KATAJANOKKA ALVAR AALTO - SUOJELUKOHDE, STORA ENSO OYJ:N PÄÄKONTTORI

HELSINGIN KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO ASEMAKAAVAOSASTO 20:2048 KATAJANOKKA ALVAR AALTO - SUOJELUKOHDE, STORA ENSO OYJ:N PÄÄKONTTORI ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS ASEMAKAAVAN MUUTOSKARTTA NRO 2048 PÄIVÄTTY 4.4.20 Asemakaavan muutos koskee: Helsingin kaupungin 8. kaupunginosan (Kruununhaka) korttelin 42 tonttia Kaavan nimi: ALVAR AALTO -SUOJELUKOHDE, STORA ENSO OYJ:N PÄÄKONTTORIRAKENNUS Hankenumero: 0685_ Laatija: Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosasto Vireilletulosta ilmoittaminen: 8.3.2005 Kaupunkisuunnittelulautakunta: 4.4.20 Nähtävilläolo (MRL 65 ): Hyväksyminen: kaupunginvaltuusto Voimaantulo: Alueen sijainti: Alue sijaitsee Katajanokan kaupunginosan länsiosassa osoitteessa Kanavaranta.

i LIITTEET Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Seurantalomake Sijaintikartta Asemakaavan muutoksen pienennös Ote maakuntakaavasta Ote Yleiskaava 2002:sta Ote ajantasa-asemakaavasta Kuvaliite Rakennussuojelupäätös, Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus 8.2.200, ympäristöministeriö.6.200 LUETTELO MUUSTA KAAVAA KOSKEVASTA MATERIAALISTA Stora Enson pääkonttori. Rakennushistoriaselvitys, inventointi ja arvon määrittely, ark-byroo, 2.3.2007 YHTEYSHENKILÖ KAAVAN VALMISTELUSSA Arkkitehti Leena Makkonen suunnitteluavustaja Merit Tuomi

TIIVISTELMÄ 2 LÄHTÖKOHDAT Asemakaavan muutoksen sisältö Asemakaavan muutoksessa tontilla sijaitsevan rakennuksen pääkäyttötarkoitukseksi merkitään liike- ja toimistorakennus, lisäksi rakennuksessa sallitaan näyttely- ja ravintolatiloja, julkisen palvelutoiminnan tiloja sekä yksi asunto. Rakennus merkitään suojelluksi rakennussuojelulain nojalla. Kerrosala säilyy entisellään. Asemakaavan muutoksen valmistelun vaiheet Vireilletulosta ilmoitettiin osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (8.3.2005), jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 8.3.2005) sekä asemakaavan muutosluonnos. Rakennussuojelukysymyksen ratkettua (.6.200) asemakaavan muutoksen valmistelua on jatkettu vuoden 200 ja 20 aikana. Asemakaavan muutoksen valmistelun ja muun suunnittelun vaiheista kerrotaan tarkemmin kohdassa 7, SUUNNITTELUN VAIHEET. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Asemakaavan muutosta koskee kulttuuriympäristöjen ja luonnonperintöjen arvojen säilymiseen liittyvä erityistavoite. Pääkonttorirakennus kuuluu Museoviraston laatiman inventoinnin mukaan valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY 2009, Katajanokan vanha osa). Rakennuksen kulttuurihistoriallisten arvojen säilyminen on ollut asemakaavan muutoksen ensisijaisena lähtökohtana. Tavoitteitten huomioon ottamista selostetaan tarkemmin kohdassa 4, ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS, Suojelukohteet. Ympäristöministeriön 8..2006 vahvistamassa Uudenmaan maakuntakaavassa suunnittelualue on keskustatoimintojen aluetta. Lisäksi alu-

2 etta koskee merkintä, jonka mukaan se on kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue. Yleiskaava Asemakaavat Rakennusjärjestys Kiinteistörekisteri Rakennuskiellot Helsingin yleiskaava 2002:ssa (kaupunginvaltuusto 26..2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.2.2004) alue on kerrostalovaltaista aluetta, joka varataan asumista ja toimitiloja varten. Alue on yleiskaavassa osoitettu kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti tai maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi, jota kehitetään siten, että sen arvot ja ominaisuudet säilyvät. Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen. Alueella voimassa oleva asemakaava (nro 4723) on vahvistettu vuonna 960. Kaavan mukaan alue on liikerakennuksen korttelialuetta (AL). Rakennusoikeutta ei ole määritelty. Kaavassa on rakennuksen korkeutta ja sisäänvedettyä ullakkokerrosta koskeva määräys. Lisäksi viitataan rakennusjärjestyksen määräyksiin. Helsingin kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty 22.9.200. Alue on merkitty Helsingin kaupungin ylläpitämään kiinteistörekisteriin. Alueella on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 53 :n momentin mukainen rakennuskielto asemakaavan muuttamiseksi. Kielto on voimassa.0.202 saakka. Muut suunnitelmat ja päätökset Alvar Aalto Säätiö esitti kirjeessään kaupunginhallitukselle 2.6.2000, että vailla suojelua olevien Alvar Aallon suunnittelemien Helsingissä sijaitsevien kohteiden arvo ja merkitys selvitettäisiin ja mahdollinen suojelu ja sen tavoitteet määriteltäisiin asemakaavassa. Kaupunginhallitus päätti 8.2.2000 asettaa kyseiset kohteet rakennuskieltoon. Alvar Aallon suunnittelemista Helsingin kohteista on tähän mennessä suojeltu joko asemakaavalla tai rakennussuojelulailla kaikki paitsi Kort-

