnonsuojelulain 29 mukaisia suojeltavia luontotyyppejä eikä Metsälain 10 tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Vesilain (Vesilaki 1961/264, 15a ja 17a ) tarkoittamia suojeltavia pienvesiä kuten luonnontilaisia lähteitä ei suunnittelualueella ole. Alueella ei ole perinnemaisemakohteita eikä perinnebiotooppeja. Kaikki alueen metsät ovat talousmetsäkäytössä. Mustaniemen itäpään pienellä metsäalueella on vanhan metsän tunnuspiirteitä (runsaasti lahopuuta ja kolopuita). Alueella ei havaittu liito-oravia, mutta lohkon 6 alueella on lajille tyypillistä elinympäristöä. Lintudirektiivin liitteen I lajeista alueella esiintyy tai pesii pohjantikka palokärki, pyy ja teeri. Lisäksi läheisen Sikoselän ja Keurusselän pesimälinnustoon kuuluu laulujoutsen, kuikka ja kalatiira, jotka kaikki ovat myös Lintudirektiivin liitteen I lintulajeja. Kansallisessa uhanalaisluokituksessa silmälläpidettäviin (NT) lajeihin kuuluva rantasipi pesii alueella kahden parin voimin. Alueella ei ole lepakoiden talvehtimispaikoiksi sopivia louhikoita. Lepakoita saattaa pesiä alueen vapaa-ajan asunnoissa. Järven ranta-alueet ovat tyypillistä saalistusaluetta mm. vesisiipoille. Alueella ei havaittu uhanalaista putkilokasvilajistoa. (Suomen Luontotieto Oy v. 2013). Koko luontoselvitys on selostuksen erillisliitteenä. Vuoden 2014 täydennysselvitys: Mustaniemen korpilaikku on pienialainen ja lajistoltaan tavanomainen. Kohteen luontoarvot tulevat häviämään tuulenkaatojen poistamisen yhteydessä. Sikoniemen kärjessä sijaitseva kevättulvien alle ajoittain jäävä niukkakasvuinen alue ei ole tulvametsä luontotyyppiä. Alue on hiekka/moreenipohjaista eikä kohteella esiinny tulvametsille tyypillistä kasvillisuutta. Varpujen puuttuminen alueelta johtuu säännöllisestä tulvimisesta ja myös jäiden runtelusta, joka näkyy myös puuston kuolemisena. Lintudirektiivin liitteen I lajeista alueella esiintyy tai pesii palokärki, pyy ja teeri. Lisäksi läheisen Sikoselän ja Keurusselän pesimälinnustoon kuuluu laulujoutsen, kuikka ja kalatiira, jotka kaikki ovat myös Lintudirektiivin liitteen I lintulajeja. Kansallisessa uhanalaisluokituksessa sil- 4

mälläpidettäviin (NT) lajeihin kuuluva rantasipi pesii alueella neljän parin voimin. Koko selvitys on kaavaselostuksen erillisliitteenä. Vuoden 2015 täydennysselvitys: Viitasammakko selvityksen tulokset Kaava-alueelta ei löytynyt kutevia viitasammakoita eikä myöskään kutevia tavallisia sammakoita. Alueelta puuttuvat suojaisat kutupaikat lähes kokonaan. Ainoastaan Sikoniemen tyven alueella on pieni kohta, josta ei ole suoraa vesiyhteyttä järveen. Tällä alueella ei kuitenkaan havaittu kutevia sammakoita, eikä myöhemmin myöskään nuijapäitä. Laji ei kude paikoilla, johon kaloilla on suora pääsy. Nuijapäät ovat kaloille helppoa saalista ja siksi kutupaikat sijaitsevat poikkeuksitta kohteilla, joissa ei esiinny petokaloja, kuten ahvenia. Lepakkoselvityksen tulokset Alueen lepakkolajistosta saatiin kahden yön havainnoinnin perusteella kohtuullinen yleiskuva. Alueella tehdyt lepakkohavainnot on esitetty karttaliitteessä 1. Karttoihin merkityt havainnot ovat yhteenveto kuunteluöiden havainnoista ja mukana saattaa olla samoja, paikkaa vaihtaneita yksilöitä. Alueelta ei löytynyt lepakoiden pesimäyhdyskuntia ja vanhojen rakennusten puuttumisen sekä kolopuiden niukkuuden vuoksi alueella havaitut lepakot mitä ilmeisimmin pesivät suunnittelualueen ulkopuolella. Pohjanlepakoita (Eptesicus nilssonii) havaittiin tyypillisen tapaan yksittäin tai pareittain koko inventointialueella (5-6 yksilöä). Pohjanlepakot viihtyivät selkeästi samoilla paikoilla kumpanakin havaintoyönä ja samana yönä samoista pohjanlepakoista saatettiin tehdä useita havaintoja. Lähes kaikki havainnot tehtiin järven rantavyöhykkeen tuntumassa, jossa laji lensi tyypilliseen tapaan puuston latvuksen tasalla, tehden välillä syöksyjä järven pinnan tuntumaan. Alueella havaitut vesisiipat (Myotis daubentonii. 5-7 yksilöä) saalistivat Sikoniemen tyven lahdenpohjukassa sekä Hinkanlahden ja Mustalahden pohjukoissa. Vesisiippojen kokonaislukumäärän selvittäminen on vaikeaa, koska valtaosa veden yllä lentävistä siipoista jää detektorin kantaman ulkopuolelle. Tämä todettiin myös kiikarihavainnoinnin avulla, kun kiikarin avulla havainnoiden lepakoita näkyi usein vaikka detektori ei havaintoja antanutkaan. Alueelta on tehty myös havaintoja viiksisiipoista/isoviiksisiipoista (Myotis mystacinus/myotis brandtii). Tällä kertaa ei lajiparista kuitenkaan tehty havaintoja, vaikka levinneisyyden perusteella lajiparia pitäisi alueella esiintyä melko yleisesti. Lajiparille on tyypillistä, että joillakin alueilla laji on jopa runsas, kun taas suuret alueet voivat olla lajiparin osalta asumattomia. Lajiparille ovat tyypillisiä suuret pesimäyhdyskunnat, jotka voivat olla pitkään asuttuina. Isoviiksisiippaa pidetään metsälajina, mutta ilmeisesti tämäkin laji pitkälti pesii Suomessa rakennuksissa. Nykytietämyksen mukaan ainakin osa lepakoista muuttaa talveksi etelään talven viettoon. Osa lepakoista kuitenkin talvehtii Suomessa ja niiden elinmahdollisuuksien turvaamiseksi on tärkeää, että mahdolliset talvehtimispaikat selvitetään. Inventointialueella ei havaittu sellaisia luonnonympäristöjä (louhikoita, luolia) tai ihmisen rakenteita, jotka olisivat mahdollisia lepakoiden merkittäviä talvehtimispaikkoja. Alueella ei ole sellaisia rakennuksia, jotka olisivat riittävän lämpimiä ja kosteusolosuhteiltaan sopivia lepakoiden talvehtimispaikoiksi. Johtopäätös: Selvityksen perusteella alueen kaavoituksen ei voida katsoa aiheuttavan haittaa alueella saalistaville lepakkolajeille. 5

