Luonnonhoitopellot. Luonnonhoitopellot. Monivuotiset nurmipeitteiset luonnonhoitopellot Riistapellot Maisemapellot Niittykasvien luonnonhoitopellot
|
|
- Elisabet Hakala
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Luonnonhoitopellot Luonnonhoitopellot Monivuotiset nurmipeitteiset luonnonhoitopellot Riistapellot Maisemapellot Niittykasvien luonnonhoitopellot
2 LHPeltojen tuet Hoidettua viljelemätöntä peltoa(lhp+kesannot) ei yli 50 % luonnonhaittakorvaukseen kelvollisesta pinta-alasta Luonnonhoitopeltoja saa olla 15 % ympäristötukikelpoisesta pinta-alasta Tukioppaan 2009 sivulla 45 valaiseva esimerkki Peltotuet 2009(viljatila) Ohra n. 545 /ha Nurmi n. 557 /ha Viherlannoitusnurmi n. 557 /ha LHP-nurmi 558 /ha LHP-riista, maisema, niitty 688 /ha Kesanto 388 /ha
3 LHP-Monivuotiset nurmipellot Monivuotisten nurmipeltojen vesiensuojelullisena tavoitteena on suojata pitkäaikaisesti pellon pintaa sade-, sulamisja valumavesien eroosiota aiheuttavalta vaikutukselta, Parantaa peltomaan rakennetta ja koostumusta LHP-Monivuotiset nurmipellot Vähentää kasvinsuojeluaineiden käyttötarvetta sekä lisätä maaperän eloperäisen aineksen määrää. Niillä on myös luonnon monimuotoisuutta edistävää vaikutusta. Perustettava viimeistään 30.6 Korkeintaan 20 % palkokasveja
4 LHP-Monivuotiset nurmipellot Saavat olla myös vanhoja nurmia Säilytettävä pääsääntöisesti vähintään kaksi kasvukautta Niitto ei ole pakollista, mutta niitettävä vähintään joka kolmas vuosi Pensaiden ja puuston kasvu estettävä Niitossa huomioitava eläimet LHP-Monivuotiset nurmipellot Sadon saa korjata Saa laiduntaa Ei saa käyttää kasvinsuojeluaineita(ei saa lopettaa roundupilla)
5 LHP-Monimuotoisuuspellot Monimuotoisuuspeltojen tavoitteena on lisätä luonnon monimuotoisuutta edistämällä luonnonvaraisten lajien elinolosuhteita ja tarjoamalla luonnonvaraisille eläimille ravintoa sekä lisääntymis- ja suojapaikkoja peltoympäristössä. Monimuotoisuuspellot toimivat myös maatalousmaiseman monipuolistajina. LHP-Monimuotoisuuspellot Monimuotoisuuspellot on perustettava niittykasvien, riistakasvien tai maisemakasvien siemenseoksilla viimeistään 30 päivänä kesäkuuta. Kylvö sänkeen ja kotimaisten siementen käyttö on suositeltavaa.
6 LHP-Monimuotoisuuspellot Maisema- ja riistakasvikasvuston saa päättää kylvöä seuraavana keväänä, niittysiemenkasvuston toisen vuoden jälkeen 1.9. alkaen tai alkaen, jos kasvusto päätetään syyskylvöisten kasvien kylvöön. Kasvuston päättäminen on tehtävä mekaanisesti, kyntämällä tai muokkaamalla. Viherlannoitus Viherlannoitusalana voidaan ilmoittaa viherlannoitusta varten perustettava tai edellisenä vuonna suojaviljaan perustettu nurmilohko, jonka satoa käytetään osana viljelykiertoa siten, että sato jätetään kyseisenä vuonna korjaamatta ja hyödynnetään lannoitteena seuraavana kasvukautena.
7 Viherlannoitus Viherlannoitusnurmena ilmoitetulta lohkolta voi myös korjata sadon. Viljelijän on pyydettäessä osoitettava viherlannoitusnurmeksi ilmoitetun lohkon viljelykierto. Viherlannoitusnurmien perustamiseen käytetyn siemenen painosta on vähintään 20 prosenttia oltava typensitojakasvin(lähinnä apilaa) siemeniä. Vihelannoitus Käytetyt siemenmäärät on ilmoitettava kasvulohkolomakkeen kohdassa "lisätietoja". Viherlannoitusnurmeksi vuosittaisella tukihakemuksella ilmoitettavien kasvulohkojen pinta-alojen yhteenlaskettu ala voi olla enintään 50 prosenttia tukikelpoisten lohkojen pinta-alojen summasta.