3 vikin vapaa-ajan rakennus ja sauna sekä Kansaneläkelaitoksen pääkonttori. Stora Enso Oyj:n pääkonttorirakennuksen suojelu pyrittiin ensin ratkaisemaan asemakaavalla. Kaavaluonnos laadittiin vuonna 2005. Tämän jälkeen kuitenkin todettiin, että soveltuvampi suojelun tapa pääkonttorirakennuksen kohdalla olisi suojelu erityislailla siitä syystä, että rakennuksen arvokkaiden sisätilojen ja erityisesti kiinteän sisustuksen suojelu ei riittävässä määrin ole mahdollista maankäyttö- ja rakennuslain nojalla. Rakennus on myös rakennussuojelulain tarkoittama kohde, jolla on kulttuurihistoriallista merkitystä rakennushistorian, rakennustaiteen ja erityisten ympäristöarvojen kannalta. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 7.2.2008 esittää kaupunginhallitukselle, että se tekisi esityksen Uudenmaan ympäristökeskukselle Stora Enso Oyj:n pääkonttorirakennuksen suojelemiseksi rakennussuojelulain nojalla. Kaupunginhallitus päätti 25.3.2008 esittää Uudenmaan ympäristökeskukselle, että Stora Enso Oyj:n pääkonttorirakennus suojeltaisiin rakennussuojelulain nojalla. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus määräsi 8.2.200 Stora Enso Oyj:n pääkonttorirakennuksen suojeltavaksi rakennussuojelulain nojalla. Ympäristöministeriö vahvisti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen alistaman suojelupäätöksen.6.200. Suojelukysymyksen ratkettua asemakaavan muutoksen valmistelua on jatkettu suojelupäätöksen pohjalta. Pohjakartta Maanomistus Helsingin kaupungin kiinteistöviraston kaupunkimittausosasto on laatinut pohjakartan, joka on tarkistettu 22.3.20. Tontti on yksityisomistuksessa. Rakennettu ympäristö ja suojelukohteet Stora Enso Oyj:n pääkonttori liittyy rakennuskannaltaan hyvin monipuoliseen ympäristöön. Katajanokan vanha osa on valtakunnallisesti mer-

4 kittävä rakennettu kulttuuriympäristö (Museovirasto, ympäristöministeriö, RKY 2009). Rakennus on suojeltu rakennussuojelulain nojalla. Alvar Aallon suunnittelema Stora Enso Oyj:n pääkonttorirakennus. Rakennus on valmistunut vuonna 96. Alvar Aalto suunnitteli Enso Gutzeitille jo 930-luvulla muutamia toteuttamatta jääneitä projekteja. Sen jälkeen hän teki muun muassa sisustussuunnitelmia Enson rahtialuksille. Jälleenrakennuskaudella Aallon yhtiölle suunnittelemia teollisesti valmistettuja pientaloja rakennettiin eri puolille Suomea. 950-luvulla hän suunnitteli yhtiölle lukuisasti teollisuusrakennuksia, voimalaitoksia sekä tehdaspaikkakuntien asuinrakennuksia. Enso Gutzeitin pääkonttori siirrettiin sodan jälkeen luovutetussa Karjalassa sijainneesta Ensosta Imatralle, josta se pian siirtyi Helsinkiin. Täällä pääkonttori sijaitsi eri osoitteissa ennen Katajanokan toimitalon rakentamista. Katajanokalle pääkonttoritoiminnat siirtyivät keskustan Sokoksen talosta. Katajanokan pääkonttori jäi viimeiseksi Aallon yhtiölle suunnittelemaksi rakennukseksi. Rakennuttaja oli Enso-Gutzeit Eläkekassa. Kaupunkikuvallinen asema ja ulkoasu Pääkonttorirakennus kytkeytyy itsenäisenä monumenttina laajempaan kaupunkirakenteelliseen kokonaisuuteen. Sillä on erityinen merkitys Katajanokan kaupunginosan porttina sekä lisäksi merenrantamaisemaan sijoittuvana ja kauppatorin suuntaan näkyvänä maamerkkinä. Rakennus päättää Pohjoisesplanadin ja kauppatorin ympäristön uusrenessanssi- ja empiretyylisten rakennusten reunustaman katunäkymän. Kerrotaan, että Alvar Aalto yhdisti näkymän mielessään italialaisen rantakadun maisemaan ja halusi liittää pääkonttorirakennuksen tähän kokonaisuuteen. Alvar Aalto tutki työtä aloittaessaan huolellisesti rakennuksen vaikutusta ympäröivään miljööseen. Hänen aloitteestaan tontille aiottua rakennusoikeutta pienennettiin ja rakennusmassaa madallettiin. Pääkonttorirakennus täyttää koko sille varatun tontin. Pääkonttorirakennuksen vahva ominaispiirre on sen julkisivupinnan säännöllinen rytmi ja marmorikentistä ja suurista neliömäisistä ikkunoista muodostuva verkkomainen rakenne. Aallon mukaan verkkojulkisivun avulla voitiin saavuttaa rytmillistä harmoniaa, joka on luonteenomaista pääkonttorirakennusta ympäröiville rakennuksille. Samalla perusteella verkkomainen julkisivu esiintyi kaikissa Aallon Helsingin keskustaan suunnittelemissa toimisto- ja liiketaloissa. Vastaavanlainen ratkaisu, tosin eri materiaaleista toteutettuna, on Rautatalossa (955), SYP:n pääkonttorin laajennusosassa (965) Fabianinkadulla sekä Akateemisen kirjakaupan (969) julkisivussa. Katajanokan pääkonttorirakennuksen kaakon puoleinen julkisivu on umpinainen, koska alun perin varauduttiin rakennuksen laajentamiseen. Aalto laati laajennussuunnitelmia

