Kansanvälsen konsernn verosuunnttelu ja tuloksenjärjestely Kansantaloustede Pro gradu -tutkelma Talousteteden latos Tampereen ylopsto Toukokuu 2007 Pekka Kleemola
TIIVISTELMÄ Tampereen ylopsto Talousteteden latos KLEEMOLA, PEKKA: Kansanvälsen konsernn verosuunnttelu ja tuloksenjärjestely Pro gradu tutkelma: 59 svua Kansantaloustede Toukokuu 2007 Tämän tutkmuksen tarkotuksena on selvttää, mten kansanvälnen verotus vakuttaa yrtysten käyttäytymseen. Er valtot verottavat yrtyksä er verokannolla ja erlaslla verotusmenetelmllä. Verotuksen vodaan olettaa vakuttavan sekä uuden tuotantoykskön sjantmaan valntaan että shen mten yrtyksen raportomat votot jakautuvan valtoden kesken. Työssä tullaan esttelemään suunnttelumahdollsuuksa, jota erot maden välsssä verokannossa ja verotusjärjestelmssä yrtykslle tarjoavat. Työssä tullaan myös käymään läp kansanvälsen yrtysverotuksen peruskästtetä ja verotusmenetelmä, joden perusteella yrtysten tulosta verotetaan. Työssä estellään teoreettset mallt sekä srtohnnottelusta että velan allokonnsta konsernyrtysten välllä. Tämän ohella tutkelmassa käydään läp er välyhtesötyyppejä ja perehdytään nden tarjoamn verosuunnttelumahdollsuuksn. Lsäks työssä käydään läp emprsä tutkmuksa, jolla on pyrtty saamaan vahvstusta olettamukselle, että yrtysten raportomat votot todellakn ovat keskmäärn suurempa alhasen verotuksen valtossa kun korkean verotuksen valtossa. Sekä teoreettset mallt että emprset tutkmukset osottavat, että yrtyksllä on mona kenoja, joden avulla ne vovat penentää globaala kokonasverorastustaan. Näyttää myös sltä, että yrtykset käyttävät nätä mahdollsuuksa hyväkseen. Tosaalta, kun tuloksen srtämsen mahdollsuus lsää verotettavan tuloksen joustavuutta, saattaa se samanakasest aheuttaa reaalnvestonten veroherkkyyden penenemstä. Tämä johtuu taas stä, että yrtykset kykenevät tuloksen srtämsen avulla välttämään osan nvestonnn kohdemaan asettamasta verorastuksesta. Mahdollsuus srtää tuloja valtosta toseen saattaa täten erässä tapauksssa hekentää suoren sjotusten ja yhtöverokantojen välstä rppuvuussuhdetta. Avansanat: kansanvälnen verotus, suorat sjotukset, tuloksenjärjestely, verosuunnttelu
1 JOHDANTO...1 2 ULKOMAISET SUORAT SIJOITUKSET JA KANSAINVÄLINEN VEROTUS...3 2.1 Ulkomaset suorat sjotukset...3 2.2 Kansanvälsen verotuksen peraatteet...4 2.3 Verotuksen neutraalsuus...7 2.4 Kaksnkertanen verotus ja sen postamsessa käytettävät menetelmät...8 3 KANSAINVÄLISEN KONSERNIN VEROSUUNNITTELU...14 3.1 Tuloksenjärjestelyn välneet...14 3.2 Srtohntojen määrttämnen...18 4 TULOKSENJÄRJESTELYN MAHDOLLISUUKSIA KUVAAVAT MALLIT...22 4.1 Velan allokonnn mall...22 4.2 Ssästen lketomen ja srtohnnottelun mall...26 5 VÄLIYHTEISÖJEN KÄYTTÖ VEROSUUNNITTELUN VÄLINEENÄ...31 5.1 Välyhtesöjen käytön motvt...31 5.2 Veroketaat...32 5.3 Holdngyhtöt...33 5.4 Rahotusyhtöt...37 5.5 Välyhtesöjen käyttöä rajottavat tekjät...40 6 TUTKIMUSTULOKSIA VEROSUUNNITTELUSTA...44 6.1 Yrtyksen voton ja verokannan välnen yhteys...44 6.2 Verotusmenetelmen vakutus yrtysten käyttäytymseen...46 6.3 Tuloksenjärjestelyn toteuttamsen välneet...48 6.4 Valtoden reagont konsernen tuloksenjärjestelyyn...50 6.5 Rahotusyhtön käytön vakutus pääomankustannukseen ja efektvsn veroastesn...51 7 LOPPUPÄÄTELMÄT...53 LÄHTEET...56
1 JOHDANTO Yrtysten kansanvälstymnen on vme vuoskymmennä edennyt varsn nopeast. Velä 1970- luvulla kansanvälstymnen tapahtu lähnnä vennn kautta. Tuotannon srtämnen ulkomalle alko laajemmassa mttakaavassa vasta 1980-luvulla. Pääomamarkknoden vapautuessa ja globalsaaton edetessä myös yrtysten omstus on kansanvälstynyt. Suur osa yrtysten tekemstä reaal-nvestonnesta suuntautuu tänä pävänä yrtyksen kotmaan ulkopuolelle. Yrtysten tekemät päätökset uusen tuotantoyksköden sjantpakosta syntyvät monen tekjän yhtesvakutuksesta. Yhtenä vakuttava tekjänä on kansanvälnen verotus. Kansanvälnen verosuunnttelu on er maden erlasten