Kestorikkakasvien torjunta kokemuksia tiloilta ja koetoiminnasta. Timo Lötjönen, MTT Ruukki

Transkriptio

1 Kestorikkakasvien torjunta kokemuksia tiloilta ja koetoiminnasta Timo Lötjönen, MTT Ruukki

2 Esityksen sisältö: - avokesannoinnin ja viherkesannoinnin tehostaminen - koetoimintaa Ruukissa - kokemuksia tiloilta (ProAgria yhteistyö) - kokemuksia Norjasta MTT Agrifood Research Finland 3/13/2014 2

3 Luomutuotannon hankalimmat rikkakasvit ovat monivuotisia: Peltovalvatti Pelto-ohdake Juolavehnä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

4 Peltovalvatin, juolavehnän, pelto-ohdakkeen, ohdakkeen, leskenlehden ja peltokortteen juurten kasvusyvyys. Piirros: Tellervo Ruoho. MTT Agrifood Research Finland 3/13/2014 4

5 KOMPENSAATIOPISTE Juolavehnän juurakon vararavinnon määrä. suomenkielinen kuva: Koskimies ym Lähde: Håkansson 1995,

6 Juurten vararavinto on pienimmillään (ns. kompensaatiopiste), kun: -juolavehnässä on 3-4 lehteä -ohdakkeessa 8 lehteä -valvatissa 5 7 -viimeisimpien ruotsalaisten tutkimusten mukaan optimi ajankohta voi olla jo vähän aiemmin => Viherkesannon/ nurmen niitto tai avokesannon muokkaus kannattaisi ajoittaa tähän hetkeen Suomessa viherkesannossa 2-3 niittokertaa kesässä MTT Agrifood Research Finland 3/13/2014 6

7 g ohd daketta/ koeruu utu Pitkäaikainen nurmi ja tiheä niitto tehoavat ohdakkeeseen ja valvattiin, mutta heikosti juolavehnään!! Niittokertoja/ kesä P il iitt k t j ik t lt hd kk ää ää d Puna-apilanurmen niittokertojen vaikutus pelto-ohdakkeen määrään seuraavan vuoden kevätvehnässä. Koe tehtiin Uppsalassa. Lähde: Dock Gustavsson 1992.

8 Avokesanto voidaan toteuttaa ainakin seuraavilla tavoilla: 1) pikakesanto keväällä ennen viljan kylvöä (2-4 viikkoa) 2) kesannointi touko-kesäkuussa ja viherlannoituksen kylvö (2 kk) 3) korjataan yksi säilörehusato ja kesannoidaan loppukesä (3 kk) 4) avokesannoidaan koko kesä (5 kk) 5) sänkimuokkaus puinnin jälkeen (1-2 kk) Strategiat: 1) Juurten kuivattaminen 2) Juurten ravintovarojen kuluttaminen kompensaatio- pisteessä => miten lyhentää ja tehostaa avokesantoa? MTT Agrifood Research Finland 3/13/2014 8

9 Yksi ratkaisu kesannon tehostamiseen on Kvick-Finn MTT Agrifood Research Finland 3/13/2014 9

10 MTT Agrifood Research Finland 3/13/

11 Tanskalaisen tutkimuksen tki k mukaan Kvick-Up pystyi maksimissaan i nostamaan noin 40 % juolan juurista pintaan yhdellä ajolla. MTT Agrifood Research Finland 3/13/

12 Nurmen lopetuskoe tutkimusasemalla ( ) - turvemaa, kolmas nurmivuosi pääongelmana juolavehnä - yyksi säilörehusato tehty, y sen jälkeen j nurmirikko jja kesannointi - muokkauksia tehtiin 2-3 viikon välein - kevätkyntö, liete 18 t/ha ja ohran kylvö keväällä 2013 Kultivaattori MTT Agrifood Research Finland 3/13/

13 Lapiorullaäes Kvick-Finn MTT Agrifood Research Finland 3/13/

14 Nurmen lopetus eli puolikesanto (k.a) g/m2 uolavehnää J ) ei muokkauksia 2) aloitus 2012 lapiorullaäkeellä, ajo KikFINNillä Kvick FINNillä 3 krt 3) ajo Kvick 4) ajo 5) ajo FINNillä kultivaattorilla lapiorullaäkeellä 4 kt krt 4 kt krt 8 kt krt Juolavehnän määrä (g/m 2 ) syksyllä 2013 ohran joukosta. Käsittelyt tehtiin loppu- kesästä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

15 Nurmen lopetus eli puolikesanto Sato, kg/ha (14 %) Ei muokkauksia Aloitus 2012 lapiorullaäkeellä, ll ll ajo Kvick FINNillä 3 krt Ajo Kvick FINNillä Ajo kultivaattorilla Ajo 4 krt 4 krt lapiorullaäkeellä ll ll 8 krt Ohran sato syksyllä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

16 Nurmen lopetuskoe jatkui kesällä 2013 pienin muutoksin Kultivaattori v Lisäksi mukaan tuli nurmen tiheä niitto (7 krt. kesässä). Kultivaattori v

17 Pikakesannointikoe Ruukissa ennen viljan kylvöä - turvemaa, pääongelmana juolavehnä - pikakesannoinnin/ muokkausten jälkeen naudan lietelantaa (n. 20 ton/ha) ja ohran kylvö touko-kesäkuun vaihteessa Koejäsenet ( ): 1) syyskyntö (1. vuonna kevätkyntö) 2) kevätkyntö ilman kuorimia 3) kevätkyntö esiauroin, kevätmuokkaukset 4) ajo lautasmuokkaimella kahdesti ennen kylvöä 5) ajo Kvick-FINNillä kahdesti ennen kylvöä 6) ajo Kvick-FINNillä kolmesti ennen kylvöä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

