KAAVAEHDOTUS / selostus INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY. Tilat: , , , , , 249-

Transkriptio

1 1 INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY RANTA-ASEMAKAAVAN JA RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE PÄIVÄTTYÄ KAAVAKARTTAA SAARIJÄRVEN, ISO- LITVASEN, ISO-VUORIJÄRVEN, PIRTTIJÄRVEN JA JOKIJÄRVEN RANTA-ALUEILLA KAAVAEHDOTUS / selostus Tilat: , , , , , , , , , , , , ja Laatija: INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY Juha Poutanen, dipl.ins., YKS 361 Linnankatu 9, Hämeenlinna puh/fax sähköposti: juha.poutanen(at)poutanenoy.fi Kaavan käsittelyt : Kaupunginhallitus : , , Kaupunginvaltuusto:

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaava-alueen sijainti Kaavan ja kaavamuutoksen tavoitteet Liiteasiakirjat Muu käytetty lähdemateriaali LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö ja selvitetyt luontoarvot Rakennettu ympäristö Maanomistus Palvelut Vesistö Suunnittelutilanne Aluetta koskevat suunnitelmat ja muut kaavat KAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Kaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osallisluettelo Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutuksen järjestäminen RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS Yleistä Mitoitus Aluevaraukset Loma-asuntojen korttelialueet (RA) Metsätalousalueet ( M) Luonnontilainen sammutusvedenottoalue ( ET / sv ) Tekninen huolto Tiealueet KAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vaikutusten arviointi Maakuntakaava Yleiskaava Ranta-asemakaava Maanomistajien tasapuolinen käsittely Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Ympäristö- ja maisemavaikutukset Muut vaikutukset Kaavamerkinnät ja määräykset ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteuttaminen ja sen ajoitus Toteutuksen seuranta LIITTEET 1-3

3 3 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaava-alueet sijoittuvat Haapamäen ja Pihlajaveden taajamien pohjois- ja itäpuolisille metsäalueille maantien 6122 molemmin puolin. Liitekartta. 1.3 Kaavan ja kaavamuutoksen tavoitteet Uuden ranta-asemakaavan tavoitteena on liittää tila 17-3 mukaan viereisiin kaavaalueisiin Saarijärvellä omarantaisena rakennuspaikkana. Tilan alue on jostain syystä jäänyt pois voimassaolevasta viereisestä kaava-alueesta. Tila 17-3 on vanha aiemmin rakennettuna ollut rantatila ( torppa ). Kaavamuutosten tavoitteena on nostaa ns. Haapamäen ympäristön ranta-asemakaavassa ( hyväksytty 1994 ) jo olevien omarantaisten lomarakennuspaikkojen rakennuspaikkakohtaista rakennusoikeutta nykyisin Keuruulla käytettävän normin mukaiseksi huomioiden kuitenkin kaava-alueen vesistöjen pienehköt koot. 1.4 Liiteasiakirjat - yleiskartta kaava-aluerajaukset - voimassaolevat ranta-asemakaavat, 2 kpl - luontoselvitykset 2013, Suomen Luontotieto Oy - kaavakartat A4 1:2000 ja kaavamääräykset 1.5 Muu käytetty lähdemateriaali - Keski-Suomen Liiton maakuntakaavojen aineistot - voimassaolevan ns. Haapamäen ympäristön ranta-asemakaavan aineistot 2. LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Kaava-alueen tiloille ei ole rakennettu tähän mennessä lomarakennuksia. Tilan 17-3 alueella on vanhoja tilan alueella sijainneen torpan aikaisia talousrakennusten purkukuntoisia jäänteitä. Kaavamuutosalueet ovat metsämaata, RA-tonteille on rakennettu jo tiestö ja voimassaolevan kaavan tontit on lohottu ja merkitty maastoon.