5 970-luvulla, mutta ajatuksesta kuitenkin luovuttiin. Uspenskin katedraalin suuntaan rakennusmassa muodostaa syvennyksen antaen tilaa monumentaaliselle sakraalirakennukselle. Rakennuksen ylimpien kerrosten terassointi ja ylimpään kerrokseen liittyvä oleskelutasanne ovat pääkonttorirakennuksen olennainen ominaispiirre. Pääkonttorirakennuksen pääasiallinen julkisivumateriaali oli alun perin italialaista Carraran marmoria. Italia oli Alvar Aallolle läpi hänen uransa erittäin tärkeä ja keskeinen inspiraation lähde, sikäli myös italialaisella materiaalilla oli hänelle erityinen merkitys. Aalto koki marmorin erityisen arvokkaana materiaalina, jolla hän korosti useiden rakennustensa merkityksellisyyttä. Hän käytti sitä arkkitehtuurissaan sekä ulkona että sisällä. Marmoria on Kelan pääkonttorin (948, 953 57) ja Rautatalon (95, 955 957 lattiamateriaalina, Otaniemen korkeakoulurakennusten (949 ) julkisivujen osana, Akateemisen kirjakaupan lattiassa ja parvekkeissa, Tammisaaren säästöpankin (964 70, 984 86) julkisivussa sekä Finlandia-talossa (962 7, 975) niin ulkona kuin sisäpinnoissa. Stora Enson kansallinen merkittävyys suomalaisena metsäteollisuusyhtiönä sekä rakennuksen kaupunkikuvallinen asema ovat syitä korostaa sen erityisyyttä materiaalivalinnan kautta. Myös muut julkisivumateriaalit ovat arvokkaita: sokkeli on graniittia, julkisivun metalliosat ovat kuparia ja messinkiä. Vuonna 200 tutkittiin julkisivun kunto ja todettiin, että marmorilaatat olivat menettäneet lujuuttaan. Lisäksi laatat olivat likaantuneet ja monet niistä halkeilleet ja käyristyneet, sillä marmorin huokoisuus ja vedenimukyky ovat huomattavan suuret. Likaantumista oli jouduttanut kivipinnan kemiallinen syöpyminen. Ilmastorasituksen seurauksena marmorin rapautuminen ja kivilaattojen käyristyminen olivat jatkuva prosessi. Julkisivupinnan uusiminen oli tullut ajankohtaiseksi. Omistajan aikomuksena oli ensin korvata marmori graniitilla, mutta lopulta päädyttiin valitsemaan alkuperäinen materiaali eli marmori. Julkisivut uusittiin kauttaaltaan, Uusi kiviaines ei kuitenkaan ole Carraran marmoria vaan peräisin Portugalista. Sisätilat Rakennuksen maantasokerroksessa oli alun perin tilavan sisääntuloaulan lisäksi Finnlines-yhtiön myyntikonttori, laivanvarustamon miehistön tiloja, varastoja ja toimistohuoneita. Nykyisellään koko alakerta on toimistokäytössä. Kolme seuraavaa kerrosta ovat keskenään lähes samanlaisia. Toimistohuoneista muodostuvat solut ryhmittyvät kerrosaulan ja leveiden käytävien varrelle. Pohjaratkaisun luonteenomainen ominaispiirre ovat toimistosoluihin liittyvät etuhuoneet. Toisessa kerroksessa on alun perin asuntona toiminut tilakokonaisuus, jota nykyisin

6 käytetään vierasmajoitustilana. Viides kerros johtajiston tiloineen poikkeaa sisustusratkaisuiden ja -materiaalien puolesta muista toimistokerroksista. Kuudennessa, pinta-alaltaan muita pienemmässä kerroksessa on juhlava aula, kabinetteja sekä henkilökunnan ruokala. Kattoterassi kiertää tiloja kahdella puolella. Rakennuksessa on kaksi kellarikerrosta, joista ylemmässä on pysäköintitiloja, alemmassa teknisiä tiloja. Sisustus ja kalusteet, joista monet on suunniteltu pääkonttorirakennusta varten, muodostavat olennaisen osan rakennuksen arkkitehtonisesta arvosta. Sisätilat ovat varsin hyvin säilyneet lähes alkuperäisasussaan. Monia pieniä muutoksia ja korjauksia on toki vuosikymmenten varrella jouduttu tekemään, mutta pääasiassa ne on toteutettu Aallon suunnitelmien ja alkuperäisen hengen mukaisesti. Toimistokerroksissa on tehty väliseinämuutoksia ja joitakin käytäväseinän sisäikkunoita on rakennettu umpeen. Käytäville on jouduttu sijoittamaan kiintokalusteita, ja siten alun perin väljä käytävätila on joissain paikoin muuttanut luonnettaan. Kattokerroksen ikkunat on uusittu alkuperäisestä poikkeavalla tavalla. Alkuperäisratkaisun mukaan kaikki ikkunan karmit ja puitteet ovat teakia ja sisäpuitteen reunassa kulkee punahonkalista. Sisätiloissa Aalto käytti lukuisia eri materiaaleja ja siten korosti tilojen keskinäistä hierarkiaa. Lattiamateriaali vaihtelee travertiinista ja mosaiikkibetonista tammiparkettiin, kokolattiamattoon ja linoleumiin. Lasketut katot ovat sisustuksen tyypillinen piirre. Edustavimmissa tiloissa ne ovat puuta. Myös ovien materiaali vaihtelee tilan käyttötarkoituksen mukaisesti. Pääsisäänkäynnin ja pääportaikon ovet ovat pronssia, hierarkkisesti tärkeimpien toimistotilojen ovet ovat punahonkaviilua, muiden toimistohuoneiden ovet maalattua puuta. Ovien vetimet ovat pääosin Aallon sarjatuotantoa, mutta jotkut niistä ovat nimenomaan tähän rakennukseen suunniteltuja. Pääsisäänkäynnin, aulatilojen, ruokalan ja terassin valaisimet on suunniteltu tähän taloon. Ympäristö Stora Enso Oyj:n pääkonttori liittyy rakennuskannaltaan varsin monipuoliseen ympäristöön. Sen pohjoispuolella, Katajanokan korkeimmalla kalliolla sijaitsee punatiilinen monimuotoinen ortodoksinen Uspenskin katedraali (Aleksei Gornostajev, 868). Myös länsi- ja pohjoisrannalla sijaitsevat entiset makasiinirakennukset (867 903, Th.Croll, P. Björkin, W. Aspelin) on rakennettu punatiilestä. Pääkonttorirakennuksen kaakkoispuolella samassa korttelissa sijaitsee pieni, julkisivuiltaan rapattu entinen rahapaja-rakennus (E. B. Lohrmann ja A. Boman, 863 sekä Fl. Granholm 870-luvun alku). Sen vieressä sijaitseva ulkoministeriön kehitysyhteistyötalo (Olli-Pekka Jokela, Pentti Kareoja, 993) liittyy muodoltaan ja väriltään Stora Enson pääkonttorirakennukseen.

