Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista
|
|
|
- Tuulikki Härkönen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Raija Suomela Essi Saarinen Kuva: Maria Honkakoski
2 Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Ohran lajikekokeet 2012 Ohran lajikekokeet Kauran lajikekokeet 2012 Kauran lajikekokeet Vehnän lajikekoe 2012 Vehnätuloksia Syysvehnä-lajiketulokset 2012 Syysruis-lajiketulokset 2012 Kuva: Maria Honkakoski
3 TLS, C ja Sadesumma, mm Kasvukauden 2012 sääolot Sadesumma, mm TLS TLS 2012 SADE SADE
4 Tutkimusasemapäivillä ei sää lannistanut Sadekuuro mm /vrk Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
5 Ohrakoe 2012 Erittäin sateinen ja kylmä kesä Ei varsinaista tulvaa pellolla Tauteja esiintyi paljon Virallinen lajikekoe (8 lajiketta) Hankkeen ohrakoe (8 lajiketta) Ei tautitorjunta osiota Ei korrensäädettä Keskiarvotuloksia, mutta tarkastettuja Kuva: Maria Honkakoski Kylvö Lannoitus PY3 403 kg /ha (n. 90 kg N /ha)
6 Toria* Brage* Bor Bor Bor Einar* Aukusti Ragna* Voitto* Wolmari Fairytale* SW Mitja* Vilde Saana* Bor Bor Sato ja HLP ,0 73,0 71,0 69,0 67,0 65,0 63,0 61,0 59,0 57,0 SATO HLP 0 55,0 Sato + HLP ja kasvuaika menevät käsi kädessä: aikaiset lajikkeet tautiherkkiä!!
7 Tautihavaintoja 2012 viljakasvustoista Kosteat olosuhteet sekä tiheä kasvusto: hyvät olosohteet viljojen kasvitaudeille! Kun tauti vallannut lehtialaa, ei yhteyttämistuotteita synny pientä jyvää! Kuvat: Essi Saarinen
8 Punahometta, jos kosteaa ja lämmintä (25-30 C) kesällä, keväällä kuivaa Punahomeen hallintakeinot: Viljelykierto Viljalajin ja lajikkeet valinta, jos kiertoa ei pystytä toteuttamaan Hyvälaatuinen kunnostettu ja peitattu tai serttisiemen Panostaminen elinvoimaiseen kasvustoon Nopea kuivatus, myös olosuhteissa joissa sato näyttää suhteellisen kuivalta Punahometorjunta onnistuu muutamalla nykyisellä tautiaineella, mutta torjunta-aika kukinnan alkaessa!
9 Toria* Brage* Bor Bor Bor Einar* Aukusti Ragna* Voitto* Wolmari Fairytale* SW Mitja* Vilde Saana* Bor Bor Kasvuaika, vrk Kasvuaika 2012 Kylvö Tuleentuminen Kasvuajat 2012 keskimääräistä 5 vrk pidempiä Sato kasvaa
10 Toria* Brage* Bor Bor Bor Einar* Aukusti Ragna* Voitto* Wolmari Fairytale* SW Mitja* Vilde Saana* Bor Bor TLS, C Lämpösummavaatimus Lämpösummat lähellä keskimääräisiä Sato kasvaa
11 Uusia lupaavia lajikkeita mm. Wolmari Einar Brage
12 Toria* Brage* Bor Bor Bor Einar* Aukusti Ragna* Voitto* Wolmari Fairytale* SW Mitja* Vilde Saana* Bor Bor TSP ,0 50,0 45,0 40,0 35,0 30,0 Hyvät TSP tulokset Sato kasvaa
13 Toria* Brage* Bor Bor Bor Einar* Aukusti Ragna* Voitto* Wolmari Fairytale* SW Mitja* Vilde Saana* Bor Bor Lako, % Valkuainen, % Lako ja valkuainen ,0 11,5 11,0 10,5 10,0 9,5 9,0 8,5 8,0 7,5 7,0 Lannoitus 4000 kg sadon mukaan, satoa 7000 kg /ha Sato kasvaa
14 Ohrakokeet
15 KASVUKAUDET Tehoisa lämpösumma
16 KASVUKAUDET Sadesumma
17 TORIA 3 BRAGE 3 EINAR 5 ALTTI 4 KUNNARI 4 WOLMARI 4 EERIK 3 EDVIN 5 VILDE 6 ELMERI 5 AUKUSTI 4 ERKKI 3 TIRIL 5 VOITTO 5 POLARTOP 3 OLAVI 4 ROLFI 6 ARTTURI 3 JYVÄ 3 PILVI 4 Sato, kg /ha HLP, kg Sato ja HLP Lajikkeet vähintään 3 vuotta mukana kokeissa. Ei tautitorjuntaa tai korrensäädettä!
