AARTEENETSINTÄÄ PORKKANAMAALLA Opettajien kokemuksia suomalaisten koulupuutarhojen toiminnasta ja ruokajärjestelmäopetuksesta Pro gradu tutkielma, Pinja Sipari 2013
Puutarhakasvatus on ympäristökasvatusta Ympäristökasvatus Globaalikasvatus Ruokakasvatus Maaseutulähtöinen ympäristökasvatus Puutarhakasvatus Kokemuspohjaista, elämyksellistä oppimista, jossa oppimisympäristönä on puutarha
Koulupuutarha on ylläpitoa vaativa oppimisympäristö Koulupuutarhan tarpeet: Fyysiset resurssit Tiedolliset, taidolliset ja psyykkiset resurssit Tuki ja kannustus Yhteistyökumppanit Vahvat kasvatukselliset tavoitteet ja pysyvä rooli koulun arjessa Toiminnan seuranta ja arviointi
Puutarhojen toimintamallit on kehitetty koulukohtaisesti Puutarhan Viljelymuoto: Puutarhan Viljelyn Hoidosta Puutarhaa sijainti: koko: monipuolisuus: vastaa: käyttää: -Koulun piha -Pelto Mitä vain parin -Taimikasvatus -Oppilaat -Koko koulu -Koulun lähellä -Kohopenkit aarin ja pelkän -Perunamaa -Opettaja(t) -Yksi luokka- -Kauempana -Lavat taimikasvatus- -Kasvimaa -Vanhemmat aste koulusta -Viherhuone mahdollisuuden -Hedelmäpuita -Kouluavustajat -Yksi luokka -Ruukut ja muut välillä. ja/tai -Puutarhuri -Yksi tai pari pienet marjapensaita -Muu taho kurssia viljelyastiat -Mehiläispesiä -Muutkin -Kanoja lähialueen -Lampaita tai toimijat muita eläimiä
Puutarhatoiminnan organisointia opitaan ajan kuluessa Aluksi keskitytään käytännön ylläpitoon ja ongelmien ratkomiseen Ajan ja kokemuksen myötä kasvatukselliset tavoitteet lisääntyvät, puutarhan käyttö monipuolistuu ja koko voi kasvaa Organisoinnista vastaavat opettaja(t), puutarhatiimi Kesähoidosta vastaavat perheet, palkatut työntekijät tai opettaja Muussa hoidossa auttavat perheet, opiskelijat, tilalliset, yhdistykset
Koulupuutarhassa opetellaan tietoja, taitoja ja asenteita Käytännössä koulupuutarhatoimintaan osallistuneiden oppilaiden: - tiedeosaaminen paranee - yhteistyötaidot kasvavat - innostus puutarhatoimintaan on suurta - makutottumukset muuttuvat Opettajien mukaan koulupuutarhatoiminnan päämääriä ovat: - oppilaiden akateeminen ja sosiaalinen kehitys - parantunut kouluviihtyvyys - puutarhan terapeuttisista vaikutuksista hyötyminen - mahdollisuus ympäristökasvatukseen
Koulupuutarhatoiminnalla on monenlaisia tavoitteita Opettajien nimeämiä hyötyjä ja tavoitteita: - oppimisen tukeminen - jonkin aineen tai kurssin oppimisympäristö - mahdollistaa kokonaisvaltaisen oppimisen - ympäristökasvatuksen oppimisympäristö - tekee koulun pihan viihtyisämmäksi - ruoan alkuperän ymmärtäminen - tuo vaihtelua koulun arkeen - hyödyttää erilaisia oppijoita - INNOSTUS! Hyödyntämismahdollisuudet nähdään erilaisina: - rikastuttaako opetusta? - täyttääkö opetussuunnitelmien tavoitteita? Puutarhaa hyödynnetään eri oppiaineissa: - AA: ympäristöoppi, äidinkieli, kuvaamataito, matematiikka - YA: biologia, kotitalous Puutarhassa opitaan tehden: - Toiminnallinen oppiminen - Ongelmakeskeisyys - Oppilaslähtöisyys
Mistä ruoka tulee? ja koulupuutarha Lapset ja nuoret ymmärtävät yhä heikommin ruokaan ja maanviljelyyn liittyviä käsitteitä Opettajat ovat kehityskaaresta huolestuneita, mutta hahmottavat itsekin ruokajärjestelmää puutteellisesti Koulussa ruoka näkyy eri oppiaineiden opetussuunnitelmissa, oppilashuollossa (kouluruokailu), teema- ja juhlapäivinä, mutta opetussuunnitelmat eivät velvoita käsittelemään ruokajärjestelmää kokonaisuutena Käsitteet ruokajärjestelmä ja ruokakasvatus eivät ole opettajille tuttuja Koulupuutarhan kautta ruokajärjestelmästä opetetaan sen alkutuotanto-osaa Maatilayhteistyöllä ja sadon jalostuksella näkökulmaa voidaan laajentaa
Lopuksi Koulupuutarhatoiminnan käytännöt kehitetään jokaisessa koulussa kulloistenkin resurssien varassa Koulujen puutarhatoimintaan tarvitaan tukea Puutarhakasvatukseen ja viljelyyn liittyvät tiedot ja taidot Ulkona opettaminen ja muut uudet metodit Koulun ulkopuolisten toimijoiden mukaan ottaminen ja yhteistyöverkostojen rakentaminen Puutarhakasvatuksen työtavat ja käytännöt vastaavat tulevaisuuden koulun tarpeita, joten niiden kehittäminen on monin tavoin tavoittelemisen arvoista
KIITOS!