8 Viherlannoitus Saman alan voi ilmoittaa kasvulohkolomakkeella viherlannoitusnurmeksi enintään kahtena peräkkäisenä vuonna. Viherlannoitusnurmi voidaan päättää sekä kemiallisesti että muokkaamalla. Kasvuston päättämisessä on otettava huomioon viherlannoitusnurmen tarkoitus. Niittykasvit Seoksessa oltava nurmiröllin tai lampaannadan ja vähintään yhden monivuotisen niittykasvin siemeniä. Niittykasvit = harakankello, valkoailakki, ahdekaunokki, keltasauramo, ketoneilikka, mäkitervakko, nurmikohokki,,purtojuuri,puna-ailakki, päivänkakkara, ruusuruoho, särmäkuisma. Seoksessa voi olla myös yksivuotisia kasveja
9 Niittykasvit Useita seoksia, hintahaitari laajaa. Agro-tuonti Oy: lampaannataa 72 %, hunajakukkaa 25 %, päivänkakkara 2 % ruiskaunokki 1 %. Käyttö 5-10 kg/ha. Hinta 10 kg säkki 112,89 Riistasiemen Oy: lampaannata 25 % päivänkakkara 5 %hunajakukka 15 %keltamesikkä20 % ruisvirna35 % Käyttö Kg/ha. Hinta 158 Naturcomilla oma seos? Maisemakasvit Seoksessa oltava vähintään kahta seuraavien kasvien siementä: auringonkukka, hunajakukka, sinimailanen, persianapila, keltalupiini, ruisvirna, ruiskaunokki, malva, kehäkukka, silkkiunikko, valko ja keltamerikkä. Naturcom : persianapila 6 kg, hunajakukka 3 kg, keltalupiini 5 kg ja silkkiunikko 0,1 kg. n 65 /ha Agro-tuonti Oy: werterwoldinraiheinä 30 % hunajakukka 30 %, ruisvirnaa 30 %, persianapila 10 %. Käyttömäärä 8-12 kg/ha. Hinta 10 kg säkki 68,71
10 Maisemakasvit Riistasiemen oy: hunajakukka 12,5,%, keltamesikkä 25 %, persianapila 12,5 %, sinimailanen 12,5 % ruisvirna 37,5 %. Käyttö kg /ha. Hinta 10 kg säkki 98. Diana seos: ruiskaunokki, kruunupäivänkakkara, keltapäivänkakkara, kesälemmikki, kesämalvikki, öljypellava, maloppi, pioniunikko, silkkiunikko, oopiumunikko ja hunajakukka. Käyttö 8-10 kg /ha. Riistakasvit Seoksessa oltava vähintään kahta seuraavaa kasvia: viljat tattari, auringonkukka, öljypellava, herne, rypsi, rapsi, tai sinappi, rehukaali, rehurapsi, öljyretikka, rehujuurikaat ( rehusokerijuurikas, nattinauris tai turnipsi), heinäkasvit ja apilat. Naturcom: Rehukaali 1 kg, rehurapsi 2 kg, italianraiheinä 3 kg ja persianapila 4 kg. Hinta n. 50 /ha 50 kg viljaa + 2 kg rehukaalta ja 4 kg rehurapsia.
11 Riistakasvit Riistasiemen Oy: persianapila 10 %, rehurapsi 25 %,kevätrypsi 10 %, syysrypsi 25 %, öljypellava 15 %, yksivuotinen raiheinä 15 %. Käyttö 8-10 kg /ha. Hinta 64 säkki. Kauris Diana: Yksivuotinen raiheinä, puna-apila, valkoapila, öljypellava,rehukaali, naattinauris, rehunauris, rehurapsi ja turnipsi. Käyttö kg /ha Riistakasvit Monivuotinen seos: Seos sisältää 40% seuraavia apilalajeja: puna-apilaa, alsikeapilaa, valkoapilaa ja näiden lisäksi nurminataa, monivuotista raiheinää, ruokonataa ja timoteitä. Käyttömäärä kg /ha Hirvi- Diana : Kahta eri rehukaalta ja rehurapsia. Käyttö 3-4 kg /ha. N. 54 /ha ( Sato jopa kg /ha )
12 Riistakasvit Fasaani Diana: Seos sisältää kukkivia hyönteisiä houkuttelevia kasveja kuten hunajakukka, keltasinappi ja kevätrypsi ja lisäksi hyvän suojan antavia kasveja kuten rehukaali, auringonkukka, kevätrypsi ja joista rypsi, punahirssi ja pellava tuottavat lisäksi maittavia siemeniä syksyn ruokavalioon. Annostus kg/ha Hinta 160 /ha
Kooste lohkokohtaisista toimenpiteistä ympäristökorvauksessa
Kooste lohkokohtaisista toimenpiteistä ympäristökorvauksessa Yhteistä kaikille toimenpiteille: Voidaan toteuttaa ja saada korvausta ainoastaan korvauskelpoisilla pelloilla Lietelannan sijoittaminen 40
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriön asetus
Maa- metsätalousministeriön asetus maatalouden ympäristötuen perus- lisätoimenpiteistä maatalouden ympäristötuen erityistuista annetun maa- metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä
LisätiedotValittavissa paras vaihtoehto peltojen käytölle 25.5.2015
Valittavissa paras vaihtoehto peltojen käytölle 25.5.2015 Peltomaa on viljelijän tärkein pääoma, ja siitä kannattaa pitää huolta. Ympäristökorvausjärjestelmä kannustaa lisäämään peltojen talviaikaista
LisätiedotHUOM! VASTAUKSET 18.3.2015 TILANTEEN MUKAAN!!!!! (Asetukset vielä luonnosvaiheessa)
yhteistyössä: HUOM! VASTAUKSET 18.3.2015 TILANTEEN MUKAAN!!!!! (Asetukset vielä luonnosvaiheessa) YMPÄRISTÖKORVAUS: Ympäristösitoumus Niittykasvien siemenviljely meneekö monimuotoisuuspellon alle? Vastaus:
LisätiedotRiistan kannalta merkittävät maataloustuet
Riistan kannalta merkittävät maataloustuet Ei-tuotannolliset investoinnit Monimuotoisen kosteikon perustaminen Ympäristötuen erityistuet Luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistäminen Monivaikutteisen
LisätiedotNurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala
Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala Tukitasoarviot C2- alueelta. Nurmen monet nimet Viljelysuunnitelmassa nurmet voivat olla mm.: säilörehunurmia, laidunta, kuivaheinää, siemen
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 2015. 234/2015 Valtioneuvoston asetus. viherryttämistuesta ja nuoren viljelijän
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 2015 234/2015 Valtioneuvoston asetus perustuesta, viherryttämistuesta ja nuoren viljelijän tuesta Annettu Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta
LisätiedotValtioneuvoston asetus perustuesta, viherryttämistuesta ja nuoren viljelijän tuesta
1 luonnos 29.12.2014 Valtioneuvoston asetus perustuesta, viherryttämistuesta ja nuoren viljelijän tuesta Annettu Helsingissä xx päivänä xx kuuta 2015 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään Euroopan
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 259. Valtioneuvoston asetus. rajavartiolaitoksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2006 Julkaistu Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 2006 N:o 259 266 SISÄLLYS N:o Sivu 259 Valtioneuvoston asetus rajavartiolaitoksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta.
