VIHDIN KUNTA TALOUSARVIO 2007 TALOUSSUUNNITELMA 2007-2009

VIHDIN KUNTA TALOUSARVIO 2007 TALOUSSUUNNITELMA 2007-2009 Kv 13.11.2006

SISÄLTÖ KUNNANJOHTAJAN KATSAUS...2 TALOUSARVION SITOVUUS...3 TALOUSSUUNNITELMA 2007 2009...4 JOHDANTO...4 KUNNAN TALOUDELLINEN TILANNE JA LÄHTÖKOHDAT SUUNNITTELUKAUDELLE 2007 2009...4 VÄESTÖ JA TYÖPAIKAT...11 VIHDIN KUNNAN KESKEISET TAVOITTEET...12 KUNNAN TYTÄRYHTEISÖT...15 VIHDIN KUNNAN TULOSLASKELMAT...17 HALLINTOKESKUS...20 HALLINNON JA TALOUDEN TULOSALUE...23 RUOKA- JA SIIVOUSPALVELUN TULOSALUE...28 PERUSTURVAKESKUS...31 HALLINTO...31 TERVEYS- JA VANHUSPALVELUT...35 PERHEHUOLTO...45 LASTEN PÄIVÄHOITO...50 SIVISTYSKESKUS...55 KASVATUS- JA KOULUTUSLAUTAKUNTA...58 KULTTUURI- JA KANSALAISTOIMINTA...61 LIIKUNTALAUTAKUNTA...64 NUORISOLAUTAKUNTA...66 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS...69 TEKNISTEN ASIOIDEN TULOSALUE...73 TEKNISEN TUOTANNON TULOSALUE...76 PELASTUSTOIMEN TULOSALUE...78 YMPÄRISTÖASIAIN TULOSALUE...80 INVESTOINNIT 2007 2011...84 RAHOITUSSUUNNITELMA 2007 2009...94 TULOSLASKELMAN RAHOITUSTULOT JA -MENOT...94 RAHOITUSLASKELMAN RAHOITUSTULOT JA MENOT...98 VESIHUOLTOLAITOKSEN TALOUSARVIO 2007 JA TALOUSSUUNNITELMA 2007 2009...101 Kansikuva: Näkymä Nummelanharjulta Hiidenvedelle (Markku Nevantausta)

2 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS Kunnanvaltuusto hyväksyi vuoden 2005 lopulla kunnan talouden ja palveluiden tasapainottamisohjelman vuosille 2005-2008, jossa menojen kasvulle asetettiin selkeä katto kunnan talouden saattamiseksi kuntalain mukaiselle tasolle. Tavoitteen mukaan käyttötalousmenojen kasvu saa olla enintään 3 % vuodessa. Tasapainottamistoimenpiteet käynnistettiin välittömästi päätöksen jälkeen. Tähän mennessä suoritetuilla toimenpiteillä kustannusten kasvu on saatu rajoitettua 3 3,5%:iin vuodessa. Myös vuosikate kasvaa selkeästi niin, että se nousee lähelle poistotasoa vuonna 2007. Lainakanta nousee vuonna 2007 noin 2400 euroon asukasta kohden. Lainakannan nousua on kyetty kuitenkin supistamaan noin 100 eurolla asukasta kohden verrattuna talouden ja palveluiden tasapainottamisohjelmaan, vaikka valtuustokauden taloudellisesti merkittävin investointi Otalammen palvelukeskus toteutetaan suunnitelmasta poiketen kunnan omana hankkeena. Kunta on kyennyt säilyttämään palvelunsa kohtuullisella tasolla talouden tasapainottamisen edellyttämistä toimenpiteistä huolimatta. Myös työntekijöiden työsuhdeturva on pystytty takaamaan. Kuntalaisten palvelutarpeiden ja -vaatimusten yhä kasvaessa palvelutuotannon tehokkuutta on edelleen nostettava. Talouden- ja palveluiden tasapainottamisohjelmassa päätettyjen toimenpiteiden lisäksi Vihdin kunta joutuu tekemään tulevalla valtuustokaudella uusia rakenteellisia ratkaisuja palveluiden turvaamiseksi ja lainojen takaisin maksamiseksi. Kunta investoi kuluvalla valtuustokaudella palvelurakenteeseensa enemmän kuin koskaan historiansa aikana. Mittavimmat investoinnit tapahtuvat vuoden 2007 aikana ja ne saatetaan päätökseen vuonna 2008. Korkea investointitaso on myös merkinnyt tietoista velkaantumista, sillä investoinnit ovat kohdistuneet juuri peruspalvelujen, kuten koulutoimen ja perusturvan hankkeisiin. Investointien velanmaksu alkaa vuonna 2008, jolloin velkataso kääntyy laskusuuntaan ja jolloin saadaan rahoitusvaraa ensi vuosikymmenen investointeja varten. Tavoitteena on vuoden 2007 jälkeen leikata lainakantaa vuoteen 2012 mennessä 1000 eurolla asukasta kohden. Seuraavalla valtuustokaudella investointien tavoitetaso on mitoitettava siten, että se vastaa keskimäärin poistotasoa. Vuosikatteen on puolestaan riitettävä poistoihin sekä lainakannan pienentämiseen. Vihdin kunta tulee aikataulussa saavuttamaan kunnanvaltuuston sille asettaman talouden tasapainottamistavoitteen vuoteen 2008 mennessä. Tämä edellyttää luonnollisesti päämäärätietoista talouspolitiikkaa myös tulevina vuosina. Petri Härkönen kunnanjohtaja