verokantojen taka monkansallselle yrtykselle erttän tärkeää. Oken toteutettuna hyvä verostratega vo olla yrtykselle suuren lsäarvon ja klpaluedun lähde. Tämän työn tarkotuksena on tutka, mllä kenolla yrtykset vovat penentää globaala kokonasverorastustaan. Työssä tullaan knnttämään huomota shen, mten kansanvälsten konsernen harjottama verosuunnttelu vakuttaa suoren sjotusten ja verotuksen välseen rppuvuussuhteeseen. Verotuksen vodaan olettaa vakuttavan sekä uuden tuotantoykskön sjantmaan valntaan että shen mten yrtyksen raportomat votot jakautuvan valtoden kesken. Täten työssä tullaan ertysest tarkastelemaan, mtä suunnttelumahdollsuuksa erot maden välsssä verokannossa ja verotusjärjestelmssä yrtykslle tarjoavat. Yrtysten tavotteena on luonnollsest raportoda mahdollsmman suur osa tulosta alhasen verotuksen valtossa, kun taas kustannuksa pyrtään srtämään korkeamman verotuksen valtohn. Kysesn tavottesn yrtykset vovat päästä esmerkks konsernn ssästen lketomen srtohnnottelun ja velan okeanlasen allokaaton avulla. Työssä tullaan esttelemään teoreettset mallt sekä srtohnnottelusta että velan allokonnsta. Lsäks työssä käydään läp emprsä tutkmuksa, 1
jolla on pyrtty saamaan vahvstusta olettamukselle, että yrtysten raportomat votot todellakn ovat keskmäärn suurempa alhasen verotuksen valtossa, kun korkean verotuksen valtossa. Luvussa 2 käydään läp, mtä ulkomaslla suorlla sjotukslla tarkotetaan. Lsäks luvussa 2 estellään kansanvälsen verotuksen peruskästtetä ja verotusmenetelmä. Luvussa 3 estellään kansanvälsen verosuunnttelun välnetä. Luvussa 3 estellään myös peraatteet, joden avulla konsernen ssäslle lketomlle on mahdollsta määrtellä srtohnnat, jotka kuvaavat mahdollsmman hyvn todellsuutta ja josta e aheudu mahdollsa vranomassanktota. Tämän jälkeen luvussa 4 estellään teoreettset mallt, joden avulla kuvataan, mten yrtykset pystyvät konsernn ssäsellä velan allokonnlla ja ssästen lketomen srtohnnottelulla hyödyntämään maden välsä eroja verokannossa ja stä kautta alentamaan kokonasverorastustaan. Konsernt vovat harjottaa verosuunnttelua myös ulkomasten välyhtesöjen avulla. Luvussa 5 käydään läp er välyhtesötyyppejä ja perehdytään nden tarjoamn verosuunnttelumahdollsuuksn. Luvussa 6 estellään emprsä tutkmuksa, jolla on pyrtty selvttämään yrtysten er massa raportomen vottojen ja kysesten maden yhtöverokantojen välstä yhteyttä. Luvussa 6 estellään myös emprsä tutkmuksa, joden avulla vodaan selvttää syyt yrtysten kannattavuuksssa havatulle erolle korkean ja matalan verotuksen maden välllä. Tämän lsäks luvussa tarkastellaan rahotusyhtön käytön vakutusta pääomankustannuksn ja efektvsn veroastesn. 2
2 ULKOMAISET SUORAT SIJOITUKSET JA KANSAINVÄLINEN VEROTUS 2.1 Ulkomaset suorat sjotukset Ulkomalle suuntautuvalla suoralla sjotuksella (foregn drect nvestment, FDI) tarkotetaan nvestonta, joka tehdään nvestovan yrtyksen kotmaan rajojen ulkopuolelle pysyvän taloudellsen suhteen luomseks. Investont vodaan toteuttaa useammalla vahtoehtosella tavalla. Buckley (1998, 110) määrttelee, että suora sjotus vodaan toteuttaa esmerkks perustamalla ulkomalle uus tytäryrtys ta svukonttor, laajentamalla jo olemassa olevaa ulkomasta tytäryhtötä ta hankkmalla osuus ulkomasesta yhtöstä. Suorat sjotusvrrat ulkomalle koostuvat suorsta nettosrrosta emolta ulkomaselle tytäryhtölle pääoman ta velan muodossa ja ulkomasen tytäryhtön vottojen uudelleen sjottamsesta. Tavallsest suora sjotus on kokonasuus, joka ssältää pääoman ta velan lsäks esmerkks teknologan sekä johtams- ja markknonttatojen srtoa nvestontkohteeseen. Suora sjotus eroaa epäsuorasta el portfolosjotuksesta juur pysyvyyden ja määräysvallan suhteen: portfolosjotusten päätavotteena on saada sjotukselle mahdollsmman hyvä tuotto joskus erttän lyhyelläkn sjotusperspektvllä käyttämällä hyväks esmerkks kohdeyrtyksen osakkeen mahdollsta hnnotteluvrhettä pakallsessa pörssssä. Tavallsest portfolosjottaja e ole knnostunut käyttämään aktvsest määräysvaltaa kohdeyrtyksessä. Tällön myöskään yrtyksen sjantmaan yhtöverotuksella e voda olettaa olevan merkttävää vakutusta sjotuspäätöstä tehtäessä. Lsäks portfolosjotuksn lttyy usen sjotusten hajauttamnen useampaan kohteeseen, kun taas suora sjotus kohdstuu tyypllsest yhteen kohteeseen. 3