Arvio Sikoniemen esitetystä hiekkaranta luontotyypistä Paikallinen ympäristöyhdistys esitti kaavaehdotuksesta antamassaan lausunnossa että Sikoniemen etelärannalla olisi Luonnonsuojelulain 29 mukainen suojeltava hiekkaranta luontotyyppi. Alueelta on tehty luontotyyppiselvitys jo v. 2013, eikä tällöin alueelta löytynyt kyseistä luontotyyppiä. Alueella on hiekkapohjaista, ajoittain veden peittämää rantaa yhdessä kohdassa, mutta laajempia hiekkapohjaisia rantoja, joissa myös maanpuolella olisi hiekkaa runsaammin, ei alueella ole. Alue tutkittiin erikseen lausunnon perusteella vielä kesällä 2015 kahteen eri kertaan. Alueella on hiekkapohjainen alue, jossa kahdessa kohdassa hiekka ulottuu rantaan asti. Rannan yläosassa on noin 75 metriä leveä hiekkareunus, mutta sen keskiosassa hiekan ja rantaviivan väliin jää selvä kivikkoinen ja pensaikkoinen alue, joten laajaa yhtenäistä hiekkarantaa ei alueella ole (kts. Liitepiirros 1, Luontoselvitys v. 2015). Lisäksi hiekkarantaluontotyypin kriteerit vaativat, että alueella on hiekkarantoihin sidoksissa olevaa eliölajistoa. Sisämaassa hiekkarannoilla ei ole selkeää omaa putkilokasvilajistoa, mutta usein hiekkarannoilla lajistoon kuuluu kuivien ketojen lajistoa, kuten heinistä hietakastikkaa. Sikoniemen alueella ei hiekkapohjaisten rantojen lajisto eroa millään tavoin alueella tavallisesta kivikkorannan lajistosta. Luontotyyppi määritelmän mukaan suojeltavien luonnontilaisten hiekkarantojen tulee olla laajoja: Rannikolla ne ovat yleensä vähintään 10 metriä leveitä ja 50 metriä pitkiä; järvien ja jokien rannoilla yleensä vähintään 5 metriä leveitä ja 50 metriä pitkiä. Johtopäätös: Sikoniemen etelärannalla sijaitsevat hiekkarantalaikut eivät täytä selvityksen perusteella hiekkaranta-luontotyypin määritelmiä. 2.1.3 Rakennettu ympäristö 2.1.4 Maanomistus Kaava-alueet on pääosin rakentamatonta talousmetsänä käytettyä metsätalousmaata. Kaavaalueella on vanha Seppälän maatilan talouskeskus Pajulammen alueella sekä 2 kpl aiemmin rakennettuja loma-asuntoja Keurusselän alueella. Alueella on yksityinen laavu Hinkanniemen kannaksella, joka on ollut jokamiehen oikeuden perusteella käytettävissä. Keurusselän hotellialue sijoittuu kaava-alueen itäpuolelle. Keuruun kaupungin liikuntapuisto sijoittuu kaava-alueen pohjoisosan itäpuolelle maantien toiselle puolelle. Kaava-alueen länsipuolisilla alueilla on vanhempaa muuta loma- ja pysyvää asutusta. Alueella jo valmiina metsäautotie- ja tonttitiestöä nykyisille rakennuspaikoille sekä jo rakennettu tie Sikoniemen keskiosaan saakka. Kaava-alueet ovat yksityis- ja yhtiöomistuksessa. 6

2.1.5 Palvelut 2.1.6 Vesistö Lähimmät kaupalliset, kunnalliset ja muut peruspalvelut saa Keuruun keskustasta (noin 7 km autolla). Keuruun kaupungin liikuntapuisto sijoittuu kaava-alueen pohjoisosan tuntumaan. Keurusselän hotellista saa ravintola- ym. hotellipalveluita. Keurusselkä-Ukonselkä on Keuruun reitin keskusjärvi Kokemäenjoen valuma-alueella Pirkanmaan ja Keski-Suomen maakunnissa. Sen pinta-ala on 118,2 km² ja se on Suomen 40. suurin järvi. Keskisyvyys on 4,9 metriä ja suurin syvyys 41 metriä. Valuma-alueen ala on järvi mukaan lukien 1647 km² ja järvisyys 11,7 %. Suurin järveen laskeva vesistö on Tarhianjoen alue, 534 km². Suurimpia saaria ovat tieyhteyden päässä olevat Lehtosaari ja Hevossaari sekä vailla tieyhteyttä olevat Keurussaari (84 ha), Iso Riihisaari (81 ha) ja Kasilansaari (80 ha). 2.2 Suunnittelutilanne 2.2.1 Aluetta koskevat suunnitelmat ja muut kaavat Maakuntakaava ja vaihemaakuntakaava Maakuntakaavassa kaava-alueet kuuluvat pääosin matkailua ja sitä tukevien palvelujen laajempaan aluevaraukseen Keurusselän hotellialueen ympäristössä. Sikoniemen alue kuuluu mm. useita Keurusselän saaria käsittävään seudulliseen veneulkoilun aluevaraukseen. Aluekuvauksen mukaan Keurusselän saaret ovat matkailun ja virkistyksen kehittämisaluetta sekä veneulkoilualuetta. Maakuntakaavan ohjeellinen moottorikelkkareitti kulkee vesistössä kaava-alueen läpi. Pajulammen ja Hotellialueen pohjavesialuerajaukset ulottuvat osalle kaava-aluetta Liitekartta Osayleiskaava (ei oikeusvaikutteinen) Kaava-alueet sijoittuvat osittain Keurusselän hotellialueelle ja sen ympäristöön 1980-luvulla laaditun osayleiskaavan rajausalueelle. Ranta-asemakaavan mitoitus rakennuspaikkojen määrän suhteen noudattaa oikeusvaikutuksettoman osayleiskaavan mitoitustasoa kaava-alueella, kun osayleiskaavan yhteisrantaiset loma-asuntokorttelit muunnetaan laskennallisesti omarantaisiksi ja huomioidaan lisäksi osayleiskaava-alueeseen sisältymättömät Pajulammen ja Hepolammen mitoitukset. Ranta-asemakaava Kaava-aluerajaus ulottuu pieneltä osin 1980-luvulla laadittuun Keurusselän hotellialueen rantaasemakaavaan korttelin 14, RA/2 osalta. Kaavaa on tältä osin tarkoitus muuttaa yksittäisiksi lomarakennuspaikoiksi ja siirtää rakennuspaikat muualle kaava-aluetta tavoitteena osoittaa koko Hinkanlahden alue vapaa-alueeksi. Ote ranta-asemakaavasta liitteenä. Kaava-aluerajaukselle sijoittuva voimassaolevan ranta-asemakaavan osa on osoitettu korttelina 14 RA2, jolle saisi rakentaa enintään 15 loma-asuntoa ja enintään 1200 k-m 2. Loma-asunnot olisivat yhteisrantaisia ja ns. loma-osaketyyppisiä. Ote ranta-asemakaavasta liitteenä. Rakennusjärjestys Keuruun kaupungin uusi rakennusjärjestys on hyväksytty 20.5.2013. 7

