Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Timo Lötjönen MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki
Miksi palkokasveja tai valkuaiskasveja kannattaisi viljellä? - saadaan valkuaista eläinten ruokintaan - pärjätään pienemmällä typpilannoituksella => kustannus- ja ilmastovaikutus - monipuolisuutta viljelykiertoon, erilainen korjuurytmi - yleensä hyvä esikasviarvo - kysyttyjä myyntikasveja (puituna ja kuivattuna) Viljelyn haasteita: - vaativampia esim. ph:n ja maan kosteuden suhteen kuin heinä- tai viljakasvit => soveltuvuus turvemaille? - siemenkustannus korkea => valkuaiskasvituki? - vaativat osittain erilaisen korjuu- ja varastointitekniikan kuin perinteiset kasvit - mahdolliset estrogeenit ym. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 5.11.2014 2
Koetoimintaa Ruukissa 2012, siemenmäärät -palkokasvia 60 % ja viljaa 40 % puhtaan kasvuston suositellusta tiheydestä (kpl/m 2 ) Härkäpapu Tsp Itäv. % kg/ha Kontu 306 84 153 Fuego 644 96 282 Tangenta 636 89 300 Wappu-vehnä 37.3 98 99 Wilhelmiina-kaura 32.6 96 68 Herne Tsp Itäv. % kg/ha Florida 190 91 126 Jermu 234 84 167 Arvika 129 98 79 Dolores 161 95 102 Maalaji: rm KHt Lannoitus: Naudan liete 22 t/ha Wappu-vehnä 37.3 98 99 Wilhelmiina-kaura 32.6 96 68 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 5.11.2014 3
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 5.11.2014 4
Vuoden 2012 kokeet MTT Ruukissa 12000 10000 Sato, kg/ha DM 8000 6000 4000 16.8.2012 30.8.2012 13.9.2012 2000 0 Fuego Kontu Tangenta Härkäpapu-viljaseosten kuiva-ainesadot. Tässä on esitetty kaura- ja vehnäseosten keskiarvot. Kylvö 29.5.2012 5
Raakavalkuainen, g/kg DM 180 160 140 120 100 80 60 40 20 16.8.2012 30.8.2012 13.9.2012 0 Fuego Kontu Tangenta Härkäpapu-viljaseosten raakavalkuaispitoisuudet. Tässä on esitetty kaura- ja vehnäseosten keskiarvot. Analyysit tehty Valion NIR-laitteella. 6
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 5.11.2014 7
12000 10000 Sato, kg/ha DM 8000 6000 4000 15.8.2012 27.8.2012 10.9.2012 2000 0 Arvika Dolores Florida Jermu Herne-viljaseosten kuiva-ainesadot. Tässä on esitetty kaura- ja vehnäseosten keskiarvot. Kylvö 30.5.2012 8
Raakavalkuainen, g/kg DM 180 160 140 120 100 80 60 40 20 15.8.2012 27.8.2012 10.9.2012 0 Arvika Dolores Florida Jermu Herne-viljaseosten raakavalkuaispitoisuudet. Tässä on esitetty kaura- ja vehnäseosten keskiarvot. Analyysit tehty Valion NIR-laitteella. 9
Korjuu: Esikuivaus vai suoraniitto? Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 5.11.2014 10
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 5.11.2014 11
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 5.11.2014 12
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 5.11.2014 13
Typpibakteeriymppäyksen vaikutus 12000 10000 10000 9000 8000 Sato kg ka/ha 8000 6000 4000 Härkäpapu Sato kg ka/ha 7000 6000 5000 4000 3000 Herne 2000 2000 1000 0 Ei ympätty Ympätty 0 Ei ympätty Ympätty Härkäpapuvehnä- ja hernevehnä-kasvustojen kuiva-ainesadot 2013 elokuussa. Hernevehnällä ero tilastollisesti melkein merkitsevä (n. 1000 kg ka/ha).