3 TALOUSARVION SITOVUUS Kuntalain 65 :n mukaan talousarvio on sitova ohje kunnan talouden hoitamista varten talousarviovuonna. Varoja saa käyttää vain talousarviossa osoitettuihin tarkoituksiin eikä enempää kuin talousarviossa niihin on osoitettu käytettäviksi. Tulot peritään hyväksyttyjen maksujen ja taksojen mukaisina palvelutilanteessa taikka mahdollisimman nopeasti tapahtuman jälkeen. Talousarvio on käyttötalouden osalta sitova viranhaltijoihin nähden kustannuspaikoittain, lautakuntiin nähden vastuualueittain sekä kunnanhallitukseen ja valtuustoon nähden tulosalueittain. Sitova määräraha on tällöin toimintakate. Käyttötalouden sitovuustasoon on kuitenkin seuraavat poikkeukset: tarkastuslautakunnan osalta sitovuustaso on hallintokeskuksen perusteluissa mainittu määräraha, kulttuuri- ja kansalaistoiminnan lautakunnan, nuorisolautakunnan ja liikuntalautakunnan osalta lautakunnan vastuualueen toimintakate. Toimintakatetta laskettaessa ei oteta kuitenkaan huomioon käyttöomaisuuden myynnistä kertyviä myyntivoittoja tai myyntitappioita, myyntivoittoja ei siten voi käyttää tulosalueen tai lautakunnan menojen katteeksi ja myyntitappioita ei tarvitse kattaa muilla tuloilla tai menojen vähennyksillä. Edellä selostetusta poiketen kunnanhallituksella on kuitenkin valtuus siirtää hallintokeskukseen varattu työllisyysmääräraha ja palkkavarausmääräraha muiden palvelukeskusten tulosalueille ja hallintokeskuksen muille tulosalueille. Talousarvion perusteluissa on erikseen mainittu erillisiä määrärahavarauksia, jos tämä määräraha on valtuustoon nähden sitova, on se erikseen mainittu ko. kohdassa. Investoinnit ovat sitovia valtuustoon nähden toiminnoittain, tällä tavoin ne on esitetty myös investointisuunnitelmassa. Rahoitukseen merkityt tulot ja menot ovat sitovia kunnanhallitukseen nähden lajeittain. Vihdin vesihuoltolaitos on nettoperiaatteella toimiva liikelaitos. Talousarvion sitovuustaso kunnanvaltuustoon ja kunnanhallitukseen nähden on tilikauden yli/alijäämä ja investointien osalta investoinnit yhteensä.

4 TALOUSSUUNNITELMA 2007 2009 JOHDANTO Taloussuunnitelmassa sovitaan peruslinjaukset, joiden mukaan kunnassa tuotetaan palveluja, ja joiden mukaan kuntaa johdetaan. Suunnitelma on arvokeskustelun tulos niiden mahdollisuuksien puitteissa, jotka Vihdin kunnalla on käytettävissä. Muutospaineita julkiseen talouteen tulee monelta taholta. Valtiontalouden tasapainottaminen, rajojen asettaminen julkisen talouden velkaantumiselle, alijäämälle ja osuudelle bruttokansantuotteesta sitoo kunnallistalouden kiinteästi muun julkisen talouden kehitykseen. Kokonaisuutena julkinen talous on keskeisesti sidoksissa koko kansantalouden kehitykseen. Yksittäisen kunnan toimintamahdollisuuksiin vaikuttaa kansantalouden kehityksen ohella taloudellinen kehitys oman kunnan alueella. Vihdillä on mahdollisuudet selvitä tulevaisuuden haasteista. Vihdin sijainti ja muut edellytykset elinkeinoelämän myönteiselle kehitykselle ovat hyvät. Kuntalaistoiminta ja asukkaiden aktiivisuus on erittäin tärkeä ja myönteinen piirre Vihdissä. Talousarvio ja taloussuunnitelma rakentuu edelleen kunnanvaltuuston 12.09.2005 hyväksymään talouden ja palvelujen tasapainotussuunnitelman varaan. Talousarvio ja taloussuunnitelma on laadittu kunnanvaltuuston talouden- ja palveluiden tasapainottamista koskevien päätösten pohjalta. Hyväksytty tasapainotussuunnitelma toimii kunnan toiminnan ja talouden ohjaajana kuntastrategian tapaan. Talouden tasapainotus on kuitenkin kunnan lähivuosien tärkein tavoite, joka ohjaa kunnan toimintaa. Seuraavan taloussuunnitelman laadinta on myös käynnistynyt kuluvan syksyn aikana. Vuoden 2008 talousarviossa on tarkoitus siirtyä yksikköhintapohjaiseen budjetointiin. KUNNAN TALOUDELLINEN TILANNE JA LÄHTÖKOHDAT SUUNNITTELUKAUDELLE 2007 2009 Kunnallistalouden kehitysarvioiden mukaan kuntien toimintamenot kasvavat 4,2 % vuonna 2007. Kun kuntien verotulojen arvioidaan kasvavan 5,0 % vuonna 2007, kunnallistalouden lähtötilanne on parantunut vuoden 2006 arvioista. Vihdin kunnan talous on viime vuosina kiristynyt. Keskeisimpänä syynä tähän on ollut toimintakulujen nopea kasvu verrattuna verorahoituksen kasvuun sekä korkea investointitaso. Toimintakulujen kasvu oli esimerkiksi vuodesta 2003 vuoteen 2006 keskimäärin 6,3 %, kun verotulojen kasvu vastaavana aikana oli vain 4,3 % (SM taloustilasto 13.6.2006). Tällainen kehitys näkyy selkeästi alla olevassa kuviossa, joka kuvaa vuosikatteen ja poistojen kehitys vuodesta 2003 vuoteen 2006. Kuvio osoittaa, että

5 kunnan tulorahoitus ei ole riittänyt poistojen kattamiseen. Tasapainoisen kunnallistalouden vähimmäisvaatimus on, että vuosikate kattaa poistot. Vuosikate ja poistot 2003-2006, 1000 8000 7000 6000 6234 6484 6901 5000 5013 4000 4365 Vuos ikate Poistot 3000 2000 2065 2460 2127 1000 0 2003 2004 2005 2006 Samaan aikaan pitkäaikaisten lainojen määrä on kasvanut, sillä lainakanta oli vuonna 2004 1698 euroa/as ja vuonna 2005 1741 euroa/as. Vuoden 2006 lopussa arvioidaan olevan lainaa asukasta kohti noin 2110 euroa. Lainojen korkokulut ovat puolestaan noin 1,96 milj. euroa eli noin 74 euroa/as. Vuoden 2007 talousarvion mukaan toimintamenot ovat 104.4 milj. euroa. Vuoteen 2006 verrattuna toimintamenot kasvaa 4,0 %. Toimintakatteen kasvu, jossa on mukana käyttöomaisuuden myyntivoitot, on 3,8 % ja ilman myyntivoittoja 3,5 %. Toimintakatteen, joka on sitova, kasvua on siten saatu leikatuksi ja kasvu vastaa talouden tasapainottamissuunnitelmassa asetettua 3 % tavoitetta. VERORAHOITUS Verorahoitus tarkoittaa kunnan verotulojen ja valtionosuuksien yhteismäärää. Verotulojen osuus verorahoituksesta on tällä hetkellä noin 78 % ja valtionosuuksien osuus siten noin 22 %. Kunnan verotulot kasvoivat vuonna 2004 noin 2,5 % ja vuonna 2005 kasvu noin 4,5 %. Vihdin verotuloihin keskeisesti vaikuttavana tekijänä on edelleen verotettavien tulojen alhainen taso, 2745 euroa asukasta kohti, kun se Uudenmaan kunnissa keskimäärin on 3388 euroa/asukas ja koko Suomessa keskimäärin 2712 euroa/asukas. Vihdin kunnallisveroprosentti on 18,75, jota korotetaan vuodelle 2007 0,5 %, jolloin veroprosentti on 19,25. Puolen prosenttiyksikön veroprosentin korotus merkitsee ve-