Tutkelman tarkotuksena on perehtyä juur suoren sjotusten ja verotuksen suhteeseen sekä kansanvälsen tomnnan tarjoamn verosuunnttelumahdollsuuksn. Portfolosjotuksa e tutkelmassa tarkastella. 2.2 Kansanvälsen verotuksen peraatteet Kansanvälsten konsernen verotuksessa kästellään usen tlanteta, jossa tulo ja tulonsaaja ta pääoma ja pääoman omstaja ovat yhteydessä useampaan valtoon. Monkansallsten konsernen kokonasverorastusta vodaan yksnkertastetust kuvata seuraavalla tavalla ( Keen, 1991, 167). h a T = T + T + T ha Yhtälön mukaan yrtyksen kokonasverorastus muodostuu yrtyksen kotmassta votosta kotmaahan maksetusta verosta T h, ulkomalla syntynestä tulosta ulkomalle maksetusta verosta T a ja ulkomassta tulosta kotmaahan maksetusta verosta T ha. Tutkelman tarkotuksena on tarkastella suoren sjotusten ulkomalla tapahtuvaa verotusta ja ulkomalla syntyneden ta seltä kotutettujen vottojen verotusta konsernn kotmaassa. Puhtaast kotmasten tulojen verotusta e ole tarkotus tutka. Monkansallsten yrtysten verotuksen selkeyttämseks valtoden tulee määrtellä säännöt, joden mukaan esmerkks ulkomasesta tytäryrtyksestä kotutettua vottoa verotetaan. Fskaalsessa melessä valtot luonnollsest haluasvat käyttää verotusvomaansa mahdollsmman laajast, mutta verotuksessa on luonnollsest myös mustettava kohtuullsuus ja okeudenmukasuus. Monet valtot ovatkn tämän taka solmneet kahdenkesksä ja monenkesksä verosopmuksa, joden avulla pyrtään selkeyttämään kansanvälstä verotusta. Suurn osa sopmukssta pohjautuu OECD:n 4
mallsopmukseen. Eassonn (1999, 27-28) mukaan verosopmusten ylesnä tavottena ovat: verotusokeuden jakamnen valtoden kesken, kansalasuuteen perustuvan syrjnnän postamnen, veropetosten ehkäsy, kansanvälsten nvestonten hallnnollsten esteden postamnen ja kansanvälsen kaksnkertasen verotuksen elmnont. Tärkempnä nästä vodaan kansanvälsen konsernn tomnnan kannalta ptää verotusokeuden jakamsta valtoden kesken ja kaksnkertasen verotuksen postamsta. Verotusokeuden jaon perustana vodaan ptää verotuksen alueellsta ulottuvuutta. Verotuksen alueellnen ulottuvuus vodaan määrtellä kolmen vahtoehtosen peraatteen mukasest: asunpakkaperaate, lähdevaltoperaate ja kansalasuusperaate. Asunpakkaperaatteen noudattamnen tarkottaa stä, että kukn valto verottaa maassa asuva hedän globaalsta tulosta ja pääomasta, rppumatta hedän kansallsuudestaan. Kansanvälsten konsernen ollessa verovelvollsa asunpakkaperaatteen noudattamnen tarkottaa stä, että kakk verotus tapahtuu emoyhtön kotmaassa. Ulkomasen tytäryrtyksen vottoa verotetaan ss samalla tavalla kun saman konsernn kotmasssa tompakossa syntynetä vottoja. Akasemmn estetyn konsernn kokonasverorastusta kuvaavan yhtälön osalta asunpakkaperaatteen soveltamnen tarkottaa seuraavaa (Keen, 1991, 168): a T = 0 ja ha T h a = τ π, jossa h τ = yhtöverokanta emoyhtön kotmaassa a π = ulkomalla sjatsevan tytäryrtyksen verotettava votto. 5
Lähdevaltoperaatetta sovellettaessa valtot taasen verottavat maassa syntyvä tuloja ja maassa sjatseva pääoma rppumatta nden omstajan asunpakasta ta kansallsuudesta. Konsernen tapauksessa tämä tarkottaa, että tytäryhtöden tulos on verotettavaa tuloa tulon syntymämaassa. Emoyhtön kotmaa vapauttaa ss ulkomalla syntyneet ja seltä kotutetut votot verotukselta, kun taas valto, jossa tytäryrtys tom verottaa tyttären vottoja samalla tavalla kun puhtaast kotmastenkn yrtysten vottoja. Lähdevaltoperaatteen noudattamsesta seuraa, että ha T = 0 ja a T a a = τ π, jossa a τ = yhtöverokanta valtossa, jossa tytäryrtys tom. Kolmas mahdollsuus kansanvälstä