4 Kaava-alueen vesistöt ovat suhteellisen pieniä metsäjärviä. Erityisiä luonnonarvoja tai muita ei kaava-aluerajauksilla ole tehdyn luontoselvityksen mukaan Alueen yleiskuvaus Kaava-alue muodostuu viiden eri vesistön rannoilla olevista kaavanmukaisista lomarakennuspaikkatonteista ( 12 kpl ) ja yhdestä rakentamattomasta rantatilasta. Kaavamuutosalueeksi on rajattu kaavan tavoitteen mukaan nykyiset kaavanmukaiset lomarakennustontit sekä voimassaolevan kaavan M-2 alueet Nykyiset lomarakennustontit ovat metsämaata, tontteja on osittain jo raivattu puuston osalta tulevaan tonttikäyttöön. Tonttien taakse on jo rakennetut tiet Luonnonympäristö ja selvitetyt luontoarvot Kaava-alueelta tehtiin luontoselvitykset syksyllä Kaava-alueilta ei löytynyt erityisiä suojelukohteita tai -lajeja. Seuraavassa ote selvityksen yhteenvedosta: Suunnittelualueilla ei ole Luonnonsuojelulain 29 mukaisia suojeltavia luontotyyppejä eikä Metsälain 10 tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Kohteilla ei myöskään ole Vesilain (Vesilaki 1961/264, 15a ja 17a ) tarkoittamia suojeltavia pienvesiä kuten lähteitä. Alueella ei ole perinnemaisemakohteita eikä perinnebiotooppeja. Selvityksessä ei alueella havaittu uhanalaista eliölajistoa eikä kohteilla ole huomattavaa merkitystä eliöiden kulkukäytävänä. Lintudirektiivin liitteen I pesimälajeista Jokijärven kohteella esiintyy pyy. Alueilla ei esiinny liito-oravia, eikä alueella ole liito-oravalle optimaalista elinympäristöä. Alueilla ei myöskään ole lepakoille soveltuvia talvehtimis- tai lepopaikkoja, kuten laajoja louhikoita. Kohteille suunniteltu maankäyttö ei uhkaa merkittäviä luontoarvoja. Keurusselän Luonnonystävien mielipiteessä on mainittu Jokijärvellä tavattu Kaakkuri. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolossa Keurusseudun Luonnonystävät on antanut mielipiteitä alueen maankäyttötavoitteista ja luontoarvoista Jokijärven osalta Rakennettu ympäristö Maanomistus Kaavamuutosalueet on rakentamatonta metsätalousmaata. Uudella kaavatilalla 17-3 on ollut aikoinaan vanha torppa, josta on enää jäljellä talousrakennusten jäänteitä. Alueella on valmis metsäautotiestö. Saarijärvellä ja Pirttijärvellä jo muuta vanhempaa loma- ja pysyvää asutusta. Muut järvet ovat vielä rakentamattomia. Kaava-alueet ovat yksityis- ja yhtiöomistuksessa.