7 Pääkonttori, rahapaja sekä ulkoministeriön rakennus muodostavat korttelin pituisen monimuotoisen kokonaisuuden, jonka julkisivurivi avautuu meren rannan suuntaan. Katajanokan sillan länsipuolella pääkonttorirakennuksen naapureina on arvokkaita hallintorakennuksia kuten presidentinlinna (P. Granstedt, C. L. Engel, 820) sekä päävartio (arkkit. Kolezskij, 840). Lähiympäristön kohteista on kaavamääräyksin suojeltu presidentinlinna (sr- ja sk) ja päävartio-rakennus (sr- ja sk) sekä entinen rahapajan rakennus (sr-). Uspenskin katedraali on suojeltu lailla ortodoksisesta kirkosta (6 ). 3 TAVOITTEET 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS Asemakaavan muutoksessa tontilla sijaitsevan rakennuksen käyttötarkoitus määritellään nykyistä tarkemmin. Nykyinen käyttötarkoitusmerkintä on AL, liikerakennuksen korttelialue. Rakennus merkitään suojelluksi rakennussuojelulain nojalla. Kerrosala säilyy entisellään. Liike- ja toimistorakennusten korttelialue (K) Tontin pääkäyttötarkoitukseksi on merkitty liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen saa sijoittaa näyttelytiloja tai julkisen palvelutoiminnan tiloja. Ylimpään kerrokseen saa sijoittaa ravintolan. Rakennuksessa saa lisäksi olla yksi kiinteistönhoitoa tai muuta kiinteistön toimintaa palveleva asunto. Rakennuksen käyttötarkoituksen muutosta suunniteltaessa tulee hankkeeseen ryhtyvän teettää asiantuntijan laatima käytettävyysselvitys.. Rakennuksen rakennusala, kerrosala ja kerrosluvut on merkitty olemassa olevan tilanteen mukaan. Rakennuksen vesikaton ylimmän kohdan korkeusasema on määritelty nykyisen korkeuden mukaan (+27,4). Ilmanvaihtokonehuoneen kohdalla korkeusasema saa olla +28,0. Tontille saadaan nykytilanteen mukaisesti sijoittaa 48 autopaikkaa. Määrä on viisi paikkaa enemmän kuin voimassa olevassa asemakaavassa. Koska kyseessä on suojelukohde, autopaikkamäärä ei noudata kantakaupungissa tavallisesti käytössä olevaa mitoitusperiaatetta ( ap/350 k-m 2 ).

8 Suojelukohteet Suojelupäätöksessä (Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 8.2.200, ympäristöministeriö.6.200) on annettu rakennukselle seuraavat suojelumääräykset: "Rakennusta tulee käyttää, hoitaa ja korjata sen rakennustaiteellisen, historiallisen ja kaupunkikuvallisen arvon edellyttämällä tavalla. Rakennuksen ulkoasua, mukaan lukien rakenteet, valokatto, sisäänkäyntiarkadi, kattoterassit ja ulkovalaisimet sekä seinäpinnoitteet ja julkisivun detaljit, tulee hoitaa ja korjata siten, että niiden arkkitehtoninen ominaisluonne säilyy. Julkisivun päämateriaalina on käytettävä ulkoasultaan Aallon alkuperäistoteutuksen kaltaista marmoria. Nykyisen vesikaton yläpuolelle sijoitettavien teknisten laitteiden ja muiden rakennelmien aiheuttamat muutokset on sovitettava rakennuksen arkkitehtuuriin. Suojeltavia sisätiloja ovat porrashuoneet, ensimmäisen kerroksen sisääntuloaula yksityiskohtineen, kolmannen kerroksen aula, toimitusjohtajan solu, hallituksen kokoushuone ja viidennen kerroksen aula sekä kuudennen kerroksen neuvottelutilat. Suojeltavat tilat on suojelupäätöksen liitteessä merkitty keltaisella. Suojeltavissa tiloissa suojelu koskee tilajaon periaatteita, rakenteita sekä alkuperäistä kiinteää sisustusta. Lisäksi näissä tiloissa ovet ja ikkunat painikkeineen ja yksityiskohtineen, säleikkökatot, rakennusta varten alun perin suunnitellut valaisimet, lattiamateriaalit ja seinäpinnoitteet tulee säilyttää ja tarvittaessa korjata alkuperäistoteutusta vastaavasti. Koko rakennuksessa ikkunat painikkeineen ja yksityiskohtineen tulee säilyttää. Rakennuksen muutos- ja korjaustöistä on kuultava Museovirastoa, jolla on oikeus antaa ohjeita suojelumääräysten soveltamisesta." Asemakaavan muutoksessa pääkonttorirakennus osoitetaan merkinnällä srs, rakennussuojelulain nojalla suojeltu rakennus. Lisäksi viitataan suojelupäätökseen, jossa annetaan korjaus- ja muutostöitä koskevat määräykset. Korjaus- ja muutostöille tulee ennen rakennusluvan myöntämistä saada Museoviraston hyväksyntä. Kaavamääräyksessä todetaan, että rakennus on osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY 2009, Katajanokan vanha osa).

