Kirkkonummen kunnan kaavoituskatsaus 2013-2014

Johdanto Vuosittain laadittavassa kaavoituskatsauksessa tiedotetaan Kirkkonummen kunnassa ja Uudenmaan maakunnassa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaavahankkeista. Lisäksi kaavoituskatsauksessa kerrotaan lyhyesti Kirkkonummen kunnan kannalta merkittävistä seudullisista yhteistyöhankkeista. Kaavoituskatsauksen lisäksi tietoja vuosien 2014-2018 kaavahankkeista saa kaavoitusohjelmasta. Uusi kaavoitusohjelma vuosille 2015 2019 käsitellään kunnanvaltuustossa syyskuussa 2014. Ohjelmat ja katsaukset julkaistaan kaavoituksen kotisivuilla: www.kirkkonummi.fi/ palvelut / kaavat, tontit ja paikkatiedot / kaavoitus Kunnan kehitysnäkymät Kirkkonummi osallistuu yhdessä Helsingin seudun kuntien kanssa metropolialueen kehittämiseen. Yhteistyö jatkuu vakiintuneena Helsingin seudun, KUUMA - kuntien ja Kirkkonummen naapurikuntien kesken. Seutusuunnittelun linjaukset ja vaikutukset tullevat vaikuttamaan enenevässä määrin myös kunnan maankäytön suunnitteluun. Vuonna 2013 valtioneuvosto käynnisti metropolihallintolain valmistelun. Tilastokeskuksen väkilukuarvion mukaan vuoden 2013 lopussa kirkkonummelaisia oli liki 38 000. Vuosikasvu oli taloudellisen tilanteen takia totuttua vaisumpi ollen vähän yli 300 asukasta. Tavoitteiden mukaiseen väestönkasvuun ei ylletty. Muutoinkin 2010-luvulla väestönkasvu on hiipunut 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen huippuvuosista. Vuonna 2013 pantiin vireille Kirkkonummen maankäytön kehityskuvan laatiminen. Siinä kunta linjaa maankäytön tavoitellut suuntaviivat ja asetetaan väestötavoitteet vuoteen 2040 saakka. Kehityskuva on tärkeä strateginen asiakirja, joka määrittää kunnan tahtotilaa myös seudullisesti. Se valmistuu keväällä 2014. KUUMA - kuntien yhteinen kehityskuva valmistui vuonna 2012. Vetovoimaisen Kirkkonummen kehittyminen jatkuu: asukasluku nousee tasaisesti ja muu toimeliaisuus lisääntyy. Länsiväylän rakentaminen moottoritieksi ja julkisen liikenteen kehittäminen lisäävät kunnan kiinnostavuutta. Myös asumisen kaavavaranto on hyvällä tasolla. Kunnan tulee huolehtia yritystoiminnan edistämisestä ja viihtyisistä asuntomahdollisuuksista. Vuonna 2013 saatiin hyväksymiskäsittelyyn Jorvaksen ja Inkilän osayleiskaava, joka toteutuessaan toisi huomattavasti uusia työpaikkoja etenkin kaupan alalle. Kunnan asumisen kaavavaranto on hyvällä tasolla. Kunnan palvelutarjonnan järkevä tuottaminen on jatkuva haaste, johon voidaan vaikuttaa pitkäjänteisellä maankäytön suunnittelulla, kuten laatimalla osayleiskaavoja, joissa palvelutarve voidaan ottaa kokonaisvaltaisesti huomioon. Kunnassa laaditaan verraten paljon ns. maanomistajakaavoja, mikä tekee kaavoitusprosesseista usein pitkiä. Tehostamalla kunnan maanhankintaa ja kaavoittamalla kunnan omistamia maita voi kunta tasapainottaa kehitystään. Kunnan tavoitteena on edelleen taloudellinen ja ekologiselta jalanjäljeltään perusteltu maankäyttö sekä hyvä elinympäristö johon päästään mm. eheyttämällä yhdyskuntarakennetta. Varsinkin keskustaalueiden ja asemanseutujen kehittäminen jatkuu. 2

Helsingin seutu Helsingin seutu muodostuu pääkaupunkiseudun ja KUUMA - alueen kunnista, jotka toteuttavat seutuyhteistyötä erityisesti maankäytön, asumisen ja liikenteen osalta. Yhteistyön sisällöstä sovitaan tarkemmin Helsingin seudun yhteistyökokouksessa vuosittain hyväksyttävässä toimintasuunnitelmassa. Helsingin seudun yhteistyökokous on seudun kuntien johtavien luottamushenkilöiden yhteistoimintaelin. Helsingin seudun yhteistyökokous hyväksyi vuonna 2009 kokouksessaan Helsingin seudun vision: Helsingin seutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu asukkaiden hyvinvoinnin ja koko Suomen hyväksi. Metropolialuetta kehitetään yhtenäisesti toimivana alueena, jossa on luonnonläheinen ympäristö ja hyvä asua, oppia, työskennellä sekä yrittää. Seudun eheä yhdyskuntarakenne on hyviin joukkoliikenneyhteyksiin perustuva, toiminnoiltaan monipuolinen, ekotehokas ja vähähiilinen. Tiiviin ydinalueen ympärillä on omailmeisten keskusten verkosto. KUUMA - kunnat KUUMA - seutu muodostuu pääkaupunkiseudun ympärillä sijaitsevista kymmenestä kehyskunnasta, joita ovat Hyvinkää, Järvenpää, Kirkkonummi, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti. KUUMA - yhteistyötä toteutetaan vuosittain laadittavan toimintasuunnitelman mukaisesti. Puheenjohtajuus vaihtuu kuntien kesken vuosittain KUUMA - seudun yhteistyösopimukseen kirjatussa järjestyksessä. Vuonna 2013 puheenjohtajakuntana toimi Keravan kaupunki, vuonna 2014 Kirkkonummi. KUUMA - hallitus johtaa ja kehittää kuntayhteistyötä, tekee sopimukset ja edustaa KUUMA - kuntia. Hallituksen muodostavat kunnan/kaupunginvaltuustojen ja hallitusten puheenjohtajat. KUUMA -komissio johtaa KUUMA - yhteistyötä, vastaa asioiden valmistelusta, esittelystä, päätösten toimeenpanosta ja seurannasta. Komission jäseninä ovat KUUMA - kuntien kaupungin-/kunnanjohtajat sekä yhteistyöjohtaja. Vuoden 2013 aikana valmisteltiin Helsingin seudun maankäyttösuunnitelman. Se laaditaan vuorovaikutuksessa uudistettavan Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman kanssa. Seudun maankäyttösuunnitelma tunnetaan MASU - hankkeena ja liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2015-hankkeena. Vuonna 2014 molemmat suunnitelmat tulevat seudun kuntiin lausunnoille. MAL - aiesopimus Helsingin seudun kuntien ja valtion keskinäinen MAL - aiesopimus hyväksyttiin ja allekirjoitettiin vuonna 2012. Se käsittää kuntien maankäyttöön liittyvän asuntotuotannon ja liikennehankkeet vuoteen 2020 saakka. Helsingin seudun tuotantotavoitteena on 12 000-13 000 asunnon rakentaminen vuosittain. Asuntotuotannon osalta sopimus asettaa Kirkkonummelle seuraavia velvoitteita: vuosina 2012-2015 vuosittainen asunto-tuotanto kunnassa tulee olla keskimäärin 330 asuntoa. Vastaavasti asuinrakennusoikeutta kunnan tulee asemakaavoittaa vuosittain 30 000 k-m2. Vuonna 2013 Kirkkonummella valmistui 331 asuntoa. Asumisen asemakaavavaranto kasvoi vain vähäisesti. Asuntorakentamisen kaavavaranto on kuitenkin edelleen hyvä mahdollistaen kodit yli 6000 asukkaalle. Myös liike- ja yritystoiminnan kaavavarannot ovat verraten hyvällä tasolla Linkkejä: www.helsinginseutu.fi www.kuuma.fi / www.kuuma.fi/maankaytto / www.kuuma-laatuasuminen.net www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=137383&lan=fi 3