18 TORIA 3 BRAGE 3 EINAR 5 ALTTI 4 KUNNARI 4 WOLMARI 4 EERIK 3 EDVIN 5 VILDE 6 ELMERI 5 AUKUSTI 4 ERKKI 3 TIRIL 5 VOITTO 5 POLARTOP 3 OLAVI 4 ROLFI 6 ARTTURI 3 JYVÄ 3 PILVI 4 Kasvuaika, vrk Kasvuaika Sato kasvaa
19 TORIA 3 BRAGE 3 EINAR 5 ALTTI 4 KUNNARI 4 WOLMARI 4 EERIK 3 EDVIN 5 VILDE 6 ELMERI 5 AUKUSTI 4 ERKKI 3 TIRIL 5 VOITTO 5 POLARTOP 3 OLAVI 4 ROLFI 6 ARTTURI 3 JYVÄ 3 PILVI 4 Lämpösumma, C Lämpösumma Sato kasvaa
20 TORIA 3 BRAGE 3 EINAR 5 ALTTI 4 KUNNARI 4 WOLMARI 4 EERIK 3 EDVIN 5 VILDE 6 ELMERI 5 AUKUSTI 4 ERKKI 3 TIRIL 5 VOITTO 5 POLARTOP 3 OLAVI 4 ROLFI 6 ARTTURI 3 JYVÄ 3 PILVI 4 TSP Sato kasvaa
21 TORIA 3 BRAGE 3 EINAR 5 ALTTI 4 KUNNARI 4 WOLMARI 4 EERIK 3 EDVIN 5 VILDE 6 ELMERI 5 AUKUSTI 4 ERKKI 3 TIRIL 5 VOITTO 5 POLARTOP 3 OLAVI 4 ROLFI 6 ARTTURI 3 JYVÄ 3 PILVI 4 Lako, % Valkuainen, % Lako ja valkuainen Brage , Toria Sato kasvaa
22 Elmeri Edvin Einar Kunnari Jyvä Olavi Voitto Erkki Vilde Pilvi Tiril Elmeri Edvin Einar Kunnari Jyvä Olavi Voitto Erkki Vilde Pilvi Tiril Elmeri Edvin Einar Aukusti Wolmari Kunnari Jyvä Olavi Voitto Erkki Vilde Pilvi Tiril Brage Elmeri Edvin Einar Aukusti Wolmari Kunnari Olavi Voitto Vilde Pilvi Toria Tiril Brage Elmeri Edvin Einar Aukusti Wolmari Voitto Vilde Toria Tiril Brage Aukusti Wolmari Vilde Toria Lako, % 70 Lajikkeiden lakoisuus vuosittain MTT Ruukin virallisissa lajikekokeissa Mukana vertailussa lajikkeet Elmeri, Edvin, Einar, Aukusti, Wolmari, Kunnari, Jyvä, Olavi, Voitto, Erkki, Vilde, Pilvi, Toria, Tiril ja Brage. Kaikki lajikkeet eivät ole joka vuosi olleet mukana kokeessa.
23 Kaurakokeet 2012 Lajikkeet virallinen koe Eemeli Bor Bor Bor GN GN Skarnes Lajikkeet hankekoe Akseli Marika Mirella Steinar Wilhelmina Kokeista saatiin puitua vain Borealin linjat Bor ja Bor sekä lajikkeet Akseli ja Marika loput hukkuivat Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
24 Kauran sato ja HLP , , , ,0 50,0 SATO HLP , ,0 0 Bor Marika* Akseli* Bor ,0 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
25 Kauran kasvuaika ja TLS KASVUAIKA TLS Bor Marika* Akseli* Bor Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
26 Kauran TSP ,0 43,0 41,0 39,0 37,0 35,0 33,0 TSP 31,0 29,0 27,0 25,0 Bor Marika* Akseli* Bor Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
27 Kauran kuoripitoisuus ,0 KUORI 20,0 15,0 10,0 KUORI 5,0 0,0 Bor Marika* Akseli* Bor Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
28 Valkuaispitoisuus, % Kauran lako ja valkuainen 2012 Lako keskimäärin yli 60 % Hylätyillä kauraruuduilla lako keskimäärin yli 90 % Tulva 13,00 VALK 12,50 12,00 11,50 11,00 10,50 10,00 Bor Marika* Akseli* Bor Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
29 Kaurakokeet Maalaji Ct /Mm /erm HHt!! 9 lajiketta Ei tautitorjuntaa tai korrensäädettä Kuva: Maria Honkakoski
30 RINGSAKER 6 AKSELI 5 ROOPE 7 MARIKA 7 SW VAASA 4 VENLA 8 FIIA 5 SOFIINA 4 ASLAK 4 EEMELI 8 PEPPI 6 AARRE 3 VELI 4 Sato, kg /ha HLP, kg Sato ja HLP Sato Hlp 0 48
31 RINGSAKER 6 AKSELI 5 ROOPE 7 MARIKA 7 SW VAASA 4 VENLA 8 FIIA 5 SOFIINA 4 ASLAK 4 EEMELI 8 PEPPI 6 AARRE 3 VELI 4 Kasvuaika, vrk Kasvuaika Sato kasvaa
32 RINGSAKER 6 AKSELI 5 ROOPE 7 MARIKA 7 SW VAASA 4 VENLA 8 FIIA 5 SOFIINA 4 ASLAK 4 EEMELI 8 PEPPI 6 AARRE 3 VELI 4 Lämpösummavaatimus, C Lämpösumma Sato kasvaa
33 RINGSAKER 6 AKSELI 5 ROOPE 7 MARIKA 7 SW VAASA 4 VENLA 8 FIIA 5 SOFIINA 4 ASLAK 4 EEMELI 8 PEPPI 6 AARRE 3 VELI 4 TSP, g TSP Sofiina: Ei markkinoilla
34 RINGSAKER 6 AKSELI 5 ROOPE 7 MARIKA 7 SW VAASA 4 VENLA 8 FIIA 5 SOFIINA 4 ASLAK 4 EEMELI 8 PEPPI 6 AARRE 3 VELI 4 Kuoripitoiusuus, % Kuoripitoisuus Sato kasvaa
35 RINGSAKER 6 AKSELI 5 ROOPE 7 MARIKA 7 SW VAASA 4 VENLA 8 FIIA 5 SOFIINA 4 ASLAK 4 EEMELI 8 PEPPI 6 AARRE 3 VELI 4 Lako, % Lako ja valkuainen Lako- Valk.- Sato kasvaa
36 Vehnä kummastuttaa vielä Kuva: Maria Honkakoski
37 Hankkeen vehnäkoe 2012 Kylvö Lannoitus PY4 ( ) 500 kg/ha ( ) Rikkakasvien torjunta Ariane S 2 l/ha Maalaji multav. ph Ca K P Mg KHt m 6, ,4 53,0 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
38 Kevätvehnän sato ja HLP , , , ,0 71,0 SATO HLP , ,0 0 Wappu Bjarne Quarna Anniina 65,0 Puinti Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
39 Kasvuaika, vrk TLS, C Kevätvehnän kasvuaika ja TLS -vaatimus Kasvuaika TLS Wappu Bjarne Quarna Anniina 930 Kylvö Puinti Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
40 Lako, % Valkuainen, % Vehnän lako ja valkuainen Wappu Bjarne Quarna Anniina Lako VALK Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