5 Palvelut Vesistöt Lähimmät kaupallisia, kunnallisia ja muita peruspalveluja saa Keuruulta ja Haapamäen keskustasta ( noin 6-15 km autolla). Kaava-alueen järvet ovat pienehköjä metsäjärviä. Vesistöistä osa laskee Keurussellän suuntaan ja osa Pihlajavedelle. 2.2 Suunnittelutilanne Aluetta koskevat suunnitelmat ja muut kaavat Maakuntakaava ja vaihemaakuntakaava Maakuntakaavassa eikä vaihekaavoissa ole osoitettu aluevarauksia kaava-alueille. Yleiskaava Kaava-alueilla ei ole yleiskaavoja. Kaavassa huomioidaan yleiskaavojen yleiset sisältövaatimukset. Ranta-asemakaava Kaavamuutosalueet sisältyvät 1990-luvulla laadittuun Haapamäen ja ympäristön vesistöjen laajahkoon ranta-asemakaavaan. Ote ranta-asemakaavasta liitteenä. Kaavamuutosalueet on osoitettu ranta-asemakaavassa omarantaisina lomarakennuspaikkoina. Voimassaoleva kaava kuuluu osana laajempaa viisiosaista kaavakokonaisuutta Haapamäen ympäristössä. Kaavan mitoitusperusteet on määritetty neuvotteluissa kaupungin ja silloisen Ympäristökeskuksen kanssa. Saarijärven ym. järvien osaalueen kaavan mitoitus on ollut noin 4.0 loma-as/ muunnettu rantakilometri, Saarijärvcen ym. kaavassa on osoitettu yhteensä 20 RA-rakennuspaikkaa, joista kaavamuutoksessa on nyt mukana 13 rakennuspaikkaa. Kaavamuutosalueilla eri järvillä on muunnettua rantaviivaa seuraavasti Pirttijärvi 0.4 km, Iso-Vuorijärvi 0.8 km, Iso-Lihvanen 0.5 km, Jokijärvi 0.4 km ja Saarijärvi 0.5 km. Voimassaolevassa ranta-asemakaavassa kaavamuutosalueen tonttikohtaiset rakennusoikeudet on osoitettu nykykäytäntöön verrattuna matalina ( max. 80 k-m2 / tontti ) ja kaavamuutoksella on tarkoitus nostaa tonttikohtaiset rakennusoikeudet korkeammiksi huomioiden kuitenkin vesistöjen suhteellisen pienet koot. Rakennusjärjestys Keuruun kaupungin uusi rakennusjärjestys on hyväksytty

6 6 Pohjakartta Pohjakarttana käytetään maastotietokannan aineistoja. Pohjakartat on hyväksytty ( Raimo Savela, Keuruun kaupunki ). 3. KAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Kaavan suunnittelun tarve Kaavan suunnittelun tarve on tullut ajankohtaiseksi, kun tilan 17-3 omistaja halusi liittää tilansa voimassaolevaan ranta-asemakaavaan ja Finsilva Oyj liittyi kaavaan mukaan tavoitteena nostaa vielä toteutumattomien RA-lomarakennuspaikkojensa rakennuspaikkakohtaista mitoitusta lähemmäksi Keuruulla ja yleisesti nykyisin käytettyjä arvoja. Kaavamuutoksessa huomioidaan muutosalueen järvien pienet koot ja suhteutetaan rakennusoikeudet niiden mukaan. 3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja päätökset Kaavan ja -muutoksen laatiminen on käynnistynyt maanomistajien vireilletuloilmoituksella Keuruun kaupungille ( ). Kaavan osalta on järjestetty MRA:n 26 :n mukainen viranomaisneuvottelu Kaavahakemus on käsitelty kaupunginhallituksessa Keuruun kaupunki on kuuluttanut kaavan vireilletulleeksi maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaisesti vireille Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on pidetty nähtävillä Osallisilla on ollut oikeus esittää mielipiteensä asiassa joko suullisesti tai kirjallisesti osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on saatu kaavaan liittyviä tavoitteita Keurusselän Luonnonystävät ry:ltä. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä valmisteluvaiheen kuulemisessa aikana ja siitä on pyydetty viranomaislausunnot. Mielipiteitä ei ole jätetty. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä välisenä aikana ja siitä on pyydetty viranomaislausunnot. Muistutuksia ei ole jätetty. 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osallisluettelo Maanomistajat ja asukkaat, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa.