Vuosi 2013 tiivistettynä Vuonna 2013 hyväksyttiin neljä asemakaavamuutosta sekä yksi ranta-asemakaava. Keskisellä Kirkkonummen Pitäjäntuvanpuisto, eteläisellä Kantvikin teollisuusalue, itäisellä Sarvvikinkallio ja pohjoisella Suonsyrjä sekä Bylandsuddenin ranta-asemakaava. Hyväksytyistä ranta-asemakaavoista valituskäsittelyssä olivat edelleen Haga II, Rysshamnen ja Edesholmen kuten myös Perälänjärven sekä Suonsyrjän asemakaavat. Vireillä olevista osayleiskaavahankkeista hyväksymiskäsittelyyn eteni Jorvaksen ja Inkilän osayleiskaava. Gesterby ja Sepänkylän osayleiskaava oli ehdotuksena nähtävillä. Masalan ja Kantvikin osayleiskaavoitus aloitettiin laatimalla hankkeiden osallistumisja arviointisuunnitelmat. Vuonna 2013 pantiin vireille peräti 11 kaavahanketta. Keskisellä Kirkkonummella Juhlakallion asemakaava, itäisellä Kurkirannan ja Länsi-Jorvaksen asemakaavat, Bjönsinmäen asemakaavamuutos sekä Masalan osayleiskaava. Pohjoisella Kirkkonummella aloitettiin Veikkolanportin ja Laguksenpuiston asemakaavamuutokset ja eteläisellä kolme ranta-asemakaavaa, Loman, Själsund ja Kyrkogårdsön sekä Kantvikin osayleiskaava. Kaavaehdotuksina olivat nähtävillä Gesterbyn ja Sepänkylän osayleiskaava, Sarvvikinkallion, Kantvikin teollisuusalueen ja Perälänkannaksen asemakaavanmuutokset sekä Kyrkogårdsön ranta-asemakaavan muutos. Prikirannan asemakaava oli luonnoksena nähtävänä. Vuosi 2014 tiivistettynä Vuonna 2014 aloitetaan Keskisellä Kirkkonummella Tallinmäen kaavoitus kuntakeskuksessa, Heikkilässä Tolsanmäen kaavoitus sekä Gesterbyn eteläisen kerrostaloalueen ja Kantohaan rivitaloalueen kaavamuutostyö. Asemakaavoitus jatkuu Vesitorninmäen, Munkinmäenpuiston ja Munkinniityn alueilla sekä Kuntakeskuksen 2. vaiheen osayleiskaavan laatiminen. Itäisellä Kirkkonummella Masalan osayleiskaavoitus jatkuu. Vireillä olevia asemakaavahankkeita ovat Länsi-Jorvas, Kurkiranta, Masalan urheilupuisto, Tinanpuisto, Inkilänportti ja Bjönsninmäki. Uutena käynnistyy Jorvaksenkolmion asemakaavoitus. Eteläisellä Kirkkonummella jatkuu Kantvikin osayleiskaavoitus kehityskuvan laadinnalla. Haapiorinteen ja Prikirannan asemakaavat valmistuvat vuonna 2014, jolloin aloitetaan Strömsbyn teollisuusalueen muutoskaava. Vireillä olevia ranta-asemakaavoja ovat Kyrkogårdsön, Loman, Mössö ja Själsund. Pohjoisella Kirkkonummella jatkuu Kylmälän osayleiskaavoitus sekä Veikkolanportin ja Laguksenpuiston asemakaavoitus. Uutena hankkeena aloitetaan Veikkolanpuro II asemakaavoitus. Suoritetietoja 2011 2012 2013 laadittuja osallistumisja arviointisuunnitelmia 4 8 11 kaavaehdotuksia 6 6 5 kaavaluonnoksia 1 4 1 nähtävilläolopäiviä 213 319 199 kaavalausuntoja 84 152 85 huomautuksia ja muistutuksia 9 30 61 kunnanvaltuustossa hyväksyttyjä kaavoja ja muutoksia (kpl/ha) 7/114 10/275 5/100 pidettyjä asukastilaisuuksia / kaavaesittelyjä 17 10 5 vahvistettuja haja-asutusalueteiden ja katujen nimiä 5 14 2 lainvoimaista osayleiskaava-aluetta yhteensä (ha) 8509,07 8509,07 8509,07 lainvoimaista asemakaava-aluetta yhteensä (ha) 2960,47 2979,09 2980,49 lainvoimaista ranta-asemakaava-aluetta yhteensä (ha) 694,30 694,30 704,1 4

Kaavajärjestelmä Suunnittelujärjestelmästä säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL). Järjestelmän periaate on yksikertainen: laaja-alaisempi ja yleispiirteisempi kaava ohjaa yksityiskohtaisempaa kaavoitusta. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) on ohjausväline, jolla linjataan koko maan kehittämisen kannalta merkittäviä alueidenkäytön kysymyksiä. Tavoitteet koskevat mm. alue- ja yhdyskuntarakennetta, elinympäristön laatua, yhteysverkostoja, energianhuoltoa, luonto- ja kulttuuriperintöä sekä luonnonvarojen käyttöä. Helsingin seudun erityskysymyksissä keskitytään mm. yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen kuten asemapaikkojen tiivistämiseen ja joukkoliikenteen edellytysten parantamiseen. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista on edistettävä kaikilla kaavatasoilla. Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa. Siinä esitetään alueiden käytön periaatteet ja tarpeelliset alueet sekä maakunnan että yksittäisen kunnan kehittämisen kannalta. Kaava on ohjeena laadittaessa yleis- ja asemakaavoja, mutta ei ole voimassa oikeusvaikutteisen yleis- tai asemakaavan alueella. Kirkkonummea koskevan maakuntakaavan laatimisesta vastaa Uudenmaan liitto ja sen vahvistamisesta päättää ympäristöministeriö. Yleiskaava laaditaan koko kunnan alueelle tai osalle sitä, jolloin kaavaa kutsutaan osayleiskaavaksi. Kirkkonummen kunta on oikeusvaikutteisten yleiskaavojen alaisuudessa. Saaristo- ja rannikkoalueita koskee osayleiskaava sekä muita alueita koskee Kirkkonummen yleiskaava 2020. Lisäksi maankäyttöä on tarkennettu osayleiskaavoilla Veklahdessa, Lapinkylässä, Bro-Kolsarissa, Heikkilässä ja Kuntakeskuksen 1. vaiheen alueilla. Yleiskaavan laatii ja hyväksyy kunta. Asemakaava on yksityiskohtaisin kaavamuoto, joka luo edellytykset rakentamiselle taajama-alueilla tai muilla alueilla, joille on suunniteltu tiiviimpää rakentamista. Asemakaavassa määrätään mm. korttelialueiden käyttötarkoitus ja rakennusoikeus sekä esimerkiksi rakennusten kerroskorkeus ja sijoitus tontilla. Määrittelyt voivat vaihdella korttelin eri tonteilla. Tavallisesti asemakaavoissa osoitetaan esimerkiksi puistot, leikki- ja pysäköintipaikat sekä teknisen huollon alueet. Mitä keskeisemmällä paikalla yhdyskuntarakennetta suunnittelualue sijaitsee tai jos esimerkiksi lähiympäristön rakennuskannan merkittävyys asettaa suunnittelulle erityisvaatimuksia tai luonnon erityispiirteet asettavat rakentamisrajoituksia, sitä tarkempi asemakaava laaditaan. Asemakaavaa täydentävät usein myös laatu- ja ympäristöohjeet sekä rakentamistapaohjeet. Asemakaavan laatii ja hyväksyy kunta. Ranta-asemakaava on asemakaava, jonka tarkoitus on ohjata ja järjestää pääasiassa loma-asutusta ranta-alueilla. Kaava laaditaan useimmiten maanomistajan pyynnöstä ja kunta hyväksyy kaavan. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Yleiskaava Osayleiskaava Asemakaava Laatu- ja Ympäristöohjeet Rakentamistapaohjeet Rantaasemakaava 6