verotusta ohjaavaks menetelmäks on kansalasuusperaate, jonka mukasest jokanen valto verottaa oma kansalasaan. Kansalasa verotetaan hedän globaalsta tulosta ja pääomasta rppumatta stä asuvatko he veroja keräävässä valtossa va evät. Monkansallsa konserneja koskevassa verotuksessa kysesellä peraatteella on tosn penemp merktys, kun kahdella akasemmn mantulla menetelmällä. Käytännössä er maden verotus perustuu useamman peraatteen samanakaseen soveltamseen. Asunpakkaperaate on kutenkn monessa valtossa enssjasessa asemassa ja sen täydentäjänä käytetään lähdevaltoperaatetta. Suomessa kotmaset yhtöt ja maassa asuvat henklöt joutuvat maksamaan veroa maalmanlaajusesta tulosta ja pääomasta. Myös ulkomasa yhtötä verotetaan Suomesta peräsn olevasta tulosta ja Suomessa sjatsevasta pääomasta. Tämä tarkottaa, että kotmasn yrtyksn sovelletaan asunpakkaperaatetta, kun taas ulkomasa yrtyksä verotetaan 6
Suomessa lähdevaltoperaatetta noudattaen. Eräät valtot soveltavat kutenkn kakka kolmea peraatetta samanakasest. (Helmnen, 2002, 29.) 2.3 Verotuksen neutraalsuus Hyvän verojärjestelmän omnasuutena pdetään usen myös neutraalsuutta el stä, että verotus e muuta hmsten ta yrtysten käyttäytymstä stä, mtä se ols lman verojen olemassaoloa. Kansanvälsen verotuksen alueella neutraalsuudella on myös suur merktys; globaaln talouden tehokas tomnta edellyttäs, että verotus e suoss ta syrjs maan rajojen ulkopuolella tapahtuva transaktota puhtaast kotmasn verrattuna. Tässä melessä verotuksen e tuls esmerkks vakuttaa yrtyksen tekemään päätökseen stä, rakennetaanko uus tuotantolatos yhtön kotmaahan va johonkn muuhun maahan. Asunpakka- ja lähdevaltoperaatteet lttyvät lähesest keskesn neutraalsuuskästtesn, jotka ovat pääoman ventneutraalsuus ja pääoman tuontneutraalsuus. Asunpakkaperaatteen maalmanlaajusella soveltamsella nn yrtysten kun ykstyshenklödenkn verotuksessa vodaan mahdollstaa pääoman ventneutraalsuus, mkä tarkottaa stä, että valtoden tuls verottaa yrtysten ulkomalta peräsn oleva tuloja samalla efektvsellä rajaveroasteella kun kotmasa tuloja. Ventneutraalsuuden toteutumsen seurauksena verotuksen e ptäs vakuttaa nvestonnn kohdemaan valntaan. Lähdevaltoperaatteen globaal noudattamnen johtaa taasen pääoman tuontneutraalsuuteen, jonka seurauksena ulkomaset ja kotmaset nvestojat saavat samanlasesta nvestonnsta (rsk on sama) saman veron jälkesen tuoton, rppumatta stä mstä maasta nvestonnn rahotus on peräsn. Tuontneutraalsuuden toteutuessa emoyrtyksen kotmaalla e ole merktystä ulkomasen tytäryrtyksen verotuksen tomttamseen. Er maden verojärjestelmen 7
erlasuudesta johtuen molempa neutraalsuuskästtetä e voda saavuttaa samanakasest. Nän ollen valtot päätyvät suosmaan jompaa kumpaa vahtoehtoa. (Keen, 1991, 168-169.) 2.4 Kaksnkertanen verotus ja sen postamsessa käytettävät menetelmät Kansanvälsen verojärjestelmän tavotteena sanotaan usen olevan se, että kansanvälset tulot tulevat verotetuks kerran ja van kerran. Ulkomasten suoren sjotusten osalta tämä tarkottaa, että yrtysten kansanvälstymsen e ptäs mahdollstaa verojen täydellstä välttelyä, mutta sen e myöskään ptäs kohtuuttomast krstää konsernen verotusta. Koska er valtot soveltavat er verotusperaatteta samanakasest, saatetaan kutenkn päätyä tlanteeseen, jossa samaa tuloa verotetaan kahteen kertaan. Nän vo esmerkks käydä, jos valto, jossa tytäryrtys sjatsee, verottaa ensn yrtyksen vottoja ja sen jälkeen emoyrtyksen kotmaa verottaa myös samoja vottoja nden kotuttamsen yhteydessä. Tosn sllä e ole snänsä merktystä, kunka moneen kertaa jotan tettyä tuloa verotetaan. Oleellsta kansanvälsten konsernen kannalta on sen sjaan se, kunka korkea ulkomasten vottojen kokonasverorastus on. Verotuksen ylesenä tavotteena pdetään stä, että verorastus ols vähntään alhasempaa yhtöverokantaa käyttävän valton yhtöveron suurunen, mutta e kutenkaan korkeamp kun korkeamman yhtöverotuksen valton käyttämä verokanta. Kansanvälstä verotusokeutta jaettaessa lähdevaltoden ja asunpakka valtoden kesken, päädytään jossan tapauksssa tlantesn, jossa molemmat valtot verottavat samaa tuloa. Jotta kokonasverorastus e kysesssä tapauksssa nouss kohtuuttomaks, valtot pyrkvät verosopmuksa noudattaen postamaan kaksnkertasta verotusta, joko vapautusmenetelmää, hyvtysmenetelmää ta vähennysmenetelmää käyttäen. (Easson, 1999, 30-33.) 8