7 7 Viranomaiset: - Keuruun kaupunki - Keski-Suomen ELY-keskus - Keski-Suomen Liitto - Keski-Suomen maakuntamuseo Yhteisöt ja yhdistykset : - Keuruun Sähkö Oy - Keurusseudun luonnonystävät ry Vireilletulo Kaava laitettiin vireille aikana Osallistuminen ja vuorovaikutuksen järjestäminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on pidetty nähtävillä aikana. Kaavamuutoksesta on pidetty MRL:n mukainen aloitusneuvottelu kunnan ja ELYkeskuksen kanssa Kaavaluonnos on pidetty MRL:n mukaisesti nähtävillä kaupungin virastossa 30 päivän ajan välisen ajan ja osallisilla on ollut oikeus lausua siitä mielipiteensä. Viranomaisosallisilta on pyydetty luonnosvaiheessa lausunnot. Kaavaehdotus on pidetty nähtävillä välisenä aikana ja siitä on pyydetty tarvittavat lausunnot. Kaavanlaatija on antanut lausunnoista vastineet erillisessä vastineessa Kaavaehdotukseen ei ole tehty varsinaisia muutoksia, kaavaselostusta on täydennetty lausuntovastineen mukaan. Osallisilla ja kunnan jäsenillä on oikeus tehdä tarvittaessa muistutus asiassa ja saada kaupungin perusteltu vastine muistutukseen. Kaavaehdotuksesta pidetään nähtävilläolon ja lausuntojen / muistutusten saannin jälkeen vain tarvittaessa MRL:n 26 :n mukainen toinen viranomaisneuvottelu. Kaavan hyväksymisen (kaupunginvaltuusto) jälkeen muistutuksen tehneille lähetetään kirjallinen tieto kaavan hyväksymisestä. 4. RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Yleistä Kaavalla on osoitettu 12 kpl omarantaista RA-rakennuspaikkaa, joista yksi on kokonaan uusi tilalle Jokijärveltä on poistettu 2 RA-rakennuspaikkaa vastapainona muiden rakennuspaikkojen rakennusoikeuden nostoille.

8 4.1.1 Mitoitus 4.2 Aluevaraukset Voimassaolevan M-2 alueet on osoitettu kaava-alueeseen mukaan M-merkinnällä, ilman rakennusoikeutta, koska niiden alueille oli vanhassa kaavassa osoitettu lomarakennusoikeutta, jotka on huomioitu jo RA-rakennuspaikkoina. Kaavamuutoksella on voimassaolevien rakennuspaikkojen rakennusoikeutta nostettu tonttia kohti 80 k-m2:stä 250 k-m2:iin. Muutoksessa on rajattu erillisen loma-asuntorakennuksen koko 150 k-m2:iin. Muutos noudattaa nykyisin yleisesti muissakin kunnissa käytössä olevia rakennusoikeusmääriä. Kaava-alueelta ei ole tehty uusia mitoituslaskelmia, koska kyse on voimassaolevan kaavan mukaisten rakennuspaikkojen rakennusoikeuden nostosta tonteilla. Tila 17-3 on vanha ne. emätila, jolla olisi jo muutenkin oikeus yhteen rantarakennuspaikkaan Loma-asuntojen korttelialueet (RA) Loma-asuntorakennusten korttelialue. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden yksiasuntoisen loma-asunnon ja siihen liittyviä talousrakennuksia, joista yksi saa olla vierasmaja. Rakennuspaikan rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 250 k-m2. Loma-asuntorakennus saa olla enintään 250 k-m2. Vierasmajan kerrosala saa olla enintään, rakennuspaikan ollessa yli 3000 m2, 40 m2 ja jos rakennuspaikka on yli 5000 m2, enintään 60 m2. Muut rakennukset saunarakennuksia lukuunottamatta tulee sijoittaa keskiveden mukaisesta rantaviivasta vähintään 30m. Erilliset saunarakennukset saa sijoittaa rakennusalan ulkopuolelle, saunarakennuksen kerrosala saa olla enintään 25 k-m 2 sekä savusaunarakennuksen enintään 15 k-m2. Erillinen saunarakennus ja savusauna tulee sijaita vähintään 15 m:n etäisyydellä keskiveden mukaisesta rantaviivasta. Erillisiä rakennuksia saa olla rakennuspaikalla enintään 6 kpl Metsätalousalueet ( M ) Voimassaolevan kaavan M-2 alueet on osoitettu muutoksessa M-alueina, koska niille oli vanhassa kaavassa osoitettu rakennusoikeutta, joka on jo huomioitu kaavan RA-rakennuspaikkojen osalta. M-alueiden rakennusoikeudet on siirretty viereisiin RA-kortteleihin. Alueen metsänhoidossa tulee huomioida rantamaisemalliset tekijät Luonnontilainen sammutusvedenottoalue ( ET/ sv ) Kullekin järvelle on osoitettu luonnontilainen sammutusvedenottoalue mahdollisia vedenottotarpeita silmälläpitäen. Alueille tulee varata maastossa esteetön pääsy Tekninen huolto