Maankäyttösopimukset Kunta ja maanomistajat tekevät maankäyttösopimuksia asemakaavoitettaessa yksityisten omistamille maille. Sopimukset tehdään kaksivaiheisesti. Ennen asemakaavoituksen käynnistämistä tehdään kaavoituksen käynnistämissopimukset. Kun kaavan sisältö on ratkaistu ja kaavaehdotus on ollut nähtävänä, neuvotellaan lopulliset maankäyttösopimukset, jotka kunnanvaltuusto hyväksyy. Maankäyttösopimuksilla kunta ja maanomistaja sopivat mm. maanomistajan osallistumisesta yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin (maankäyttösopimuskorvaus), asemakaavan toteuttamisaikataulusta ja -tavasta sekä yleisten alueiden luovuttamisesta kunnalle ja muista sopimusaluetta koskevista tapauskohtaisista asioista. Maankäyttösopimukset perustuvat maankäyttö- ja rakennuslakiin jonka mukaan niillä asemakaavoitettavan alueen maanomistajilla, joille asemakaavasta aiheutuu merkittävää hyötyä, on velvollisuus osallistua kaavan toteuttamisesta kunnalle aiheutuviin kustannuksiin. Maankäyttösopimusta edellyttävien kaavahankkeiden kaavoittajan on oltava ammattitaitoinen, ja hänen pätevyytensä todetaan osallistumisja arviointisuunnitelman hyväksymisen yhteydessä. Myös alikonsultit on hyväksytettävä kunnassa. Kaavoitusohjausmaksu Kartanonranta kesällä ja talvella. Mikäli asemakaavan laatimisesta ei aiheudu kunnalle oleellisia kunnallisteknisiä tai muita rakentamiskustannuksia eikä maanomistajan rakennusoikeus merkittävästi lisäänny, maankäyttösopimusta ei yleensä ole tarvetta tehdä. Tällöin sovelletaan kaavoitusohjausmaksua. Maanomistajien aloitteesta käynnistyvistä kaavoitushankkeissa, jotka eivät edellytä maankäyttösopimusta, maanomistaja velvoitetaan suorittamaan kunnalle kaavoitusohjausmaksu, joka perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin. Kaavoitusohjausmaksuluokkia on kolme pohjautuen kaavan vaativuuteen. Käytettävä maksuluokka todetaan osallistumisja arviointisuunnitelman yhteydessä. 7

Maakuntakaava ohjaa Maakuntakaava on kartalle piirretty pitkän aikavälin suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta ja alueidenkäytöstä. Kaavassa sovitetaan yhteen valtakunnalliset ja maakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Yleispiirteisimpänä kaavana se on ohje kuntien kaavoitukselle. Kaavan laatii Uudenmaan liitto ja vahvistaa ympäristöministeriö. Uudenmaan maakuntakaava. Kirkkonummen kunnan alueella voimassa oleva Uudenmaan maankuntakaava (vahvistettu 2006) on nk. kokonaiskaava joka käsittää kaikki maankäyttömuodot. Lisäksi liitto on laatinut vaihekaavoja, jotka täydentävät ja päivittävät kokonaiskaavoja valittujen teemojen osalta. Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavassa (vahvistettu 2010) on tarkisteltu toimintoja, joilla on merkittäviä ympäristövaikutuksia ja jotka edellyttävät keskinäistä yhteensovittamista kuten jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet, kiviaineshuolto, moottoriurheilu- ja ampumarata-alueet, liikenteen varikot ja terminaalit, laajat yhtenäiset metsätalousalueet ja hiljaiset alueet. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan (hyväksytty 2013, vahvistettavana ympäristöministeriössä) pääteemoja ovat alue- ja yhdyskuntarakenteen eheyttäminen, metropolimaakunnan kilpailukyvyn vahvistaminen, kaupan palveluverkon suunnitteleminen osaksi alue- ja yhdyskuntarakennetta ja kylä sekä hajarakentaminen. Uudenmaan 3. vaihemaakuntakaavassa (lainvoimainen 2012) esitetään sijaintipaikka uudelle jätevedenpuhdistamolle Espoon Blominmäessä ja ohjeellinen siirtoviemärin linjaus uudelta puhdistamolta nykyiselle Suomenojan puhdistamolle. Laitoksen arvioidaan valmistuvan vuonna 2020. Uudenmaan maakuntahallitus on kokouksessaan 25.11.2013 päättänyt käynnistää Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan laadinnan ja hyväksynyt siihen liittyvän osallistumisja arviointisuunnitelman. Uudenmaan liitto on kirjeellään ilmoittanut vaihekaavan vireilletulosta sekä lähettänyt suunnitelman kunnille ja sidosryhmille tiedoksi ja kommentoitavaksi. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavatyö on aloitettu osallistumisja arviointisuunnitelman laadinnalla, josta kunnanhallitus on antanut lausuntonsa 13.1.2014. Kaava täydentää ja tarkistaa voimassa olevia maakuntakaavoja ja sen aikatähtäin on vuosi 2040. Tavoitteena on kestävän kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin lisääminen Uudellamaalla. Kaavassa tarkastellaan aihealueina elinkeinoja ja innovaatiotoimintaa, logistiikkaa, tuulivoimaa, viherrakennetta sekä kulttuuriympäristöjä. Uudenmaan liiton yhteystiedot: osoite: Esterinportti 2 B, 00240 HELSINKI puhelinvaihde: (09) 4767 411 sähköposti: toimisto@uudenmaanliitto.fi, internetsivut: www.uudenmaanliitto.fi 8

Keskinen Kirkkonummi Kuntakeskuksen liikealueen kaupunkikuva muuttuu. Valmiit ja vireillä 2013 Gesterbyn ja Sepänkylän osayleiskaava sijaitsee välittömästi kuntakeskuksen pohjoispuolella. Kaava valmisteltiin vuoden 2014 alussa hyväksymiskäsittelyyn. Kaavoituksen yhteydessä on tutkittu mm. julkisten palvelujen tarve ja vesihuollon järjestäminen, lisäksi on linjattu mm. uusi ajoneuvoyhteys kuntakeskuksesta Masalaan ja pohjoiseen. Mikäli kaikki alueelle esitetyt asemakaava-alueet toteutuvat, alueelle sijoittuu enimmillään 2000 uutta asukasta. Suunnittelualuetta koskee rakennuskielto ja toimenpiderajoitus kaavan laatimisen ajan. (Aija Aunio / Mikael Pettersson) Kuntakeskuksen 2. vaiheen osayleiskaavan tavoitteena on suunnitella taajaman pohjois- ja koillispuolelle Humaljärven sekä Meikon luonnonsuojelualueen suuntiin etupäässä pientalovaltaisia asuntoalueita. Arvio uusien asukkaiden määrästä on 2500-3000. Ennen kaavoituksen aloittamista päivitetään Kuntakeskuksen kehityskuva ja laaditaan liikennejärjestelmäsuunnitelma, jossa selvitetään mm. nk. kuntakeskuksen kehäyhteyttä. Uuden tien ensimmäinen toteuttamisvaihe yhdistää Vanhan Rantatien ja Gesterbyntien toisiinsa Jolkbyn asuntoalueen pohjoispuolitse. Tielinjaus ilmenee Kuntakeskuksen 1. vaiheen osayleiskaavasta. Kaavoituksen aikana tutkitaan yhteyden jatkamista nykyisen taajaman ja Humaljärven välisellä alueella Gesterbyntieltä Volsintielle, josta tietä voidaan linjata Länsiväylän suuntaan. Alueen asukkailta ja osallisilta kerättiin vuonna 2013 tietoa alueesta kaavoituksen tueksi paikkatietokyselyllä. Suunnittelualueella on rakennus- ja toimenpidekielto kaavoituksen ajan. (Tero Luomajärvi) Pitäjäntuvanpuiston asemakaavamuutos syntyi, kun Kirkkotorin asemakaavasta rajattiin pois osa alkuperäisestä suunnittelualueesta. Kaavamuutos hyväksyttiin kunnanvaltuustossa ja sai lainvoiman loppuvuodesta 2013. (Tero Luomajärvi) Asemanseudun 2. vaiheen asemakaava on yksi neljästä asemanseudun kaavamuutoksesta käsittäen Finnsbackan kerrostaloalueen eteläisimmät korttelit, radan alittavan uuden katuyhteyden sekä mahdollisen uuden kaupallisen keskittymän radan eteläpuolella. Kaavahankkeen eteenpäinviemistä on hidastanut keskeisen maanomistajan tavoitteiden muuttuminen kaavahankkeen aikana, mutta tilanteen odotetaan selkeytyvän vuoden 2014 9