6 rotulon kasvua vuonna 2007 noin 1,5 milj. euroa ja vuonna 2008 noin 1,7 milj. euroa. Kunnallisveron kasvu vuoden 2006 talousarvion mukaan on noin 3,3 %. Kunnallisveron arvioidaan kuitenkin kasvavan 5,4 % vuonna 2006. Kunnallisverotuoton muutos vuodesta 2006 vuoteen 2007 on talousarvion mukaan 10,1 %. Suunnitteluvuosina 2007 2009 kunnallisveron tuoton ennustetaan kasvavan keskimäärin noin 5,2 %. Yhteisöveron tuotto vuonna 2006 on noin 2,3 milj. euroa. Yhteisöverotulojen ennustetaan kokonaisuutena kasvavan lievästi ja Vihdissä vuoden 2007 yhteisöverotuloksi on ennustettu 2,5 milj. euroa. Muina suunnitteluvuosina yhteisöveron tuotto pysyy arvion mukaan suunnilleen samalla tasolla. Kiinteistöveroprosentteja korotettiin vuodesta 2006 alkaen. Asuinkiinteistöjen veroprosentti on 0,3, muiden kuin vakituisesti asuttujen asuinkiinteistöjen veroprosentti on 0,9 ja yleinen kiinteistöveroprosentti 0,75. Lisäksi lakimuutoksen johdosta rakentamattomille rakennuspaikoille määrätään 3 prosentin kiinteistöverovero. Kiinteistöveron tuotoksi talousarviossa on ennakoitu noin 3 milj. euroa. Valtionosuudet ovat vuonna 2007 noin 17,0 milj. euroa. Indeksitarkistusten johdosta valtionosuuksien määrä kasvaa. Valtionosuudet kasvavat myös oppilasmäärän lisääntymisen johdosta ja myös siitä syystä, että kuntien velvollisuus on osallistua työmarkkinatuen kustannuksiin. Lisäksi kunnille tilitetään jälkikäteen aikaisempina vuosina maksamatta jääneitä valtionosuuksia. Toisaalta valtionosuusuudistus vuonna 2006 vähensi Vihdin kunnan valtionosuuksia noin 1,0 milj. euroa. Indeksitarkistuksista ja uusista valtionosuuteen oikeuttavista tehtävistä sekä jälkikäteistilityksistä huolimatta valtionosuuksien määrä nousee arvion mukaan vuonna 2007 mainittuun 17,0 milj. euroon. Verorahoitus 1000 120000 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 100000 80000 60000 Valtionosuudet Verotulot 40000 20000 0

7 TOIMINTATUOTOT JA -KULUT Vuoden 2007 talousarviossa toimintakate on 93,0 % verorahoituksesta, kun se vuoden 2006 talousarviossa oli 97,2 %. Kehitys on oikean suuntainen, mutta vielä riittämätön, mikä ilmenee myös jäljempänä vuosikatteen ja poistojen suhdetta tarkasteltaessa. Toimintakulujen kasvua on syytä verrata myös verotulojen kasvuun, koska pitkällä aikavälillä kulupuolen kasvu saisi olla enintään verorahoituksen kasvun tasoa. Kun ulkoiset toimintakulut kasvavat vuoden 2006 talousarviosta 4,0 %, on vastaava kasvu verorahoituksessa 8,6 %. Henkilöstökulujen kasvu vuoden 2006 talousarviosta on 5,2 %. Henkilöstökuluihin on hallintokeskuksen määrärahoihin varattu 215.000 euroa keskitettynä varauksena vuoden 2007 järjestelyvaraeräluonteisiin palkantarkistuksiin. Palvelujen ostoihin on varattu 4,0 % enemmän kuin vuoden 2006 talousarviossa. Ostopalveluihin varattua määrärahaa kasvattaa erityisesti erikoissairaanhoidon ostopalvelujen kustannusten nousu 9,3 %, kuljetuspalvelujen lisääntyminen ja kustannustason nousu sekä pelastustoimen maksuosuuden nousu 9,7 %. Toimintatuotot ilman myyntivoittoja lisääntyvät vuoden 2006 talousarvioon verrattuna 8,4 %. Toimintatuotot ja -kulut sekä toimintakate /asukas 5000 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 4000 3000 2000 1000 0-1000 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate -2000-3000 -4000

8 VUOSIKATE JA TILIKAUDEN TULOS Vuosikate kertoo, paljonko kunnan tulorahoituksesta jää ns. juoksevien menojen kattamisen jälkeen investointeihin. Toisaalta tulorahoituksen katsotaan olevan tasapainossa, kun vuosikate vastaa suunnitelmapoistoja (vuosikate/poistot = 100 %). Poistojen tulisi taas vastata keskimääräistä korvausinvestointitasoa. Vuoden 2007 talousarviossa (mukana liikelaitos) vuosikate on 6,1 milj. euroa ja poistot 6,8 milj. euroa, jolloin suhde on 89,8 %. Tulorahoitus ei siis riitä investointeihin, mikä tarkoittaa, että kunnan on käytettävä velkarahoitusta, realisoitava omaisuuttaan tai kulutettava käyttöpääomaansa palvelurakenteen ylläpitämiseksi. Vuonna 2005 vuosikate (liikelaitos mukana) oli 2,5 milj. euroa ja on alkuperäisen talousarvion mukaan vuonna 2006 noin 2,1 milj. euroa, mutta sen arvioidaan nousevan 3,7 milj. euroon. Kasvu on tähän tasoon verrattuna merkittävä, mutta ei riittävä toiminnan rahoitukseen. Vuosikatteelle ei kuitenkaan ole järkevää asettaa eksaktia euromääräistä rajaa, koska sen riittävyys määräytyy toimintatuottojen ja kulujen ja investointien suhteen perusteella. Vuosikate on kuitenkin kyettävä jatkossa nostamaan vähintään poistojen tasolle. Pysyvä keino talouden tasapainottamiseksi on jatkaa edelleen palvelurakenteen uudistamista ja samalla toiminnan tehostamista kustannustason alentamiseksi. Tämä on myös meneillään olevan talouden tasapainotussuunnitelman tavoite. Vuoden 2007 talousarviossa tilikauden tulos osoittaa on 2,5 milj. euron ylijäämää. Vuonna 2008 tilikauden tulos on arvion mukaan ylijäämäinen noin 2,0 milj. euroa ja ylijäämän arvioidaan olevan noin 5,7 milj. euroa suunnittelukauden lopussa vuonna 2009. Vuosikate, poistot ja yli-/alijäämä milj. euroa (mukana liikelaitos) 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0-2,0-4,0-6,0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Vuosikate Poistot Tilikauden yli-/alijäämä