Pohjakartta Alueelle on laadittu laserkeilaus- ja maastotietokantaan pohjautuva kaavoituksen pohjakartta 1:2000. Pohjakartta on hyväksytty 3.12.2014. 3. KAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Kaavan suunnittelun tarve 8 Kaavan suunnittelun tarve on tullut ajankohtaiseksi alueen yksityisten maanomistajien päätöksestä suunnitella kaavallisesti entisen Seppälän maatilan ranta-alueet loma-asutuksen ja metsätalouden tarpeisiin. Maakuntakaavan matkailupalvelujen tavoitteet ja virkistysaluevaraukset huomioidaan pääasiassa Hinkanniemen ja Sikoniemen alueilla tarkentamalla maakuntakaavaa detaljikaavan ratkaisuilla. Kaavan perusteella on tarkoitus järjestellä myös osalla aluetta olevien Finsilva Oyj:n kapeiden rantatilojen liittäminen takana oleviin tiloihin. 3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja päätökset Kaavan ja -muutoksen laatiminen on käynnistynyt maanomistajien vireilletuloilmoituksella Keuruun kaupungille (8.2013). Kaava-alueeseen liittyi 10.2013 aikana Finsilva Oyj kaava-aluerajauksella omistamiensa kapeiden rantatilojen osalta. Kaavan osalta on järjestetty MRA:n 26 :n mukainen viranomaisneuvottelu 20.11.2013 sekä alkuneuvottelu maanomistajien ja kaupungin kanssa 23.10.2013. Kaavahakemus on käsitelty kaupunginhallituksessa 25.11.2013. Keuruun kaupunki on kuuluttanut kaavan vireilletulleeksi maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaisesti vireille 16.12.2013. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on pidetty nähtävillä 16.12.-3.1.2014. Osallisilla on ollut oikeus esittää mielipiteensä asiassa joko suullisesti tai kirjallisesti osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on saatu kaavaan liittyviä tavoitekommentteja Keski- Suomen Liitolta sekä yksityiseltä maanomistajalta. Keski-Suomen Museolla ei ollut huomauttamista osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Keuruun Luonnonystävät ry ja Suomenselän lintutieteellinen yhdistys ry. ovat antaneet myös mielipiteitä ja näkemyksiä alueen maankäyttötavoitteista ja luontoarvoista. 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö 3.3.1 Osallisluettelo Maanomistajat ja asukkaat, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Viranomaiset: - Keuruun kaupunki - Keski-Suomen ELY-keskus - Keski-Suomen Liitto - Keski-Suomen maakuntamuseo

3.3.2 Vireilletulo Yhteisöt: - Tiusalan jakokunta / kalastuskunta - Hotelli Keurusselkä - Keurusseudun luonnonystävät ry. - Suomenselän lintutieteellinen yhdistys ry. Kaava laitettiin vireille 8.2013 aikana. 3.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutuksen järjestäminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on pidetty nähtävillä 16.12-3.1.2014 aikana. Kaavamuutoksesta on pidetty MRL:n mukainen aloitusneuvottelu kunnan ja ELY-keskuksen kanssa 20.11.2013. Kaavasta on pidetty myös alkuneuvottelu Keuruun kaupungin ja maanomistajien kesken 23.10.2013. Kaavaluonnos on pidetty MRL:n mukaisesti nähtävillä kaupungin virastossa 30 päivän ajan 14.4-15.5.2014 välisen ajan ja osallisilla on ollut oikeus lausua siitä mielipiteensä. Viranomaisosallisilta on pyydetty lausunnot. Kaavaluonnoksesta on saatu viranomaislausunnot sekä kaksi yhdistysten lausuntoa sekä yksi yksityisen mielipide. Kaavanlaatija on antanut luonnosvaiheen lausunnoista ja mielipiteestä vastineet, jossa on kuvattu lausunnot, mielipide ja vastineet. Kaavaluonnos on kehitetty kaavaehdotukseksi lausuntoja ja mielipiteitä mahdollisuuksien mukaan osallisten vuorovaikutuksena huomioiden, maanomistajien kuulemisella sekä kaavanlaatijan muulla harkinnalla kaavakokonaisuuden osalta. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä 5.3.-7.4.2015 välisenä aikana ja siitä on pyydetty tarvittavat lausunnot. Kaavanlaatija on antanut lausunnoista vastineet (erillinen liite). Osallisilla ja kunnan jäsenillä on ollut oikeus tehdä tarvittaessa muistutus asiassa ja saada kaupungin perusteltu vastine muistutukseen. Kirjallisia muistutuksia ei ole jätetty kaavaehdotuksesta. Lausuntojen perusteella kaavaehdotusta (16.10.2015) on vielä tarkistettu ja täsmennetty kaavanlaatijan antaman lausuntovastineen mukaisesti. Liite. ELY-keskuksen lausunnon perusteella: - AM korttelin rakennusalaa tarkistettu - M, MY ja MU alueiden merkinnät tarkistettu - kaavaselostusta täydennetty metsäkortekorven esiintymisen osalta ja merkinnän laajuuden osalta luontoselvityksen rajauksen mukaiseksi - kaavaselostuksen mitoituskohtaa täydennetty karttakuvalla emätilojen rajausten osalta Luontoyhdistysten lausunnon perusteella: - tehty kesällä 2015 luontoselvityksen täydennyksiä lausuntoon liittyen ja lisätty ja huomioitu niiden tuloksia kaavaehdotuksessa ja kaavakartalla - tarkistettu vielä Sikoniemen länsikärjen MY-alueen kaavamääräystä turvaamaan paremmin alueen olosuhteet ajoittain veden alle jäävänä alavana alueena, lisätty maisematyölupavaatimus metsänhoitotoimenpiteisiin alueella. 9