LisätiedotKooste lohkokohtaisista toimenpiteistä ympäristökorvauksessa 2016
Kooste lohkokohtaisista toimenpiteistä ympäristökorvauksessa 2016 Yhteistä kaikille toimenpiteille: Voidaan toteuttaa ja saada korvausta ainoastaan korvauskelpoisilla pelloilla Lietelannan sijoittaminen
LisätiedotViherryttämisen ekologinen ala Pauli Pethman Haikula Oy 1
Viherryttämisen ekologinen ala 2018 1 Ekologinen ala Ekologisen alan vaatimus Uudenmaan ja Varsinaissuomen maakunnissa Jos tilalla on yli 15 ha peltoalaa, ekologista alaa on ilmoitettava vähintään 5 %
LisätiedotLuomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija
Luomukanapäivä Loimaa 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanatilan viljelykierto Vilja / herne + aluskasvi tai Ruisvehnä/h-papu Vilja ( kaura) + viherlannoitusnurmi
LisätiedotMaa-ja metsätalousministeriö pyytää lausuntoanne liitteenä olevasta luonnoksesta.
LAUSUNTOPYYNTÖ 244139 1(2) 14.11.2017 1833/01.02/2017 Jakelussa mainitut LAUSUNTOPYYNTÖ LUONNOKSESTA VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI PERUSTUESTA, VIHERRYTTÄMISTUESTA JA NUOREN VILJELIJÄN TUESTA ANNETUN VALTIONEUVOS
LisätiedotMAISEMAPELTOSUUNNITELMA 2017 MAISEMAPELTOJEN VILJELYSUUNNITELMA. Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön palvelualue
MAISEMAPELTOSUUNNITELMA 2017 MAISEMAPELTOJEN VILJELYSUUNNITELMA Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön palvelualue SISÄLLYS JOHDANTO 3 1. MAISEMAPELTOKOHTEET 4 2. VILJELYSUUNNITELMA 7 3. YHTEENVETO LAJIKKEISTA
LisätiedotMesikasviviljelmät ja tuet Ari Kallionpää Huittisten kaupunki/maaseutupalvelut (Huittinen-Punkalaidun-Säkylä)
Mesikasviviljelmät ja tuet 20.3.2018 Ari Kallionpää Huittisten kaupunki/maaseutupalvelut (Huittinen-Punkalaidun-Säkylä) Aineisto koottu Mavin ympäristökorvauksen koulutusaineistosta sekä vuoden 2018 tukihakukouluksen
LisätiedotIKAALINEN, SARKKILA MAISEMAPELTOJEN VILJELYSUUNNITELMA
MAISEMAKASVIEN KOEALOJEN VILJELYSUUNNITELMA 2018 IKAALINEN, SARKKILA MAISEMAPELTOJEN VILJELYSUUNNITELMA YMPPI, Pirkanmaan maatalousympäristön haasteet -hanke SISÄLLYS JOHDANTO 1. KOHTEEN KUVAUS JA HOIDON
LisätiedotViljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke
Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke 1 Viljelykierto? Suomen pelloilla yleisimpiä viljelykiertoja
LisätiedotM A A S E U T U V E R K O S T O N E S I T E. Vaihtoehtoja pellon käyttöön
2010 2009 M A A S E U T U V E R K O S T O N E S I T E Vaihtoehtoja pellon käyttöön Sisällysluettelo Viljelijä valintojen edessä...3 1. Viljelijätuet ympäristönhoitoon...4 2. Luonnonhoito ja vesiensuojelu
Lisätiedot5.5 VIHERLANNOITUKSEN SUUNNITTELU (Lomake 5.5)
Helsingin yliopisto, Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus. 137 5.5 VIHERLANNOITUKSEN SUUNNITTELU (Lomake 5.5) 5.5.1 VIHERLANNOITUSSUUNNITELMAN PÄÄOSAT Viherlannoitusta käytetään, kun tilalla ei käytettävissä
LisätiedotPERUSTEET / MOTIIVIT ALUEEN VALINTA PERUSTAMINEN KYLVÄMINEN SADONKORJUU KEIJO AALTO 8.5.2011
PERUSTEET / MOTIIVIT ALUEEN VALINTA PERUSTAMINEN KYLVÄMINEN SADONKORJUU KEIJO AALTO 8.5.2011 RIISTAPELTOKASVEIKSI SOVELTUVIA ON SATOJA LAJIKKEITA, PÄÄLAJITYYPIT: JUURIKKAAT, JUURI JA NAATTI KAALIT, NAATTIOSA
LisätiedotYMPÄRISTÖKORVAUS 2015 C-alue
YMPÄRISTÖKORVAUS 2015 C-alue PÄIVI LAASANEN LAUKAAN YTA Uusia asioita 65 vuoden yläikäraja poistuu Sadonkorjuuvaatimus poistuu, mutta markkinakelpoinen kasvusto on oltava Tilatyypin jako kotieläin/kasvinviljely
LisätiedotMAASEUTUVERKOSTON ESITE / 2015. ellon käytön vaihtoehtoja
MAASEUTUVERKOSTON ESITE / 2015 P ellon käytön vaihtoehtoja 2 3 SISÄLLYS: YMPÄRISTÖKORVAUKSEN KOHDENTAMISALUEET -KARTTA VILJELIJÄ VALINTOJEN EDESSÄ Ympäristökorvaus koskee koko maata. Valumavesien hallintaa
LisätiedotRavinteiden tasapainoinen käyttö (54 ) on tilakohtainen toimenpide kaikille sitoutuneille.