9 INVESTOINNIT Vuonna 2007 investointeihin on varattu noin 25 milj. euroa. Merkittävimmät investoinnit ovat Otalammen ja Pajuniityn palvelukeskukset, Vihdin lukion laajennus ja Vihdin yhteiskoulun laajennus ja keskuskeittiö. Vuosi 2007 on merkittävä vuosi investointien kannalta, tällöin tehdään suuri osa talouden ja palvelujen tasapainotussuunnitelman mukaisista ns. kynnysinvestoinneista. Investointiohjelman mukaan vuoden 2008 investoinnit ovat yhteensä 14,9 milj. euroa. Vuonna 2009 investointitaso laskee 9,5 milj. euroon. Uusinvestointien lisäksi on huolehdittava myös korjausinvestoinneista. 1990-luvulla minimiin vedetyt investointimäärärahat näkyvät nyt paineina uudisinvestointeihin erityisesti koulu- ja perusturvarakentamisessa. Uudet kaava-alueet ja odotettavissa oleva muuttovoitto aiheuttavat puolestaan tarvetta kunnallistekniikan investointeihin. Investointeja rahoitetaan merkittävästi omaisuuden myynnillä, mutta myös lainanotolla. Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit milj. euroa 15,0 2005 2006 2007 2008 2009 10,0 5,0 0,0-5,0 Vuosikate Poistot Nettoinvestoinnit -10,0-15,0-20,0

10 HENKILÖSTÖ Henkilöstön määrän osalta on 12.9.2005 hyväksytyssä palveluiden ja talouden tasapainottamissuunnitelmassa vuosille 2006 2008 suunniteltu noin 47 henkilötyövuoden vähentäminen. Määrä on tarkentunut suunnittelukaudella 44,1 henkilötyövuoteen, koska osa vähennyksistä toteutuu vasta vuonna 2009 ja osittain henkilötyövuosiin tulee laskettavaksi henkilöstöä, joka on aiemmin ostettu kuntaan palveluna. Henkilötyövuosilaskenta perustuu todellisiin palvelussuhdeaikoihin, jossa on otettu huomioon mm. osa-aikaisuudet, sijaisuudet ym., ja se on siten tarkka raportti työpanoksesta. Seurantaa varten on henkilöstömäärätavoitteet kuvattu alla olevassa taulukossa henkilötyövuosina tulosaluetasolla vuosille 2006 2008. Taulukossa "suunnitellut luvut" ilmaisevat tasapainottamissuunnitelman mukaisen henkilöstömäärän kokoaikaisiksi muutettuna. Tehty työaika sarakkeesta ilmenee varsinainen tarkka palvelussuhdetietoihin perustuva henkilötyövuosiseuranta. Tehty työaika kuvaa tunnuslukuna todellista työaikaa (= palvelussuhdeajat, joista vähennetty vuosilomat, sairauslomat, muut virkavapaat ym. keskeytykset). Muuten henkilöstöasioissa noudatetaan suunnittelukaudella vuonna 2006 hyväksytyssä henkilöstöstrategiassa päätettyjä toimenpiteitä. Henkilöstöstrategian mukaan painopistealueita ovat johtamisen kehittäminen, osaamisen varmistaminen, kannustava palkitseminen ja työskentelyedellytykset. Näistä keskitetysti ohjatuista toimenpiteistä on vuoden 2007 tavoitteiden osalta tarkempi kuvaus hallintokeskuksen tavoiteosassa. HENKILÖTYÖVUOSIEN SEURANTA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISEN SEURANTAJAKSOLLA 2004-2008 Suunn. luvut Tehty TA Suunn. luvut Tehty TA Suunn. luvut Tehty TA Suunn. luvut Tehty TA Suunn. luvut Tehty TA 2004 2005 2006 2007 2008 HALLINTO Hallinto ja talous 32 32,82 37,25 33,98 46,2 39,32 44,2 37,61 40,2 34,21 Ruoka- ja siivouspalvelu 142 114,55 138,1 115,85 134,75 114,67 134,05 114,08 132,45 112,71 PERUSTURVA Hallinto 7 5,05 6 5,58 2 1,70 2 1,70 2 1,70 Terveyden- ja sairaanho 103 84,37 105,5 85,13 104,5 88,93 104,5 88,93 99,5 84,67 Vanhuspalvelut 106,5 96,75 109 95,29 108 91,91 94,5 80,42 94,5 80,42 Perhehuolto 24,5 18,86 24,5 20,29 28,5 24,25 29 24,68 29 24,68 Päivähoito 287,5 225,74 293,5 227,98 293,5 249,77 298,5 254,02 300 255,30 SIVISTYS Kasvatus- ja koulutus 302,6 266,53 302,6 283,58 302 257,00 293,2 249,51 291,2 247,81 Kulttuuri- ja kansalaisto 23,5 19,73 23,5 19,93 22,5 19,15 21,9 18,64 20,7 17,62 Liikunta 20 15,56 19 13,73 10,5 8,94 10,5 8,94 10,5 8,94 Nuoriso 11,6 15,17 11,6 16,09 11,6 9,87 11,6 9,87 10,6 9,02 TEKNINEN- JA Tekninen 57,3 71,79 61,3 75,65 93,05 79,19 91,8 78,12 91,8 78,12 YMPÄRISTÖ Ympäristö 31,7 33,7 Vesilaitos 13 11,58 14 10,72 13 11,06 13 11,06 13 11,06 yht 1162,2 978,5 1179,6 1003,8 1170,1 995,76 1148,8 977,59 1135,5 966,27

11 VÄESTÖ JA TYÖPAIKAT VÄESTÖ Väestömäärän kasvuvauhti hidastui 1990-luvun alkupuolella, mutta se on ollut riittävä pitämään kunnan väestörakenteen edullisena. Viime vuosina nettomuutto on ollut selvästi positiivista ja yhdessä syntyvyyden enemmyyden kanssa se on merkinnyt noin 2 %:n vuosittaista väestömäärän kasvua. Pääkaupunkiseudun väestömäärän ennustetaan kasvavan merkittävästi lähivuosina. Vihti uusilla kaava-alueillaan tarjoaa hyvän vaihtoehdon pääkaupunkiseudulle ja pääkaupunkiseudulla muuttavalle väestölle. Väestömäärän kasvun tavoitteena on noin 2 % vuodessa. Väestömäärän kehitys 35000 32404 30000 25000 21648 23858 24214 24732 24954 25561 25935 26518 27115 28993 20000 16871 15000 10000 5000 0 1980 1990 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2010 2015 Päivähoitoikäisten määrä kasvaa jonkin verran suunnittelukaudella. Peruskouluikäisten määrä kasvaa merkittävästi ja vuosittaiset heilahtelut ovat suuria. Vuoden 2 010 jälkeen vanhusten määrä ja osuus väestöstä kasvaa aiempaa nopeammin. TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT Vihdissä asuvan työllisen työvoiman määrä laski 1990-luvun alkupuolella, mutta kääntyi uudelleen nousuun vuonna 1993. Vuonna 1990 työllisen työvoiman osuus väestöstä oli noin 52 %, mutta nyt se on laskenut jo noin 49 prosenttiin. Vihdissä sijaitsevien työpaikkojen määrä on 2000-luvun alussa laskenut, mutta vuodelta 2004 olevan