Vapautusmenetelmässä konsernn emoyhtön kotmaa vapauttaa ulkomasesta tytäryrtyksestä kotutetut votot verotukselta. Vapautus vo olla joko täydellnen ta osttanen. Vapautusmenetelmää sovellettaessa esmerkks hollantlanen emoyhtö maksaa saksalasen tytäryhtön tuloksesta van Saksan yhtöveron. Saksassa tomvan tytäryrtyksen hollantlaselle emolle maksama osnkoja e täten enää veroteta Hollannssa. Vapautusmenetelmän soveltamsesta seuraa, että ha T = 0. Vapautusmenetelmää käyttäven valtoden välllä saattaa tosn olla eroavasuuksa sen suhteen, mten kysestä menetelmää sovelletaan käytännössä. Erässä valtossa yrtykset vovat esmerkks vaata vapautusta kotmasesta verosta van, jos yrtyksellä on merkttävä omstusosuus ulkomasesta yrtyksestä. Lsäks ehtona vapautuksen saamselle vo olla, että vapautus myönnetään vasta sllon, kun ulkomalle maksetut yhtöverot ylttävät jonkn tetyn alarajan. (de Mooj & Ederveen, 2001, 11-12.) Hyvtysmenetelmässä lähdevaltoon maksetut verot saadaan vähentää asunvalton samalle tulolle määräämstä verosta. Jos esmerkks krekkalasella yhtöllä on tytäryhtö Tanskassa ja yhtöverokanta on Krekassa 40% ja Tanskassa 32%, maksaa krekkalanen yhtö tytäryhtön 100 euron tuloksesta 32 euroa veroa Tanskaan ja lsäks 8 euroa veroa Krekkaan. Hyvtysmenetelmästäkn on olemassa erlasa sovelluksa esmerkks sen suhteen, myönnetäänkö hyvtys täydellsenä va osttasena ja sen suhteen annetaanko konsernlle lykkäysetu va e. Melko ylenen menetelmä on sellanen, jossa konsernlle myönnetään lykkäysetu ja osttanen hyvtys ulkomalle maksetusta verosta. Lykkäysetu tarkottaa stä, että ulkomasa tuloja 9
verotetaan vasta nden kotuttamsen yhteydessä. Osttasella hyvtyksellä taasen tarkotetaan stä, että ulkomasten hyvtysten maksmmäärä e vo ylttää emoyhtön kotmaan yhtöverokannan mukasta verorastusta. Emoyhtön kotmaa e ss maksa veronpalautuksa konsernlle, vakka sen ulkomalle maksamat verot ylttäsvät kotmaan asettaman verorastuksen. Osttanen hyvtys ja lykkäysetu vodaan lmasta matemaattsest seuraavalla tavalla (Keen, 1991, 170-171). h a ha ha τ τ T = D max ω, 0, a 1 τ jossa ha D = ulkomasesta tytäryhtöstä kotutettavan osngon määrä, ω = lähdevero valtossa, jossa tytäryrtys tom. Tlantessa, jossa ulkomalle maksetut verot ovat kotmaan veroja suuremmat, yrtyksellä sanotaan olevan ylmääräsä ulkomasa hyvtyksä (excess foreng credts). Yljäämä ulkomasssa hyvtyksssä tarkottaa stä, että edellä estetyssä yhtälössä pätee nolla-argumentt, el T ha = 0. Jos emoyhtön kotmaassa maksamat verot taasen ylttävät ulkomaset verot, yrtyksellä on aljäämä h a ulkomasssa hyvtyksssä (defct foreng credts). Tämä tarkottaa, että τ > τ, jonka seurauksena T ha > 0. Ulkomaslla hyvtyksllä on suur vakutus monkansallsten yrtysten tomntaan. Mkäl konsernlla on ylmääräsä hyvtyksä, saatetaan esmerkks ulkomasen tytäryrtyksen vottoa pyrkä srtohnnottelun avulla srtämään konsernn kotmaahan. Lsäks hyvtyksllä ja lykkäysedulla on vakutusta ulkomasen tytäryrtyksen rahotusrakenteeseen, kuten Hnes (1994) toteaa. Lykkäysedun myöntämsen seurauksena hyvtysmenetelmä tosn tom ulkomalla 10
