Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa

Transkriptio

1 Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa

2 Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Arjenlähtöistä osallisuutta lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma - tukee lapsen yksilöllistä kasvua, kehitystä ja oppimista eli lapsen hyvinvointia. - lapsen vasuun kirjataan yhdessä vanhempien kanssa lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyvät tärkeät tiedot, lapsen yksilöllisiä tavoitteita sekä tarpeellisia tukitoimia lapsen kehityksen tueksi. - lapsi osallistuu suunnitelman laadintaan kykyjensä mukaan. - lapsiryhmän toiminta suunnitellaan niin, että jokaisen lapsen kasvatuksellisia ja kehityksellisiä tavoitteita pystytään tukemaan arjen eri tilanteissa

3 Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta, alle kouluikäiselle lapselle vähintään kuusi terveystarkastusta, joihin sisältyvät laaja terveystarkastus 18 kuukauden ja 4 vuoden iässä - kouluiässä terveystarkastus jokaisella vuosiluokalla; ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella vuosiluokalla tarkastuksen on oltava laaja

4 Jyväskylän kaupungin hyvinvointikertomus Kehittämiskohteet hyvinvoinnin edistämisessä ja palvelujärjestelmissä mielenterveys- ja päihdeohjausta tulee lisätä syrjäytymisuhassa ja taloudellisissa vaikeuksissa olevien yksilölliset tarpeet pitää ottaa huomioon hyvinvointia ja terveyttä edistäviä liikuntamahdollisuuksia ja päihteettömyyttä tukevia toimia tulee kehittää koululaisten ja nuorten turvallisuuden edistämiseen ja kiusaamisen lopettamiseen tulee keksiä toimivia ratkaisuja väestön ikääntyminen tulee huomioida palvelutarjonnassa työttömyyden hoitoon pitää keksiä uusia toimintamalleja ihmisten yhteisöllisyyttä ja osallisuutta lisääviä toimia pitää kehittää

5

6 Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Perusopetuksessa keskeinen teema vuodesta vuodesta hyvinvointikysely laajan terveystarkastuksen yhteydessä - hyvinvointiopettaja jokaisessa koulussa Varhaiskasvatuksessa hyvinvointioppimisen pilotointi , yhteinen käytäntö 2016 alusta kaikissa päiväkodeissa Hyvinvointioppimisen ohjausryhmä: varhaiskasvatus, perusopetus, oppilashuolto, nuorisotoimi, kouluterveydenhoito, lasten-neuvolat, psykososiaaliset palvelut Työryhmä Hannamaija Väkiparta, Tiina Tomperi, Päivi Koivisto, Tarja Tuomainen, Raija Kauppinen - koordinoi, suunnittelee ja arvioi hyvinvointioppimista varhaiskasvatuksessa Työrukkanen Marjo Oinonen, Eeva-Monica Isoluoma, Annariitta Heikkilä, Sari Hovila - arvioi lapsiryhmien arjen toimintaa, toimintatapoja, työvälineitä ja koulutustarpeita - yhteistyö hyvinvointiopettajien kanssa

7 Hyvinvointioppimisen lähtökohtia (Rimpelä) Hyvinvointia ja pahoinvointia opitaan samoin kuin lukemista ja laskemista. Hyvinvointioppiminen alkaa syntymästä, jatkuu yli koko elämänkulun Lapsi kasvaa ja kehittyy rinnakkaisissa kehitysyhteisöissä; yhteinen työ, kasvatuskumppanuus perheiden kanssa 7

8 Mitä on hyvinvointioppiminen? Hyvinvointioppimisen oppiaineet 1. Puhuminen/vuorovaikutus/sosiaalinen osaaminen 2. Elimistön ja mielen viestien havaitseminen, tulkinta ja sanoittaminen 3. Oppimaan oppiminen 4. Oman/ympäristön hyvinvoinnin/pahoinvoinnin arviointi/tulkinta 5. Tottumukset Arjen rytmit/ajankäyttö Liikkuminen Ruokailu Uni, lepo, rentoutuminen Itsehoito Rimpelä: Hyvinvointiosaaminen- ja oppiminen varhaiskasvatuksessa. Jyväskylä 8

9 Strengths and difficulties menetelmä (SDQ) Kehitetty Englannissa 1990-luvulla Sovellettu yli 70 maassa ( 1. Sosiaalisuus 2. Kaverisuhteet 3. Tunne-elämä 4. Tarkkaavaisuus 5. Käyttäytyminen 9