12 ennakkotiedon mukaan se on kääntynyt lievään nousuun. Vuoden 2004 ennakkotiedon mukaan Vihdissä oli työpaikkoja 7 680. Työttömien määrä on pysynyt läänin keskitason alapuolella, mutta ero läänin ja koko maan työttömyysasteeseen on pienentynyt. Kunnan harjoittama elinkeinopolitiikka on painottunut yleisten toimintaedellytysten luomiseen. Kunnan elinkeino-politiikan linjauksia tarkistetaan ja elinkeinopolitiikkaan panostetaan entistä enemmän. Elinkeinopolitiikka on keskeinen väline kunnan kehitysedellytysten turvaamisessa. Työpaikkojen ja työllisen työvoiman määrä on kehittynyt alla olevan taulukon mukaisesti. Viimeisin virallinen tilastotieto on vuodelta 2003. 1990 2000 2003 Työpaikat Alkutuotanto 620 304 277 Jalostus 2 669 3 082 2 301 Palvelut 4 117 4 481 4 816 Yhteensä 7 406 7 867 7 394 Työpaikka omavaraisuusaste 66,2 66,5 60,9 Työllinen työvoima 11 186 11 833 12 145 Osuus väestöstä % 51,7 49,6 48,7 VIHDIN KUNNAN KESKEISET TAVOITTEET VIHTI SÄILYY ITSENÄISENÄ KUNTANA Valtakunnallisen kunta- ja palvelurakenneuudistus hankkeen tavoitteena on, että nykyisin kuntien vastuulla olevat palvelut saavat riittävän vahvan rakenteellisen ja taloudellisen perustan niiden järjestämisen ja tuottamisen turvaamiseksi tulevaisuudessa. Vihdin kunnan tavoitteena on varmistaa, että sen vastuulla olevat palvelut kyetään järjestämään myös tulevaisuudessa itsenäisen Vihdin kunnan toimesta. Vihdin kunta tekee yhteistyösopimukseen perustuvaa yhteistyötä Helsingin seudun kuntien kanssa maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämisessä sekä edunvalvonnassa. Vihdin kunta pyrkii kehittämään kunnallista palvelutuotantoa yhdessä naapurikuntien kanssa perustuen erillisiin hankekohtaisiin sopimuksiin. Vihdin kunnan sitoutuminen palvelukohtaiseen kuntayhteistyöhön edellyttää yhteistyöstä saatavan kokonaistaloudellisen hyödyn kuvaamista. Vihdin kunta on valmis tilanteen mukaan neuvottelemaan kuntarajoihin liittyvistä kysymyksistä, edellyttäen Vihdin kunnan säilymistä itsenäisenä.

13 KUNNAN TALOUS ON TASAPAINOSSA Kunnan talous on kunnanvaltuuston hyväksymän talouden ja palvelujen tasapainotusohjelman mukaisesti kuntalain edellyttämässä tasapainossa valtuustokauden päättyessä vuonna 2008. Tasapainotustoimia jatketaan siten, että kunnan tuloslaskelman osoittama tulos on ilman normaalista maanmyynnistä poikkeavia kiinteistöjen myyntivoittoja tai satunnaisia tuloja positiivinen viimeistään vuonna 2010. Kunnan lainamäärä kasvaa vielä vuonna 2007, mutta vuodesta 2008 alkaen lainamäärä pienenee. Kunnan lainakanta tulee laskemaan vuoteen 2012 mennessä vuosien 2003-2004 tasolle. VIHTI ON UUDENMAAN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA Vihdin kunta reagoi Uudenmaan kunnista nopeimmin sijaintipaikkaa hakevien yritysten kyselyihin ja kykenee tarjoamaan yritysten tarpeisiin soveltuvia kaavoitettuja tontteja. Elinkeinopolitiikan hoito keskitetään kunnanjohdon välittömään yhteyteen, jotta voidaan varmistaa yrityksien tarpeiden suora välittyminen päätöksentekoon ja nopeuttaa yritysten toimintaedellytyksiin liittyvää päätöksentekoa. Vihdin kunta kaavoittaa tontteja elinkeinoelämän tarpeisiin soveltuvia alueita riippumatta maanomistusolosuhteista. Tarvittavat maa-alueet ostetaan kunnalle, lunastetaan mikäli välttämätöntä tai tehdään maankäyttöä koskevia sopimuksia maanomistajien kanssa. Kaavoituksessa pyritään suuriin kokonaisuuksiin, joissa toimivat yritykset saisivat liiketaloudellista hyötyä läheisestä sijoittumisestaan. Vihdin kunnasta muodostetaan alueen kaupallinen keskus, joka pystyy houkuttelemaan ostovoimaa myös lähikunnista. Vähittäiskaupan ja palveluiden kasvulle luodaan edellytykset kaavoittamalla tontteja parhaille liikepaikoille. Vihdin elinkeinopolitiikan tavoitteena on myös kunnan verotettavien tulojen kasvattaminen. Tämä tapahtuu yhteisöverotulopohjan laajentamisella uusien yritysten kautta sekä luomalla edellytyksiä nykyisten yritysten menestymiselle. Kiinteistöverotuoton kasvattamiseen pyritään uusien elinkeinokiinteistöjen muodostamisella. Kunnallisverotuoton kehittymiselle luodaan edellytyksiä suuntaamalla toimenpiteitä myös toimialoille ja yrityksiin, jotka työllistävät vihtiläisiä työttömiä tai työttömyysuhan alla olevia henkilöitä. Elinkeinorakenteen riskejä, kuten suhdannevaihteluita ja yritysten toimintaympäristön muutosten vaikutuksia pyritään hajauttamaan monipuolistamalla elinkeinorakennetta. Teollisuusyritysten osalta Vihdin kunta keskittyy yrityksiin, joiden toiminta on myös tulevaisuudessa mahdollista tapahtua kotimaassa. Julkiset hankinnat kunta kilpailuttaa tehokkaasti ja edesauttaa markkinoiden kehittymistä julkisiin palveluihin.