- laajennettu Mustaniemen alueella olevaa metsäkortekorpea luontoselvityksen rajauksen mukaiseksi - siirretty Sikoniemen etelärannan RA.-korttelista 2 RA tonttia Sikoniemen pohjoisosaan, jolloin etelärannan ns. hiekkainen alue jää edelleen vapaa-alueeksi käytettäväksi jokamiehenoikeudella lyhyaikaiseen rantautumiseen. Hiekkainen alue ei ole kuitenkaan luontoselvityksen mukaan hiekkarantaluontotyyppi eikä sitä ole tarkoitettu erityiseksi virkistysalueeksi. Kaavaehdotukseen tehdyt muutokset, täsmennykset ja tarkistukset eivät ole olennaisia eivätkä vaikuta muutoskohtien sijainnit huomioiden muiden kuin kaava-alueen maanomistajien olosuhteisiin. Kaava-alueen maanomistajat ovat kaikki hyväksyneet tehdyt tarkistukset ja tarkennukset kaavaehdotukseen. 4. RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Yleistä Kaavalla on osoitettu 2 kpl jo rakennettuja ja 31 kpl uusia omarantaisia RA-lomarakennuspaikkoja sekä vanha maatilan talouskeskus AM-alueena. Sikoniemeen on osoitettu maakuntakaavan mukaisesti VR/v/k vene- ja muuta ulkoilua palveleva noin 3.8 ha:n suuruinen aluevaraus sekä Hinkankannakselle pienempi VR/v alue lähinnä nykyisen laavun ympärille ulkoilureittitukikohdaksi. Sikoniemeen on osoitettu ulkoilureittiyhteydet VR/v alueille pääosin nykyisiä tieyhteyksiä pitkin. Sikoniemen ja Hinkanniemen alueet on osoitettu metsätalousalueina, joilla on ulkoilun ohjaamistarvetta (MU) mahdollistamaan alueen ulkoilutoimintoja. Sikoniemen etelärannalle on jätetty ns. hiekkainen alue kortteleiden 10RA ja 11 RA väliin vapaa-alueeksi jokamiehenoikeudella tapahtuvaa lyhytaikaista rantautumista varten. Hepolammen rantaan on osoitettu muinaismuistokohteena SM-alue arkeologisen selvityksen mukaan. Sikoniemen länsikärki on osoitettu MY-alueena alueen alavuuden ja luontotekijöiden perusteella. Mustaniemen alueelle on osoitettu lausunnoissa ja luontoselvityksessä selvitetty korpilaikkualue luo-aluerajauksella ohjaamaan sen säilymistä metsätalousalueella. Kaava-alueelle on osoitettu lausuntojen perusteella EN-puistomuuntamoalueita ja ET/ sv sammutusvedenottoa varten aluevarauksia. Muut alueet on osoitettu metsätalousalueina (M). Voimassaolevan ns. hotellialueen ranta-asemakaavan yhteisrantaisen rakennuspaikan 14 RA laskennalliset rakennusoikeudet siirretään omarantaisina Hinkanlahdesta toisaalle kaava-alueelle saman maanomistajan alueille. Kaavassa on asetettu tavoitteeksi säilyttää Hinkanlahden sisäosat pääosiltaan rakentamattomana sen nykyisen luonnontilaisuuden ja maisemallisten tekijöiden kannalta sekä hotellialueen ja sen yhteydessä olevan jo rakennetun lomaosakekylän läheisyyden vuoksi. 4.1.1 Emätilaselvitys ja mitoitus Kaava-alueelta ja myös kaava-alueen ulkopuolisilta Finsilva Oyj:n tilojen osalta on tehty emätilaselvitys ja siihen liittyvä emätilojen sijaintia osoittava karttaliite. Yksityisten omistamien tilojen emätilana on Seppälän tila 2-229 ( emätila 2-44 ), josta on lohottu v.1959 jälkeen muut kaava-alueen tilat lukuun ottamatta Finsilva Oyj:n omistamia tiloja. Finsilva Oyj:n kaava-alueel- 10

4.2 Aluevaraukset le sijoittuvat tilat ( 3 kpl ) ovat kaikki myös emätiloja ja niiden osalta on selvitetty aiemmin ko. tilojen alueilta Tyrisevänjärvellä lohotut sekä Keurusselän hotellialueen ranta-asemakaavan mukaiset käytetyt rakennuspaikat. Emätila- ja mitoitustaulukko ja kartta liitteenä. Seppälän tilasta on muodostettu tähän mennessä v. 1959 jälkeen 3 kpl rakennettuja lomarakennustontteja, joista 2 kpl sijoittuu kaava-alueelle. Finsilva Oyj:n rantatilat ( 3 kpl ) ovat osia laajemmista pääosin Tyrisevänjärven alueella sijaitsevia tiloja. Mitoituslaskelman mukaan Keurusselän rannoilla olevien kapeiden rantatilojen laskennallisia rantarakennusoikeuksia ei ole käytetty aikaisemmin Tyrisevänjärven ranta-asemakaavassa eikä Keurusselän hotellialueen voimassaolevassa ranta-asemakaavassa. Kaavaa varten on laskettu alueen luonnollinen ja ns. muunnettu rantaviiva. Muunnoksessa on käytetty samaa laskentatapaa kuin äskettäin hyväksytyssä Jukojärven-Pohjoisjärven osayleiskaavassa. Kaava-alueella on luonnollista rantaviivaa noin 7.8 km ja muunnettuna noin 5.2 km. Keurusselän alueella on käytetty mitoitusnormia 7 loma-as/ mrkm ja muiden vesistöjen alueilla 5 loma-as/ mrkm. Mitoitustaulukko on selostuksen liitteenä. Kaava-alueelle osittain sijoittuvat Finsilva Oyj:n kapeat, itsessään rakentamiskelvottomat ( rakennusten rantaetäisyydet eivät täyty sekä osittain tilojen alavuus ) rantatilat on huomioitu rantaviiva- ja mitoituslaskennassa samalla tavalla kuin suoraan rantaan rajoittuvat yksityisten tilat. Finsilvan tilojen taustalla olevien tilojen maanomistajat ja Finsilva sopivat kaavoitukseen perustuen keskenään kaavoituksen valmistuttua yhtiön rantatilojen osalta niiden kiinteistömuodostamismenettelyistä yläpuolisiin tiloihin. Kaava-alueella on ennestään rakennettuna 2 lomarakennustonttia sekä vanha maatilan talouskeskus Seppälän kantatilalle. Rakennetut rakennuspaikat sekä kaava-alueeseen kuulumaton lohottu rantatila 2-173 on huomioitu kokonaismitoitusarvossa. Finsilvan kaava-alueen ulkopuolella sijaitsevien rantatilojen mitoitukset on huomioitu laskelmassa. Kaava-alueen ulkopuolisilla Finsilvan emätiloista lohotuilla rantatiloilla ei ole tehdyn laskelman mukaan käytetty kaava-alueelle sijoittuvien tilan-osien laskennallisia rantarakennusoikeuksia. 4.2.1 Loma-asuntojen korttelialueet (RA) Loma-asuntorakennusten korttelialue. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden yksiasuntoisen loma-asunnon ja siihen liittyviä talousrakennuksia, joista yksi saa olla vierasmaja. Rakennuspaikan rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 10 % rakennuspaikan pinta-alasta. Vierasmajan kerrosala saa olla enintään, rakennuspaikan ollessa yli 3000 m 2, 40 m 2 ja jos rakennuspaikka on yli 5000 m 2, enintään 60 m 2. Rakennukset tulee sijoittaa keskiveden mukaisesta rantaviivasta seuraavasti, kerrosala pienempi kuin 150 k-m 2, vähintään 30 m, kerrosala suurempi kuin 150 k-m 2, vähintään 40 m ja kerrosalan ollessa yli 200 k-m 2, vähintään 50 m. Erillisen saunarakennuksen kerrosala saa olla enintään 25 k-m 2 sekä savusaunarakennuksen enintään 15 k-m2. Erillinen saunarakennus ja savusauna tulee sijaita vähintään 15 m:n etäisyydellä keskiveden mukaisesta rantaviivasta. Erillisiä rakennuksia saa olla rakennuspaikalla enintään 6 kpl. Loma-asunto-rakennus tulee sijoittaa vähintään 10 m ja muut rakennukset vähintään 5 m rakennuspaikan rajoista 11