aikana. Vuoden 2013 lopussa päätettiin alkuperäisestä suunnittelualueesta irrottaa Asemapuiston asemakaava omaksi kaavahankkeekseen. (Tero Luomajärvi) Asemapuiston kaavanmuutos on kiireellisin asemanseudun hankkeista. Se käsittää merkittävät liikennejärjestelyt Wiikintien ja Asemakaaren risteyksessä. Lisäksi asemakaavassa osoitetaan alueet liityntäpysäköintiin ja vuorobussien pikapysäköintialueen. Kaavamuutos valmistuu keväällä 2014. (Tero Luomajärvi) Osa Asemapuiston kaavanmuutosalueesta. Munkinmäenpuiston asemakaava kuuluu asemanseudun kokonaisuuteen käsittäen mm. Munkinmäen entisen kartanon lähialueen. Asuntorakentamisen sijoittaminen alueelle on haasteellista liikennemelun ja liikennejärjestelyjen johdosta. Hankkeesta ja erityisesti kartanonmäen suunnittelusta on käyty useita tavoitekeskusteluja yhdyskuntatekniikan lautakunnassa ja alueen suunnittelua käsittelevä diplomityö valmistui alkuvuodesta 2013. Alueen toimivat liikennejärjestelyt edellyttävät myös kaavan muuttamista. Mikäli kaavoituksen perusteet muuttuvat oleellisesti laaditaan vuonna 2014 uusi osallistumisja arviointisuunnitelma. Kaavan hyväksyminen edellyttää maankäyttösopimusta. (Tero Luomajärvi / Mikael Pettersson) Munkinniityn asemakaavassa kehitetään tavaratalo Prisman liikealuetta taajamakuvallisesti ja liikenteellisesti korkeatasoisena alueena sekä osoitetaan tilavaraukset kaupunkiradalle. Haasteina ovat uudistettavan rautatiesillan liikenteellisen toimivuuden varmistaminen sekä kevyenliikenteen järjestelyt. Hankkeeseen liittyy myös uusien liikennejärjestelyjen mukainen katujen yleissuunnittelu. Kaavaehdotus valmistunee ennen kesää 2014. Kaavan hyväksyminen edellyttää maankäyttösopimusta. (Tero Luomajärvi / Mikael Pettersson) Vesitorninmäen asemakaava tuli vireille 2013. Keväällä 2012 aloitettu lunastuslupamenettely Kirkkonummen seurakuntayhtymän maista ei ole ratkaistu. Alueen asuntorakentaminen tulee olemaan kerrostalopainotteista mikä mahdollistaa noin 750 uutta asukasta. Tavoitteena on omaleimainen ja arkkitehtuuriltaan mielenkiintoinen asuntoalue kuntakeskuksen liikealueen välittömässä tuntumassa, maisemallisesti näkyvällä paikalla. Asuntorakentamisen lisäksi alueelle sijoitetaan yhtenäiskoulu ja asukaspuisto. Urheilupuisto ja siihen liittyvät virkistysalueet kevyen liikenteen reitteineen muodostavat viherakselin, joka yhdistää uuden asuinalueen tiiviisti kuntakeskuksen liikealueeseen. Vuonna 2013 on laadittu alueen perusselvityksiä. Konsultti on myös esitellyt yhdyskuntatekniikan lautakunnalle vaihtoehtoisia maankäyttöluonnoksia. Kaavan hyväksyminen edellyttää maankäyttösopimuksia. (konsultti / Tero Luomajärvi /Kaisa Kilpeläinen ) 10

Juhlakallion asemakaavoitus tuli vireille hankkeen osallistumisja arviointisuunnitelman laatimisen myötä keväällä 2013. Alueelle, joka käsittää entisen kunnantalon ja sen lähialueen Heikkilässä, tullaan suunnittelemaan pientalovaltaista rakentamista mikä mahdollistaa noin sata uutta asukasta. Suunnittelussa tulee erityisesti ottaa huomioon historiallisen ympäristön arvot ja kevytliikenneyhteyksien kehittäminen. (Aija Aunio / Mikael Pettersson) Uudet kaavahankkeet 2014 Näkymä Jolkbyn kallioilta Kirkkolaaksoon ja liikealueelle. Eteläisen Gesterbyn asemakaavan muutos tähtää kerrostalovaltaisen asuntoalueen täydennysrakentamiseen sekä liikenne- ja pysäköintijärjestelyjen parantamiseen. Suunnittelussa hyödynnetään vuonna 2008 laadittuun Gesterbyn ideasuunnitelmaan. Jotta hanke etenisi, tulee alueen kiinteistöosakeyhtiöiden tehdä ratkaisuja alueidensa kehittämisestä. (Kaisa Kilpeläinen) Kuusalanniityn asemakaavan muutoksen tavoitteena on kuntakeskuksessa sijaitsevan Kuusalan pientaloalueen täydennysrakentaminen kunnan tonttitarjonnan varmistamiseksi. Hanke ei ole edennyt, koska keskeisen maanomistajan kanssa ei ole solmittu kaavoituksen käynnistämissopimusta. (Kaisa Kilpeläinen) Tallinmäen asemakaavan muutokseen kuntakeskuksen liikealueella ryhdytään, jotta Kirkkotorin ja sen lähialueen kehittäminen keskusta-asumiseen ja kaupan tarpeisiin saataisiin eteenpäin. Mahdollista suunnittelukilpailun järjestämistä selvitetään alkuvuonna 2014. Kaavahanke ottaa kantaa myös koulun toiminnan alueella. Keskeisiä liikenteellisiä kysymyksiä tulee olemaan nk. liikealueen kehäkatuyhteyden osoittaminen Vanhan Rantatien ja Nummitien välille. Uusi yhteys palvelee eritoten bussiliikennettä. Kadulle toteutetaan, torin läheisyyteen liikealueen bussipysäkit, joiden kautta kulkee lähes kaikki matkakeskuksesta lähtevät linja-autovuorot. (Tero Luomajärvi) Tolsanmäen asemakaava sijoittuu Tolsan seisakkeen läheisyyteen ja Vanhan Heikkiläntien ympäristöön. Alue kaavoitetaan pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi ja asukasluku tullee olemaan noin 200. Kaava tulee myös mahdollistamaan kuntakeskuksen ja Tolsan välisen pääkevytliikenneyhteyden toteuttamisen. (Tero Luomajärvi) 11

Eteläinen Kirkkonummi Mössöön saarelle laaditaan ranta-asemakaavaa. Valmiit ja vireillä 2013 Kantvikin osayleiskaavan laatiminen on aloitettu yhdyskuntatekniikan lautakunnassa käydyllä tavoitekeskustelulla, laatimalla hankkeen osallistumisja arviointisuunnitelma sekä suorittamalla paikkatietokysely. Alueen kehityskuva valmistuu vuoden 2014 loppuun mennessä. Lähtötietona hyödynnetään vuonna 2002 laadittua Meri-Kantvikin ideasuunnitelmaa ja lisäksi kaavoituksen pohjaksi laaditaan selvityksiä mm. alueen palvelutarpeesta, luonto-olosuhteista, virkistysyhteyksistä jne. Kaavoituksen keskeisiä tavoitteita ovat mm. eheä yhdyskuntarakenne, taajaman vetovoiman vahvistaminen, elinkeinoelämän tarpeiden huomioon ottaminen, merellisyys ja Pikkalanlahden ranta-alueiden maankäyttö sekä toimiva liikennejärjestelmä sisältäen joukkoliikenteen kehittämisen. Osayleiskaavassa osoitettavien asuntoalueiden toteuttaminen edellyttää vaiheittain etenevää asemakaavoitusta, josta päätetään erikseen. (Aija Aunio / konsultti / avoin) Kantvikin teollisuusalueen vuonna 1981 vahvistetun asemakaavan tarkistus tuli vireille vuoden 2013 alussa. Asemakaavan muutos mahdollistaa teollisuustoiminnan laajentamisen sekä asemakaavan ajanmukaisuuden tarkistamisen. Kaavamuutos saatiin valmiiksi ja hyväksyttiin kunnanvaltuustossa loppuvuodesta 2013. Kaavan hyväksymiskäsittely uusittiin alkuvuodesta 2014 eräiden teknisten tarkistusten johdosta. (konsultti / Kaisa Kilpeläinen) Haapiorinteen asemakaava sijaitsee Pikkalanlahden tuntumassa. Alueelle kaavoitetaan haasteelliseen rinnemaastoon pääasiassa kunnan omistuksessa olevalle alueelle pientalovaltainen asuntoalue noin 350 uudelle asukkaalle. Alue kytkeytyy Kantvikin taajamaan sekä myös Hemvikin kosteikkoalueen eteläpuoleisen Strömsbyn alueen kehittämiseen. Kaavaehdotus oli nähtävänä loppuvuodesta 2012 ja lopullinen kaava tullee hyväksymiskäsittelyyn alkuvuonna 2014, mikäli maankäyttösopimukset ovat tulleet lainvoimaisiksi. (Aija Aunio / Tero Luomajärvi) 12