14 VIHDIN KUNTA KASVAA HALLITUSTI Vihdin kunta pyrkii saavuttamaan väestöpohjan, jonka avulla kunta selviää osaltaan valtakunnallisesta väestörakenteen muutoksesta. Tämä edellyttää verotettavan tulon asukasta kohden kasvattamista ja nuorille perheille soveltuvaa asunto- ja tonttitarjontaa. Kunnan huoltosuhde pyritään pitämään suotuisana myös suurten ikäluokkien kasvattaessa palvelutarvetta. Kasvun aiheuttama palvelukysynnän lisääntyminen hoidetaan palvelutuotantoa tehostamalla talouden ja palveluiden tasapainottamissuunnitelman asettamien raamien mukaisesti. Verotulopohjaa parannetaan sisäisesti elinkeinopolitiikan keinoin tarjoamalla matalamman ansiotulon omaaville kuntalaisille työpaikkoja kunnan alueella, sekä ulkoisesti kaavoittamalla houkuttelevia asuma-alueita. Kunnan kaavoituksen ja rakentamisen painopiste on kunnan päätaajamissa ja liikenteellisesti vetovoimaisissa paikoissa, kuten valtateiden risteysalueilla. Kunta täydentää olevaa yhdyskuntarakennetta ja hyödyntää jo rakennetut tekniset verkostot. Taajamien asukasluvun kasvua tuetaan siten, että pystytään ylläpitämään ja kehittämään monipuolisia kaupallisia palveluja. Keskusta-alueilla asumista tiivistetään ja kerrostaloasumista lisätään, mikäli se on taajamakuvallisesti tarkoituksenmukaista. Vanhusväestön kasvuun varaudutaan kaavoittamalla taajamiin ikääntyville suunnattuja asuntoja. Tarkoituksena on mahdollistaa vanhusväestön asuminen omassa kodissaan mahdollisimman pitkään, sekä luoda perustaa tulevalle palvelutarjonnalle. Asuntorakentamista varten pidetään jatkuvasti riittävä kunnan kasvutavoitetta tukeva tonttitarjonta erilaisia asumisvaihtoehtoja varten. Työpaikkarakentamista varten turvataan kysyntää vastaava tonttitarjonta liikenteellisesti ja asiakasvirtojen kannalta hyviltä paikoilta. Väestömäärän kasvun tavoitteena on noin 2 % vuodessa. Kunnalla on rakentamisen painopistealueilla vähintään viiden vuoden raakamaavarasto. KUNNAN PALVELUT ON JÄRJESTETTY TEHOKKAASTI Kunnan palveluiden määrä ja laatu sopeutetaan normien mukaan kunnan resursseihin talouden ja palveluiden tasapainottamissuunnitelman mukaisesti. Palvelutarjonnan tehokkuuden ja laatutason seuranta järjestetään luomalla luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden käyttöön johdon tietojärjestelmä. Kunnan palveluiden järjestämiseen etsitään aktiivisesti vaihtoehtoja seuraamalla eri kuntien palveluiden kehittämishankkeita. Kuntaan luodaan palveluohjelma, jossa tarkastellaan palveluiden järjestämisvaihtoehtojen (oma tuotanto, kuntayhteistyö ja ostopalvelut) tehokkuutta. Palveluiden tuotantorakennetta monipuolistetaan, jos se on tarkoituksenmukaista ja taloudellisesti edullista. Palvelujen kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta parannetaan.

15 KUNNAN TYÖTEKIJÄT KOKEVAT VIHDIN KUNNAN HYVÄNÄ TYÖNANTAJANA JA KEHITTÄVÄT OMAA OSAAMISTAAN Kunnan henkilöstöstrategian painopiste on osaamisen vahvistaminen ja johtamisen tason parantaminen. Työntekijöille ja työyksiköille asetetaan selkeät tavoitteet, joiden pohjalta työntekijät ja työnantaja kykenevät arvioimaan onnistumista. Onnistuminen palkitaan. Selkeiden tavoitteiden asettaminen edellyttää johtamisjärjestelmän kehittämistä. Tavoitteet on asetettava asiakastyytyväisyydelle, taloudellisuudelle, palvelun tehokkuudelle sekä henkilöstön työtyytyväisyydelle. Työntekijän velvollisuus on huolehtia oman ammatillisen osaamisen kehittämisestä ja työnantajan on luotava tähän edellytykset. Johtamista kehitetään osallistavan johtamisen suuntaan. Asemaan perustuvan esimies-työntekijä suhteen heikentyessä työntekijöille on osoitettava vastuuta työn tuloksista. Työolosuhteiden on oltava turvalliset ja työn tuloksellisuutta ja työviihtyvyyttä edistävät. KUNNAN TYTÄRYHTEISÖT KIINTEISTÖ OY VIHDIN OPISKELIJA-ASUNNOT Vihdin kunta ja Länsi-Uudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymä omistavat molemmat yhtiöstä 50 %. Yhtiö omistaa Nummelassa asuntolainoitetun kerrostalon, jossa on opiskelija-asuntoja. Yhtiön tarkoituksena on vuokrata asuntoja Vihdissä opiskeleville tai vihtiläisille opiskelijoille. Yhtiön tavoitteena on pitää kaikki asunnot lukukausien aikana asuttuina sekä pitää rakennus kunnossa ja yhtiön talous vakaana. Kunnan tavoitteena on luopua omistuksestaan osana vuokra-asuntojen hallinnan uudelleen järjestelyä. NUMMELAN TEOLLISUUSTALO OY Lähtökohtana on tukea kuntakonsernin toimintaa yritystoiminnan kehittämisessä ja työpaikkojen lisäämisessä siten, että uusien yritysten sijoittumisen lisäksi tarjotaan tiloja myös kasvuyrityksille. Yhtiön tavoitteina on toimialansa mukaisesti vuokrata eri kokoisia, laadukkaita ja kustannustehokkaita toimitiloja yritysten tarpeiden mukaisesti paikkakunnan käypää hintatasoa noudattaen siten, että toiminta on myös kannattavaa ja kilpailukykyistä. Vuokrasopimuksiin voidaan tarvittaessa sisällyttää optio vuokraajalle tilojen lunastamisesta vuokrakauden aikana. Tilojen käyttökulut maksaa täysimääräisesti vuokralainen.