Ravinteiden tasapainoinen käyttö (54 ) on tilakohtainen toimenpide kaikille sitoutuneille. Edellyttää: Lohkokirjanpito, vuosittaiset viljely, ym. toimet lohkolla (esim. kalkitus,kylvöt, lann.sato) Viljavuustutkimus,
LisätiedotLOHKOKOHTAISET TOIMENPITEET
LOHKOKOHTAISET TOIMENPITEET Paimiosali 17.2.2016 Taina 1 17.2.2016 Lietelannan sijoittaminen peltoon: Lietelannan sijoittaminen peltoon -toimenpidettä voit toteuttaa sitoumukseen kuuluvalla lohkolla tai
LisätiedotViljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari 3.2.2010
Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla Hyvä maan rakenne -seminaari 3.2.2010 SjT 2010 Yksipuolisen viljelykierron yleistymisen syyt Maatalouden rakennemuutos Tuotannon muuttuminen tehokkaammaksi
LisätiedotNyt on aika miettiä oman tilan lohkokohtaisia toimia! 30.03.2015
Nyt on aika miettiä oman tilan lohkokohtaisia toimia! 30.03.2015 Kaikki voimassa olevat ympäristötuen sitoumukset lakkaavat tai raukeavat tänä keväänä, ja viljelijä voi halutessaan liittyä uuteen järjestelmään.
LisätiedotViherlannoitus vihannesten viljelykierrossa
Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa Tuloksia tilakokeista EKOkas- ja Luomupuutarha hankkeet www.luke.fi/ekokas www.luke.fi/luomupuutarha Pirjo Kivijärvi Luonnonvarakeskus (Luke) pirjo.kivijarvi@luke.fi
LisätiedotMonipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana
Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Viljelykiertojen monipuolistaminen miksi? Maan kasvukunto vaatii viljelyn muutosta maa väsyy
LisätiedotC2-alue Tilatuki 1) 167 167 167 167 167 167 167 167 167 167 167 167 167 167
Pinta-alatuet v.2012 Huom. Tilatuki maksetaan täysimääräisenä 5000 euroon asti. Yli 5000 eurosta leikataan 10 %. euroa/ha E-P:n ELY-keskus Veikko Tuominen 29.11.2011 7) 15) 18) 4) 4) 9) 4) 8) 16) 3) 3)
LisätiedotYmpäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen
Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Vihreästä kasvipeitteisyydestä hyötyä viljelijälle ja ympäristölle Kari Koppelmäki 7-9.10.2014 Ympäristökorvausjärjestelmä kasvinviljelytilan näkökulmasta Ravinteiden
LisätiedotYmpäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen
Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Vihreästä kasvipeitteisyydestä hyötyä viljelijälle ja ympäristölle Kari Koppelmäki 7-9.10.2014 Ympäristökorvausjärjestelmä kasvinviljelytilan näkökulmasta Ravinteiden
LisätiedotMesikasvinurmet. Lauri Ruottinen www.hunajaluotsi.fi
Mesikasvinurmet Lauri Ruottinen www.hunajaluotsi.fi Maankäytön mahdollisuudet hunajan tuotannossa 224 000 ha viljelemätöntä peltoalaa v. 2012 Meden tuotanto jopa 200 400 kg / ha 1 % tehokkuudella saatavissa
LisätiedotViherryttämistuki 22.3.2015. Yhteistyössä:
Viherryttämistuki Viherryttämistuki Kaksi tukialuetta ja tukitasoa: AB ja C Maatilan sijainti ratkaistaan talouskeskuksen mukaan, tai jos talouskeskusta ei ole, sen mukaan kummalla alueella pääosa pelloista
LisätiedotKokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta
Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Alus- ja kerääjäkasveilla ravinteet talteen Kari Koppelmäki 11.11.2014 Miksi? USGS/NASA Landsat program 3 Kokemuksia typen huuhtoutumisesta 640 kg
LisätiedotViherlannoitus luomuviljelyssä. Lähteenä käytetty mm.: Viherlannoitusopas, Känkänen Hannu Luonnonmukainen maatalous, Rajala Jukka
Viherlannoitus luomuviljelyssä Lähteenä käytetty mm.: Viherlannoitusopas, Känkänen Hannu Luonnonmukainen maatalous, Rajala Jukka Viherlannoituksen tarkoitus Kasvien viljelyä maan viljavuuden nostamiseksi
LisätiedotViljelijäinfo Ympäristökorvaus ja lhk
Viljelijäinfo 2017 Ympäristökorvaus ja lhk Tukihakemuksen sudenkuopat asiakirjapuutteet; ajantasaiset viljavuusnäytteet ja vuosittainen viljelysuunnitelma. verkkotentti tai koulutuspäivä (30.4.17 mennessä)
LisätiedotViljelysuunnittelu. MTK:n tuki-infot Kevät 2015 Luomutilat
Viljelysuunnittelu MTK:n tuki-infot Kevät 2015 Luomutilat Viljelysuunnittelu Rehuntarve eläimille? Tuotteiden markkinat? myyntikasvivaatimus, rehuntuotantosopimukset Palkokasvivaatimus, kierron / sitoumuksen
LisätiedotVaihtoehtoja pellon käyttöön