4.2.2 Maatilan talouskeskuksen alue (AM) Maatilan talouskeskuksen korttelialue. Alueelle saa rakentaa yhden uuden asuinrakennuksen vanhan asuinrakennuksen lisäksi sekä maatilatalouden käyttöön tarkoitettuja talousrakennuksia. Talouskeskusta varten saa rakentaa erikseen osoitetulle rakennusalalle Pajulammen rantaan saunarakennuksen, jonka kerrosala saa olla enintään 25 k-m 2 sekä toisen savusaunarakennuksen enintään 15 k-m 2. Saunarakennukset tulee sijoittaa vähintään 15 m etäisyydelle keskiveden mukaisesta rantaviivasta. Koko korttelin kerrosala saa olla enintään 15 % korttelin pinta-alasta. Maatilan pihapiiri on kulttuurihistoriallisesti arvokas, jonka päärakennuksen rakennushistorialliset arvot tulee säilyttää. Pihapiirin merkittävissä muutos- ja korjaustöissä tulee pyytää Museoviranomaisen lausunto ennen rakennus- ja toimenpideluvan myöntämistä (sk, alueen osa merkintä) 4.2.3 Metsätalousalue, jolla erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU) Metsätalousalue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta. Alueen metsänhoidossa tulee huomioida rantamaisemalliset tekijät ja ulkoilun ohjaamistarpeet. Aluevaraus sijoittuu Hinkanniemeen ja pääosin Sikoniemeä ja sen tarkoitus on mahdollistaa ulkoilutoiminnot alueilla osoitettujen ulkoilureittien mukaisesti. Myös jokamiehenoikeudella tapahtuva ulkoilu ja liikkuminen on turvattu kaavaratkaisulla RA-alueiden ulkopuolisilla alueilla. 4.2.4 Metsätalousalue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja ( MY ) Metsätalousalue, jolla on erityistä ympäristöarvoja. Alueen metsänhoidossa tulee erityisesti huomioida kohteen ympäristöarvojen säilyminen, veden alle ajoittain jäävänän alavana ranta-alueena. Sikoniemen länsikulmassa sijaitseva kohde on alavaa runsaspuustoista rantametsää, joka ei kuitenkaan ole luontoselvityksen mukaan varsinaista kriteerit täyttävää tulvametsäaluetta. Alueella olevan lahopuuston poistamista tulee välttää ja alueella suoritettaviin kaikkiin metsänhoidollisiin toimenpiteisiin tulee hakea MRL 128 :n mukainen maisematyölupa. 4.2.5 Maa- ja metsätalousalue (M) Muut osat kaava-alueesta on osoitettu nykyisen käyttötarkoituksen mukaisena maa- ja metsätalousalueena rantamaisemalliset näkökohdat huomioonottaen. Alueelle sijoittuu Mustaniemen kaakkoiskärjessä Hinkanlahteen rajoittuva rantamaisemallinen niemenkärki, joka tulee pitää puuston osalta peitteisenä ja muuten luonnontilaisena (s/mai, alueen osamerkintä). Merkinnällä korostetaan koko Hinkanlahden sisäalueen osoittamista vapaa-alueeksi M ja MU merkinnöin. Hinkanlahden sisäpuolinen vapaa-alue ja maisema-arvot eivät kuitenkaan ulotu Mustalahden lounaisrannalle puuston peitteisyyden sekä korkeussuhteiden perusteella. 4.2.6 Muinaismuistoalue (SM) Muinaismuistoalue. Alue on rauhoitettu muinaismuistolain perusteella. Alueella suoritettavista kaikista metsänhoidollisista toimenpiteistä tulee pyytää Museoviraston lausunto. Alue sijoittuu Hepolammen ja maantien välimaastoon. Aluetta koskee Museoviranomaisen lausunnon mukainen kaavamääräys, joka tulee huomioida alueen käytössä. 12

4.2.7 Veneilyn ja ulkoilun käyttöön osoitettu virkistysalue (VR/v/k), Sikoniemi kaakkoiskulma Seudulliseen veneilyn ja ulkoilun käyttöön osoitettu virkistysalue maakuntakaavan detaljikaavalla tapahtuvan tarkentumisen mukaisesti. Alue on tarkoitettu lyhytaikaiseen veneulkoilun rantautumiseen, muuhun oleskeluun ja ulkoiluun. Alueelle saa rakentaa veneily- ja ulkoilukäyttöä varten tarvittavia rakenteita ja laitteita. Alue on tarkoitettu yleiseen käyttöön (kunta). Alueelle on jo valmis tieyhteys Sikoniemen alkupäähän saakka ja siitä eteenpäin yhteys on osoitettu uutena rakennettavana ulkoilureittinä. VR/v alueen sijoitus Sikoniemen itäkulman alueelle on kaavassa tarkkaan harkittu ja perustuu alueen sopivuuteen VR/v-alueena mm. maasto-olosuhteiden perusteella ja veneilyn kannalta rannan syvyystekijöihin liittyen alueen mahdollistamaan turvalliseen rantautumiseen tarvittaessa niemenkärjen molemmille puolille tuulensuunnan mukaan. 4.2.8 Veneilyn ja ulkoilun käyttöön osoitettu virkistysalue (VR/v ), Hinkankannas Veneilyn ja ulkoilun käyttöön osoitettu virkistysalue. Alue on tarkoitettu lyhytaikaiseen rantautumiseen, muuhun oleskeluun ja ulkoiluun. Alueella on jo rakennettu maanomistajan toimesta laavu. Alueelle saa rakentaa veneily- ja ulkoilukäyttöä varten tarvittavia rakenteita ja laitteita. Alue on tarkoitettu toteuttavaksi kunnan ja maanomistajan välisellä sopimuksella, alueen maanomistus on tarkoitus jäädä nykyiselle maanomistajalle. Alueelle tulee valmis tieyhteys, joka on osoitettu myös ulkoilureittinä hotellialueelta. 4.2.9 Energiahuollon alue ( EN ) Alue on tarkoitettu puistomuuntamoa varten. Alueelle saa rakentaa sähkönjakelua varten tarpeellisen muuntamorakennelman. 4.2.10 Luonnontilainen sammutusvedenottoalue ( ET / sv ) Alueelta voidaan tarvittaessa ottaa sammutusvettä tulipalojen torjuntaan. 4.2.11 Tekninen huolto 4.2.12 Tiealueet RA-rakennuspaikkojen jätevesihuolto on toteutettava haja-asutusalueiden jätevesiasetuksen (209/ 2011) mukaisesti. Käyttövesi saadaan rakennettavista yhteisistä tai rakennuspaikkakohtaisista kaivoista. Kaava-alueen yhteiset jätehuoltopisteet on tarkoituksenmukaista sijoittaa eri korttelialueille tulevien pääsyteiden alkupäähän. Sähköverkkoa rakennetaan tarpeen mukaan kaava-alueelle. Tiealueet on osoitettu ohjeellisina metsätalousalueilla. Rakennuspaikkojen tarvitsemat tiet ovat osalla kaava-aluetta jo valmiita. 13

5. KAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 5.1 Eri kaavatasojen huomiointi 5.1.1 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomiointi Ranta-asemakaavan kyseessä ollen maakuntakaavan voidaan katsoa toteuttavan valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Kaava-alueella ei ole valtakunnallisesti arvokkaita luonnonsuojelukohteita tai suojelualueita eikä valtakunnallisesti arvokkaita rakennettuja ympäristöjä tai valtakunnallisesti arvokkaita maisema-aluekohteita. 5.1.2 Maakuntakaavan huomiointi Kaava edistää maakuntakaavan tavoitteita kehittää Keurusselän hotellialueen ympäristön toimintoja matkailua tukeviin ja virkistyksen tarpeisiin. Maakuntakaavan mukaan alueella on sallittua matkailupalveluja tukeva rakentaminen. Sikoniemen osalta kaava tarkentaa kaavoitusjärjestelmän periaatteen mukaisesti detaljikaavoituksella ylemmänasteista kaavaa. Sikoniemen alueella jää mahdollisuus toteuttaa laajasti virkistys- ja ulkoilureittitoimintoja ja käyttää niemen MU-alueita ja rantoja jokamiehen oikeuden perusteella myös VR/v alueiden ulkopuolella. Maakuntakaavassa osoitettu moottorikelkkareitistö voidaan toteuttaa kaavassa osoitetun Hinkanniemen VR-alueen läpi, jolloin kelkkailussa voidaan hyödyntää Hinkanniemessä jo olevaa laavua ja jatkossa rakennettavia muita retkeilyvarustuksia, samoin Sikoniemen kaakkoiskulman VR /v aluetta voidaan hyödyntää moottorikelkkareittien osalta. Maakuntaliitto on antanut kaavaratkaisuista puoltavat lausunnot Maakuntakaavan matkailutavoitteet toteutuvat loma-asutuksen luomalla palvelukysynnällä hotellialueelle sekä läheiseen Liikuntapuistoon sekä maatilamatkailutoiminnoilla, jossa kaava-alueen maanomistajat voivat rakentaa vuokrattavia loma-asuntoja omille alueilleen. 5.1.3 Yleiskaavan sisältövaatimusten huomiointi Kun alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, tulee MRL 54. 4 :n mukaan asemakaavaa laadittaessa ottaa huomioon, mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista on säädetty. (soveltuvin osin ranta-asemakaavan luonne huomioiden) * yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys * olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö * asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus * mahdollisuudet vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen * ympäristöhaittojen vähentäminen * rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen * virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys Kaava-alueet sijoittuvat eri tyyppisten palvelujen saavutettavuuden osalta Keuruun olosuhteis- sa kohtuulliselle etäisyydelle (n. 7 km) kaupungin keskustasta. Lisäksi on saatavilla ravintola-, majoitus- ja liikuntapalveluja aivan kaava-alueen vieressä. Alueiden läheisyydessä on jo mm. sähköverkkoa, hotellialueella on myös keskitetty vesihuolto, johon on mahdollisuus liittyä tarvittaessa. Kaava-alueille jää yhteensä noin 5.2 km (67 %) vapaita rantaosuuksia, joista pisimmät 2 kpl ovat kumpikin noin 1300 m, yksi noin 750 m ja yksi noin 500 m, lisäksi useita lyhyempiä vapaa-alueita jää kaavaan. 14

Asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus Perus- ja kaupallisia palveluja saadaan Keuruun keskustasta, ravintolapalveluita Hotellialueelta ja liikuntapalveluja liikuntapuistosta. Mahdollisuudet vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen Jätevesihuolto perustuu alueella valtakunnalliseen jätevesiasetukseen ja kaupungin ympäristönsuojelumääräyksiin, jolloin voidaan aina käyttää parasta mahdollista laitekantaa ja puhdistusmenetelmiä. Hotellialueella on jo rakennettuna keskitetty vesihuolto, jota on mahdollista laajentaa elleivät liittämiskustannukset muodostu liian suuriksi yhtä rakennuspaikkaa kohti. Ympäristöhaittojen vähentäminen Vesi- ja jätehuollon osalta ks. edellinen kohta. Rakennuspaikat sijoittuvat peitteisille metsäalueille. Maisematekijöitä on huomioitu kaavasuunnittelussa maisemallisesti tärkeiden kohteiden kartan avulla ja mm. rakennusalojen määrityksessä. Kaava-alueille jää vapaita rantaosuuksia yli 5 km, joista pisimmät ovat yli 1300 m. Pääosalle uusia rakennuspaikkoja on jo tiestö valmiina tai lähelle tehtynä. Liikennöinti kaava-alueelle voidaan hoitaa yleiseltä tieltä pääosin kaava-alueen tilojen omia tieyhteyksiä käyttäen. Rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen Kaavasuunnittelussa on huomioitu maisemalliset kohteet ja arvokkaat luontokohteet luontoselvityksen mukaisesti. Kaava-alueelta on tehty erillinen kartta tärkeistä maisemakohteista alueella. Kaava-alueelta on tehty kolmena peräkkäisenä kesänä luontoselvitykset, joiden tulokset on otettu huomioon kaavaratkaisuissa. Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Kaava-alueille jää yhteensä noin 5.2 km (67 %) vapaita rantaosuuksia, joista pisimmät 2 kpl ovat kumpikin noin 1300 m, yksi noin 750 m ja yksi noin 500 m pituinen vapaa-alue, lisäksi useita lyhyempiä vapaa-alueita jää myös kaavaan. Kaava-alueelle on osoitettu 2 VR/v aluetta tukemaan alueelle järjestettävää ja valvottua retkeily- ja ulkoilutoimintaa, alueelle on osoitettu ulkoilureittejä. Sikoniemessä epävirallinen, jokamiehenoikeudella käytetty hiekkainen rantautumispaikka on jätetty kaavassa vapaa-alueeksi. Hotellialueella heti kaava-alueen vieressä on laaja hiekkapohjainen lapsille hyvin soveltuva uimaranta tarvittavine laitteineen. 5.2 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Koska kyseessä on maanomistajien ranta-asemakaava, kaavan yhdyskuntataloudelliset julkiset vaikutukset ovat rajoitettuja. Kaavaan tulevan loma-asutuksen uudet rakennuspaikat tukevat omalta osaltaan Keurusselän hotellialueen matkailu- ja muiden mm. liikuntapalvelujen kysyntää ja kehittämistä. Kaupunki saa jatkossa uusia kiinteistöverotuloja yli 30 rakennuspaikan osalta. Kaava-alue käyttää ja tukee lähiseudun muita yksityisiä palveluja Kaavan yhdyskuntatekniset kustannukset koostuvat kaavateiden, kiinteistökohtaisen vesihuollon, sähköverkoston, rakennusten ja piha-alueiden rakentamiskustannuksista. Koska kyseessä on maanomistajien toteutettava kaava, kustannukset jäävät myös nykyisten ja tulevien tontinomistajien kustannettavaksi. 15