16 VEIKKOINKORPI I OY Lähtökohtana on tukea kuntakonsernin toimintaa yritystoiminnan kehittämisessä ja sen myötä työpaikkojen lisäämisessä siten, että uusien yritysten sijoittumisen lisäksi tarjotaan tiloja myös kasvuyrityksille. Yhtiön tavoitteina on toimialansa mukaisesti vuokrata eri kokoisia, laadukkaita ja kustannustehokkaita toimitiloja yritysten tarpeiden mukaisesti paikkakunnan käypää hintatasoa noudattaen siten, että toiminta on myös kannattavaa ja kilpailukykyistä. Vuokrasopimuksiin voidaan tarvittaessa sisällyttää optio vuokraajalle tilojen lunastamisesta vuokrakauden aikana. Tilojen käyttökulut maksaa täysimääräisesti vuokralainen. PALMAN TIETO-TAITO-KESKUS OY Tavoitteena on pitää yhtiön omistamat tilat yritystoimintaan ja koulutustoimintaan hyvin soveltuvassa kunnossa. Yhtiön maksuvalmius pidetään hyvänä ja sitä vahvistetaan, jotta voidaan huolehtia kiinteistön tarvitsemista kunnossapitotoimista. Rakennus sijaitsee keskeisellä paikalla Nummelassa, joten toistaiseksi korjaustoimenpiteillä pidetään rakennuksen toimivuuden lisäksi yllä rakennuksen ja alueen huoliteltua ilmettä. Kohteen kehittäminen ratkaistaan maankäytön suunnittelun yhteydessä. NUMMELAN ALUELÄMPÖ OY Yhtiö toimittaa lämpöä Nummelan alueen kiinteistöille, tätä tarkoitusta varten yhtiö toimialansa mukaisesti voi omistaa ja hallita maa-alueita, lämpökeskus- ja muita rakennuksia sekä lämmönsiirtoverkostoja ja -laitteita sekä huolehtia lämmitysenergian tuotannosta, hankinnasta ja toimituksesta sekä kiinteistöjen lämmittämisestä. Yhtiön lämpöverkostot on yhdistetty siten, että vain Lankilanrinteen verkko toimii erillisenä. Uusia asiakkaita liitetään aluelämmityksen piiriin kysynnän mukaan. Uuden päälämpökeskuksen toteutus on käynnissä ja se valmistuu keväällä 2007. Vihdin kunnan antaman ohjeistuksen mukaisesti yhtiö valmistelee ja ottaa käyttöön strategian, jolla varmistetaan yhtiön kilpailukyky ja liiketaloudellinen kannattavuus. Samalla varmistetaan, että yhtiö pystyy vastaamaan taajamien kasvun aiheuttamaan laajentamistarpeeseen. KIINTEISTÖ OY ALA-NUMMELA Yhtiö omistaa Nummelan taajamassa sijaitsevat tilat Ala-Nummela ja Kirstilä, jotka muodostavat liiketontin. Yhtiö myydään.

17 VIHDIN KUNNAN TULOSLASKELMAT Sisäiset ja ulkoiset erät Kunta yhteensä (ilman Vihdin Vesihuoltolaitosta) 8:50 TA2006 TP2005 TA2006 LTK2007 KV2007 KV2007 TS2008 TS2009 TOIMINTATUOTOT 25 879 479 26 026 672 27 621 795 27 621 795 6,1 % 27 247 27 353 Myyntituotot 9 220 692 8 690 354 9 475 476 9 475 476 9,0 % 9 475 9 475 Maksutuotot 4 289 605 4 256 607 4 186 137 4 186 137-1,7 % 4 233 4 295 Tuet ja avustukset 1 184 493 1 094 356 1 307 194 1 307 194 19,4 % 1 193 1 237 Vuokrat 7 409 397 7 952 555 8 726 188 8 726 188 9,7 % 8 726 8 726 Muut toimintatuotot 3 775 292 4 032 800 3 926 800 3 926 800-2,6 % 3 620 3 620 VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 93 408 110 104 110 104 110 104 0,0 % 110 110 TOIMINTAKULUT 111 219 654 113 991 726 119 916 719 118 913 719 4,3 % 120 039 120 105 HENKILÖSTÖKULUT 42 598 915 44 438 059 46 873 873 46 750 873 5,2 % 46 792 46 718 Asiakaspalvelujen ostot 29 441 726 29 447 775 31 668 948 30 918 948 5,0 % 31 463 31 463 Palvelujen ostot 16 113 171 17 080 288 17 374 909 17 349 909 1,6 % 17 517 17 654 Ostot tilikauden aikana 6 316 181 6 137 545 6 294 006 6 304 006 2,7 % 6 310 6 313 Varaston lisäys/vähennys -7 883 0 0 0 0,0 % 0 0 Avustukset 9 109 260 8 743 655 8 763 026 8 663 026-0,9 % 9 131 9 131 Vuokrat 7 447 454 8 043 671 8 822 724 8 807 724 9,5 % 8 706 8 706 Muut toimintakulut 200 830 100 733 119 233 119 233 18,4 % 119 119 TOIMINTAKATE -85 246 767-87 854 950-92 184 820-91 181 820 3,8 % -92 681-92 642 Verotulot 71 182 944 73 850 000 81 050 000 81 050 000 9,7 % 85 400 89 400 Valtionosuudet 16 168 435 16 500 000 17 041 000 17 041 000 3,3 % 18 040 18 640 Korkotuotot 248 198 190 000 80 000 80 000-57,9 % 80 80 Muut rahoitustuotot 552 690 447 000 548 600 548 600 22,7 % 549 549 Korkokulut 1 318 787 1 910 000 2 270 000 2 270 000 18,8 % 2 620 2 720 Muut rahoituskulut 26 903 90 000 80 000 80 000-11,1 % 80 80 VUOSIKATE 1 559 810 1 132 050 4 184 780 5 187 780 358,3 % 8 688 13 227 Suunnitelman mukaiset poistot 5 711 995 6 061 404 5 974 897 5 974 897-1,4 % 6 824 7 658 Satunnaiset tuotot 0 2 200 000 3 000 000 3 000 000 36,4 % 0 0 Satunnaiset kulut 0 0 0 0 0,0 % 0 0 TILIKAUDEN TULOS -4 152 185-2 729 354 1 209 883 2 212 883 181,1 % 1 864 5 569 Poistoeron lisäys (-) ja 0 0 0 0 0,0 % 0 0 Varausten lisäys (-) ja 189 587 189 000 189 000 189 000 0,0 % 189 189 Rahastojen lisäys (-) ja 0 0 0 0 0,0 % 0 0 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ / ALIJÄÄMÄ -3 962 598-2 540 354 1 398 883 2 401 883 194,5 % 2 053 5 758 Bruttomenot keskuksittain TA 2007 Tekninen ja ympäristökeskus 10 % Hallintokeskus 9 % Sivistyskeskus 23 % Perusturvakeskus 58 %