pdätettyjen vottojen osalta kään kun vapautusmenetelmä. Vapautusmenetelmää soveltaven ta lykkäysetua myöntäven valtoden kannalta onkn samalla tavalla hatallsta, mkäl konsernt pyrkvät suuressa määrn srtämään ta pdättämään tulostaan alhasemman verotuksen valtohn (Alworth, 1988, 29). Mkäl hyvtys myönnetään yrtykslle täydellsenä, emoyhtön kotmaa joutuu maksamaan konsernlle veronpalautusta jos yrtyksellä on ylmääräsä ulkomasa hyvtyksä. Edellä estettyjen yhtälöden mukasest kotutetun tulon verorastus vodaan tällön kuvata seuraavast (Keen, 1991, 172): T ha h a ha τ τ = D ω. a 1 τ Hyvtyksen ollessa täydellnen on ss mahdollsta, että T ha < 0. Kolmas hyvtysmenetelmän sovellus on sellanen, jossa yrtykslle myönnetään osttanen hyvtys lman lykkäysetua. Menetelmää käytetään esmerkks muden kun osakeyhtömuotosten ulkomaan tomntojen verotuksessa. Lykkäysedun puuttumnen tarkottaa stä, että ulkomasa tuloja verotetaan emoyhtö kotmaassa rppumatta stä, onko kysesä vottoja velä kotutettu va e. Tästä seuraa, että verorastukseks muodostuu (Keen, 1991, 172): h a a (,0) ha T = max τ π T. Hyvtysmenetelmää vodaan soveltaa myös sten, että hyvtys on täydellnen, mutta lykkäysetua e yrtykslle myönnetä. Tässä tapauksessa on jälleen mahdollsta, että emoyhtön kotmaa joutuu 11
maksamaan monkansallselle yrtykselle veronpalautuksa. Verorastusta kuvaava yhtälö saa tällön seuraavan muodon: ha h a a T = τ π T. Kuten akasemmn todettn, kansanvälstä kaksnkertasta verotusta vodaan pyrkä postamaan myös vähennysmenetelmää käyttämällä. Vähennysmenetelmässä konsern saa kotmaan verorastusta laskettaessa vähentää ulkomalle maksetut verot ulkomalla syntynestä tulosta. Ulkomalle maksettuja veroja kästellään kotmaan verorastusta laskettaessa samalla tavalla kun mutakn kuluja. Tästä seuraa, että emoyhtön verorastus ulkomasten tulojen osalta on: ha h a a T = τ ( π T ). Vähennysmenetelmän ongelmana on, että se e kokonaan posta kaksnkertasta verotusta, mutta penentää kylläkn sen suuruutta (Keen, 1991, 173). Usemmat valtot soveltavat kansanvälsessä verotuksessaan joko vapautusmenetelmää ta osttasta hyvtystä täydennettynä lykkäysedulla. Emo-tytäryhtödrektv takaa, että EU-valtot soveltavat jompaakumpaa edellä mantusta menetelmstä kaksnkertasen verotuksen postamseks unonn alueelta. EU-masta Krekka, Espanja, Irlant ja Englant käyttävät hyvtysmenetelmää, muut soveltavat vapautusmenetelmää (de Mooj & Ederveen, 2001,11). On kutenkn todettava, että monet valtot soveltavat molempa järjestelmä samanakasest sten, että tetyt tulot vapautetaan kotmaassa verotukselta, kun taas toslle tulolle myönnetään hyvtys. Tämän seurauksena van muutamat valtot soveltavat puhdasta vapautus- ta hyvtysmenetelmää. Ylesest esmerkks ulkomaslle korkotulolle myönnetään van hyvtys. Aktvsesta lketomnnasta syntyneet tulot 12
sen sjaan usemmten vapautetaan verosta (Easson, 1999, 73). Suom esmerkks myöntää van rajallsen vapautuksen ulkomasen tytäryrtyksen maksamalle osngolle. 13
3 KANSAINVÄLISEN KONSERNIN VEROSUUNNITTELU 3.1 Tuloksenjärjestelyn välneet Kansanvälnen konsern koostuu er valtossa tomvsta jurdsest tsenässtä yrtyksstä. Nällä yrtyksllä on yhtesä tavotteta, vakka ne tomvatkn tsenäsest. On ss mahdollsta, että kansanvälsssä konsernessa ryhdytään er valtossa oleven konsernyhtöden välseen peteltyyn votonsrtoon verotuksen mnmomseks. Tämä saattaa johtaa shen, että verotettavaa tulosta srretään myös valtosta toseen. Tämä vodaan toteuttaa sopmalla konsernn ssästä transaktosta ja nssä käytetystä hnnosta ja musta taloudellssta ehdosta er tavalla, kun mtä tosstaan rppumattomat yhtöt olsvat samanlasessa tlanteessa sopneet. Ssässsä tavara- ta palvelusrrossa saatetaan käyttää yl- ta alhntoja. Samon saatetaan perä yl- ta alrojalteja takka yl- ta alkorkoa. Näyttämällä vottoa matalan verokannan valtossa ta srtämällä vottoa tappollsn yksköhn vodaan välttyä verolta, joka muuten jouduttasn maksamaan. (Helmnen, 2005, 156-157.) Ilman ertystä lansäädäntöä, monkansallset yrtykset vosvat pelkästään ssästen tapahtumen hnnottelun kautta mnmoda kokonasverorastustaan merkttäväst. Yrtyksen tavotteena ss on mnmoda korkean verotuksen valtossa tomvan yrtyksen tulos ja vastaavast maksmoda tulos alhasen verotuksen valtossa. Kansanvälsen konsernn tomntaa vodaan täten havannollstaa yksnkertastetust kuvon 1 avulla. 14