5.3 Ympäristö- ja maisemavaikutukset Kaavalla ei tule olemaan käytännössä heikentäviä ympäristövaikutuksia Keurusselän vesistön tilaan haja-asutusta koskevan jätevesiasetuksen käsittelysäännökset huomioiden. Alueen luontoarvot on kartoitettu kolmella eri selvityksellä vuosina 2013-2015 liito-oravien, pesimälinnuston, lepakoiden, viitasammakkojen ja muiden arvokkaiden elinympäristöjen osalta. Erityisiä suojeltavia lajeja tai arvokkaita elinympäristöjä ei selvityksissä todettu muita kuin Mustaniemen metsäkorpilaikku ja Sikoniemen länsikärjen alava ajoittain veden alle jäävä metsäalue (ei kuitenkaan ns. tulvametsäalue) Kaavassa on huomioitu useiden alueen lahdenpohjien jättäminen vapaa-alueiksi ja sitä kautta osoittamaan elinympäristöjä mm. vesi- ja metsälinnuille. Sikoniemen länsikärjen alava osuus on osoitettu MY-alueena huomioitavaksi alueen metsänhoidossa. Koko Hinkanlahti on osoitettu vapaa-alueena mm. lintujen oleskeluun ja pesintään, rantamaisema- ja ulkoilutarkoituksiin Kaava-alueelle jää yhteensä noin 5.2 km (n. 67 %) vapaata luonnollista rantaa, josta yhtenäisiä yli 250 m:n vapaita rantaosuuksia on 6 kpl. Pisimmät vapaat rantaosuudet ovat 2 kpl noin 1300 m Sikoniemessä ja Hinkanlahdessa, lisäksi 750 m alue Sikoniemessä ja Pajulammella noin 500 m. Lisäksi alueelle on osoitettu reitistöt ja kaksi yleiseen käyttöön osoitettua VR/v veneulkoilun virkistysaluetta. Kaavassa alueille jää yhteensä noin 5.2 km (n. 67 % rantaviivasta) vapaata luonnollista rantaa. Rakennuspaikkojen alueina on osoitettu noin 2.6 km (n. 33 %) koko rantaviivasta. Kaavaan jää luonnontilaisina yhtenäisinä vapaina ranta-alueina koko Hinkanlahti, laajat alueet Hinkanniemeä, pääosa Sikoniemeä sekä Hinkanniemen kannasalue, edelleen Mustaniemen pohjoisranta pääosin sekä Hepo- ja Pajulammelle yhtenäiset laajat vapaat ranta-alueet. Kaavan maisemallisesti tärkeitä kohteita on esitetty liitekartalla. Maisemavaikutusten osalta on huomioitu sekä vesistömaisema-, tiemaisema- ja kävelymaisematekijät. Lisäksi maisematekijöitä on huomioitu kaavassa mm. tonttien rakennusalojen sijoitteluissa ja rakentamisen vähimmäisetäisyyksillä rannasta. 5.4 Muut vaikutukset (sosiaaliset ja kulttuuriset) Kaavassa huomioidaan Seppälän tilan vanhan talouskeskuksen suojeluarvot Museoviranomaisten lausunnon mukaan Kaavalla ei voida katsoa olevan erityistä muita vaikutuksia vanhaan kulttuuriympäristöön tai rakennuskantaan, koska alue on rakentamaton muutamaa vanhaa loma-asuntoa lukuunottamatta. Kaavassa on huomioitu Hepolammin eteläpuolella oleva kiinteä muinaisjäännös SM-aluemerkinnällä ja määräyksellä. Sosiaalisia vaikutuksia ranta-asemakaavalla ei voida katsoa olevan. 5.5 Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavakartalla on esitetty kaavamääräykset. 16

6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1. Toteuttaminen ja sen ajoitus Kaava toteutus tapahtuu maanomistajien toteutuspäätösten ja aikataulujen mukaan. 6.2 Toteutuksen seuranta Toteutuksen seuranta tapahtuu rakennustarkastuksen yhteydessä rakennuslupakäsittelyissä ja rakennusvalvonnan määrämuotoisissa tarkastuksissa. Liitteet: 1. Yleissilmäyskartta / kaava-alueen sijainti 2. Ote maakuntakaava 3. Ote rantayleiskaava (ei oikeusvaikutteinen) 4. Voimassaoleva ranta-asemakaava / muutosalueen rajaus 5. Kaava-alueen maisemallisesti tärkeät kohteet, kartta 6. Mitoituslaskelmataulukko 7. Emätilaselvitys ja emätilakartta 8. Seurantalomake Erilliset liitteet: - Luontoselvitykset v. 2013, v. 2014 ja v. 2015, Suomen Luontotieto Oy - Arkeologinen selvitys, v. 2013, Mikroliitti Oy KAAVAKARTTA 1:2000 kaavakartta A3 koossa 17

RANTA-ASEMAKAAVA KAAVA-ALUET LIKIM. RAJAUS 2-229 2-247 2-171 2-169 2-248 2-171 2-170 2-229 6-158 21-0 2-247 6-94 2-249 6-149

EO/tu mv Keurusselkä K-S maakuntakaava, OTE Kaava-aluerajaus likim. s E st

KEURUSSELKÄ OSAYLEISKAAVA 1980 ( ei oikeusvaikutteinen )

voimassaoleva ranta-asemakaava, ote kaava-aluerajauksella

KEURUSSELKÄ RANTA-ASEMAKAAVA MAISEMALLISESTI TÄRKEÄT KOHTEET TIENVARSI VESISTÖMAISEMA ULKOILUMAISEMA ULKOILUREITTI MAISEMA VESISTÖMAISEMA VESISTÖMAISEMAT