41 Aino Wellamo Anniina Quarna Wanamo Bjarne Kruunu Bor Sato, kg /ha HLP, kg Vuosien varrelta: Vehnän sato ja HLP ,0 78,0 76, ,0 72,0 70,0 68,0 Sato kg/ha HLP 0 66,0 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
42 Sato, kg /ha HLP, kg Vuosien varrelta: Vehnän sato ja HLP Sato, ei torj. HLP /ei torj. 0 Aino Anniina Bjarne Kruunu Quarna 60 Puinti
43 Aino Wellamo Anniina Quarna Wanamo Sato, kg /ha Vuosien varrelta: Vehnän sato ja HLP 2009 Kaikki puitu mennessä ,0 82,0 80, ,0 76,0 74,0 72,0 Sato kg/ha HLP 0 70,0
44 Valkuainen, % Vehnän valkuaispitoisuus ,0 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Bor03026 Bor04086 Anniina Berserk Quarna Aallotar Wappu
45 Vehnän kasvuaika Ruukissa Anniina Quarna TLS Anniina TLS Quarna Vuonna 2008 vehnät korjattiin pakkotuleentuneena, TLS kertymä kyseisellä kasvukaudella yhteensä 935 astetta
46 Anniina Wappu Quarna Kuvat: Maria Honkakoski
47 Hankkeen syysvehnäkoe Syysvehnälajikkeet Arktika, Bor02858, Magnifik ja Urho Kylvö (Magnifik ) Kylvölannoitus lann. PY6 186 kg/ha (33N) Tautiaine Basso 0,35 l/ha Tavoitteena vähintään 4-5 lehteä Karjanlannan hyödyntäminen! Kevätlannoitus PY4 ( ) 575 kg/ha (115 N) Rikkakasvien torjunta (Logran 20 g) + korrensääde (Moddus 0,3 l/ha) maalaji multav. ph Ca K P Mg KHt m 6, ,4 53,0 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
48 Syysvehnän sato Ruukissa ,0 77,0 76,0 75,0 74,0 73,0 72,0 SATO HLP 0 Urho Magnifik Arktika Bor ,0 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
49 Talvituhoprosentti Talvituhot (%) Ruukissa Urho Magnifik Arktika Bor02858 Lumihomeen riskiä lisäävät mm. Lämmin syksy + rehevä kasvu Olkijäte pellon pinnalla Pysyvä lumi sulaan maahan Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
50 Lako, % Syysvehnän lako ja valkuainen ,00 14,00 13,00 12,00 11,00 10,00 9,00 8,00 7,00 6,00 LAKO VALK 0 Urho Magnifik Arktika Bor ,00 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
51 Kasvuaika, vrk Kasvuaika ja TLS kasvukaudella Kasvuaika laskettu termisen kasvukauden alusta 106 Urho Magnifik Arktika Bor Kasvuaika viitteellinen: Nivalassa menestynyt Magnifikin lisäksi esim. Olivin Tulokset vain etelästä: pitkän päivän hyödyntäminen? Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
52 Syysvehnän TSP ,0 45,0 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 Urho Magnifik Arktika Bor02858 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
53 Hankkeen syysruiskoe Syysruislajikkeet Evolo*, Reetta ja Riihi Kylvö Kylvölannoitus PY6 186 kg/ha (33N) Tautiaine Basso 0,35 l/ha Kevätlannoitus PY4 ( ) 400 kg/ha (80 kg N) Rikkakasvien torjunta (Logran 20 g) + korrensääde (Moddus 0,3 l/ha) *Evolo = hybridiruis Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
54 Sato, kg /ha Syysrukiin sato ja HLP , , ,0 71,0 Alhaiset HLP:t ,0 69,0 SATO HLP , , ,0 0 Evolo Reetta Riihi 65,0 Evolo erottuu hybridi-rukiina kg Reetta haastaa Riihen ominaisuuksillaan Brasetto hybridiruis? Menestynyt hankealueella
55 Kasvuaika, vrk TLS Kasvuaika ja TLS KAIKA TLS 0 Evolo Reetta Riihi 800 Kasvuaika laskettu termisen kasvukauden alusta Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
56 Lako, % Rukiin lako ja valkuainen , , , , ,0 9,0 8,0 LAKO VALK 30 7,0 20 6,0 10 5,0 0 Evolo Reetta Riihi 4,0 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
57 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
58 Muuta Ruukin pelloilla Arvika -vihantaherne Tangenta -härkäpapu Raision nurmikoe: mm. sinimailanen
59 Lajikevertailua 12 m 2 koeruuduilla
Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista
Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Murskevilja tilaisuus Muhoksella 22.1.2013 Raija Suomela Essi Saarinen Kuva: Maria Honkakoski Esityksen sisältö Lajikeominaisuudet murskeviljan tuotantoon Ohran lajikekokeet
Ruukista Essi Saarinen & Raija Suomela. Kuva: Maria Honkakoski
Virallisten lajikekokeiden tuloksia Ruukista 2011 Essi Saarinen & Raija Suomela Kuva: Maria Honkakoski MTT Ruukin ohrakoe 2011 Kuuma kesä Osin poutiva lohko Tauteja esiintyi i paljon 10 lajiketta Ei tautitorjunta
Viljakokeiden tuloksia MTT Ruukista Miika Hartikainen, MTT Ruukki
Viljakokeiden tuloksia MTT Ruukista 2013 Miika Hartikainen, MTT Ruukki Säätiedot Ohran lajikekokeet Kauran lajikekokeet Vehnän lajikekokeet KERE: Greening Effect tautiainekoe KERE: Tautitorjuntakokeet
MTT Ruukin viljakokeiden tuloksia Miika Hartikainen, MTT Ruukki