Prikirannan asemakaava tuli vireille vuonna 2012. Tavoite on suunnitella merellinen asuntoalue 200-250 uudelle asukkaalle ja lisäksi alueelle on määrä sijoittaa vähäisesti tiloja palveluille sekä siirtolapuutarha-alue. Helsingin kaupunki omistaa Pikkalanlahden rantavyöhykkeen, jonne on kaavailtu mm. virkistys-, matkailu- ja satamatoimintaa sekä niihin liittyviä oheistoimintoja. Kaavaluonnos oli nähtävillä keväällä 2013. Kaavaehdotus tullee nähtäville keväällä 2014. Kaavan hyväksyminen edellyttää maankäyttösopimuksia. (konsultti / Aija Aunio / Tero Luomajärvi) Bylandsuddenin ranta-asemakaava ryhmittelee alueen vapaa-ajan rakennusten rakennusoikeudet uudelleen. Jo rakennetun lomaasuntoryhmän ja lisärakentamisen käyttö on myös suunniteltu siten, ettei rakennuspaikkoja muodosteta erillisiksi itsenäisiksi tiloiksi ja että niillä on yhteiskäyttöinen ranta-alue. Kunnanvaltuuston hyväksymä kaava sai lainvoiman keväällä 2013. (konsultti / Seppo Mäkinen) Edesholmenin ranta-asemakaava hyväksyttiin kesällä 2012. Kaavassa osoitetaan saarelle kokous- ja edustustiloja 20-30 henkilölle. Helsingin hallinto-oikeus on syksyllä 2013 kumonnut kunnanvaltuuston hyväksymispäätöksen. Kunta ja maanomistaja ovat valittaneet päätöksestä Korkeimpaan hallintooikeuteen jossa asia on kesken. (konsultti / Seppo Mäkinen) Rysshamnenin ranta-asemakaava sijaitsee Porkkalanniemellä ja sen maankäyttö on muutettu nykytarpeiden mukaiseksi maanomistusmuutosten vuoksi. Alueelle halutaan rakentaa korkealuokkaisia loma-asuntoja sekä yksi omakotitalo. Kaavassa on selvitetty rakentamisen määrä, sen luonne ja sijoittuminen. Myös riittävät yleiseen käyttöön soveltuvat virkistysalueet sekä luonto- ja maisema-arvot on turvattu. Helsingin hallintooikeus on syksyllä 2013 kumonnut kunnanvaltuuston hyväksymispäätöksen. Kunta ja maanomistaja ovat valittaneet päätöksestä Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jossa asian käsittely on kesken. (konsultti / Seppo Mäkinen) Haga II ranta-asemakaavassa on tutkittu tarkoituksenmukaiset rakennuspaikat kahdeksalle lomarakennukselle sekä yhdelle ympärivuotiselle asunnolle. Kaava-alueelle on muodostettu kaksi rantaan rajautuvaa kortteliryhmää olemassa olevien rakennettujen alueiden yhteyteen. Lisäksi kaavassa on osoitettu asumista palveleva yhteiskäyttöinen korttelialue sekä lähivenepaikat. Kaava hyväksyttiin loppuvuodesta 2012. Kaavasta tehdyn valituksen käsittely Helsingin hallinto-oikeudessa on kesken. (konsultti / Aija Aunio / Seppo Mäkinen) Lomanin ranta-asemakaava koskee Porkkalassa sijaitsevaa saarta, jonka maankäyttö on osoitettu Saaristo- ja rannikkoalueiden osayleiskaavassa. Ranta-asemakaavan laatimiseen on ryhdytty 2013 laatimalla kaavan osallistumisja arviointisuunnitelma. Tavoitteena on tarkistaa osayleiskaavassa esitettyä mitoitusta ja järjestää saaren rakennusoikeus uudelleen. Kaavan on arvioitu valmistuvan vuoden 2014 aikana. (konsultti / Kaisa Kilpeläinen) Kyrkogårdsön ranta-asemakaava tuli pitkän valitusprosessin jälkeen vuonna 2011 osittain lainvoimaiseksi. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä ranta-asemakaavan korttelit 5, 6 ja 7 kumottiin. Maanomistaja pyrkii kaavamuutoksen avulla kumottujen kortteleiden käyttötarkoituksen ratkaisemiseen. Kaavamuutoksen arvioidaan valmistuvan vuoden 2014 aikana. (konsultti / Seppo Mäkinen) Uudet kaavahankkeet 2014 Strömsbyn teollisuusalueen asemakaavan muutoksella tarkistetaan alueen eteläosan maankäyttö, mikäli kunnan ja Helsingin kaupungin välinen mahdollinen sopimus niin edellyttää. (konsultti / Tero Luomajärvi) Mössön ranta-asemakaavan tavoite Porkkalassa on saattaa alueen maankäyttö paremmin vastaamaan maanomistajan nykytarpeita. Kaavan osallistumisja arviointisuunnitelma on hyväksytty alkuvuodesta 2014. (konsultti / Seppo Mäkinen) 13

Itäinen Kirkkonummi Valmiit ja vireillä 2013 Jorvaksen ja Inkilän osayleiskaava valmistui vuoden 2013 lopussa ja se hyväksyttiin kunnanvaltuustossa alkuvuonna 2014. Seudullisesti merkittävänä palvelu- ja työpaikka-alue vähittäiskaupan suuryksiköineen, toimitiloineen ja toimistoineen mahdollistaa lopputilanteessa 3000 3300 työpaikan ja noin 2500 asukkaan sijoittumisen alueelle. (Tero Luomajärvi) Sorttiaseman eli jätteiden vastaanottopaikan kaavoittaminen Jorvakseen on kunnan ja HSY:n (Helsingin Seudun ympäristöpalvelut - kuntayhtymä) yhteishanke. Kaava sai valituskäsittelyn jälkeen lainvoiman kesällä 2013. (Seppo Mäkinen) Sarvvikinkallion asemakaava muuttaa Sarvvikin asemakaavan kortteleita 2212 2217 muuttamatta juurikaan alueen rakennusoikutta. Suunniteltavan alueen kaupunkikuvallinen ympäristö muuttuu huomattavasti kun pientalojen sijaan alueelle toteutetaan kerrostaloja. Asukasmäärä tullee olemaan noin 600. Kaavamuutos hyväksyttiin kunnanvaltuustossa 2013. Kaava on lainvoimainen. (Tero Luomajärvi / konsultti) Finnträskin rantamaisemaa. Tinapuiston asemakaava sijaitsee Masalan keskustan ja rautatieaseman välittömässä läheisyydessä. Tavoitteena on suunnitella alueelle korkeatasoinen kerrostaloalue noin 600 uudelle asukkaalle. Asumisen lisäksi mahdollistetaan liikuntapalvelujen monipuolistaminen, varataan tila päivittäistavarakaupalle ja otetaan huomioon Masalan teatterin toiminta. Kaavaehdotus valmistuu keväällä 2014. Kaavan hyväksyminen edellyttää maankäyttösopimuksia. (Tero luomajärvi) Inkilänportin asemakaava käsittää Länsiväylän ja Kehä III:n risteyksen sekä sen lähialueet. Alueelle tulee mm. tilaa vaativan vähittäiskaupan suuryksiköitä sekä huoltoasema, jonka yhtyeen voidaan toteuttaa bensanmyynnin lisäksi pieni elintarvikekauppa ja ravitsemusliikkeitä. Kaavaehdotus valmistuu vuoden 2014 loppuun mennessä, mikäli Jorvaksen ja Inkilän osayleiskaava on tullut lainvoimaiseksi. Kaavan hyväksyminen edellyttää maankäyttösopimuksia. (Tero Luomajärvi) Jorvaksenmyllyn asemakaavamuutos oli ehdotuksena nähtävillä vuoden 2011 lopulla. Kaava mahdollistaa Jorvaksen seisakkeen uudet asemajärjestelyt. Kaavan hyväksymistä on viivästyttänyt Liikenneviraston ratasuunnitelman laatiminen, joka edelleen on kesken. Kaava valmistellaan hyväksymiskäsittelyyn keväällä 2014. (Seppo Mäkinen) Länsi-Jorvaksen asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa Jorvaksen nykyisen pientalo- 14