18 TULOSLASKELMA ULKOISET Kunta yhteensä (ilman Vihdin Vesihuoltolaitosta) 8:55 TA2006 TP2005 TA2006 LTK2007 KV2007 KV2007 TS2008 TS2009 TOIMINTATUOTOT 13 376 747 12 477 360 13 150 941 13 150 941 5,4 % 12 777 12 883 Myyntituotot 3 089 501 2 275 334 2 927 247 2 927 247 28,7 % 2 927 2 927 Maksutuotot 4 263 770 4 236 607 4 166 137 4 166 137-1,7 % 4 213 4 275 Tuet ja avustukset 1 184 493 1 094 356 1 307 194 1 307 194 19,4 % 1 193 1 237 Vuokrat 1 063 691 838 263 823 563 823 563-1,8 % 824 824 Muut toimintatuotot 3 775 292 4 032 800 3 926 800 3 926 800-2,6 % 3 620 3 620 VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 93 408 110 104 110 104 110 104 0,0 % 110 110 TOIMINTAKULUT 98 716 863 100 442 415 105 445 865 104 442 865 4,0 % 105 734 105 801 HENKILÖSTÖKULUT 42 598 915 44 438 059 46 873 873 46 750 873 5,2 % 46 792 46 718 Asiakaspalvelujen ostot 29 441 306 29 447 775 31 668 948 30 918 948 5,0 % 31 463 31 463 Palvelujen ostot 9 963 523 10 645 269 10 806 680 10 781 680 1,3 % 10 999 11 136 Ostot tilikauden aikana 6 308 893 6 137 545 6 294 006 6 304 006 2,7 % 6 310 6 313 Varaston lisäys/vähennys -7 883 0 0 0 0,0 % 0 0 Avustukset 9 109 260 8 743 655 8 763 026 8 663 026-0,9 % 9 131 9 131 Vuokrat 1 102 019 929 379 920 099 905 099-2,6 % 920 920 Muut toimintakulut 200 830 100 733 119 233 119 233 18,4 % 119 119 TOIMINTAKATE -85 246 708-87 854 951-92 184 820-91 181 820 3,8 % -92 847-92 808 Verotulot 71 182 944 73 850 000 81 050 000 81 050 000 9,7 % 85 400 89 400 Valtionosuudet 16 168 435 16 500 000 17 041 000 17 041 000 3,3 % 18 040 18 640 Korkotuotot 248 198 190 000 80 000 80 000-57,9 % 80 80 Muut rahoitustuotot 552 690 447 000 548 600 548 600 22,7 % 549 549 Korkokulut 1 318 787 1 910 000 2 270 000 2 270 000 18,8 % 2 620 2 720 Muut rahoituskulut 26 903 90 000 80 000 80 000-11,1 % 80 80 VUOSIKATE 1 559 869 1 132 049 4 184 780 5 187 780 358,3 % 8 522 13 061 Suunnitelman mukaiset poistot 5 711 995 6 061 404 5 974 897 5 974 897-1,4 % 6 824 7 658 Satunnaiset tuotot 0 2 200 000 3 000 000 3 000 000 36,4 % 0 0 Satunnaiset kulut 0 0 0 0 0,0 % 0 0 TILIKAUDEN TULOS -4 152 126-2 729 355 1 209 883 2 212 883 181,1 % 1 698 5 403 Poistoeron lisäys (-) ja 0 0 0 0 0,0 % 0 0 Varausten lisäys (-) ja 189 587 189 000 189 000 189 000 0,0 % 189 189 Rahastojen lisäys (-) ja 0 0 0 0 0,0 % 0 0 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ / ALIJÄÄM -3 962 539-2 540 355 1 398 883 2 401 883 194,5 % 1 887 5 592 Toimintakulut ja toimintakate 1000 0 TP 2005 TA 2006 LTK 2007 KV 2007 TS 2008 TS 2009-20000 -40000-60000 Toimintakulut Toimintakate -80000-100000 -120000

19 TULOSLASKELMA (ULKOISET ERÄT) Kunta yhteensä (mukana Vihdin Vesihuoltolaitos) TP2005 TA2006 KV2007 TS2008 TS2009 TOIMINTATUOTOT 16 059 731 15 257 860 16 006 441 15 635 15 744 Myyntituotot 5 686 585 5 055 334 5 782 247 5 784 5 787 Maksutuotot 4 263 770 4 236 607 4 166 137 4 213 4 275 Tuet ja avustukset 1 184 493 1 094 356 1 307 194 1 193 1 237 Vuokrat 1 063 691 838 263 823 563 824 824 Muut toimintatuotot 3 861 192 4 033 300 3 927 300 3 621 3 621 VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 93 408 110 104 110 104 110 110 TOIMINTAKULUT 100 283 097 102 002 415 106 070 865 107 362 107 429 HENKILÖSTÖKULUT 43 119 180 44 978 059 46 750 873 46 792 46 718 Asiakaspalvelujen ostot 29 441 306 29 447 775 30 918 948 31 463 31 463 Palvelujen ostot 10 478 193 11 169 269 11 886 680 12 104 12 241 Ostot tilikauden aikana 6 791 155 6 607 545 6 802 006 6 808 6 811 Varaston lisäys/vähennys -11 419 0-1 000-1 -1 Avustukset 9 109 260 8 743 655 8 663 026 9 131 9 131 Vuokrat 1 102 019 929 379 905 099 920 920 Muut toimintakulut 253 403 126 733 145 233 145 145 TOIMINTAKATE -84 129 958-86 634 451-89 954 320-91 617-91 575 Verotulot 71 182 944 73 850 000 81 050 000 85 400 89 400 Valtionosuudet 16 168 435 16 500 000 17 041 000 18 040 18 640 Korkotuotot 248 302 190 000 80 000 80 80 Muut rahoitustuotot 557 152 452 000 553 600 554 554 Korkokulut 1 366 875 1 955 000 2 320 000 2 670 2 770 Muut rahoituskulut 211 932 275 500 310 600 311 311 VUOSIKATE 2 448 068 2 127 049 6 139 680 9 476 14 018 Suunnitelman mukaiset poistot 6 483 126 6 901 404 6 837 397 7 689 8 526 Satunnaiset tuotot 0 2 200 000 3 000 000 0 0 Satunnaiset kulut 0 0 0 0 0 TILIKAUDEN TULOS -4 035 058-2 574 355 2 302 283 1 787 5 492 Poistoeron lisäys (-) ja 0 0 0 0 0 Varausten lisäys (-) ja 189 587 189 000 189 000 189 189 Rahastojen lisäys (-) ja 0 0 0 0 0 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ / ALIJÄÄMÄ -3 845 471-2 385 355 2 491 283 1 976 5 681 Vuosikate ja poistot 1000 16000 2005 2006 2007 2008 2009 14000 12000 10000 8000 6000 Vuosikate Poistot 4000 2000 0