9 9 RA-rakennuspaikkojen jätevesihuolto on toteutettava haja-asutusalueiden jätevesiasetuksen ( 209/2011 ) mukaisesti. Käyttövesi saadaan rakennettavista tonttien yhteisistä tai rakennuspaikkakohtaisista kaivoista. Kaava-alueiden jätehuoltopisteet on tarkoituksenmukaista sijoittaa eri korttelialueille tulevien pääsyteiden alkupäähän. Sähköverkkoa rakennetaan tarpeen mukaan kaava-alueelle Tiealueet Tiealueet on osoitettu ohjeellisina metsätalousalueilla. Rakennuspaikkojen tarvitsemat tiet ovat jo rakennettu aiemmin. 5. KAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 5.1 Vaikutusten arviointi Maakuntakaava Yleiskaava Ranta-asemakaava Kaavalla ei ole vaikutusta maakuntakaavaan tai vaihekaavaan. Kaavan voidaan katsoa noudattavan yleiskaavojen MRL:n mukaisia yleisiä sisältövaatimuksia sovellettuna ranta-asemakaavaan. Kaavamuutoksella ei vähennetä vapaita ranta-alueita eikä muutos ei lisää tonttien määrää. Uusi lomarakennuspaikka sijoittuu vanhojen tonttien väliin. Alueiden toteuttamista varten ei tarvita uusia tieyhteyksiä. Kaavamuutosalueella ei ole arvokkaita luontokohteita. Kaavamuutoksella ei muuteta ranta-asemakaavan ratkaisuja muilta kuin rakennusoikeuden noston osalta tonttikohtaisesti. Lisäksi Jokijärveltä poistetaan 2 RArakennuspaikkaa järven luontoarvoihin perustuen sekä muiden kaavan RArakennuspaikkojen tonttikohtaisen rakennusoikeuden noston vastapainona. Ottaen huomioon kaupungin rakennusjärjestyksen sallimat kaavassa osoitettua vielä suuremmat rakennusoikeudet tonttikohtaisesti vesistöjen pinta-alasta riippumatta, muutoksen ei voida katsoa loukkaavan kaava-alueen järvien muiden maanomistajien oikeuksia Maanomistajien tasapuolinen käsittely Maanomistajien tasapuolinen kohtelu ei vaarannu muutoksen ja laajennuksen osalta. Kaava ei lisää muutoksen osalta rakennuspaikkoja, päinvastoin kaavamuutoksella poistetaan kokonaan Jokijärven osalta 2 RA omarantaista rakennuspaikkaa. Uuden kaava-alueen ( tila 17-3) osalta, tilalla olisi muutenkin ns. kantatilana ja vanhana rakennuspaikkana oikeus yhteen rantarakennuspaikkaan, joka nyt käytetään kaavassa.

