Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL

Transkriptio

1 Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia Kristina Kaihari opetusneuvos YL

2 Demokratiakasvatusselvityksen (PK, LU, AM) tavoitteet saada konkreettista tietoa koulujen ja oppilaitosten osallistumista tukevasta toimintakulttuurista lasten ja nuorten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksista koulun arjessa oppilaskuntatoiminnasta sekä yhteistyöstä koulujen ja oppilaitosten ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Kysely sisälsi myös osallistavaa mediakasvatusta koskevia kysymyksiä.

3 Demokratiakasvatusselvitys ja mediaosio Kysely toteutettiin elo-syyskuussa 2011 sähköisesti Lähtökohtana oli, että rehtori vastaisi kysymyksiin yhdessä niiden opettajien kanssa, jotka erityisesti toteuttavat opetuksessaan demokratia- ja mediakasvatusta Ammatillisen koulutuksen järjestäjistä 49,6 % vastasi kyselyyn

4 Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia 50 % ilmoitti kirjanneensa demokratiakasvatuksen teemat oppilaitosten opetussuunnitelmiin; Yhdistetty usein ammattia tukeviin tutkinnonosiin Tällaisia osia (oppiaineita) ovat mm. yhteiskunta-, yritys- ja työelämätietous ammattikoulutuksessa vähän yhteiskunnallisia sisältöjä

5 Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia 92 % lukioista ja 73 % perusk. (98 % vl. 7-9 kouluista) käsitteli demokratiakasvatuksen teemoja 1) HI/YH opetuksessa 2) AI-opetuksessa (71% po, 68% lu) 3) Teemapäivien, -viikkojen ym. yhteydessä (yli 50%)

6 Yhteiskunnalliset aihealueet ja politiikka Kysymykseen Onko yhteiskunnallisten aihealueiden opettaminen vaikeaa? EI ole vaikeaa -> 83 % AM -> 86 % PO (92 % yhtenäisistä perusk.) -> 88 % lukioista

7 Oppilas-/opiskelijakunnat ja oppilaiden vaikutusmahdollisuudet Oppilas-/opiskelijakuntien määrä kyselyyn vastanneista vuosiluokkien 7 9 kouluissa 99 % vuosiluokkien 1 9 peruskouluista 92 % vuosiluokkien 1 6 kouluista 55 % -> 60 % AM 97,1 %, LU 100% Peruskoulujen oppilaskuntien määrä on lisääntynyt vahvasti viime vuosina Opiskelijat olivat voineet vaikuttaa erityisesti juhlien ja teemapäivien järjestämiseen, oppilaitosten ulkopuoliset aktiviteetit

8 AM-opiskelijat ovat voineet vaikuttaa Opiskeluympäristöön 10,5 % Opiskelumateriaaleihin 6,3 % Opiskelumuotoihin/-tapoihin (mahdollisuus valita osallistuuko lähi- etä- tai monimuotoiseen opetukseen) 5,3 % Työssäoppimisen laajuuteen ja ajankohtaan 6,9 % Opintojen täydentämiseen 9,6 % Tutkinnon osien suorittamiseen 9,1 %

9 AM-opiskelijat ovat voineet vaikuttaa Tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja kestävää kehitystä edistävien toimenpiteiden suunnitteluun ja toteutukseen (oppilaitoksen ja ryhmän säännöt, toimenpide-ohjelmat) 9,6 % Opetussuunnitelmien kehittämiseen 7,6 % Kerho- tai muuhun vastaavaan toimintaan 9,3 % Teemapäivien tai teemaviikkojen sekä vapaaehtoisten projektien toteuttamiseen 11,2 % Oppilaitoksen päätöksentekoon (esim. johtokunnan tai vastaavan jäsenenä) 7,3 % Oppilaitoksen muuhun kehittämiseen 7,3 %

10 Vaalipaneelien ja varjovaalien järjestäminen Ainoastaan 24,6 % ammattikouluista järjesti vaalipaneeleita kevään 2011 eduskuntavaalien alla (LU 60,1 %) 6,3 % ammattikouluista järjesti varjovaalit (PK/YA 53%, LU 85%)

11 Yhteenvetoa ammatillisen peruskoulutuksen demokratiakasvatuskyselyn tuloksista Demokratiakasvatusta ja opiskelijoiden osallistumista ei pidetä tärkeänä Opiskelijat osallistuvat yhteiseen toimintaan tai päätöksentekoon passiivisesti Opiskelijoiden ääni ei kuulu riittävästi -> opiskelijoille tulisi luoda nykyistä paremmat mahdollisuuden vaikuttaa sekä oppilaitoksissa että sen lähiympäristössä Toivottiin valtakunnallisesti kattavaa ohjausta demokratiakasvatukseen ja opiskelijoiden osallistumisen lisäämiseen

12 Yhteenvetoa ammatillisen peruskoulutuksen demokratiakasvatuskyselyn tuloksista Toivottiin opiskelijoiden osallistumisaktiivisuutta korostavaa lainsäädäntöä Enemmän yhteiskuntatietoa sisältävä tuntijako! Opetussuunnitelmatyö, joka tukee opiskelijoiden kasvua yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja päätöksentekoon; lukiolaisten ja ammattiin opiskelevien opiskelu tarjoaa hyvin erilaiset lähtökohdat demokratiakasvatukseen Opettajien koulutus ja kelpoisuus vaihtelee

13 Kehittämisehdotuksia Alaluokille yhteisö- ja kansalaistaitokokonaisuus -> yhteistyö-, vuorovaikutus- ja itseilmaisutaitojen edistäminen, konkreettista osallistumaan oppimista, ihmisoikeuksien ja yhteiskunnassa toimimisen teemat, oman talous- ja kuluttajaosaamisen vahvistaminen, -oppilaskuntatoiminnan aktivoiminen Hyvät käytöstavat, toinen toisensa ystävällinen kohtaaminen, koko kouluyhteisön keskustelevan ja yhteisöllisen toimintakulttuurin vahvistaminen Koulu-järjestö-työelämäyhteistyön vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen, nuoret aidosti mukaan Koko yhteiskunta -> yhteisvastuu -> Koko kylä kasvattaa!