MTT Ruukin viljakokeiden tuloksia 2014 Miika Hartikainen, MTT Ruukki Säätiedot Ohran, kauran ja vehnän lajikekokeet Syysviljat Greening Effect -tautiainekoe Boorilannoituskoe Kevätrypsi- ja syysrapsikokeet
MTT Ruukin alustavia. kasvukaudelta Raija Suomela ja Essi Saarinen
MTT Ruukin alustavia tutkimustuloksia kasvukaudelta 2010 Raija Suomela ja Essi Saarinen Esityksen runko Vilja-tuloksia Lajikekokeet Ruukissa, ohra ja kaura Kasvitautiainekoe Innovatiiviset rehukasvit Nurmi-tuloksia
Viljalajikkeet ja tautitorjunta
Viljalajikkeet ja tautitorjunta Merja Högnäsbacka MTT Ylistaro merja.hognasbacka@mtt.fi www.mtt.fi/ylistaro 19.3.214 * Saana * Scarlett Minttu SW Mitja Rambler * Marthe * Xanadu Ingmar Maaren * Prestige
Vilja- ja öljykasvikokeiden tuloksia 2015
Vilja- ja öljykasvikokeiden tuloksia 215 Luonnonvarakeskus, Ruukki Miika Hartikainen Sisältö Säätiedot Taustatietoa lajikekokeista Ohran lajikekokeet Kevätvehnän lajikekokeet Kauran lajikekokeet Kevätrypsin
Peltokasvien luomuviljely
Luomuviljelyn peruskurssi Peltokasvien luomuviljely LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke 2 Luomussa huomioon otettavaa lajikevalinnassa Peltojen kasvukunto Aikaisuus Sadon käyttötarkoitus Korren
LAJIKKEET KEVÄÄN KYLVÖILLE
LAJIKKEET KEVÄÄN KYLVÖILLE SSO:n Kasvinviljelyseminaarit 2014 Boreal / Satu Pura SISÄLTÖ Ovatko nykylajikkeet parempia kuin vanhat? Lajikkeet kevään kylvöille Lajiketieto helposti yhdestä osoitteesta Suomalainen
Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA Homemyrkyt 6268
Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA 33 016 Kotielän asiakkaat 1150 Homemyrkyt 6268 Havaintokaistat 8 paikkaa Homemyrkyt kaura DON Alueittain Analyysejä KPL Alle 18 1,8 g /K Kg %Yli 1,8 g / Kg % Suurin arvo
UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN
UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN Sadonkorjuu 2013 -seminaari Lahti 4.10.2013 Satu Pura KAURAUUTUUS: AKSELI BOR Satoisin aikainen kaura kaikilla maalajeilla ja kaikilla viljelyvyöhykkeillä Korkea
LISÄTUOTTOA UUSILLA LAJIKKEILLA
LISÄTUOTTOA UUSILLA LAJIKKEILLA Agrimarket Kasvuohjelmailta 5.3.2015 Satu Pura / Boreal SISÄLTÖ Vaihtamalla paranee Varmuutta valintaan Laji- ja lajikevalinnat kevään 2015 kylvöille VAIHTAMALLA PARANEE
BOREALIN LAJIKKEET 2016
BOREALIN LAJIKKEET 2016 Hankkijan siementuottajapäivä 9.2.2016 Leena Pietilä 7.4. 12.4. 17.4. 22.4. 27.4. 2.5. 7.5. 12.5. 17.5. 22.5. 27.5. 1.6. 6.6. 11.6. 16.6. 21.6. 26.6. 1.7. 6.7. 11.7. 16.7. 21.7.
Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, MTT Ruukki
Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect Miika Hartikainen, MTT Ruukki Kokeen taustaa Tarkoitus selvittää kasvitautiaineiden mahdollista pidentävää vaikutusta eri ohralajikkeiden kasvuaikaan, Greening
Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä
Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä 4.6. 12.10. 22.10. 31.10. 2.10. 22.9. 1800 1600 1400 1200 1000
K-maatalous kevät Joensuu
K-maatalous kevät 2009 Joensuu 18.11.2013 1 K-maatalouden siemenkauppa Lajike-edustukset K-maatalouden koetila Viljelyohjelma Oma siemensopimustuotanto 2 K-maatalouden koetila 3 17.6.1963 päätös hankinnasta
Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi
Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Viljelijöiden työkaluna käytettävissä 24 h vrk, 7 pv viikossa Velotuksetta, osoitteissa: www.agrimarket.fi
12.2.2014. -Tukes -Viljan laatu -Havaintokaistat -ISO-VILJA tulokset -DON -NOS -BSAG
12.2.2014 -Tukes -Viljan laatu -Havaintokaistat -ISO-VILJA tulokset -DON -NOS -BSAG Koulutus ja tutkinto kasvinsuojeluaineiden ammattikäyttäjille Tutkintovelvoite, mutta koulutus vapaaehtoinen Laki kasvinsuojeluaineista
Sertifioitu siemen mallasohran tuotannossa; toimitusjohtaja Jukka Hollo Tilasiemen Oy
Sertifioitu siemen mallasohran tuotannossa; toimitusjohtaja Jukka Hollo Tilasiemen Oy TILASIEMEN OY www.tilasiemen.fi ロ perustettu 1992 ロ siemenpakkaamoiden omistama ロ49 Osakasta ロ46 pakkaamoa ロToimisto
AKSELI BOR. Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä kauroja. Kasvuaikaryhmässään
CHARMAY FAIRYTALE SALOME SW MAGNIFIC MIRELLA SEVERI PIONEER Ylivoimainen MAXIMUS kaurasadontuottaja Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä
12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita
12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita Sade kesällä 2014 Heinäkuun 2014 sateet Sade elokuu 5.5. 10.5. 15.5. 20.5. 25.5. 30.5. 4.6. 9.6. 14.6. 19.6.
Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto
Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 21 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä Lämpösumma Tampere 2 tah. ohran täyttymisjakso 18 16 14 12 1 21 27
VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN
VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viime vuosina ollut n. 210 000 ha, tästä alasta kevätvehnää 189 000 ha (89
Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä
Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä Lämpösumma 2010 Helsinki Vantaa 1800 1600 1400 1200 1000 800 600
KASVUKAUSI 2008 Millä keinoilla onnistuttiin. Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä
KASVUKAUSI 2008 Millä keinoilla onnistuttiin Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 36 165 näytettä Mallasohra sato 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 5286 4792 4537 4170 3970 4080 4000 4279 3813 Saana
5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita
5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita Sade kesällä 2014 Heinäkuun 2014 sateet Sade elokuu Sadesumma 2014 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Pori Lappeenranta
Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä
Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä 27.10. 9.6. 7.10. 17.10. 27.9. 1800 1600 1400 1200 1000 800 600
Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat
Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla Havaintokaistat Kevätvehnälajikkeet havaintoruuduilla Lajike Sato Kasvu pv. Lämpös. Lako-% Tjp Hlp Valk.% Sako 1 Sako
Uudet kasvilajikkeet tuovat pelloille satoisuutta ja laatua
Liite 9.3.2009 66. vuosikerta Numero 1 Sivu 3 Uudet kasvilajikkeet tuovat pelloille satoisuutta ja laatua Martti Vuorinen, Yrjö Salo, Antti Laine, Markku Niskanen ja Arjo Kangas, MTT Kasvilajikeluetteloon
LUOMUUN SOVELTUVAT LAJIKKEET
LUOMUUN SOVELTUVAT LAJIKKEET Boreal Kasvinjalostus Oy Timo Lötjönen, Luonnonvarakeskus, Ruukki 14.12.2017 1 LUOMUTUOTANTO Luomuala kasvussa Luomulajikejalostusta vähän Käytetyt lajikkeet pääosin tavanomaisista
VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN
VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225
Ennusteet auttavat näkemään pidemmälle
Ennusteet auttavat näkemään pidemmälle Kasvinsuojelun syyspuinti Ilmajoki 1.11.2011 Marja Jalli MTT, Patrik Erlund NSL, Sari Peltonen ProAgria, Antti Hannula HAMK, Elina Seppä HY, Sirpa Thessler MTT LIFE08
Viljelyaloja lajikkeittain vuonna 2012
Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus tietopalvelu@mmmtike.fi Raportin numero ja ajopvm: t_097912, 19.11.2012 Raportin tekijä: Jouko Yli-Uotila Viljelyaloja lajikkeittain vuonna 2012 Määritelmät
Viljelyaloja lajikkeittain vuonna 2012
Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus tietopalvelu@mmmtike.fi Raportin numero ja ajopvm: t_058912, 16.7.2012 Raportin tekijä: Auli Hämäläinen Viljelyaloja lajikkeittain vuonna 2012 Määritelmät
Kasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle
Kasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle Torjuntakynnykset Torjunnan taloudellinen kynnysarvo saavutetaan, kun rikkakasvien, kasvitautien tai tuholaisten vuoksi on odotettavissa olevien satotappioiden
Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, Essi Saarinen, Raija Suomela
Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect Miika Hartikainen, Essi Saarinen, Raija Suomela Kokeen taustaa Tarkoitus selvittää kasvitautiaineiden vaikutusta eri ohralajikkeiden kasvuaikaan, Greening
Viljakasvien kasvitaudit ja niiden torjuminen sekä roudattomien talvien vaikutus kasvitauteihin
Viljakasvien kasvitaudit ja niiden torjuminen sekä roudattomien talvien vaikutus kasvitauteihin Millä eväillä tuleviin satokausiin Ravinteet talteen ja taudit kuriin 27.3.2013 Merikeskus Vellamo Kotka
Lannoituksen tarkentaminen Lahti 6.10.2014 Anne Kerminen
Lannoituksen tarkentaminen Lahti 6.10.2014 Anne Kerminen Sato kg/ha 7000 Muokkaustavan vaikutus viljan satoon 6000 5000 4000 3000 Vehnä ohra kaura 2000 1000 0 Kyntö Sänkimuokkaus Suorakylvö Lähde: Yara
KAURALAJIKKEEN VALINTA
KAURALAJIKKEEN VALINTA Puhdas kaura tilaisuus, Ruovesi 21.11.2017 Leena Pietilä KAURA NOSTEESSA - UUDET HAASTEET Lisääntynyt teollisuuskäyttö Laatukauran vienti Kilpailukyky viljelijän taloudessa Markkina
Myllyviljakatsaus. Myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2019, Lahti Tero Hirvi, Fazer Mylly Fazer. All rights reserved
Myllyviljakatsaus Myllyvilja ja mallasohraseminaari 2019, Lahti Tero Hirvi, Fazer Mylly 1 Fazerkonserni 2 29.1.2019 Fazer. All rights reserved Laskevin vehnävarastoin uuteen satokauteen Lähde: IGC EU:ssa
KAURALAJIKKEET KESKI-POHJANMAALLE
KAURALAJIKKEET KESKI-POHJANMAALLE Elintarvikekauran viljely Toholampi 26.4.2017 Leena Pietilä Boreal Kasvinjalostus Oy ELINTARVIKELAATUISEN KAURAN KYSYNTÄ KASVAA Käytettävissä yhteensä Vienti Käyttö teollisuudessa
Juha Salopelto. Tonni lisää satoa - 3,7 => 9 - NOS kokeet - Havainnointikaistat
Juha Salopelto Tonni lisää satoa - 3,7 => 9 - NOS kokeet - Havainnointikaistat 9 300 Kg /ha NOS kokeiden ka sato 3700-4000 Kg /ha Ohra keskisato 9 300 Kg /ha NOS kokeiden ka sato 200-1000 Kg /ha 3700-4000
Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä
Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Timo Lötjönen MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki Miksi palkokasveja tai valkuaiskasveja kannattaisi
Kauralajikkeet lajikekokeiden valossa
Kauralajikkeet lajikekokeiden valossa Antti Laine Viljely- ja käyttöarvo kokeet - viljelyarvoselvitys lajikkeen hakemiseksi kasvilajikeluetteloon (Maa- ja metsä-talousministeriön päätös 51/2004) - satoisuus
Juha Salopelto Hankkija OY Sijoitusvinkit kasvukaudelle 2017 Koetoiminta Lajikekokeet Havaintokaistat -Vilja + nurmi Sopimusviljelyn tulokset
Juha Salopelto Hankkija OY Sijoitusvinkit kasvukaudelle 2017 Koetoiminta Lajikekokeet Havaintokaistat -Vilja + nurmi Sopimusviljelyn tulokset Kasvuohjelma kokeet - Siemen nurmi Viljan laatutulokset -TJP
Mikä viljalajike luomuun?