Vaihtoehtoja pellon käyttöön Viljelyä ympäristö ja taloudellisuus huomioiden Mikä aiheuttaa vesistöjen kuormitusta peltoviljelyssä? Maan rakenne: tiivistyneessä maassa vesi- ja ravinnetalous eivät toimi,
LisätiedotManner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 YMPÄRISTÖSITOUMUKSET. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Johanna Helkimo,
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 YMPÄRISTÖSITOUMUKSET Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Johanna Helkimo, 17.04.2015 Geenipankkisäilytyksen toimenpiteet Ympäristökorvaukset ja perustason
LisätiedotItä-Suomen Yliopiston laidunkoeohjeet. 1. Laidunkasvikoe. Kesto: Perustetaan 2010 seurataan 2011 ja 2012
Itä-Suomen Yliopiston laidunkoeohjeet 1. Laidunkasvikoe Kesto: Perustetaan 2010 seurataan 2011 ja 2012 Tausta: Ennen kokeen perustamista otetaan viljavuustutkimusnäyte koealalta, joka edustaa koko koealaa.
LisätiedotRaisioagro. Nurmiopas 2014
Raisioagro Nurmiopas 2014 Valitse seokset niittostrategian mukaan Raisioagron nurmisiemenseokset ovat korkealaatuisen ja runsaan sadon tuottajia. Tilalla tehdään jo kylvövaiheessa valinnat sopivasta korjuustrategiasta.
LisätiedotMiksi tarvitaan viljelykiertoa nyt?
1 Kasvinvuorotus Miksi tarvitaan viljelykiertoa nyt? Yhden/saman tyyppisten kasvilajien suuri valta-asema ylipäätään lisää riskejä -> yhteen laariin tuottaminen ei ole muuttuvissa tuotanto-oloissa järkevää
LisätiedotSiemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry
Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry Edellytykset siementuotannolle Viljelijällä riittävä ammattitaito
LisätiedotAlus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen
Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta typpeä estäen huuhtoutumista
LisätiedotPalkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria
Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012 Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet
LisätiedotAlsikeapila vaatimattomampi kuin puna-apila matala ja kosteutta hyvin kestävä juuristo paras apila eloperäisille maille sopii myös hyvin seoksiin
Alsikeapila vaatimattomampi kuin puna-apila matala ja kosteutta hyvin kestävä juuristo paras apila eloperäisille maille sopii myös hyvin seoksiin puna-apilan ja heinien kanssa Frida ainoa Suomen oloihin
LisätiedotSjT:n viljelykiertopäivät Peter Rehn
SjT:n viljelykiertopäivät 31.1.-1.2.2017 Peter Rehn TILAKOKEILUT Tavoite: Yhden viherlannoitusvuoden aikana tuottaa mahdollisimman paljon vihermassaa, sekä torjua kestorikkoja ennen kylvöä Kokeiluissa
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 2013. 226/2013 Valtioneuvoston asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 2013 226/2013 Valtioneuvoston asetus täydentäviin ehtoihin liittyvistä hyvän maatalouden ja ympäristön vähimmäisvaatimuksista Annettu
LisätiedotAlus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä
Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä Maatilojen ympäristöilta Hollola 11.3.2014 Kari Koppelmäki / Uudenmaan ELY-keskus RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön kannalta kestäviä
LisätiedotMALMGÅRD RIISTASIEMEN
MAISEMA NIITTY PÖLYTYS RIISTA PIENRIISTA MONIMUOTOISUUS PETOELÄIN VILLISIKA MALMGÅRD RIISTASIEMEN Riistasiemen- ja riistarehuluettelo 2019 YHTEYSTIEDOT Posti- ja käyntiosoite konttori, varasto ja lähettämö
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 460. Sisäasiainministeriön päätös. kuntajaon muuttamisesta Konneveden ja Laukaan kuntien välillä
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 2001 N:o 460 463 SISÄLLYS N:o Sivu 460 Sisäasiainministeriön päätös kuntajaon muuttamisesta Konneveden ja Laukaan kuntien välillä 1277
LisätiedotMALMGÅRD RIISTASIEMEN
MAISEMA NIITTY PÖLYTYS RIISTA PIENRIISTA MONIMUOTOISUUS PETOELÄIN MALMGÅRD RIISTASIEMEN Riistasiemen- ja riistarehuluettelo 2019 YHTEYSTIEDOT S.G. NIEMINEN OY Hinnat 3 Kaikki hinnat ovat verottomia ja
LisätiedotKerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa
Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa Osa 1 Kerääjäkasvien hyödyt ja kasvu Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön -hankkeen loppuseminaari Mustiala, 11.4.2017 Hannu Känkänen,
LisätiedotKerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa
Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa Osa 1 Kerääjäkasvien hyödyt ja kasvu Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön -hankkeen loppuseminaari Mustiala, 11.4.217 Hannu Känkänen,
LisätiedotLiite B. Kasviluettelo
. Kasviluettelo Käytä kasviluettelossa lueteltuja nimikkeitä, kun ilmoitat vuoden 2016 viljelijätukihaussa kasvulohkolla viljeltävän kasvin, kesantotyypin tai muun kasvulohkon käyttömuodon. Vain ympäristösitoumukseen
LisätiedotKokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä
Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Timo Lötjönen MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki Miksi palkokasveja tai valkuaiskasveja kannattaisi
LisätiedotLuomuinfot Siikajoki, Jääli, Piippola
Luomuinfot Siikajoki, Jääli, Piippola Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija p. 0400 138733 anna-leena.vierimaa@proagria.fi ProAgria Oulu/YmpäristöAgro II Luomutuotantoon siirtymisen Tilakohtainen
LisätiedotNurmet Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala
Nurmet 2016 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala Lähteet: Vuoden 2016 ennakoidut pinta-alaperusteiset tuet C2-alueelle, ProAgria Keskusten liitto; Hakuoppaan tuet 2016, luonnos, Mavi Rehu-ja siemennurmet
LisätiedotTEHO Plus hankkeen kokemukset kerääjäkasvikokeiluista 2011 ja 2012
TEHO Plus hankkeen kokemukset kerääjäkasvikokeiluista 2011 ja 2012 Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke Kerääjäkasvipäivä 15.1.2013 Maaseutuopisto Tuorla ESITYKSEN SISÄLTÖ Sää 2011 ja 2012 Kerääjäkasvit ympäristötuessa
LisätiedotViherlannoitus ja aluskasvit kokeissa ja käytännössä
Viherlannoitus ja aluskasvit kokeissa ja käytännössä Hannu Känkänen N-% 3,5 Viherlannoitus on typen hallintaa virna punaapila valkoapila 1-vuot. palkok. vuohenh. 1,5 ruis 1,2 rypsi heinät Huuhtoutumisriski
LisätiedotMaatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä
LisätiedotTilatuki -Perustuki. Viherryttämistuki Nuoren viljelijän tuki Tuotanto sidonnainen Peltokasvituki P Pethman Haikula Oy 1
Tilatuki -Perustuki Viherryttämistuki Nuoren viljelijän tuki Tuotanto sidonnainen Peltokasvituki 28.11.2014 P Pethman Haikula Oy 1 Tukialue uudistus Tukialueet 2014 Uusi tukialue 2015 A-alue AB-alue B-C1
LisätiedotEsityksen sisältö Viherryttämistuki. Viherryttämistuen muutokset 2018
Viherryttämistuki Kevät 2018 Mirka Holmén Esityksen sisältö Viherryttämistuen muutokset 2018 Uudet kasvikoodit Viljelyn monipuolistamisvaatimuksen muutokset Ekologisen alan vaatimuksen muutokset 2 1 Uudet
LisätiedotValkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen
Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Sisältö Kannattavan luomumaidontuotannon perusedellytykset luomulypsykarjatilalla Peltoviljelyn suunnittelu Herneen ja härkäpavun
LisätiedotErikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen
Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 10 Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Marjo Keskitalo ja Kaija Hakala, MTT Tulevaisuudessa kasveilla saattaa olla sadon tuoton lisäksi
LisätiedotKansalliset peltotuet. Tuki-info 2015
Kansalliset peltotuet Tuki-info 2015 Kansalliset peltotuet Kansallisia peltotukia maksetaan vain C- alueella Yläikärajaa ei ole, vähimmäispinta-ala on viisi hehtaaria (puutarhatila yksi hehtaari) ja peltojen
LisätiedotValkuaisomavaraisuutta palkokasveja viljelemällä
Valkuaisomavaraisuutta palkokasveja viljelemällä 12.12.2012 Arja Nykänen Erikoistutkija arja.nykanen@mtt.fi p. 040 7739169 Sisältö Palkokasvien hyödyt ja haasteet Kasviesittelyt: Monivuotiset nurmipalkokasvit
LisätiedotKaikki oikein mitä ilmoitat. MTK Pohjois-Savo 1.6.2016 Jari Kajan
Kaikki oikein mitä ilmoitat MTK Pohjois-Savo 1.6.2016 Jari Kajan Hakuprosessin top 7 Ympäristökorvaus Tukioikeuden hallinnointi Pysyvät nurmet Vipupalvelu Vipuneuvoja Lohkokohtainen kirjanpito Valvonta
LisätiedotViherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi. Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin.