valtaisen asuntoalueen täydennysrakentaminen ja laajentaminen noin 400 uudelle asukkaalle. Valtaosa suunnittelualueesta sijaitsee Masalantien pohjoispuolella rajoittuen ns. keskusmetsään. Kunnan tonttitarjontaa uusi asemakaava lisännee arviolta 40 pientalotontilla. Suunnittelualueella sijaitseva asemakaava ajantasaistetaan. Kaavoitus pantiin vireille alkuvuodesta 2013 laatimalla osallistumisja arviointisuunnitelma. Kaavaluonnos valmistuu keväällä 2014. Kaavan hyväksyminen edellyttää maankäyttösopimuksia. Alueen asukkailta ja muilta osallisilta on kerätty tietoa alueesta kaavoituksen tueksi paikkatietokyselyllä keväällä 2013. Alueelle on saatettu voimaan rakennuskielto ja toimenpiderajoitus kaavan laatimisen ajaksi. (Kaisa Kilpeläinen) Masalan urheilupuiston asemakaava käsittää puiston lähialueineen. Kaavamuutoksella turvataan urheilupuiston kehittäminen urheiluhalleineen ja asukaspuistorakennuksineen sekä terveyskeskuksen laajentamismahdollisuudet. Lisäksi mahdollistetaan Masalantien varrella, urheilupuiston eteläpuolella olevan rivitalokorttelin uudistaminen. Masalantien kehittämisselvityksen mukaisesti mm. Masalantien ja Sundsbergintien risteykseen toteutetaan kiertoliittymä ja toteutetaan muut liikenteen järjestämistarpeet. Kaavamuutos tuli vireille loppuvuodesta 2012 osallistumisja arviointisuunnitelman laatimisen myötä. Kaavaluonnos on valmistelussa ja se saataneen nähtäville keväällä 2014. Kaavan hyväksyminen edellyttää aankäyttösopimuksia. (Seppo Mäkinen) Bjönsinmäen asemakaavan muutos sijaitsee Masalan keskustassa, kirkon ja Masalantien lähiympäristössä. Hanke tähtää mm. vanhan liikerakennuksen korvaamiseen laadukkaalla kerrostaloasumisella. Kaavoitus on aloitettu laatimalla osallistumisja arviointisuunnitelma vuonna 2013. Kaavaluonnoksen on arvioitu valmistuvan syksyllä 2014. Kaavan hyväksyminen edellyttää maankäyttösopimuksia. Kaava-alueelle on saatettu voimaan rakennuskielto ja toimenpiderajoitus kaavan laatimisen ajaksi. (Kaisa Kilpeläinen) Kurkirannan asemakaava sijoittuu Länsiväylän ja Finnträsk järven väliin. Rantamaisemaan sijoittuva hanke kytkeytyy Sarvvikin asemakaavaan. Liikennejärjestelyt ja uuden moottoritien liikennemelun torjuminen ovat keskeisiä suunnitteluhaasteita ja lähtökohtana mm. seudullisen kevytliikenneyhteyden toteuttaminen Espoonlahdelta alueen läpi kuntakeskukseen. Myös alueella sijaitsevan uimapaikan säilyminen kaikkien käytössä halutaan turvata. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistui loppukesästä 2013. Kaavan hyväksyminen edellyttää maankäyttösopimusta. (konsultti / Tero Luomajärvi / Seppo Mäkinen) Masalan osayleiskaavoitus käynnistyi, kun kaavan osallistumisja arviointisuunnitelma hyväksyttiin vuoden 2013 lopussa. Masalan ja Luoman asukkaiden tietoa kaavoituksen pohjaksi haettiin myös paikkatietokyselyn avulla. Kaavatyö jatkuu vuonna 2014 Masalan ja Luoman yhteisen kehityskuvan laatimisella. Perusselvityksiä tehdään myös palvelutarpeesta, luonto-olosuhteista, virkistysyhteyksistä, ja liikennejärjestelyistä. Keskeisiä tavoitteita ovat asukasluvun huomattava kasvattaminen sekä toimivan liikennejärjestelmän toteuttaminen. Kaava-alueelle on saatettu voimaan rakennuskielto ja toimenpiderajoitus kaavoituksen ajaksi. Kaavaluonnos valmistunee loppuvuodesta 2014. (Kaisa Kilpeläinen / Seppo Mäkinen) Själsundin ranta-asemakaavaava sijaitsee mantereella Hirsalassa, Bylandet saaren pohjoispuolella. Tavoitteena on sijoittaa Saaristoja rannikkoalueiden osayleiskaavassa osoitettu lomarakennusoikeus uudella tavalla. Kaavan osallistumisja arviointisuunnitelma valmistui loppuvuodesta 2013. Kaava valmistunee vuoden 2014 aikana. (Seppo Mäkinen) Uudet kaavahankkeet 2014 Jorvaksenkolmion alueen maankäytön kehittämiseksi järjestettiin tontinluovutuskilpailu vuonna 2010. Tavoitteena on ideasuunnitelman pohjalta kehittää Jorvaksen aluetta kaupalliseksi keskukseksi joka kytkeytyy asematoimintoihin. Kaava tullee vireille loppuvuodesta 2014, mikäli Jorvaksen ja Inkilän osayleiskaava on tullut lainvoimaiseksi. 15

Pohjoinen Kirkkonummi Veikkola, Lamminjärven ja Kalljärven välinen kannas. Valmiit ja vireillä 2013 Kylmälän osayleiskaava oli luonnoksena nähtävillä vuonna 2010. Hanke on viivästynyt, koska alueen vesihuoltoratkaisu kytkeytyy seudulliseen hankkeeseen jota selvitetään edelleen. Kun riittävä selvyys alueen vesihuollon toteuttamisperiaatteista on saatu kaavaehdotus voisi olla valmis syksyllä 2014. Kaavoituksen tavoitteena on eheyttää kylärakennetta, ohjata asuminen sille sopiviin paikkoihin sekä osoittaa riittävät virkistysalueet ja johdonmukaiset ulkoilu- ja ratsastusreitit. Samalla tutkitaan liikenneturvallisuuden ja joukkoliikenteen parantamismahdollisuuksia sekä selvitetään alueen palvelutarve. Osayleiskaavatyötä varten on tehty luontoselvitys, liitooravaselvitys, rakennusinventointi ja liikenteellinen tarkastelu. (Seppo Mäkinen) Perälänjärven asemakaavan alue on ajantasaistettu mm. vesihuollon ja liikennejärjestelyjen osalta. Kunta hyväksyi kaavamuutoksen 2012. Uudenmaan ELY-keskus teki kaavasta oikaisuvaatimuksen, joka liittyi Turunväylän moottoritien liikennemeluun ja suunnitellun Espoo-Salo ratayhteyden (ESA-rata) linjauksen merkintään. Kaava hyväksyttiin kunnassa uudelleen suppeampana. Poisrajattu alue käsitellään erillisenä kaavahankkeena, joka on nimetty Perälänkannaksen asemakaavaksi. Perälänjärven asemakaavasta tehty valitus hylättiin Helsingin hallinto-oikeudessa 2013. Valittaja on pyytänyt valitusoikeutta Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jossa valitusoikeuden käsittely on kesken. (Mikael Pettersson) Suonsyrjän asemakaava, kuten muutkin Veikkolan kaavamuutokset, on pantu vireille alueen vesihuollon ja parempien liikennejärjestelyjen rakentamisen johdosta. Suonsyrjän ja Perälänjärven kaavahankkeiden haasteellisuutta ovat lisänneet sekä Turunväylän moottoritien liikennemelu että suunnitellun ESA-radan raidevaraus, joka on jouduttu linjaamaan Veikkolan taajaman läpi. ELY-keskuksen tehtyä oikaisuvaatimuksen Perälänjärven kaavasta nimenomaan Turunväylän meluun ja suunnitellun ESA-radan linjauksen merkintään viitaten, tarkistettiin Suonsyrjän asemakaavaa ennen sen hyväksymistä kunnanvaltuustossa siten, että Turunväylän pohjoispuoleinen alue rajattiin pois Suonsyrjän kaavasta. Kyseinen alue 16