KEURUSSELKÄ RANTA ASEMAKAAVA MITOITUSLASKELMA täydennetty 9.2014 / JP TILA / TILAT RANTAVIIVA, KM MITOITUSARVOT, VESISTÖT yhteensä RAKENNUSOIKEUS KPL/ TONTIT sijainti ym. Tietoja luonnoll. muunnettu 7 la/ mrkm 5 la/ mrkm käytetty mitoitus jäljellä Lisätiedot Keurusselkä Hepo, Pajulampi määrä kpl KPL KPL Emätila : Seppälä 249 411 2 229 Tyrisevänj. ( ei kaava al ) 2 229/2 172 Hinkanlahti, Mustaniemi ja lahti 0.70 0.40 2.80 2.80 1 3 2 ( sis. tilan 2 169, lohottu rantatila ) 2 175, 2 169 2 229 Pajulampi 0.35 0.16 0.80 0.80 0.5 1 0 ( sis. talousk.+ sauna rak.oikeus ) 2 229, 2 248 ranta asemakaava, Hinkanl. RA2 / 15 as. 2.0 2 2 ( mitoitus, omarant. 1 rak.paikka/n 7.5 kpl kaavan mukaista yhteisrantaista loma asuntoa) 6 158 / FS ^) Rantatila, Finsilva; Hinkanlahti, niemi 1.05 0.73 5.11 5.11 5 5* ( laskennallinen rak.oikeus ) yht. 2.10 1.29 10.71~11 1.5 11 9 2 247 Pajulampi 0.14 0.04 0.20 0.20 0 0 0 2 247 Hepolampi 0.22 0.20 1.00 1.00 0 1 1 6 81, 6 126 Keurusselkä, Hinkanlahti, niemi 1.20 0.63 4.41 4.41 1 5 4 ( sis. tilan 21 0, lohottu rantatila ) 2 247, 21 0 Yht. 1.56 0.87 5.61~6 1 6 5 2 249 Keurusselkä, Sikoniemi 1.40 1.16 8.12 8.12 0 8 8 6 149/ FS ^) Rantatilat, Finsilva, Sikoniemi 0.82 0.82 5.74 5.74 0 6 6* ( laskennallinen rak. oikeus ) 6 94 / FS ^) Sikoniemi, länsikulma, Finsilva 0.65 0.30 0 0 0 0 0 ( alueen korkeussuhteiden takia ei rak.kelpoinen) Yht. 2.87 2.28 13.96~14 0 14 14 2 170/ 171 Mustaniemi ja Mustalahti 0.52 0.37 2.59 2.59 1 3 2 ( sis. tilan 2 173, lohottu ) 6 158/FS Rantatilat, Finsilva, Mustaniemi, lahti 0.76 0.43 3.01 3.01 0 3 3* ( laskennallinen rak.oikeus ) Yht. 1.28 0.80 5.60~6 1 6 5 Yhteensä 7.81 5.24 3.5 37 33 FINSILVA MITOITUSTARKASTELU KAAVA ALUEEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA EMÄTILOJEN OSALTA Finsilva tilat kaava alueen ulkopuolella ( Tyrisevänjärvi ja Keurusselkä ) 6 94, 6 149, 6 158 + aiemmin lohottu tila 32 0 7.47 5.63 4.90 25.3 30.20 ~30 30 30 0 ( Kaava alueen tilanosien laskennallista mitoitusta ei ole käytetty kaava alueen ulkopuolisilla alueilla Tyrisevänjärvellä eikä Keurusselän ( tila 32 0 ) alueella ) *) laskennallinen rakennusoikeus, jota ei voida käyttää ilman taustatilan aluetta Tilan 32 0 ( nykyinen ranta as.kaava ) mitoitus muunnettu ^) FS = Finsilvalle kuuluva emätila kertoimella, 1 omarant.rakpaikka/ n. 7.5 kpl kaavan mukaista yhteisrantaista loma asuntoa Käytetyt rantaviivan muunnoskertoimet : Kerroin = 0% alle hehtaarin saaret ja alle 50 metriä leveät niemet Kerroin = 25% alle 100 metriä leveät lahdet ja salmet Kerroin = 50% 50-100 metriä leveät niemet 100 200 metriä leveät lahdet ja salmet Kerroin =75% 100 150 metriä leveät niemet 200 300 metriä leveät lahdet

EMÄTILASELVITYS

Ranta-asemakaava, Emätilaselvitys, nykyiset tilat ja emätilat kaava-alueella. Seppälä 2-229 2-247 2-171 Seppälä 2-229 1.7.1959 emätila 2-44 2-229 Nevasalo 6-158 1.7.1959 emätila 6-95 2-173 2-169 2-248 2-171 2-170 Seppälä 2-229 2-248 32-0 6-126 21-0 2-247 6-81 Nevasuo 6-94 1.7.1959 emätila 6-94 Seppälä 2-249 Ohrasalo 6-149 1.7.1959 emätila 6-97

Liite Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta Keuruu Täyttämispvm 16.10.2015 Keurusselkä, ranta-asemakaava ja -kaavan muutos Kaavan nimi Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 108,2317 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] +105,0177 Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 3,2140 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] 7,81 Rakennuspaikat [lkm] 34 Omarantaiset Ei-omarantaiset 1 Lomarakennuspaikat [lkm] 33 Omarantaiset 33 Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä 108,2317 100 13115 0,01 +105,0177 +10915 A yhteensä 1,0164 0,9 1525 0,15 +1,0164 +1525 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 4,3389 4,0 +4,2572 R yhteensä 14,8679 13,7 11550 0,08 +11,7356 +10350 L yhteensä E yhteensä 0,0507 0,1 +0,0507 S yhteensä 0,1151 0,1 +0,1151 M yhteensä 87,8427 81,2 40 +87,8427 +40 W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä Rakennussuojelu Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä 108,2317 13115 0,01 +105,0177 +10915 A yhteensä 1,0164 0,9 1525 0,15 +1,0164 +1525 AM 1,0164 1525 0,15 +1,0164 +1525 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 4,3389 4,0 +4,2572 VR/v/k 3,7879 +3,7879 VR/v 0,5510 +0,5510 VL -0,0817 R yhteensä 14,8679 13,7 11550 +11,7356 +10350 RA 14,8679 11550 +11,7356 +10350 L yhteensä E yhteensä 0,0507 0,1 +0,0507 EN 0,0308 +0,0308 ET/sv 0,0199 +0,0199 S yhteensä 0,1151 0,1 +0,1151 SM 0,1151 +0,1151 M yhteensä 87,8427 81,2 40 87,8427 +40 M 52,4992 40 0,00 +52,4992 +40 MU 20,3711 +20,7001 MY 2,4531 +2,4531 W yhteensä