Lannoitus Härkäpapu/ Ohra- Huom! Hinnat tavanomaisen N kg/ha a hinta, Määrä, vehnä- kokovilja- Heinätuotannon hintoja e/kg kg/ha säilörehu säilörehu säilörehu Kyntö 55 55 18 e/ha Kylvömuokkaukset 70 70 23 e/ha Kylvö 50 50 17 e/ha Siemenkustannus - härkäpapu 0.91 250 228 e/ha - kevätvehnä 0.46 100 46 e/ha - ohra 0.46 180 83 e/ha - nurmensiemen 5.00 8 40 e/ha Lannoitus, NPK (22-5-5) - härkäpapu 40 0.48 182 87 e/ha - ohra 70 0.48 318 153 e/ha -nurmi 180 0.48 818 393 e/ha Korjuu laakasiiloon - härkäpapu: niitto + silppurointi 200 e/ha - ohra: suoraniittopääsilppuri 200 e/ha -nurmi: niitto + silppurointi x 2 300 e/ha Kustannukset yht. 736 611 791 e/ha Sato-oletus 8000 7000 8000 kg ka/ha Ka-kilon hinta 9.2 8.7 9.9 snt/ka kg Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 5.11.2014 15
Johtopäätöksiä herneestä ja härkäpavusta: - härkäpapu ei lakoonnu yhtä helposti kuin herne. Tukiviljan merkitys? - lajikevalinnalla ei kovin paljon merkitystä - päätä, yritätkö puida vai teetkö säilörehua - hyvä vaihtoehto voisi olla puinti murskeviljaksi, valitse silloin kotimainen lajike - jos käytetään esikuivausta tai alla on perustettava nurmi, niin silloin suhteellisen aikainen korjuu - muuten sato ja sadon laatu paranevat korjuuta viivästyttämällä - herne- ja härkäpapusäilörehu ovat varteenotettavia vaihtoehtoja viljalle nurmea perustettaessa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 5.11.2014 16
Nurmen täydennyskylvö -voi olla useita syitä: perustamisvaiheen osittainen epäonnistuminen (esim. suojaviljan lako) laikuittain esiintyvät talvituhot sadonkorjuun tai laiduntamisen aiheuttamat tuhot vanhan nurmen tihentäminen esimerkiksi apilalla MTT Ruukin koe 2013 14 -koe perustettiin luomuviljelijän pellolle Ruukkiin keväällä 2013 -multamaa, apila-heinänurmi perustettu 2010 -olemassa olevaan nurmeen lisättiin apilaa 4-5 kg/ha keväällä tai heinäkuun alussa 2013 - ei lannoitusta v. 2013-14 - sadon mittaus kesällä 2014 1. ja 2. sadosta Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 5.11.2014 17
Pintakylvö hajalevityksenä huhtikuun lopulla Viljan suorakylvökone
Rikkaäkeeseen yhdistetty pneumaattinen kylvölaite Tiheävantainen nurmen suorakylvökone
8000 7000 6000 5000 Sato, kg ka/ha 4000 3000 2000 1000 0 1) Ei täydennyskylvöä 2) Aikaisin keväällä pintalevittäjällä 3) Keväällä viljan suorakylvökoneella 4) Keväällä rikkaäkeellä 5) Keväällä nurmen suorakylvökoneella 6) Kesällä viljan suorakylvökoneella 7) Kesällä rikkaäkeellä 8) Kesällä nurmen suorakylvökoneella Sato 1 Sato 2 Nurmen kuiva-ainesato vuonna 2014 erilaisten täydennyskylvömenetelmien jälkeen. Täydennyskylvöt tehtiin vuonna 2013.
Sama kohta syyskuussa 2014 => <= Talvehtimisvaurio pintakylvetyssä koeruudussa keväällä 2014
Kokemuksia: -täydennyskylvö ei välttämättä onnistu millään laitteella, jos vanhan nurmen kilpailukyky on kova tai pellon pinta on sammaloitunut -selkeät aukkopaikat täyttyvät varmimmin -on eduksi, jos siemen saadaan maakosketukseen 0-1 cm:n syvyyteen
Toisaalta 7000 6000 Nurmen sato, kg ka/ha 5000 4000 3000 2000 1000 2010 2011 2012 0 Ei täydennyskylvöä Apilan täydennyskylvö toukokuussa 2010 Apilan täydennyskylvö heinäkuussa 2010 Vuonna 2005 perustetun LHP-nurmen täydennyskylvökoe Jokioisilla. Puna-apilaa lisättiin 6 kg/ha vuonna 2010, jonka jälkeen mitattiin nurmen kuiva-ainesatoa. Lähde: Niemeläinen ym. 2014
Kiitokset mielenkiinnosta! 24