liitettiin Perälänkannaksen kaavaan. Näin suunnitellun ESA-radan linjauksen edellyttämä aluevaraus suojaviheralueineen on samassa asemakaavassa. Suonsyrjän asemakaava hyväksyttiin kesällä 2013. Kaavasta valitettiin Helsingin hallintooikeudelle ja kunta vastasi valitukseen loppuvuodesta 2013. Valitusta ei ole ratkaistu. (Mikael Pettersson) Perälänkannaksen asemakaava, joka siis päivittää olemassa olevan maankäytön suunnitellun ESA-radan linjauksen sekä Turunväylän melualueen kohdalla, oli ehdotuksena nähtävänä loppuvuodesta 2013. Kaavamuutos tulee hyväksyttäväksi alkuvuodesta 2014. (Mikael Pettersson) Sjökullan oppimiskeskuksen asemakaava mahdollistaa koulun laajennuksen ja päiväkodin rakentamisen. Asemakaava hyväksyttiin keväällä 2012 ja se sai lainvoiman keväällä 2013, Helsingin hallinto-oikeuden hylättyä kaavasta tehdyn valituksen. (Seppo Mäkinen) Kurkgårdin ranta-asemakaavan muuttaminen tilakeskuksen osalta aloitettiin vuonna 2009. Maanomistajan tavoitteena on muuttaa maankäyttö nykytarpeita vastaavaksi sijoittamalla käyttämättömät rakennusoikeudet kartanon alueella useampaan yksikköön, jotka pääasiassa osoitettaisiin loma-asumiseen. Kunnan lähtökohtana on kulttuurihistoriallisten ja maisemallisten arvojen säilyttäminen. Kaavaluonnos oli nähtävänä kesällä 2012. Kaavamuutos pyritään saamaan hyväksymiskäsittelyyn vuoden 2014 aikana. (konsultti / Aija Aunio / Kaisa Kilpeläinen) Veikkolan teollisuusalueen asemakaavamuutoksen tavoite korttelissa 125 on luoda edellytykset teollisuus- ja varastotilojen laajennukselle. Kaavamääräys, joka koskee liiketilan sijoittamista korttelialueelle, on laadittu muuttuneen kaupan lainsäädännön mukaisesti. Yhdyskuntatekniikan lautakunta hyväksyi muutoksen keväällä 2013. Lopullisesti kaavanmuutos voidaan hyväksyä kunnanvaltuustossa maankäyttösopimuksen tultua lainvoimaiseksi. (Mikael Pettersson) Veikkolanportin asemakaava sijaitsee Turunväylän ja suunnitellun ESA-radan välisellä alueella Veikkolan keskustan pohjoispuolella. Se laaditaan ensisijaisesti elinkeinoelämän tarpeisiin. Kaavan osallistumisja arviointisuunnitelma hyväksyttiin syksyllä 2013. Kaavaluonnos valmistunee syksyllä 2014. (Tero Luomajärvi / Mikael Pettersson) Laguksenpuiston asemakaavan tavoite on muuttaa Veikkolan parantolan alue asumiseen. Kaavan osallistumisja arviointisuunnitelma hyväksyttiin syksyllä 2013. Kaavaluonnos pyritään saamaan valmiiksi loppukesästä. Kaavamuutoksen hyväksyminen edellyttää maankäyttösopimusta. (Mikael Pettersson) Uudet kaavahankkeet 2014 Lugnet asemakaava perustuu maanomistajan kaavoitusaloitteeseen, joka koskee Kylmälässä sijaitsevan kauppapuutarha-alueen asemakaavoittamista. Viranomaistahot ovat edellyttäneet asemakaavan laatimista mm. kauppapuutarhan energiahuollon edellyttämien pysyvien polttoainesuojien rakentamista varten. Kaavamuutoksen hyväksyminen edellyttänee maankäyttösopimusta. Kaava tullee vireille keväällä 2014. (Seppo Mäkinen) Veikkolanpuro II asemakaava on nykyisen asuntoalueen jatkorakentamiskohde. Alue suunnitellaan tiiviiksi erillispientalojen asuntoalueeksi, joka kytkeytyy Veikkolan urheilupuistoon. Selvitettäviä kysymyksiä ovat mm. palvelutarve, puistojen monikäyttöisyys, kevytliikenneyhteydet ja mahdollisen urheiluhallin sijoittaminen alueelle. Kaava tullee vireille keväällä 2014. (Mikael Pettersson) Hauklammen ranta-asemakaava perustuu maanomistajan kaavoitusaloitteeseen. Vuoden 2014 alussa järjestetyssä viranomaisneuvottelussa todettiin Uudenmaan ELY- keskuksen taholta, ettei hanketta ole perusteltua toteuttaa ranta-asemakaavana. (konsultti / Seppo Mäkinen) 17

Muut hankkeet ja suunnitelmat Arkkitehtuuripoliittisen ohjelman laatiminen pantiin käyntiin vuoden 2013 alussa. Ohjelma tähtää tulevaisuuteen ja sen yksi tavoite on toimia pitkän tähtäimen suunnittelun apuvälineenä. Ohjelma muodostuu pääsääntöisesti strategiatasoisista yleistavoitteista, niistä johdetuista erityistavoitteista sekä toimenpiteistä ohjelman toteuttamiseksi. Hankkeen kautta pyritään ohjaamaan kuntaan sijoittuvaa rakentamista niin taajamissa kuin haja-asutusalueilla ja se koostuu useasta osahankkeesta, jotka on suunnattu eri kohderyhmille. Hankkeeseen liittynyt luottamushenkilöille, viranomaisille, yhteisöille ja yhdistyksille suunnattu aloitusseminaari järjestettiin 14.3.2013 Kirkkonummella. Seminaari järjestettiin yhteistyössä Uudenmaan liiton, Uudenmaan ELY- keskuksen sekä Arkkitehtuurin tiedotuskeskuksen kanssa. Maalis-huhtikuussa oli kunnan internet-sivujen kautta mahdollisuus osallistua paikkatietokyselyyn, jossa kartoitettiin kuntalaisten mielipiteitä rakennetusta ympäristöstä. Syksyllä käynnistyi yhteistyössä Arkkitehtuurin tiedotuskeskuksen (Archinfo) kanssa valmisteltu arkkitehtuurikasvatushanke, joka suunnattiin Kuntakeskuksen yläkoululaisille ja lukiolaisille. Lisäksi arkkitehtuuripoliittista ohjelmaa valmisteltiin kunnan eri hallintokuntien välisenä työryhmätyöskentelynä. Paikkatietokyselyjen avulla halutaan kerätä alueiden asukkailta ja muilta osallisilta tietoa ja näkemyksiä suunnittelualueesta kaavoituksen ja päätöksenteon tueksi. Lähtö- ja tavoitetietoja tarvitaan erityisesti suunnittelun alkuvaiheessa ja tavoitteena on kaavoitusprosessin sujuvuuden parantaminen. Paikkatietokyselyjä tehdään pääsääntöisesti laadittaessa vaikutuksiltaan merkittäviä kaavahankkeita kuten osayleiskaavoja ja laajoja asemakaavoja. Mahdollisesta paikkatietokyselystä mainitaan kaavan osallistumisja arviointisuunnitelmassa. Kyselyjä voidaan hyödyntää myös yleisluontoisessa tiedonhankinnassa. Vuonna 2013 paikkatietokyselyjä tehtiin yhteensä kuusi kappaletta, joista kolme keväällä arkkitehtuuripoliittisen ohjelman, Kuntakeskus 2. vaiheen osayleiskaavan ja Länsi-Jorvaksen asemakaavan valmistelun yhteydessä. Elokuussa toteutettiin Kirkkonummen kaunein paikka äänestys osana Kirkkonummi-päivien ja Euroopan rakennusperintöpäivän tapahtumaa. Loppuvuodesta toteutettiin Masalan ja Luoman sekä Kantvikin osayleiskaavojen aloituksiin liittyvät kyselyt. Kyselyihin vastattiin Kirkkonummen kunnan internet-sivujen kautta. Kirkkonummen kaunein paikka-äänestyksen voittaja Hvitträsk. 18