9 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET 6 SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan muutos mahdollistaa pääkonttorirakennuksen käytön sen alkuperäisessä tarkoituksessa toimistotalona, mutta sallii myös tilojen muuttamisen liiketoiminnan tarpeisiin. Käyttötarkoituksen muutokset edellyttävät käytettävyysselvitystä ja Museoviraston hyväksyntää. Myös muille muutos- ja korjaustöille tulee saada Museoviraston hyväksyntä. Rakennuksen avaaminen laajemmalle yleisölle mahdollistuu, mikäli siihen sijoitetaan kaavamuutoksen sallimia ravintola- tai näyttelytoimintoja tai julkisen palvelun tiloja. Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus Julkisivukorjaus Kaavoitustyö on tullut vireille kaupungin aloitteesta. Vireilletulosta ilmoitettiin osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (8.3.2005), jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 8.3.2005) sekä asemakaavan muutosluonnos. Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Asemakaavan muutosluonnos on ollut nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa 29.3. 5.4.2005 ja viraston internetsivuilla. Yhtäaikaisesti asemakaavan muutoksen valmistelun kanssa on ollut käynnissä rakennuksen korjausta ja sen suojelua koskevia prosesseja. Rakennusvalvontavirastoon jätettiin poikkeamislupahakemus 4.3.2005 Stora Enso Oyj:n julkisivukiven vaihtamiseksi Carraran marmorista Bethel White -graniitiksi, samalla haettiin lupaa uuden portin rakentamiseksi Kanavakadun puolelle. Kaupunkikuvaneuvottelukunta ei puoltanut hakemusta käsitellessään sitä kokouksessaan 6.3.2005. Myös rakennusvalvontaviraston kanta hakemukseen oli kielteinen (5.4.2005). Rakennusvalvontavirasto pyysi asiasta lausuntoa myös kaupunkisuunnitteluvirastolta. Kaupunkisuunnitteluvirasto suoritti kuulemisen. Kannanoton tai lausunnon antoivat Katajanokkaseura ry, Docomomo Suomi Finland ry, Museovirasto, Alvar Aalto Säätiö, Helsingin kaupungin-

0 Rakennussuojeluesitys museo, Marianna Heikinheimo ja Miia Perkkiö, Uudenmaan ympäristökeskus sekä Tasavallan presidentin kanslia. Rakennuksen omistaja päättikin kuitenkin syksyllä 2006 korjata julkisivun käyttäen marmoria. Paikalla suoritettiin koeasennuksia, joita esiteltiin rakennusvalvontavirastolle ja kaupunkikuvaneuvottelukunnalle. Rakennusvalvontaviraston mukaan rakennuksen alkuperäistä arkkitehtuuria kunnioittavat ja sen mukaiset ratkaisut eivät edellytä rakennus- tai toimenpidelupaa. Kaupunkisuunnitteluvirasto palautti poikkeamishakemusasiakirjat 24..2006 viitaten Uudenmaan ympäristökeskuksen rakennussuojelupäätökseen. Ympäristökeskus ilmoitti, että yhtiön jättämä poikkeamishakemus, joka koski marmorijulkisivuverhouksen korvaamista graniitilla, on suojeluun liittyvä keskeinen asia eikä sitä voitaisi ratkaista poikkeamismenettelyllä. Koska rakennuksen korjausmateriaaliksi valittiin marmori, poikkeamislupahakemus sekä kaupunkisuunnitteluviraston lausunnon antamisen tarve raukesivat. Docomomo Suomi Finland ry teki esityksen 5.3.2005 Uudenmaan ympäristökeskukselle Stora Enso Oyj:n pääkonttorin suojelemiseksi rakennussuojelulain nojalla. Asiasta antoivat lausunnon Uudenmaan ympäristökeskukselle Museovirasto (26.5.2005) Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto (2.5.2005) ja kaupunginmuseo (3.5.2005), Helsingin kaupunginhallitus (6.6.2005) sekä VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka (7.3.2005) ja Stora Enso Oyj antoivat niistä vastineensa (27.7.2005). Uudenmaan ympäristökeskus hylkäsi rakennussuojeluesityksen 6.9.2005, koska Helsingin kaupunki oli käynnistänyt asemakaavaprosessin, jonka tavoitteena on rakennuksen mahdollisimman laaja suojelu. Ympäristökeskus katsoi, että rakennuksen suojelu on mahdollista turvata maankäyttö- ja rakennuslain nojalla. Vasta asemakaavan muutoksen tultua voimaan voitaisiin täsmällisesti arvioida, toteutuuko rakennussuojelu riittävän laaja-alaisesti maankäyttö- ja rakennuslailla. Sen jälkeen Uudenmaan ympäristökeskus olisi valmis harkitsemaan lisätoimenpiteitä. Docomomo Suomi Finland ry (4.0.2005), Helsingin kaupunginhallitus (2.0.2005) ja Stora Enso Oyj (7.0.2005) valittivat Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksestä ympäristöministeriöön. Asiasta lausuntonsa antoivat Stora Enso Oyj (..2005), Helsingin kaupunginhallitus (8..2005) sekä Uudenmaan ympäristökeskus (28..2005).

Asemakaavan muutoksen valmistelu Ympäristöministeriö hylkäsi valitukset 22.2.2005 ja katsoi, että rakennuksen suojeleminen rakennussuojelulain nojalla ei tässä vaiheessa ole perusteltua. Hylkäyspäätöstä perusteltiin sillä, että puutteellisten selvitysten vuoksi rakennuksen sisätilojen suojelun tarvetta ja sisältöä ei ollut voitu täsmentää. Ministeriö perusteli päätöstään myös sillä, että Helsingin kaupunki oli ryhtynyt laatimaan asemakaavan muutosta, jossa rakennus on tarkoitus osoittaa suojelumerkinnällä ja antaa suojelumääräykset, joilla turvataan rakennuksen ja kaupunkikuvan säilyminen ja määritellään suojelun sisältöä myös sisätilojen osalta. Docomomo Suomi Finland ry:n valitti ympäristöministeriön päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen 26..2006. Vastaselityksen antoivat Stora Enso Oyj (4.4.2006), ympäristöministeriö (.3.2006) sekä Docomomo Suomi Finland ry (5.5.2006). Korkein hallinto-oikeus hylkäsi valituksen 29.6.2006 ja totesi, ettei suojelu rakennussuojelulain nojalla ole tässä vaiheessa perusteltua. Perusteena oli vireillä oleva asemakaavan muutos, jossa rakennus suojeltaisiin ja annettaisiin suojelumääräykset, joilla turvataan rakennuksen ja kaupunkikuvan säilyminen ja määriteltäisiin suojelun sisältöä myös sisätilojen osalta. Korkeimman hallinto-oikeuden kielteisen päätöksen jälkeen asemakaavamuutoksen valmistelua jatkettiin. Talvella 2007valmistui Stora Enso Oyj:n teettämä rakennushistoriaselvitys (ark-byroo. Stora Enson pääkonttori. Rakennushistoriaselvitys, inventointi ja arvon määrittely, 2.3.2007). Syksyllä 2007 valmisteltiin asemakaavan muutosluonnosta, joka sisälsi varsin yksityiskohtaiset suojelumääräykset jotka katsottiin tarpeelliseksi pääkonttorirakennuksen kulttuurihistoriallisten arvojen säilymisen turvaamiseksi. Kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosasto pyysi omistajaa kommentoimaan luonnosteltuja suojelumääräyksiä. Omistajan mielestä määräykset olivat sen luoteisia, ettei niitä voisi antaa maankäyttö- ja rakennuslain nojalla. Myös ympäristöministeriötä pyydettiin kommentoimaan luonnosteluja suojelumääräyksiä. Ympäristöministeriön mukaan sisätilojen alkuperäisen sisustuksen, kalustuksen ja yksityiskohtien muuttaminen ei edellytä maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittamaa lupaa, joten niiden säilymisen valvonta olisi käytännössä lähes mahdotonta. Ministeriö totesi myös, että asemakaavamääräykset eivät voisi koskea yksityiseksi katsottuja sisätiloja. Kaupunkisuunnittelulautakunta totesi 7.2.2008, että soveltuvampi suojelun tapa pääkonttorirakennuksen kohdalla olisi suojelu erityislailla sii-