18 Kyntöaura esiauroin

19 Oikealla ja vasemmalla kyntö ilman kuorimia, keskellä kyntö esiauroin.

20 Pikakesanto Juo olavehnää ä (k.a) g/m m Syyskyntö Kevätkyntö, ei Kevätkyntö Ajo Ajo Kvick Syyskyntö, ajo kuorimin esiauroja esiauroin lapiorullaäkeellä FINNillä 2 krt. Kvick FINNillä 2 3 krt. krt keväällä Juolavehnän määrä (g/m 2 ) syksyllä 2013 ohran joukosta. Käsittelyt tehtiin keväällä ennen ohran kylvöä. Koe oli samalla paikalla kuin edellisvuonna. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

21 Pikakesanto to, kg/ha ( 14 %) Sa Syyskyntö Kevätkyntö, ei Kevätkyntö Ajo Ajo Kvick Syyskyntö, ajo kuorimin esiauroja esiauroin lapiorullaäkeellä FINNillä 2 krt. Kvick FINNillä 2 3 krt. krt keväällä Ohran sato syksyllä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

22 Kokemuksia tiloilta tavoitteena oli kerätä Kvick-Finnin käyttökokemuksia käytännön tiloilta ja jakaa kokemuksia netin kautta - viisi luomu-kasvinviljelytilaa Tila 1. Sijainti Pohjois Pohjanmaa Viljelykierto (vaihe 2012) Maalaji Kvick Finnin käyttö 4 5 krt. heinä nurmi nurmi nurmiturve elokuussa ja 2 krt. vilja ( vilja) seur. keväänä Visuaalinen arviointi (syksy 2013) Hyvät kasvustot, mutta joitakin juolavehniä elossa Sato 3 tn/ha kauraa Tila 2. Pohjois nurmi nurmi nurmi multava Pohjanmaa vilja ( vilja) hiuesavi 4 5 krt. heinä elokuussa ja 2 krt. seur. keväänä Hyvin puhtaat kasvustot 2,5 3 tn/ha herne vehnäkauraa Tila 3. Tila 4. Etelä Pohjanmaa Etelä Suomi nurmi (nurmi ) vilja vilja( vilja) nurmi (nurmi ) vilja vilja( vilja) j( j) karkea hieta savinen hieta 1 kerta ennen viherlannoituksen kylvöä 1 kerta ennen viherlannoituksen klöä kylvöä Puhdas kasvusto, myös ohdakkeet olivat kadonneet Puhdas kasvusto Tila 5. Varsinais Suomi? (viherlannoitus) rm Liejusavi 1 kerta ennen viherlannoituksen kylvöä (3 muuta muokkausta) Valvattia jäi aika paljon eloon MTT Agrifood Research Finland 3/13/

23 Tila 1: Kaura Oikealla kaista ilman kevätkäsittelyjä. MTT Agrifood Research Finland 3/13/

24 Tila 2: Herne-kaura-vehnä MTT Agrifood Research Finland 3/13/

25 Uusia tuloksia Norjasta: (Lars Olav Brandsater 2014) - 3-vuotisen kokeen tarkoitus oli vertailla pikakesannon ja kynnön ajoituksen vaikutusta kestorikkakasveihin viljanviljelyssä (hietamaa) - pikakesanto tehtiin lautasmuokkarilla joko syksyllä tai keväällä - koealueet kynnettiin syksyllä tai keväällä pikakesannon jälkeen - Juolavehnä: syksyllä tehdystä pikakesannosta oli hyötyä. Kynnöstä oli myös hyötyä, mutta kyntöajankohdalla ei ollut väliä. - Ohdake (ja valvatti): pikakesannosta ei ollut hyötyä, mutta kevätkyntö oli parempi kuin syyskyntö. - Viljasadon kannalta kevätkyntö ilman pikakesannointia oli paras MTT Agrifood Research Finland 3/13/

26 Johtopäätöksiä ja yhteenvetoa (juolavehnä): - turv la ennen viljan kylvöä tehdyt torjuntatoimet eivät tehonneet riittävästi juolavehnään (käsittelyaika on liian lyhyt) - tilakokeiden mukaan raskaammilla ja kuivemmilla mailla teho oli parempi - maalajit voisi laittaa järjestykseen juolavehnän agressiivisuuden mukaan hankalimmasta alkaen: eloperäiset maat > hietamaat > hiesut > savimaat - puolikesannossa Kvick-Finn toimi erittäin hyvin, vaikka kesä 2012 oli kostea - myös "kevyemmin" muokkaavista menetelmistä oli selvää hyötyä, mutta teho jäi vajavaiseksi - Kvick-Finnin käyttöominaisuudet olivat hyvät, haittapuolena hitaus - riittävien ajokertojen määrän ja kynnön tarpeellisuuden oppii vain kokeilemalla - tuloksia voi rajoitetusti soveltaa myös ohdakkeelle ja valvatille Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

27 Johtopäätöksiä ja yhteenvetoa (ohdake ja valvatti): - ohdakkeen ja valvatin hillitsemiseen sopii pitkäaikainen nurmi (vähintään 2v.) tai viherkesanto - niittokertoja tulisi mielellään olla 3 kesässä - viljatiloilla voi toimia touko-kesäkuun kesanto, jonka jälkeen kylvetään nopeakasvuinen viherlannoitus (esim. virna) - norjalaisten kokemusten mukaan kevätkyntö olisi ohdakkeen ja valvatin kannalta parempi kuin syyskyntö (sopivuus maalajille?) 3/13/