Viherryttäminen Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin. 26.4.2016 Pauli Pethman Haikula Oy 1 Viherryttämistuki Viherryttämisen vaatimukset Viljelyn
LisätiedotYmpäristösitoumus 2015
Ympäristösitoumus 2015 Viljelijätukihakukoulutus kevät 2015 Tiedot ovat koulutuspäivän tilanteen mukaisia Esityksen sisältö Sitoumusala ja sen muutokset Sitoutuminen ja lohkokohtainen korvaus Toimenpiteiden
LisätiedotSADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA
SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke Ilmaston muutos ja maaseutu (ILMASE) hankkeen työpaja 1.11.2012 Piispanristi ESITYKSEN
LisätiedotVALKUAIS- JA PALKOKASVIT
VALKUAIS- JA PALKOKASVIT Uudistuneessa tukijärjestelmässä 13.3.2015 Sisältö Valkuaiskasvipalkkio Viherryttämisvaatimukset Palkokasvit eräissä ympäristökorvauksen toimenpiteissä Suorat tuet Nuorten tuki
LisätiedotYmpäristökorvauksen vaatimukset ja mahdollisuudet. Ympäristökorvauksen koulutuspäivä 2017
Ympäristökorvauksen vaatimukset ja mahdollisuudet Ympäristökorvauksen koulutuspäivä 2017 Tuntuvatko ympäristökorvauksen toimenpiteet rasittavilta? Viljavuustutkimus: kallis, näytteiden ottaminen on raskasta
LisätiedotKasvukausi 2012 millä eväillä kasvukauteen ProAgria Etelä-Suomi Eino Heinola
Kasvukausi 2012 millä eväillä kasvukauteen 2013 31.1.2013 ProAgria Etelä-Suomi Eino Heinola 31.1.2013 EH Lähde: Ilmatieteenlaitos TERMINEN KASVUKAUSI 31.1.2013 EH Lähde: Ilmatieteenlaitos Kesän lämpötila
LisätiedotPalkokasvinurmien siemenseokset. Arja Nykänen Luomukasvintuotannon erikoisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo p
Palkokasvinurmien siemenseokset Arja Nykänen Luomukasvintuotannon erikoisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo p. 0400 452 089 Nurmiseosten laji- ja lajikevalintaan vaikuttaa Korjuuintensiteetti eli niittojen
LisätiedotSuomen maatalous vihertyy. Tuoko vihertyminen uusia mehiläiskasveja?
Suomen maatalous vihertyy Tuoko vihertyminen uusia mehiläiskasveja? Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 VIHERRYTTÄMISTUKI Tavoitteena tukea ilmaston ja ympäristön kannalta suotuisia viljelykäytäntöjä
LisätiedotViherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Pauli Pethman Haikula Oy 1
Viherryttäminen Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Pauli Pethman Haikula Oy 1 Viherryttämistuki Viherryttämisen vaatimukset Viljelyn monipuolistaminen Pysyvien nurmien säilyttäminen Ekologinen ala Vaatimus
LisätiedotNonfood viljelykokeilut Välimaan kiertotalousalueella. Kaija Karhunen, Oamk, Luonnonvara-ala
Nonfood viljelykokeilut Välimaan kiertotalousalueella Kaija Karhunen, Oamk, Luonnonvara-ala 14.2.2019 Välimaan alue syksyllä 2018 Tavoitteet Perustetaan nonfood - kasvikokeita noin 1000 m 2 :n alalle
LisätiedotLUOMUTUKILIITE KEVÄT 2013 LUOMUTUOTANTOEHDOT RINNAKKAISVILJELY. Mitä rinnakkaisviljelyllä tarkoitetaan?
LUOMUTUKILIITE KEVÄT 2013 LUOMUTUOTANTOEHDOT RINNAKKAISVILJELY Mitä rinnakkaisviljelyllä tarkoitetaan? Tilalla tuotetaan samaa kasvilajia sekä 1) Luonnonmukaisesti että siirtymävaiheessa 2) 1. ja 2. ja/tai
LisätiedotMaatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä
LisätiedotMesikasvikesannot, mehiläiskasvit ja pölytyspalvelu
Mesikasvikesannot, mehiläiskasvit ja pölytyspalvelu Sakari Raiskio, Luonnonvarakeskus Luke 1 Sakari Raiskio Mesikasvikesannot 2 Sakari Raiskio Kesannoista hyötyä pölyttäjille Mesikasvien viljely tukee
LisätiedotMiten monipuolisuutta nurmiseoksiin. ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi
Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi Lähde: Maataloustilastot Lähde: Minna Toivakka Yara Suomi - Tiheysongelma: liian harvat
LisätiedotEnergiatehoa palkokasveilla ja typensidonnalla. Petri Leinonen Elomestari Oy / Kukkolankosken luomu Koskitie 185 / Mäkikierintie 9 95520 Tornio
Energiatehoa palkokasveilla ja typensidonnalla Petri Leinonen Elomestari Oy / Kukkolankosken luomu Koskitie 185 / Mäkikierintie 9 95520 Tornio Symbionttinen typensidonta file:///d:/elo/www2009/typpiymppi/n-sidonta.jpg
LisätiedotRiistasiemen- ja riistarehuluettelo
Riistasiemen- ja riistarehuluettelo 2017 YHTEYSTIEDOT Postiosoite; toimiston, varaston ja pakkaamon käyntiosoite Tilaukset Malmintie 307, 02580 Siuntio Mervi Turunen tilaus@riistasiemen.fi Myynti Sebastian
LisätiedotViljelykierto luomussa Mustiala. Erkki Vihonen, Luomukasvintuotannon asiantuntija
Viljelykierto luomussa 8.3.2018 Mustiala Erkki Vihonen, Luomukasvintuotannon asiantuntija Kylvöpäätökseen vaikuttavat tekijät Viljelykierto Peltolohkojen ominaisuudet Tukipolitiikka Eläinten rehuntarpeet
LisätiedotYmpäristökorvauksen sitoumuksen koulutuspäivä. Eija Mutila, Satakunnan Ely-keskus
Ympäristökorvauksen sitoumuksen koulutuspäivä Eija Mutila, Satakunnan Ely-keskus Lannoituksen vähimmäisvaatimukset: Fosfori 325 kg/ha/5 vuotta ja puutarhataloudessa 560 kg/ha/5 vuotta Ennakointi (viljelykierto,
LisätiedotViherryttäminen. MTK-Pirkanmaan tukikoulutus Kevät Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin.
