Tuloksia puna-apilan siementuotantokokeista ja ehdotuksia siementuotannon virkistämiseksi

Transkriptio

1 Tuloksia puna-apilan siementuotantokokeista ja ehdotuksia siementuotannon virkistämiseksi Sieppari pellossa hanke Tuorla Oiva Niemeläinen ja Markku Niskanen, LUKE Luonnonvarat ja biotalous

2 Siitä puhe mistä puute 2 Oiva Niemeläinen

3 3 Oiva Niemeläinen

4 Tuodun puna-apilan siemenen määrä lajikkeittain kaudella 2016/2017. Tuonti yhteensä kg. Koostettu Eviran tuontitilastosta. Kotimainen sertifioitu tuotanto oli kg kaudella 2016/2017. Kausina 2010/2017 (7 v.) tuotiin keskimäärin kg puna-apilan siementä. Kotimainen sertifiointi oli vastaavalla ajalla keskimäärin kg. Kotimaisuusaste oli 17,6 %:ia. 4 Oiva Niemeläinen

5 Perustamisvuonna 2015 kylvettiin myöhään kesäkuussa, ja suojaviljakin korjattiin myöhään (Kuvassa vilja niitetään ruudulta pois) 5 Oiva Niemeläinen

6 Puna-apilan siementuotantokoetta Tuorlassa Varte-keskellä (ruskein) ja sen vasemmalla puolella Betty ja oikealla puolella Saija. 6 Oiva Niemeläinen

7 Puna-apilalajikkeiden siemensadot (kg/ha) Tuorlassa ja Ylistarossa. Tuorlassa Varte ja Betty puitu ja Saija puitu ja Ylistarolla puinti Saija Varte Betty Tuorla 2017 Tuorla 2016 Ylist. 7 Oiva Niemeläinen

8 Puna-apilalajikkeiden 1000 siemenen paino Ylistaron kokeessa v Tetraploidien Varten ja Bettyn TSP oli 60 ja 36 prosenttia suurempi kuin diploidilla Saijalla. 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Saija Varte Betty 8 Oiva Niemeläinen

9 Puna-apilalajikkeiden siemensadot Jokioisilla v ja 2014 (kg/ha) 9 Oiva Niemeläinen

10 Puna-apilalajikkeiden 1000-siemen paino Jokioisten kokeessa (g) 10 Oiva Niemeläinen

11 Puna-apilalajikkeiden kukalle tulo Jokioisissa Päivien lukumäärä kesäkuun alusta. 11 Oiva Niemeläinen

12 Puna-apilan siementuotannon haasteet ja mahdollisuudet Pölytys on saatava onnistumaan Sadonkorjuu on saatava onnistumaan Olisiko aika apiloiden siemenviljelyn monipuoliselle kehittämishankkeelle eri toimijoiden kanssa? Luontaisten pölyttäjien edistäminen - pienehkö lohkokoko silloin eduksi Aikaisuus etu siemensadon korjuulle Korjuutavassa kokeilumahdollisuuksia Kasvunsääteiden käyttö avoin kortti (off- labeling kokeiluun?) Tuholaistorjunnassa petrattavaa? Uusia lajikkeita lupaavia? Siemenen kustannus ostajan käytössä pieni (5 kg/ha) Olisiko eri tukimuotojen soveltaminen siementuotannolle mahdollista? 12 Oiva Niemeläinen

13 Puna-apilan keskihehtaarisato vuosina Eviran sertifioidun aineiston perusteella 300 Puna-apilan keskihehtaarisato (kg/ha) vuosina Oiva Niemeläinen

14 Puna-apilan hehtaarisadon vaihtelu selittivät: Puna-apilan keskimääräinen siemensato (kg/ha) tavanomaisessa ja luomutuotannossa Vuosi 13,0 % Alue (ELY-keskus) 12,0 % Vuosi & alue yhdysvaik. 1,5 % Lajike 8,3 % Tuotantotapa (luomu) 3,4 % Viljelyksen pinta-ala 5,7 % Muu tekijä 56,2 % 0 Tavanom. Luomut. 14 Oiva Niemeläinen

15 Puna-apilan siemenviljelylohkon koon suureneminen alensi hehtaarisatoa Viljelys muodostuu yhdestä tai useammasta lohkosta. Tarkastelussa pyrittiin selvittämään monestako lohkosta viljelmä koostui ja arvioimaan lohkoon koon vaikutusta puna-apilan hehtaarisatoon. Ohessa mallinnettu käyrän kuinka hehtaarisato (kg/ha) näytti alenevan lohkon koon kasvaessa (ha). Oletettavasti pölytyksen vaillinaisuus alentaa hehtaarisatoa suurilla lohkoilla. 15 Oiva Niemeläinen

16 Puna-apilan korjuuta yritettiin v Mustialasssa epätoivoisestikin niitto Oiva Niemeläinen

17 Korjuutapakokeille oikein mittakaava on maatilamittakaava puna-apilalla myös 17 Oiva Niemeläinen

18 Apiloiden käyttö (sertifiointi+tuonti) viimeaikoina (kg). Myös alsikkeen ja valkoapilan käyttö on huomattavan suurta. 18 Oiva Niemeläinen

19 Kasvilajikeluettelossa on 11 puna-apilalajiketta Betty (Lantmännen) Bjursele (Lantmännen) Ilte (Jögeva /Boreal) Jokioinen (Boreal) Lone (DLF) Raisa (Boreal) Saija (Boreal) Senja (Boreal) SW Torun (Lantmännen) SW Yngve (Lantmännen) Varte (Jögeva/Boreal) Raisa ja Senja ovat parhaillaan tulossa lisäykseen ja listalle. Varte on aikainen lajike ja suurisiemeninen. 19 Oiva Niemeläinen

20 Hyvä muistaa: apilalla etuja viljelykierrossa Typpilannoitusvaikutus seuraavalle kasville Siemennurmi vastannee viherlannoitusnurmea lannoitusvaikutuksessa Vaikutus ulottuu myös toiseen jälkikasvuvuoteen Positiivinen vaikutus maan rakenteeseen Maan orgaaninen aines säilyy 20 Oiva Niemeläinen

21 Monivuotisilla kasveilla runsaasti juurimassaa. Apilan paalujuuri tunkeutuu syvälle (kuvassa sinimailanen). Heinänurmen juuristo ulottuu noin cm:n syvyyteen ja juuriston massa on kg ka/ha. Valtaosa heinäkasvien juuristosta on kyntökerroksessa. Nurmiviljely lisää orgaanista ainesta maahan ja parantaa maan kuohkeutta. Toisaalta maan hyvä rakenne on tärkeä juurten kasvulle. 21 Oiva Niemeläinen

22 Tuloksia Ruotsista 25 viljelykiertokokeen yhteenvedosta (7 vuoden kierto; 25 koetta). Tulokset kg /ha eri esikasveilla ja vehnän eri N-lannoituksella. (Piirretty Anderssonin ja Wivstadin 1992 aineistosta). 22 Oiva Niemeläinen

23 Kiitos! 23 Oiva Niemeläinen