2 Viranomaisyhteistyö tä syystä, että rakennuksen arvokkaiden sisätilojen ja erityisesti kiinteän sisustuksen suojelu ei riittävässä määrin ole mahdollista maankäyttö- ja rakennuslain nojalla. Rakennus on myös rakennussuojelulain tarkoittama kohde, jolla on kulttuurihistoriallista merkitystä rakennushistorian, rakennustaiteen ja erityisten ympäristöarvojen kannalta. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 7.2.2008 esittää kaupunginhallitukselle, että se tekisi esityksen Uudenmaan ympäristökeskukselle Stora Enso Oyj:n pääkonttorirakennuksen suojelemiseksi rakennussuojelulain nojalla. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus teki myönteisen päätöksen ja määräsi 8.2.200 pääkonttorirakennuksen suojeltavaksi rakennussuojelulain nojalla. Ympäristöministeriö vahvisti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen alistaman suojelupäätöksen.6.200. Näiden vaiheiden jälkeen, suojelukysymyksen ratkettua, asemakaavan muutoksen valmistelua on jatkettu suojelupäätöksen pohjalta. Asemakaavan muutosluonnoksessa (2005) olleet suojelumääräykset on muutosehdotuksessa korvattu viittauksella suojelupäätökseen. Rakennuksen käyttötarkoitusmerkintää ja muita kaavamääräyksiä on pohdittu yhdessä rakennuksen omistajan sekä viranomaisten ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Kaavamuutoksen alkuvaiheessa (2005, 2007) on tehty viranomaisyhteistyötä Helsingin kaupunginmuseon ja rakennusvalvontaviraston, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (entinen Uudenmaan ympäristökeskus), Museoviraston sekä ympäristöministeriön kanssa. Viranomaiskannanotoissa (3 kpl) esiin tulleet näkökohdat ovat kaavan muutosprosessin aikana ratkenneet. Rakennussuojelupäätöksen jälkeisessä kaavaehdotuksen valmistelussa (200 ) on edelleen tehty yhteistyötä Helsingin kaupunginmuseon ja rakennusvalvontaviraston ja Museoviraston kanssa. Keskustelua on käyty muun muassa rakennuksen käyttötarkoitusmerkinnästä ja erityisesti mahdollisuudesta sijoittaa rakennukseen hotelli. Museovirasto ja kaupunginmuseo esittivät, että rakennukseen mahdollisesti sijoitettavien uusien toimintojen vaikutukset rakennukseen tulee tutkia. Museoviraston mukaan asemakaavan käyttötarkoitusmerkintöjen tulee perustua käytettävyysselvitykseen, jossa analysoidaan rakennukseen kohdistuvat muutostarpeet ja suojellun rakennuksen sietokyky. Museoviraston mukaan hotellitilojen sijoittaminen rakennukseen saattaa vaa-

3 Esitetyt mielipiteet 7 KÄSITTELYVAIHEET rantaa suojelupäätöksen toteutumista. Museovirasto esitti myös, että olisi hyvä pohtia mahdollisuutta käyttää tontin pääkäyttötarkoitusmerkintänä SRS-merkintää siten, että kaavamääräyksessä mahdollistettaisiin rakennuksen käyttö toimistotiloina. Viranomaiskannanotoissa (2 kpl) esiin tulleet näkökohdat on otettu kaavan valmistelussa huomioon. Kaavaehdotuksessa määrätään, että käyttötarkoituksen muutosta suunniteltaessa hankkeeseen ryhtyvän tulee teettää käytettävyysselvitys. Asemakaavan muutosluonnoksessa (2005) olleet suojelumääräykset on muutoksessa korvattu merkinnällä srs, rakennussuojelulain nojalla suojeltu rakennus ja viittauksella suojelupäätökseen. Pääkäyttötarkoitus on osoitettu rakennuksessa harjoitettavan toiminnan mukaisesti vastaavasti kuin myös rakennussuojelulain nojalla suojellun Finlandia-talon asemakaavassa. Kaavamuutoksen valmistelun aikaisemmassa vaiheessa (2005,2007) oltiin vuorovaikutuksessa rakennuksen omistajan (Kiinteistö Oy Katajanokan Kanavaranta ), Alvar Aalto Säätiön ja muiden osallisten kanssa. Aikaisempaan valmisteluun liittyen saapui asemakaavaosastolle kirjeitse 4 mielipidettä. Saadut mielipiteet kohdistuivat rakennuksen kulttuurihistoriallisiin arvoihin ja julkisivumateriaalia koskeviin määräyksiin. Mielipiteet on kaavan valmistelussa otettu huomioon. Jatkotyön aikana (200 ) on edelleen tehty yhteistyötä rakennuksen omistajan (2008 lähtien Westinvest First Kanavaranta Oy), Alvar Aalto Säätiön ja muiden osallisten kanssa. Mielipiteissä (3 kpl) esiin tulleet näkökohdat käyttötarkoitusmerkinnästä, rakennuksen vesikaton ylimmän kohdan korkeusasemasta sekä autopaikkamäärästä on otettu kaavan valmistelussa huomioon. Tehdyt tarkistukset ovat asemakaavan muutoksen alkuperäisten tavoitteiden mukaisia, joten tarkistettua luonnosta ei ole asetettu mielipiteitä varten nähtäville. Asemakaavan muutosehdotus esiteltiin kaupunkisuunnittelulautakunnalle 4.4.20 ja se päätti... Helsingissä xx.x.20xx Olavi Veltheim