Valto A verokanta 30% alhnta ylhnta Valto B verokanta 45% KUVIO 1. Srtohnnottelun peraate kahden valton kesken Korkean verotuksen valtossa (B) tomva tytär pyrk maksamaan ylhntaa toselta tytäryrtykseltä, joka tom alhasemman verotuksen valtossa (A), ostamstaan tuottesta ja palvelusta. Vastaavast valtossa B tomva tytäryrtys velottaa myymstään tuottesta ja palvelusta alhntaa valtossa A tomvalta tytäryrtykseltä. Nän verotettavaa tulosta saadaan srrettyä korkeamman verotuksen valtosta alhasemman verokannan valtoon. Kuten jäljempänä luvussa 5 tullaan esttelemään, yrtykset vovat käyttää myös välyhtesöjä verorastuksensa penentämseks. Tällön yrtyksen srtohnnottelun peraatteta vodaan havannollstaan kuvon 2 avulla. Valto A ylhnta Valto X alhnta Valto B verokanta 30% verokanta 0% verokanta 45% alhnta ylhnta KUVIO 2. Srtohnnottelu välyhtesön avulla 15
Kuvon 2 tlanteessa verotettavaa tulosta pyrtään penentämään sekä valtossa A että valtossa B el srtämään tulos mahdollsmman suurelta osn alhasen yhtöverokannan valtossa X tomvalle yrtykselle. Kuten on manttu, monkansallset yrtykset vovat järjestellä tulostaan myös kustannuksa srtelemällä. Eräänä esmerkknä tästä vodaan manta velosta aheutuvat korkokustannukset. Velkojen korkojen kautta tapahtuva verosuunnttelu vodaan toteuttaa sten, että velka srretään korkean verotuksen maassa tomvan tyttären taseeseen, jonka kautta saadaan maksmotua korkojen vähennyskelposuuden verohyöty. Velkojen korot lmotetaan verotettavana tulona taasen valtossa, jossa verokanta on alhasn. Emoyrtys vo tok huomoda verosuunnttelumahdollsuudet jo sllon, kun ulkomasen tytäryrtyksen rahotuspäätöstä tehdään. Tällön päädytään usen velan käyttöön oman pääoman sjasta, koska velkojen korot ovat vähennyskelposa kustannuksa, kun taas omalle pääomalle maksetut korvaukset evät ole. Kysesen järjestelyn avulla koko konsernn verorastusta vodaan merkttäväst penentää. On kutenkn huomattava, että tytäryrtyksen emolle ta toselle tytäryrtykselle maksaman koron ptää olla sopusonnussa vastaaven markknakorkojen kanssa, jotta vältytään mahdollslta vranomassanktolta. Srtohnnottelun ohella konsernt vovat järjestellä tulostaan myös konserntuen, tappontasauksen ja konsernavustuksen kautta. Konserntukea vodaan antaa sten, että konsernn ssästä hnnottelua esmerkks tuotteden ja palveluden osalta tarkstetaan el alun pern käytettäväks aotusta hnnosta myönnetään alennuksa. Usen hnnottelutuessa on käytännössä kysymys stä, että emoyhtö lähettää tytäryhtölle slle myytyjä tuotteta koskevan hyvtyslaskun esmerkks tlkauden loppupuolella. Tällasen tuen antamsen on oltava perusteltua emoyhtön oman lketomnnan kannalta. Sten tuen antamselle ja markknaehtoperaatteesta pokkeamselle tulee olla lketaloudellnen peruste. Mkäl tytäryhtön taloudellnen tlanne on sellanen, että tuen 16
antamsella vodaan estää tappollsen tytäryrtyksen konkurssn ajautumnen, hnnottelutuk vodaan katsoa verotuksellsest hyväksyttäväks. Mkäl ulkomanen tytäryhtö e ole ollut tappollnen ta jos alhnnottelun tavotteena on lähnnä veroetujen saavuttamnen, hnnottelutukea e voda hyväksyä. (Ernst & Young, 2003, 106-108.) Er valtossa sjatseven konsernyhtöden välsen tappotasauksen estävät taasen konsernyhtöden verotuksen erllsyysperaate ja markknaehtoperaate. Suomalasen tytäryhtön verotuksessa e koskaan oteta huomoon sen ulkomasen emoyhtön tappota. Lähtökohtasest e myöskään ulkomasen tytäryhtön tappota voda ottaa huomoon suomalasen emoyhtön verotuksessa. Myöskään konsernavustuslak e koske ollenkaan kansanvälsä konserneja, vaan lak edellyttää, että sekä konsernavustuksen antaja että saaja ovat kotmasa yhtötä (Helmnen, 2005, 175-178). Tämän vuoks konsernavustusta e voda lankaan käyttää nssä tapauksssa, jossa konsern harktsee tappollsen ulkomasen tytäryrtyksen tukemsta alhasemman kokonasverorastuksen saavuttamseks. Koska konserntuk, tappontasaus ja konsernavustus evät käytännössä ole kansanvälslle konsernelle kovnkaan merkttävä tuloksenjärjestelyvälnetä er valtossa tomven tytäryrtysten osalta, nden tarkastelu jää myös tutkelman ulkopuolelle. Jäljempänä tullaan sen sjaan esttelemään teoreettset mallt nn srtohnnottelusta kun velan allokonnsta konsernyrtysten välllä. Kuten on todettu, nn tuottojen kun kustannustenkn srtämsessä valtosta ja konsernyrtyksestä toseen, yrtykset vovat hyödyntää välyhtesöjä, joden tomntaperaatteta tullaan myös jäljempänä esttelemään. 17