10 10 Kaava-alueen vesistöillä ei ole muita rantayleis- tai ranta-asemakaavoja voimassa, jolloin muilla muutosalueen vesistöjen maanomistajilla säilyy oikeus kaavan laatimisedellytysten täyttyessä hakea omaa ranta-asemakaavaa tai hakea poikkeamismenettelyn kautta saatavaa rantarakennusoikeutta, mikä ko. emätila ei ole aiemmin käyttänyt rantarakennusoikeuttaan. Ottaen huomioon lisäksi kaupungin rakennusjärjestyksen sallimat kaavassa osoitettua vieläkin suuremmat rakennusoikeudet tonttikohtaisesti kohdevesistöjen pintaalasta riippumatta, muutoksen ei voida katsoa loukkaavan kaava-alueen järvien muiden maanomistajien oikeuksia Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Koska kyseessä on maanomistajien ranta-asemakaava, kaavan yhdyskuntataloudelliset vaikutukset ovat rajoitettuja. Kaavaan tulevan loma-asutuksen uudet rakennuspaikat omalta osaltaan tukevat Haapamäen ja Pihlajaveden palvelujen säilymistä ja muuta matkailu- ja muiden palvelujen kysyntää. Kaavan yhdyskuntatekniset kustannukset koostuvat kiinteistökohtaisen vesihuollon, sähköverkoston, rakennusten ja piha-alueiden rakentamiskustannuksista. Koska kyseessä on maanomistajien toteutettava kaava, kustannukset jäävät myös nykyisten ja tulevien tontinomistajien kustannettavaksi. Keuruun kaupungille kaavasta ei aiheudu mitään toteuttamiskustannuksia Ympäristö- ja maisemavaikutukset Kaavalla ei tule olemaan käytännössä heikentäviä ympäristövaikutuksia huomioiden. Alueen luontoarvot on kartoitettu v liito-oravien ja muiden suojeluarvojen osalta. Maisematekijöitä on huomioitu kaavassa mm. tonttien rakennusalojen sijoitteluissa ja rakentamisen vähimmäisetäisyyksillä rannasta. Jokijärveltä poistetaan kaksi vanhan kaavan RA-rakennuspaikkaa, jolloin järvelle ei ole ainakaan tässä vaiheessa osoitettu yhtään lomarakentamista muidenkaan maanomistajien alueille. Muutos edistää erämaaluonteisen järven säilymistä vesilinnuille ja muille lajeille rauhallisena elinalueena Muut vaikutukset Kaavalla ei voida katsoa olevan muita vaikutuksia vanhaan kulttuuriympäristöön tai rakennuskantaan. 5.2 Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavakartalla on esitetty kaavamääräykset.

11 11 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1. Toteuttaminen ja sen ajoitus Kaava toteutus tapahtuu maanomistajien päätösten ja aikataulujen mukaan. 6.2 Toteutuksen seuranta Toteutuksen seuranta tapahtuu rakennustarkastuksen yhteydessä rakennuslupakäsittelyissä ja rakennusvalvonnan määrämuotoisissa tarkastuksissa. Liitteet: 1. Yleissilmäyskartta / kaava-alueen sijainti 2. Voimassaoleva ranta-asemakaavat / muutosalueiden rajaukset 3. Seurantalomake Erillinen liite: - Luontoselvitykset v. 2013, Suomen Luontotieto Oy KAAVAKARTTA 1:2000

12 Maanmittauslaitos Kiinteistötietopalvelu Karttatuloste Tulostettu Kaava-alueet, sijainti Tulosteen keskipisteen koordinaatit (ETRS-TM35FIN): N: E: Tuloste ei ole mittatarkka. 1/ :52

13 KAAVAMUUTOSALUEET KAAVA-ALUEEN LAAJENNUS

14 KAAVAMUUTOSALUEET

15 Liite Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta Keuruu Täyttämispvm Kaavan nimi Iso-Lihvanen, Jokijärvi, Iso-Vuorijärvi, Saarijärvi ja Pirttijärvi ranta-asemakaava ja ranta-asemakaavan muutos Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 14,6748 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 0,9811 Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 13,6937 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] 1,580 Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] 12 Omarantaiset 12 Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 14, ,02 0, A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä 7, , ,04 6, L yhteensä E yhteensä 0,0984 0,7 0,0984 S yhteensä M yhteensä 7, ,7-6, W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä Rakennussuojelu Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

16 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 14, ,02 0, A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä 7, , ,04 7, RA 7, ,04 7, L yhteensä E yhteensä 0,0984 0,7 0,0984 ET/sv 0,0984 0,0984 S yhteensä M yhteensä 7, ,7-7, M 7,4431 7,4431 M-1-0,6685 M-2-13, W yhteensä