Mikä viljalajike luomuun? Tuloksia kesän 2014 ruutu- ja havaintokokeista Arja Nykänen, Heikki Ajosenpää, Patrik Erlund, Sampo Järnefelt, Vilma Kuosmanen, Jari Luokkakallio, Kaisa Matilainen, Jussi Nurkka,
LUOMUUN SOVELTUVAT LAJIKKEET
LUOMUUN SOVELTUVAT LAJIKKEET Leena Pietilä Boreal Kasvinjalostus Oy VYR Luomuseminaari, Salo 28.11.2017 LUOMUTUOTANTO Luomuala kasvussa Luomulajikejalostusta vähän Käytetyt lajikkeet pääosin tavanomaisista
Kasvintuotanto kannattaa
Kasvintuotanto kannattaa Loppuseminaari Havaintokoetoiminnan satoa vuosilta 2011-2013 Pirjo Kivijärvi ja Kari Narinen MTT Kasvintuotannon tutkimus, Mikkeli Puh. 040 828 8254 pirjo.kivijarvi@mtt.fi Havaintokoetoiminta
Agrimarket-ketjun yhteistyötä viljelijöiden kanssa
Agrimarket-ketjun yhteistyötä viljelijöiden kanssa Havaintokaistoja uusimmista lajikkeista Lannoitekoetoimintaa Käy tutustumassa pellonpiennartilaisuuksissa tai oman aikataulusi mukaan Lohkot on merkitty
Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly
Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly 1 21.1.2015 FAZER LYHYESTI Fazer on perustettu 1891 Konsernin liikevaihto
Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!
Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon! Hyvinkää 17.3.2011 Raimo Kauppila Kotkaniemen tutkimusasema Yara Suomi Oy Tasapainoinen lannoitus Viljelykasville
Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila
Rukiiseen kannattaa panostaa Simo Ylä-Uotila Syysviljojen ravinteidenotto syksyllä 2014 30.10.2014 30.10.2014 30.10.2014 Syysohra 868 kg ka/ha BBCH 22-23 Ruis 788 kg ka/ha BBCH 24-25 Syysvehnä 600 kg ka/ha
Viljalajikkeiden luomulajikekokeet Suomessa
Viljalajikkeiden luomulajikekokeet Suomessa Luomuinstituutin tutkijaseminaari 18. 19.5.2015 Luonnonvarat ja Biotalous/ Tuotantojärjestelmät Tutkija Markku Niskanen 1987-1998 Koepaikat - Mietoinen,Kokemäki,
LAJIKEVALINNALLA PAREMPAAN KANNATTAVUUTEEN
LAJIKEVALINNALLA PAREMPAAN KANNATTAVUUTEEN Alituotantokasvipäivä, Huittinen 2.3.2011 Boreal / Satu Pura BOREALIN RUIS-, ÖLJY- JA PALKOKASVIEN LAJIKEUUTUUDET Syysruis Reetta BOR Evolo BOR (hybridi) Kevätrypsi
Viljelyaloja lajikkeittain vuonna 2011
Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus tietopalvelu@mmmtike.fi Raportin numero ja ajopvm: t_062911, 20.7.2011 Raportin tekijä: Auli Hämäläinen Viljelyaloja lajikkeittain vuonna 2011 Määritelmät
Agrimarket- ketjun yhteistyötä viljelijöiden kanssa
Agrimarket- ketjun yhteistyötä viljelijöiden kanssa Havaintokaistoja uusimista lajikkeista Lannoitekoetoimintaa Käy tutustumassa tilaisuuksissa tai oman aikataulusi mukaan Lohkot on merkitty Havaintolohko-
Viljelyaloja lajikkeittain vuonna 2010
Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus tietopalvelu@mmmtike.fi Raportin numero ja ajopvm: t_050610, 2.7.2010 Raportin tekijä: Auli Hämäläinen Viljelyaloja lajikkeittain vuonna 2010 Määritelmät
KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN
KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN Alituotantokasvipäivä, Huittinen 14.3.2014 Boreal / Satu Pura KOTIMAISELLE RUKIILLE ON KYSYNTÄÄ Teollisuus sitoutunut lisäämään
Myllyviljojen sopimusviljelykausi 2018 Myllyvilja- ja mallasohraseminaari , Lahti Tero Hirvi, Fazer Mylly
Myllyviljojen sopimusviljelykausi 2018 Myllyvilja- ja mallasohraseminaari, Lahti Tero Hirvi, Fazer Mylly Fazer-konsernin liiketoiminnat Fazer Leipomot Fazer Makeiset Fazer Food Services Fazer Lifestyle
Monitahoiset ohralajikkeet, 26 kappaletta aikaisuusjärjestyksessä
8.2.2010 Martti Vuorinen MTT Kasvintuotannon tutkimus Ohra Ohralajikkeista suurin osa palvelee rehukäyttöä, mutta osa menee myös mallas- ja osa tärkkelysohraksi. Mallas- ja tärkkelysohriin kuuluu sekä
Viljelyaloja lajikkeittain vuonna 2013
Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus tietopalvelu@mmmtike.fi Raportin numero ja ajopvm: t_086613, 16.10.2013 Raportin tekijä: Jouko Yli-Uotila Viljelyaloja lajikkeittain vuonna 2013 Määritelmät
Viljelyaloja lajikkeittain vuonna 2013
Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus tietopalvelu@mmmtike.fi Raportin numero ja ajopvm: t_062213, 12.7.2013 Raportin tekijä: Jouko Yli-Uotila Viljelyaloja lajikkeittain vuonna 2013 Määritelmät
Luomukokeet Loviisa Micaela Ström
Luomukokeet Loviisa 2017 Micaela Ström Luomu kokeita, yhteistyö NSL:n ja EkoNu projektin kanssa! Aloitettiin 2012 (6 viljelykautta) Luomu kokeiden tarkoitus: Suomessa on liian vähän luomukokeita! Vertailla
Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki
Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan
Myllyviljakatsaus Sadonkorjuujuhla , Lahti Tero Hirvi, Fazer Mylly
Myllyviljakatsaus Sadonkorjuujuhla 8.12.2017, Lahti Tero Hirvi, Fazer Mylly Fazer Mylly, osa Fazer-konsernia Fazer Mills Sweden Frebaco perustettu 1981 Tuli osaksi Fazer konsernia 2016 (Fazer Mills Sweden)