Liikennesuunnittelu Seudullinen suunnittelu Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ2011) oli ensimmäinen todellinen seudullinen suunnitelma, joka laadittiin 14 kunnan alueelle. Vuonna 2012 aloitettiin HLJ2015-suunnitelman laatiminen. Se liittyy Helsingin seudun maankäyttösuunnitelmaan (MASU). Molemmat suunnitelmat laaditaan keskenään tiiviissä vuorovaikutuksessa ja ne tulevat syksyllä 2014 kuntaa lausunnoille. Vuonna 2012 käynnistyi niin ikään Länsi- Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen ja kunta antoi lausunnon laaditusta aineistosta loppuvuonna 2013. Kirkkonummi osallistuu molempien vireillä oleviin liikennejärjestelmäsuunnitelmien laadintaan. Liikennejärjestelmäsuunnittelu on strateginen suunnitelma, joka linjaa seudullista liikennepolitiikkaa pitkällä aikavälillä. HLJ2015-suunnitelma kytkeytyy Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) yhteistyöprosessiin. Metropolialueen liikenneinfrastruktuurin pienet kustannustehokkaat hankkeet (ns. KUHAhankkeet) pohjautuvat HLJ2011-suunnitelmaan. Vuosien 2014 2015 hankkeita Kirkkonummella ovat Haapajärvi - Veikkola kevytliikenneväylä (sis. Uudenmaan ELYkeskuksen TSL-suunnitelmaan 2014-2017), Näkymä Kehä III:n sillalta uudelle moottoritielle. Kirkkonummen rautatieaseman (matkakeskus) liityntäpysäköintialue ja Tolsan rautatieliikennepaikan (seisake) parantaminen. Kuntakeskuksen ja Kivenlahden välinen moottoritie valmis Syksyllä 2013 avattiin virallisesti moottoritie kuntakeskuksesta Espoon Kivenlahteen. Hanke on merkittävä kunnan kehittymisen näkökulmasta ja odotukset ovat suuret sen vaikutuksesta kunnan vetovoiman lisääjänä. Nimistötoimikunnan suosituksen mukaisesti moottoritie nimettäneen Länsiväyläksi myös Kirkkonummen puolella. Matkakeskukseen lisää liityntäpysäköintipaikkoja Vuonna 2014 pannaan vireille matkakeskukseen liittyvien liityntäpysäköintipaikkojen ja vuorobussien pikapysäköintialueen suunnittelu, kun Asemapuiston asemakaava on hyväksytty keväällä 2014 kunnanvaltuustossa. Tolsan seisakkeen rakentaminen pannaan käyntiin Vuoden 2014 alussa Liikennevirasto on pannut vireille seisakkeen rakennussuunnitelmien päivittämisen. Rakentamishankkeeseen kuuluu myös liityntäpysäköintialueen toteuttaminen. Rakentaminen alkaa vuonna 2014 ja uudistetun seisakkeen on määrä olla käytössä 19

vuonna 2016. Rakentaminen käsittää mm. uuden rautatiesillan rakentamisen. Uudistettu seisake sijaitsee sillan kohdalla ja palvelee näin mm. Tolsan asemanseudun toteutettavan kerrostaloalueen asukkaita.. Paineet Jorvaksen seisakkeen parantamiseksi kasvavat Jorvaksen ja Inkilän osayleiskaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa. Alueen maankäyttö muuttuu: esimerkiksi asemanseutu on keskustatoimintojen aluetta mahdollistaen mm. Joukkoliikenne ja liityntäpysäköinti Kirkkonummen kunta on Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) jäsen. Kirkkonummen alueella linja-autoliikenteen järjestämistapa muuttuu syysliikenteen alussa vuonna 2014, kun Kirkkonummi siirtyy Turunväylän liikennettä lukuun ottamatta HSL:n tilaamaan joukkoliikenteeseen. HSL on kilpailuttanut bussilinjat alkuvuonna 2014. Nykyisiä bussilinjoja selkeytetään ja yhteydet mm. hajaasutusalueille paranevat. Vanhan Turuntien linja-autopysäkit parannettiin vuoden 2013 aikana. Keskeisten pääväylien pysäkkien parantamisprojekti jatkuu tulevina vuosina. Matkakeskukseen suunnitellaan vuonna 2014 lisään liityntäpysäköintipaikkoja. Rakentaminen ajoittuu vuosille 2015 ja 2016. Tällä hetkellä liityntäpysäköintipaikkoja on matkakeskuksen läheisessä pysäköintilaitoksessa. Vuonna 2012 rakennettiin kuntakeskuksen ja Kivenlahden välisen moottoritien rakentamisen yhteydessä Sundsbergintien (Sarvvik) ja Porkkalantien (Tolsa) eritasoliittymien yhteyteen liityntäpysäköintialueet. Tolsan asemanseudun asemakaavan kunnallistekniikan rakentaminen pantiin vireille vuonna 2013 ja rautatien pohjoispuolelle toteutetaan pienehkö liityntäpysäköintialue, joka valmistuu vuoden 2014 loppuun mennessä. Seisakkeen rakentamishankkeen yhteydessä toteutetaan rautatien eteläpuolelle uusi liityntäpysäköintialue, joka otettaneen käyttöön vuonna 2016. kerrostalojen rakentamisen seisakkeen välittömään läheisyyteen. Lisäksi vireillä oleva Länsi-Jorvaksen asemakaavahanke tehostaa maankäyttöä seisakkeen vaikutusalueelle. Kunnalla on puitesopimus Liikenneviraston kanssa aseman parantamisesta vuodelta 2002. Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelujen edustaja on seudullisen suunnittelun lisäksi osallistunut useisiin seudullisesti laskettaviin yhteistyöhankkeisiin, kuten tiesuunnitelmien ja ratasuunnitelmien laatimiseen. Lisäksi kunta suunnittelee vuonna 2014 toista liityntäpysäköintialuetta rautatien eteläpuolelle. Sen rakentaminen ajoittuu joko vuodelle 2015 tai 2016. Liikenneviraston hanke, Jorvaksen seisakkeen rakentamissuunnitelma, on edistynyt perin hitaasti, mikä ei ole mahdollistanut alueen asemakaavan muutoksen sujuvaa etenemistä. Alueelle tulee liityntäpysäköintiä. Päätöksiä ei ole tehty seisakkeen parantamisesta eikä liityntäpysäköinnin toteuttamisesta. Kävely ja pyöräily sekä liikenneturvallisuus Kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita on parannettu mm. rakentamalla kevytliikenneyhteyksiä Kirkkonummen kevytliikenneverkoston ja luontopoluston kehittämissuunnitelman mukaisesti. Haapajärven ja Veikkolan välisen sekä Lapinkylän kevytliikenneväylän toteutus on ohjelmoitu Uudenmaan ELY- keskuksen suunnitelmissa alkamaan vuonna 2015. Rakentamispäätöksiä ei ole tehty. Kirkkonummen liikenneturvallisuustyöryhmä on perinteisesti toiminut aktiivisesti. Vuonna 2013 liikennesuunnitteluinsinöörin poissaolon takia työryhmän toiminta on väliaikaisesti keskeytetty, mutta toiminta jatkuu kesän 2014 jälkeen. Liikennealoitteet, jotka käsittävät mm. liikenneturvallisuuden parantamisesityksiä, käsitellään palvelutuotannon lautakunnassa alkuvuonna 2014. 20