Hankenro 94 Kslk 2005-45 8.3.2005 Oas 533-00/05 (2) KATAJANOKKA, STORA ENSO OYJ:N PÄÄKONTTORI ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelualue Asemakaavan muutos koskee Stora Enso Oyj:n pääkonttoria Katajanokalla osoitteessa Kanavaranta. Nykytilanne Kaava-alueella sijaitsee Alvar Aallon suunnittelema, vuonna 96 valmistunut Stora Enso Oyj:n pääkonttorirakennus (ent. Enso Gutzeit). Mitä alueelle suunnitellaan Alueelle laaditaan asemakaavan muutos, jossa tontilla sijaitseva rakennus määrätään suojeltavaksi. Rakennuksen käyttötarkoitus ja kerrosala säilyy ennallaan. Aloite Kaupunkisuunnittelulautakunta on 6..2000 Alvar Aalto Säätiön kirjeen johdosta päättänyt Alvar Aallon suunnittelemien rakennusten ja suojelukohteisiin olennaisesti liittyvien rakennusten suojelusta asemakaavoin. Maanomistus Tontti on yksityisomistuksessa. Kaavatilanne Voimassa olevassa asemakaavassa vuodelta 960 tontti on liikerakennuksen korttelialuetta (AL). Yleiskaava 2002:ssa alue on merkitty kerrostalovaltaiseksi alueeksi, joka varataan asumista ja toimitiloja varten. Alue on yleiskaavassa merkitty myös kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti tai maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi, jota kehitetään siten että sen arvot ja ominaisuudet säilyvät. Tontti on rakennuskiellossa maankäyttö- ja rakennuslain 53 :n 2 momentin perusteella.0.2006 saakka. Muut suunnitelmat ja päätökset Kaupunkikuvaneuvottelukunta on käsitellyt kokouksessaan 6.3.2005 hakemusta pääkonttorirakennuksen julkisivumateriaalin vaihtamisesta graniitiksi. Kaupunkikuvaneuvottelukunta ei puoltanut hakemusta. Vaikutusten arviointi Kaupunkisuunnitteluvirasto ja muut asiantuntijat arvioivat kaavan valmistelun yhteydessä kaavan toteuttamisen vaikutuksia arkkitehtonisiin ja kulttuurihistoriallisiin arvoihin, kaupunkikuvaan ja lähiympäristöön sekä taloudellisia ja muita vaikutuksia kiinteistön omistajalle. Kaavan valmisteluun osallistuminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos on lähetetty osallisille.

Hankenro 94 Kslk 2005-45 8.3.2005 Oas 533-00/05 2 (2) Kaavaluonnos ja muu valmisteluaineisto on esillä 29.4. 5.4.: kaupunkisuunnitteluvirastossa, Kansakoulukatu 3,. krs www.hel.fi/ksv (kohdassa "Nähtävänä nyt!"). Kaavan valmistelija on tavattavissa kaupunkisuunnitteluvirastossa sopimuksen mukaan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kaavaluonnoksesta voi esittää mielipiteen viimeistään 5.4.2005 kirjallisesti osoitteeseen: Kaupunkisuunnitteluvirasto, kirjaamo PL 200, 00099 Helsingin kaupunki (käyntiosoite Kansakoulukatu 3) tai faksi: 69 4445 tai sähköposti: kaupunkisuunnittelu@hel.fi Mielipiteensä voi esittää myös suullisesti kaavan valmistelijalle. Viranomais- ja muu asiantuntijayhteistyö järjestetään erillisin neuvotteluin. Kaavaluonnoksen ja saadun palautteen pohjalta valmistellaan kaavaehdotus. Tavoitteena on, että ehdotus esitellään kaupunkisuunnittelulautakunnalle keväällä 2005. Lautakunnan puoltama ehdotus asetetaan julkisesti nähtäville ja siitä pyydetään viranomaisten lausunnot. Kaavaehdotuksesta voi tehdä muistutuksen nähtävilläoloaikana. Ketkä ovat osallisia Alueen suunnittelussa osallisia ovat: Stora Enso Oyj / Kiinteistö Oy Katajanokan Kanavaranta lähialueiden maanomistajat, kiinteistön omistajat, lähialueiden asukkaat, yritykset ja yhteisöt Alvar Aalto Säätiö Katajanokka-Seura kaupungin asiantuntijaviranomaiset: kaupunginmuseo, rakennusvalvontavirasto muut asiantuntijaviranomaiset: Museovirasto Docomomo Suomi Finland ry. Mistä saa tietoa Suunnittelusta tiedotetaan kirjeillä osallisille. www.hel.fi/ksv (kohdassa "Nähtävänä nyt!"). Asemakaavaehdotuksen julkisesta nähtävilläolosta tiedotetaan kuulutuksella Helsingin kaupungin virallisissa tiedotuslehdissä (Helsingin Sanomat, HBL, Uutispäivä Demari, Kansan Uutiset ja Alueuutiset) sekä viraston Internet-sivuilla (www.hel.fi/ksv). Kaavaa valmistelee arkkitehti Leena Makkonen puhelin 69 4289 sähköposti leena.makkonen@ksv.hel.fi Tavoitteena on, että kaavaehdotus on kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston käsiteltävänä syksyllä 2005.

Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 09 Helsinki Täyttämispvm 30.03.20 Kaavan nimi Katajanokka, Stora Enso Oyj pääkonttori Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 092048 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 0,666 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 0,0000 Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 0,666 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus Pinta-alan Kerrosalan muut. [ha] [%] [k-m²] [e] muut. [ha +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 0,666 00,0 8080 4,85 0,0000 0 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä 0,666 00,0 8080 4,85 0,0000 0 T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Yhteensä Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [k-m²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Rakennussuojelu Suojellut rakennuksetsuojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 8080 0

Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus Pinta-alan Kerrosalan muut. [ha] [%] [k-m²] [e] muut. [ha +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 0,666 00,0 8080 4,85 0,0000 0 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä 0,666 00,0 8080 4,85 0,0000 0 K 0,666 00,0 8080 4,85 0,0000 0 T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Suojellut rakennuksetsuojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 8080 0 Asemakaava 8080 0

Susisaari L n s i Iso Mustasaari Liuskasaari Pormestarinhepo Pikkuluoto Valkosaari E t e l Pohjoissatama Tervasaari Siltasaarenkatu Mustikkamaansalmi T l H m e S r n rantatie Hanasaari Wallininkatu Vau I t v yl S R N Sompasaari MUSTIKKAMAA Hopeasalmi i tie Helsinginkatu Raitalahti ALPPIHARJU Linjat KALLIO M Erottajankatu KAARTIN- Unioninkatu E l i n lahti Helsinginkatu T o r k k e Sturenkatu P s k y Harju Lautatarhankatu Aleks is Ki venkatu Varastokatu Telakkakatu PUNAVUORI Albertinkatu Fredrikinkatu ht EIRA Sirpalesaari Uudenmaankatu L n n r o Mannerheimintie Simonkatu Kanavakatu Pohjoisesplanadi KATAJANOKKA Pohjoisranta KLUUVI KORKEASAARI KRUUNUNHAKA Hylkysaari E t e l Katajanokanluoto R y s s K r u u n u v u Luoto Puolimatkansaari Lonna Limppu Pormestarinluodot Harakka S Pikku-Musta V a n h a S r k ULLANLINNA KAIVOPUISTO Merisatama SUOMENLINNA Sijaintikartta Katajanokka kortteli 42 tontti Tehtaankatu Katajanokanlaituri KAUPUNKI E t e l e Kaisaniemenkatu

2048 / 4.4.20 3 9 I I l 8K00 KANALKAJEN VP YK ma 8P00 Kanavapuisto 8250 2 50550 VSS ma 84 5 5 KANAVA- 0 PUISTO mav Ve00 I 5 KANALPARKEN 8Ve00 W l KANAVARANTA Katajanokanlaituri 4 4 @ @ 2 4 KANAVAKATU KANALGATAN I Kanavakatu 42 K Liiker k @ # 2 0 ma 8080 @# srs +27.4 KATAJANOKANLAITURI SKATUDDSKAJEN pp pp 2 AL 7 3 I I VSS 7 8 ma @ mav mav 4 42 I mav I YH ilm 2 2 7 kt Pp.tie 2 8 850 2 50500 9 Helsingin kaupungin kiinteist viraston kaupunkimittausosasto Helsingfors stads fastighetskontors stadsm tningsavdelning 4 0 25 m :500 Tasokoordinaatisto: Helsingin kaupungin erilliskoordinaatisto Korkeusj rjestelm : NN alue/omr de: H3 P,2 kartoitus: kartl ggning: 3/20 Pohjakartta t ytt asetuksen n:o 284/999 vaatimukset Baskartan fyller f reskrifterna i f rordningen n:r 284/999 2 0 9 n:o/n:r 6/05 22.3.20 dipl.ins/dipl.ing. (284/999 S 9)

ASEMAKAAVAMERKINN T JA -M R YKSET K Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Rakennuksessa saa lis ksi olla yksi Rakennuksen ensimm iseen kerrok- seen saa sijoittaa n yttelytiloja tai julkerrokseen saa sijoittaa kisen palvelutoiminnan tiloja. Ylimp n ravintolan. kiinteist nhoitoa tai muuta kiinteist n toimintaa palveleva asunto. Rakennuksen k ytt tarkoituksen muutosta suunniteltaessa tulee hankkeeseen ryhtyv n teett asiantuntijan laatima k ytett vyysselvitys. 2 metri kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Osa-alueen raja. AL 42 8080 Risti merkinn n p ll osoittaa merkinn n poistamista. Korttelin numero. Ohjeellisen tontin numero. Rakennusoikeus kerrosalaneli metrein. @# Roomalainen numero osoittaa rakennus- ten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. +27.4 Rakennuksen vesikaton ylimm n kohdan korkeusasema. Ilmanvaihtokonehuoneen kohdalla korkeusasema saa olla +28.0. Rakennusala. Rakennukseen j tett v kulkuaukko. srs Rakennussuojelulain nojalla suojeltu rakennus. Korjaus- ja muutost it koskevat m r ykset on annettu suojelup - t ksess. Korjaus- ja muutost ille tulee ennen rakennusluvan my nt mista saada Museoviraston hyv ksynt. Kaava-alue sis ltyy valtakunnallisesti merkitt v n rakennettuun kulttuuriymp rist n (RKY 2009, Katajanokan vanha osa). Tontille saadaan sijoittaa 48 autopaikkaa. T ll asemakaava-alueella korttelialueelle on laadittava erillinen tonttijako.

Ote maakuntakaavasta Katajanokka, kortteli 42 tontti Liite kaavaan nro 2048 /4.4.20

Ote yleiskaava 2002:sta Katajanokka, kortteli 42 tontti Liite kaavaan nro 2048 / 4.4.20

K00 Toimistorak k 2 8Ve00 6 var k 38 Ve00 9 P vartio k Kirkko k G02 8K00 8P00 37 Ve00 3G03 Liiker k 3G03 3Ve00 8Ve00 42 Liiker k 2 5 4 Liiker k Kanavaterminaali k 3 Ote voimassa olevista asemakaavoista Katajanokka, kortteli42 tontti Liite kaavaan nro 2048 / 4.4.20