Viherryttäminen MTK-Pirkanmaan tukikoulutus Kevät 2016 Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin. 1 Viherryttämistuki Viherryttämisen vaatimukset Viljelyn monipuolistaminen Pysyvien
LisätiedotMALMGÅRD RIISTASIEMEN
MALMGÅRD RIISTASIEMEN Riistasiemen- ja riistarehuluettelo 2018 YHTEYSTIEDOT Postiosoite; toimiston, varaston ja pakkaamon käyntiosoite Malmintie 307, 02580 Siuntio Tilaukset Mervi Turunen tilaus@riistasiemen.fi
LisätiedotPERUSTUKI VIHERRYTTÄMINEN PYSYVÄT NURMET KESANNOT
PERUSTUKI VIHERRYTTÄMINEN PYSYVÄT NURMET KESANNOT Perustuki (Tilatuki) EU:n kokonaan rahoittama tuotannosta irrotettu tuki Maksetaan vain aktiiviviljelijöille, jotka jättävät vuosittain tukihakemuksen
LisätiedotViherryttämistuki. Neuvo 2020-koulutus Syksy Materiaali perustuu esityshetkellä käytettävissä oleviin tietoihin.
Viherryttämistuki Neuvo 2020-koulutus Syksy 2014 Viherryttämistuki Uusi suora EU-tuki Vuosittain noin 157 milj. Kaksi tukialuetta ja tukitasoa: AB ja C Kolme vaatimusta: Viljelyn monipuolistaminen Pysyvän
LisätiedotViherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi. 1.4.2015 Pauli Pethman Haikula Oy 1
Viherryttäminen Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Pauli Pethman Haikula Oy 1 Viherryttämistuki Viherryttämisen vaatimukset Viljelyn monipuolistaminen Pysyvien laitumien säilyttäminen Ekologinen ala Vaatimus
LisätiedotYmpäristökorvaus 2016
Ympäristökorvaus 2016 Tampere 15.3.2016 Markku Kuoppa-aho Esityksen sisältö Ympäristökorvauksen muutokset Muutosten vaikutus Uudet paperiasiat ympäristökorvauksessa Ohjelmamuutokset Ohjelmamuutos hyväksytty
LisätiedotKerääjäkasvit. Ympäristöneuvonnan neuvottelupäivät Hannu Känkänen, Luke
Kerääjäkasvit Ympäristöneuvonnan neuvottelupäivät 2016 Hannu Känkänen, Luke Kerääjäkasvi huolehtii pellosta ja ympäristöstä Muokkaamattomuus vähentää eroosiota Menetelmä ei sovi kaikille Pelto pitkään
LisätiedotTässä esityksessä. Yleisiä asioita Viljelyn monipuolistaminen Pysyvä nurmi Ekologinen ala
Viherryttämistuki Tässä esityksessä Yleisiä asioita Viljelyn monipuolistaminen Pysyvä nurmi Ekologinen ala Kolme vaatimusta: Viherryttämistuki Viljelyn monipuolistaminen Pysyvän nurmen säilyttäminen Ekologinen
LisätiedotViljelijäinfo Aikataulu ja ajankohtaiset asiat - Uudet asiat - Tukityypit - Sudenkuopat - Tarkennuksia
Viljelijäinfo 2019 - Aikataulu ja ajankohtaiset asiat - Uudet asiat - Tukityypit - Sudenkuopat - Tarkennuksia Tukityypit Tukioikeuksista riippuvat: > Perustuki -> maksetaan koko pinta-alalle tukioikeuksien
LisätiedotYksivuotiset seosrehukasvustot
Yksivuotiset seosrehukasvustot Kasvupaikka (kierrossa) Kasvilajit ja lajikkeet Viljelytekniikka ja lannoitus Sadonkorjuu Rehuanalyysit ja ruokinta Kasvupaikka Hyvällä paikalla mahdollista myös laadullisesti
LisätiedotLuomutilojen tukikoulutus
Luomutilojen tukikoulutus 20.3.2017 Tuki-ja luomuehtojen yhteensovittaminen luomutilalla Sari Hiltunen, ProAgria Etelä-Suomi Kylvöalaennuste 2017 1 tavanomainen luomu leipävehnä 147-160 /tn 353-360 /tn
LisätiedotTukihaku Itäisen Uudenmaan maaseutuhallinto Porvoo
Tukihaku 2018 Itäisen Uudenmaan maaseutuhallinto 10.4.2018 Porvoo Ritva Heikkilä Itäisen Uudenmaan maaseutuhallinto 1 Tukihaun aikataulut Päätukihaku avautuu huhtikuun puolivälissä - peruslohkomuutokset
LisätiedotPalkokasvi tutkimus Suomessa. Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus
Palkokasvi tutkimus Suomessa Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus arja.nykanen@mtt.fi Arja Nykänen Erikoistutkija Tutkimusaiheet - palkokasvinurmet - palkoviljat kokoviljasäilörehuna
LisätiedotANC eli luonnonhaittakorvaus yleistä
ANC eli luonnonhaittakorvaus 2015 ja ympäristökorvaus 2015 komission käsittelyyn lähetetyssä maaseutuohjelmassa sekä kansallisen tukilain muutosesitys sekä tilatuki ja viherrys Suomen tiedonannon perusteella
Lisätiedot