10 SDQ kysely SDQ -kyselyn (Vahvuudet ja vaikeudet) alkuperäinen tarkoitus on auttaa psyykkisesti oireilevien lasten tunnistamista. SDQ on lyhyt lapsen käyttäytymistä kartoittava kysely, jonka avulla kerätään tietoa 4-16-vuotiaan lapsen psyykkisestä voinnista omilla lomakkeillaan vanhemmalta, opettajalta (päivähoito, koulu) ja yli 11- vuotiailta lapsilta itseltään. Kysely kartoittaa lapsen tunne-elämän oireita, käytösoireita, yliaktiivisuuden/tarkkaavaisuuden oireita, kaverisuhteiden ongelmia ja lapsen vahvuuksia sekä mahdollisten oireiden tai vaikeuksien vaikutusta lapsen elämään (Goodman 2001)

11 SDQ kysely SDQ:n täyttäminen ei vaadi tiettyä ammattikoulutusta tai erityistä koulutusta. Kyselytiedot kootaan yhteen terveydenhuollossa

12 Mikä tärkeintä? Tutustutaan yhdessä lapsen hyvinvointiin - kasvatuskumppanuus lapsi, vanhemmat ja opettajat, oppilashuollon henkilöstö oppivat hyvinvointia yhteinen ymmärrys lapsen hyvinvoinnista on kasvatuskumppanuuden välttämätön edellytys Opitaan keskustelemaan yhdessä lapsesta kokonaisvaltaisesti erilaiset näkökulmat ja arviot näkyviin Sama menetelmä 4, 6 >16 v. keskustelu säännöllisin väliajoin, antaa kuvan lapsen kehityksestä Tulkintaan ei tarvita erityistä koulutusta sopii hyvin päiväkodin ja koulun arkeen Jos tarvetta tehostettuun/erityiseen tukeen, jatkuu yhteistyö neuvolassa, terapiapalveluissa, perheneuvolassa, oppilashuollossa jne. 12

13 Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Vasu/esiopetuksen opetussuunnitelmakeskustelut Vanhempien ja kasvattajan yhteinen keskustelu lapsen hyvinvoinnista vasu/esu-keskustelun keskiössä yhdessä sovitut, lapsen hyvinvointia edistävät kasvatukselliset periaatteet ja toimintatavat kirjataan lapsen vasuun/esuun perehdytään yhdessä lapsen hyvinvointiin - kasvatuskumppanuus opitaan keskustelemaan lapsesta laaja-alaisesti Sdq - arviointi osana vasu/esukeskustelua

14 Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Kasvattajayhteisön toimintatavat vasukeskustelujen sisältö siirtyy varhaiskasvatuksen toiminnan suunnittelun ja arvioinnin lähtökohdiksi varhaiskasvatuksen sisältöjä ja toimintatapoja tuodaan yhteiseen keskusteluun vanhempien kanssa (kasvattajien asiantuntijuus) työyhteisön hyvinvointioppiminen sisältyy kasvattajayhteisöntoimintatapojen tiimisopimuksiin tuen tarvetta arvioitaessa ensimmäiseksi tarkastellaan käytettyjä toimintatapoja, opetusjärjestelyjä ja oppimisympäristöjä sekä niiden soveltuvuutta lapselle tarkastelun pohjalta arvioidaan, voidaanko näitä muuttamalla toteuttaa lapselle paremmin sopiva kasvuympäristö ja sopivia pedagogisia ratkaisuja

15 Vasukeskustelu Vasukeskustelua/esiopetuksen opetussuunnitemakeskustelua on täydennetty SDQ-kyselyllä jonka vanhemmat täyttävät kotona ja työtiimi päiväkodissa Lomakkeen avulla keskustellaan vanhempien kanssa asioista jotka tuottavat lapsessa iloa sekä lapsen vahvuuksista ja vaikeuksista. Keskustelusta kootaan yhteenveto, joka lähetetään neuvolaan vanhempien luvalla Neuvola antaa palautteen lapsen terveystarkastuksesta päiväkodille vanhempien kanssa sopien Jos keskustelussa herää huoli, sovitaan perheen kanssa yhdessä toimintatavoista ja vastuista mahdollisten tukitoimien järjestämiseksi

16 SDQ mittarin ylläpidosta, käytön ohjeistuksesta ja päivityksistä vastaa Youthinmind Ltd, Yhteydenotot osoitteessa: SDQ informaatio on koottu sivustolle Tietoa menetelmästä ja sen käytöstä löytyy myös THL:n Menetelmäkäsikirjassa: Terveystarkastukset lastenneuvolassa & kouluterveydenhuollossa on ohjeistus SDQ -kyselyn käytöstä ja tulosten tulkinnasta (Mäki ym. 2011)