MALLASOHRA- JA MYLLYVILJALAJIKKEET. Jaakko Laurinen Boreal Kasvinjalostus Oy
MALLASOHRA- JA MYLLYVILJALAJIKKEET Jaakko Laurinen Boreal Kasvinjalostus Oy ILMASTONMUUTOS HAASTAA VILJELYN MITEN VARAUTUA? Ilmasto lämpenee, kasvukausi pitenee, mutta sään ääri-ilmiöt lisääntyvät ilmastokestävyyttä
Loviisan vuoden 2017 lajikekokeiden esittely. Micaela Ström
Loviisan vuoden 2017 lajikekokeiden esittely Micaela Ström 30.11.2017 Luomulajikekokeet, NSL:n ja EkoNu! - hankkeen yhteistyönä Alkoi v. 2012 (jatkunut 6 viljelykautta) Luomulajikekokeiden tarkoitus: Suomessa
Sadonkorjuujuhla 2016
Sadonkorjuujuhla 2016 Myllyviljakatsaus Tero Hirvi, Fazer Mylly 2 28.10.2016 Fazer-konserni 3 28.10.2016 Fazer Mylly Perustettu 1971 45 vuoden kokemus Fazer Mylly Suomi vehnä-, ruis- ja kauramyllyt Lahdessa
Viljelyohjelmalla lisää puhtia
Knowledge grows Viljelyohjelmalla lisää puhtia Juho Urkko K-maatalous Viljelen kauraa A. Eläinten rehuksi kun täytyy B. Huonoilla lohkoilla, minne ei ohraa / vehnää voi kylvää C. Kannattavana viljelykasvina
HAVAINTOKAISTAT HALIKKO 2015
HAVAINTOKAISTAT HALIKKO 2015 HAVAINTOKAISTAT 2015 Toteutetaan yhteistyössä viljelijöiden kanssa Kaistoilla uusimmat lajikkeet Kaistoilla järjestetään pellonpiennartilaisuuksia, joihin osaa ottamalla pääsee
Viljelyaloja lajikkeittain v. 2009
Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus tietopalvelu@mmmtike.fi Raportin numero ja ajopvm: t_099409, 25.11.2009 Raportin tekijä: Auli Hämäläinen Viljelyaloja lajikkeittain v. 2009 Määritelmät
HAVAINTOKAISTAT 2016 ELIMÄKI
HAVAINTOKAISTAT 2016 ELIMÄKI ELIMÄKI, HELKALAN RANSSI Hongistonkylätie 119A ELIMÄKI KAISTAT JA LAJIKKEET 2016 Kylvöpäivä 13.05.2016 Lannoitus: YaraMila Y 10 Typpeä 90 kg/ha Typpeä 120 kg/ha Typpeä 160
LAJIKEUUTUUDET KEVÄÄN KYLVÖILLE
LAJIKEUUTUUDET KEVÄÄN KYLVÖILLE Agrimarket, viljaseminaari Salo, Somero, Kemiö Boreal / Satu Pura AGRIMARKETIN LAJIKEVALIKOIMA UUDISTUU Kevätvehnät: Wanamo BOR KWS Scirocco Kaurat: Steinar BOR Iiris BOR
Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija
Luomukanapäivä Loimaa 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanatilan viljelykierto Vilja / herne + aluskasvi tai Ruisvehnä/h-papu Vilja ( kaura) + viherlannoitusnurmi
Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki
Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan
Ennakkovakuudella tarkastettujen siemenerien viralliset itävyystulokset
1 Godkänd Boreal Kasvinjalostus Oy Ohra/Korn Harbinger 151-12447 C2 Zardex G 95 97 % Boreal Kasvinjalostus Oy Ohra/Korn Harbinger 151-12452 C2 Zardex G X 90 77 % Boreal Kasvinjalostus Oy Ohra/Korn Jyvä
Ruis ja vehnä luomussa
Ruis ja vehnä luomussa Tero Tolvanen Luomuneuvoja ProAgria Etelä-Savo 4.12.2012 RUIS Merkittävin luomuosuus Tasainen kotimaan tarve Tuki on kohdallaan Talvehtiminen on riski Sopii viljelykiertoon hyvin
Viljelyaloja lajikkeittain v. 2008
Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus tietopalvelu@mmmtike.fi Raportin numero ja ajopvm: t_077708, 07.11.2008 Raportin tekijä: Auli Hämäläinen Viljelyaloja lajikkeittain v. 2008 Määritelmät
POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.
ENTSYYMIMALLASOHRA BOR Boreal Kasvinjalostus Oy www.boreal.fi Lajike-edustaja: Peltosiemen Oy Polartop on satoisa monitahoinen entsyymimallas- ja rehuohra. Sen korrenlujuus on hyvä eri maalajeilla ja viljelyolosuhteissa.
RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN
RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN Pro ruis ry:n ruisillat 2016 Boreal RUKIIN JALOSTUSTAVOITTEET Satoisuuden parantaminen Viljeltävyyden parantaminen Korsiominaisuuksien parantaminen avainasemassa Talvenkestävyys
VILJELYRATKAISU. Boreal Kasvinjalostus Oy Lajike-edustajat: Peltosiemen Oy, Raisio Oyj
BOR VILJELYRATKAISU Boreal Kasvinjalostus Oy www.boreal.fi Lajike-edustajat: Peltosiemen Oy, Raisio Oyj PEPPI BOR Aikainen ja satoisa uutuuskaura Peppi on laatua lujassa korressa. Se on parhaimmillaan
Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa
Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Edistystä luomutuotantoon -hanke Kuvat: MTT/Kaisa Kuoppala MTT Kokoviljasäilörehu
NURMIKASVIT JA REHUVILJAT VALKUAISEN LÄHTEENÄ. Sotkamo Mika Isolahti
NURMIKASVIT JA REHUVILJAT VALKUAISEN LÄHTEENÄ Sotkamo 19.2.2019 Mika Isolahti NURMET VALKUAISEN LÄHTEENÄ? Nurmi on energian lähde D-arvo NDF INDF Onko mahdollista saada korkea sato ja valkuaispitoisuus
Kauran kasvinsuojelu
ELINTARVIKEKAURAN VILJELY Toholampi ke 26.4.2017 Kauran kasvinsuojelu Kauran kasvinsuojelu Sirkku Koskela Sirkku Koskela 0400137124 ProAgria Keski-Pohjanmaa Kauran kasvitaudit ja niiden torjunta Tyvitaudit:
Hankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2.
Hankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2.2009 Marketta Saastamoinen Alituotantokasvien tuotannon kehittäminen
Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013
Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013 Merja Högnäsbacka MTT Ylistaro Alapääntie 104 61400 Ylistaro +358 29 531 7247 merja.hognasbacka@mtt.fi
Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa
Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Asiantuntijaluentopäivä Mustialassa 27.9.2013 Esityksen kuvat: MTT/Kaisa
Luomusiementuotannon kehittämisseminaari. Hollola 18.11.2015
Luomusiementuotannon kehittämisseminaari Hollola 18.11.2015 Tuottavaa luomua luomuruokaketjun tuottavuuden vahvistaminen -hanke Hankkeen tavoitteet: Varmistaa ja vakiinnuttaa luomusiementuotanto Suomessa
MALLASOHRAN VILJELYTEKNIIKKA, LAJIKKEET JA LAATU
MALLASOHRAN VILJELYTEKNIIKKA, LAJIKKEET JA LAATU Reino Aikasalo 8.11.2018 (Boreal Kasvinjalostus Oy) BOREAL LYHYESTI Perustettu 1994 Osakeyhtiö vuodesta 2000 alkaen Henkilökunta n. 70 Liikevaihto 9-10
Kasvuohjelma 2015. Arto Markkula 0500-281717 @syngentaarto. Antti Jaakkola 040-7033558 @syngentaantti
Kasvuohjelma 2015 Arto Markkula 0500-281717 @syngentaarto Antti Jaakkola 040-7033558 @syngentaantti Tyypillinen gramma-aine vaalennus oraassa 2 Laikut 2-tahoisessa ohrassa 3 Laikut 2-tahoisissa ohrissa
Rikkatorjuntakoe. Lohko 6, Ohra
Rikkatorjuntakoe Lohko 6, Ohra Yleisselvitys kokeen tarkoituksesta Kokeen tarkoitus on tutkia yksi- ja monivuotisten rikkakasvien esiintymistä sekä runsastumista usean vuoden aikana. Luonnonmukaisessa
KM SATOKILPAILU ANNALEENA YLHÄINEN. #Kaura8000. Knowledge grows
Knowledge grows KM SATOKILPAILU ANNALEENA YLHÄINEN Miten kasitonnari tehdään? Millaisia satoja kauralla satokisoissa on saatu? Miten suuret sadot tehdään? Millaisia satoja muualla maailmassa kauralla saadaan?
Kehitystä rehuviljan viljelyyn Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla. Essi Saarinen (toim.)
17 Kehitystä rehuviljan viljelyyn Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla Essi Saarinen (toim.) 17 Kehitystä rehuviljan viljelyyn Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla Essi Saarinen (toim.) ISBN 978-952-487-352-9 (Painettu)
Luomuviljojen lajikehavaintokokeet Kokemuksia ja tuloksia
Luomuviljojen lajikehavaintokokeet Kokemuksia ja tuloksia Arja Nykänen / Kaisa Matilainen ProAgria Etelä-Savo/ ProAgria Pohjois-Karjala p. 0400 452 089 / p. 040 3012423 Yleistä lajikevalinnasta Sadon käyttötarkoitus
AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä
Ammattilaisen kevätvehnä Amaretto on myöhäinen, huippusatoisa lajike, jolle suositellaan jaettua typpilannoitusta, jotta valkuainen saadaan myllykelpoiseksi. Sakoluku ei ole korkea, mutta melko kestävä.
Loviisan vuoden 2018 lajikekokeiden esittely. Micaela Ström Torbjörn Lönnfors
Loviisan vuoden 2018 lajikekokeiden esittely Micaela Ström 8.1.2019 Torbjörn Lönnfors Luomulajikekokeet, NSL:n ja EkoNu! - hankkeen yhteistyönä Alkoi v. 2012 (jatkunut 7 viljelykautta) Luomulajikekokeiden
HAVAINTOKAISTAT 2018 VÄHÄKYRÖ
HAVAINTOKAISTAT 2018 VÄHÄKYRÖ Vanhala Jokivarsitie 385, VÄHÄKYRÖ KAISTAT JA LAJIKKEET 2018 Kylvöpäivä 11.5.2018 Lannoitus: Liete 20 m 3 + YaraBela Suomensalpietari N 82 kg/ha Ravinteet yhteensä kg/ha N
Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus. Yara Suomi
Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Typpilannoitus, kevät 2015 Lohkon multavuus määrää lähtötason Satotasokorjaukset aiempaa korkeampia, uusi
RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN
RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN Pro ruis ry:n ruisillat 2016 Boreal RUKIIN JALOSTUSTAVOITTEET Satoisuuden parantaminen Viljeltävyyden parantaminen Korsiominaisuuksien parantaminen avainasemassa Talvenkestävyys
KASVITAUTIEN HALLINTA LUOMUMALLASOHRAN VILJELYSSÄ. Luomumallasohraseminaari Hollola Marja Jalli MTT Kasvintuotanto
KASVITAUTIEN HALLINTA LUOMUMALLASOHRAN VILJELYSSÄ Luomumallasohraseminaari Hollola 31.1.2013 Marja Jalli MTT Kasvintuotanto KASVITAUTIEN ESIINTYMINEN WEBWISUN KYLVÖSIEMEN SIEMEN TIETOKANTA VILJELYKIERTO