3.2 Srtohntojen määrttämnen Verotusta koskevssa laessa vaadtaan, että konsernen ssässsä lketomssa tuls noudattaa markknaehtoperaatteen mukasta hnnottelua. Tämä tarkottaa stä, että kyseset transaktot ptää toteuttaa samolla hnnolla ja ehdolla, jota vastaavassa tlanteessa käytettäsn tosstaan rppumattomen osapuolten välllä. Verottajan melenknto herää ertysest sllon, jos jokn konsernyhtöstä tuottaa vuodesta toseen tappota ta verokedasvaltossa sjatseva konsernn ykskkö on pokkeuksellsen votollnen. Mkäl markknaehtosta hnnottelua e noudateta ja stä kautta pystytään penentämään jonkn yrtyksen tulosta, vodaan verotuksessa kutenkn tehdä okasu ja lsätä vrheellsen hnnottelun aheuttama tuloksen penennys kyseessä olevan yrtyksen tulokseen. (Helmnen, 2002, 139-140.) Koska aggressvsella srtohnnottelulla konsernen on mahdollsta penentää verotettavaa tulostaan korkean verotuksen maassa, joskus jopa nollaan ast, usemmat valtot ovat ssällyttäneet verolakehnsa vaatmuksen markknaehtosen hnnottelun noudattamsesta. Kuten Easson (1999, 66) toteaa on srtohntojen okeellsuus tärkeää myös sen taka, että yl kolmannes rajan yl tapahtuvsta tavaroden ja palveluden myynnstä koostuu monkansallsten konsernen ssässtä tapahtumsta. Markknaehtonen hnnottelu koskee luonnollsest myös mutakn konsernyhtöden välsä transaktota kun tavaroden ja palveluden ostoa ta myyntä. Esmerkkenä nästä vodaan manta aneettomsta okeukssta maksettujen rojalten ja lanosta maksettujen korkojen okeellsuus suhteessa markknahntohn. (Tomsett, 1989, 120-121.) 18
Markknaehtosen hnnan määrttely konsernn ssäslle lketapahtumlle aheuttaa usen verovranomasten ja yrtyksen vällle ermelsyyttä. Epäselven tlanteden välttämseks OECD on antanut ohjeet srtohntojen määrttämselle. Ohjeden tarkotuksena on myös estää mahdollnen kaksnkertanen verotus. Ssäslle tapahtumlle määrtettävä hnta vo perustua, joko kustannuksn ta markknahntaan. Perntesest srtohntojen määrttelyssä on käytetty, jotan seuraavsta kolmesta menetelmästä: vertalukelposen rppumattoman hnnan menetelmä, kustannusvottolsämenetelmä ja jälleenmyynthntamenetelmä. Vertalukelposen rppumattoman hnnan menetelmässä srtohnta määrtellään rppumattomen osapuolten vastaavanlasssa olosuhtessa ja vastaavasta transaktosta maksettavan hnnan mukaan. Vertalu vodaan suorttaa, joko kahden täysn rppumattoman osapuolen käyttämään hntaa ta stten hntaa, jonka kyseessä oleva yrtys velottaa ta maksaa ulkopuolselle yrtykselle. Tämä menetelmä soveltuu hyvn esmerkks raaka-aneden hnnotteluun. Tosten hyödykkeden ja ertysest palveluden tapauksessa vastaavanlasten transaktoden puuttumnen vo tehdä menetelmän soveltamsen ongelmallseks. Kustannusvottolsämenetelmässä markknaehtonen hnta määrtellään lsäämällä tavaran, palvelun ta okeuden tuottamsesta aheutunesn kustannuksn tetyntasonen vottolsä. Muuttuven, nmenomaan kysesen transakton aheuttamen kustannusten lsäks huomoon ptää ottaa myös laskennallnen osa yrtyksen kntestä kustannukssta. Menetelmä soveltuu ertysest erlasten puolvalmsteden hnnotteluun ja sellasn tlantesn, jossa tytäryrtys tom lähnnä van emoyhtön alhankkjana. Vottolsän arvonnssa lähtökohtana vodaan ptää stä katetta, jonka sama yrtys saa käydessään kauppaa vastaavanlaslla tuottella rppumattomen osapuolten kanssa. Jos tällasa transaktota e ole, vottolsän tasoa vodaan hakea vertaamalla tlannetta shen, mnkälasen vottolsän ulkopuolset yrtykset saavuttavat vastaavssa kaupossa. Perttävän 19